"Etätyö syö jaksamista", kolumni, mitä mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Hullua, että pandemia-ajan opetuksista ja hyvistä puolista ei haluta pitää kiinni. Onko niin, että monia ahdistaa tämä nykymeno ja kaiken pitäisi sen takia olla niin kuin vuonna 2019?

Niin, työt ovat hoituneet loistavasti etänä jo vuosia ja sairaspoissaolot olivat matalalla tasolla. Monien yritysten tulos parani yli 10 %:lla.

Nyt lähityöpakottajat ovat jostain taas ilmestyneet. Ettekö ymmärrä, miten paljon aikaa, rahaa ja voimia palaa turhaan työmatkustukseen, kun työt voi hoitaa kotona.

Miksi saa jotenkin kirkkaamman kruunun raahautumalla toimistolle? Tämä ei kerro minusta tehokkuuden arvostamisesta, mikä on huolestuttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Etätyö olisi oivallinen tapa vaikuttaa liikenteen hiilidioksidipäästöihin. 

Jos Suomessa oltaisiin tosissaan ilmastonmuutoksen kanssa - eikä vain huvikseen haluttaisi nostaa polttoaineveroja - niin kaikki joiden työn luonne ei edellyttäisiä fyysistä läsnäoloa, määrättäisiin tästä alkaen etätöihin. 

Tämä juuri. Emme saisi polttaa takassa puita, mutta onkin ok ajella turhaan toimistolle, kun työn voisi hoitaa myös kotoa.

Etätöissä olen tehokas, aikaansaapa ja jaksava. Nyt kun on pakko vääntäytyä työpaikalle en halua sinne edes mennä. Vika ei ole työpaikassa tai työkavereissa. Minä kuulun ihmisiin, joille etätyöt vain yksinkertaisesti sopii paremmin. Toimistolla on ihan kiva käydä vaikka kerran viikossa tai pari kertaa kuussa mutta kun sinne on pakko mennä joka päivä olen alkanut katsella muita hommia.

Enkä minä etänä tee töitä mitenkään yksin tai erakkona. On paltsuja, chatti ja lisäksi paljon as hoc virtuaalitapaamisia ja/tai suunnittelupaltsuja yhden tai udeamman kollegan kanssa. Ongelmanratkontaa yms. Työskentelymuotona etäily vain on mulle parempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä yksi pakollinen etäpäivä kuukaudessa ja kyseisen päivän käytännössä istun jossain siivouskomerossa seurustelematta sen enempää kenenkään kanssa kuin etänäkään. Kysyä voikin, miten työnantaja tai minä hyödyn kategorisesta läsnätyöpakosta.

Sama. Meillä ei omia työpisteitä vaan nopeimmat saavat parhaat paikat, joten kun pääsen pitkänmatkalaisena toimipisteelle, vaihtoehtoina ovat työpisteet oven tai vessan vieressä, missä käy jatkuva trafiikki, tai hakeutuminen johonkin unohdettuun koppiin, jotta edes osan päivän töistä saa hoidettua.  Ai niin, kahvioonkin voi mennä työskentelemään, jos ei ole mitään väliä aikaansaannoksella. Seuraavana etäpäivänä saakin tehdä tunnin pari ekstraa että lähityöpäivän työt saa kunnialla loppuun.

Tämäpä juuri. Meilläkin organisaation johdon pellet keksivät nyt, että pitää käydä kahdesti viikossa konttorilla. Ihan täysiä tolloja koko sakki. Käytännössä mitä se tarkoittaa on se, että tosiaan aamuvirkuimmat saavat muutaman hyvän paikan, osalle on tarjolla hälyinen avo-osasto, jossa työskentely on mitä on ja iso osa porukasta on ihan yhtä vähän läsnä muiden kanssa siellä kuin etänäkään olisivat, sillä ovat jossain kopeissa pitämässä sitten etäpalavereita Teamssilla. Tuollaisessa pakossa ei ole juuri tuosta syystä mitään järkeä, että se johtaa mm. tuollaisiin tilanteisiin, missä sitten tullaan konttorille etäkokouksiin ja osa sitten tekee niitä läsnäpakkopäivänä tekemättä jääviä tehtäviä kotona seuraavana päivänä. Mutta hei, kun typerääkin typerämpi johto saa jotain päähänsä, niin sillä sitten mennään. Toki kysyttiin henkilöstöltä ensin ja tulos oli totaalisen murskaava sen puolesta, että max 1 päivä viikkoon velvoitteena konttorille pitää riittää, mutta johdon idiootit taas kerran sivuuttivat sen, mitä mieltä lähes koko henkilöstö oli ja taas kuvittelivat "tietävänsä paremmin".

Kyllähän se etätyö syö nyt syksyllä ja tulevana talvena enemmän voimia, kun sitä ei voi tehdä omalla terassilla kuten kesällä.

Ihmisiä pyritään aina ohjailemaan haluttuun suuntaan.

Ensin olin sitä mieltä, mutta nyt tarkemmin mietittyäni olenkin tätä mieltä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palavereja pitää järjestää tehokkaasti niin etänä kuin livenäkin. Niissä käsitellään ajankohtaisia asioita, ja palaverin asialistassa on kerrottu osallistujille etukäteen, mitä asioita palaverissa käsitellään ja mistä pitää saada päätöksiä aikaan. Palaverin vetäjä huolehtii siitä, että keskustelu pysyy asiassa eikä rönsyile. Muistan eräitäkin lähipalavereja, joissa palaverin vetäjältä kului puoli tuntia palaverin alusta siihen, kun hän näytteli kuvia, minkälaisia astioita oli taas kyseisenä aamuna kattanut aamupalalle tai minkälaisia pelastusliivejä hänen kissoillaan oli, kun he olivat kesällä purjehtimassa. Eräs työkaverini (mies) puolestaan kertoi, että palaverit, joihin hänen edellytetään osallistuvan, alkavat aina niin, että palaverin naisjäsenet kehuvat toistensa kampauksia ja uusia laukkuja ja vaatteita jne. Olen itse naisena miesvaltaisessa työyhteisössä ja pidän siitä, että palavereissa keskitytään asioihin eikä kehumaan työkaverin kenkiä.

Ja mitään välimuotoahan ei ole? Se jos kehuu työkaverin kenkiä on ehkä 10 sekuntia, ei sen palaverin aihe 🤦 Ja se voi olla asia, josta työkaverille tulee hyvä mieli, ja työnteko hyvällä mielellä nyt vaan on tehokkaampaa.

Juuri tästä syystä kanalaumassa työskentely rasittaa. Tunteella ja "hyvällä mielellä" operoidaan ei asialla ja ammattitaidolla.

Tekisi sinullekkin hyvää saada välillä kehuja, jotka eivät liity työhön. Niin paljon on hiekkaa...

Ja tässä demonstroitkin ihan pyytämättä , millainen kiva työilmapiiri ja yhteishenki naisvaltaisilla työpaikoilla vallitsee

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se etätyö syö nyt syksyllä ja tulevana talvena enemmän voimia, kun sitä ei voi tehdä omalla terassilla kuten kesällä.

Ensi talvena sähkön hinta on niin korkea, että ihmiset mielellään menee läppäreineen töihin. Lounaankin saa ilmaiseksi lämmitettyä työpaikan mikrossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa työpaikassa ylin johto antoi ohjeet siitä, että viikottaiset ryhmäpalaverit on pidettävä toimistolla. Muuten ryhmät voivat sopia keskenään etä- ja lähityöstä parhaaksi katsomallaan tavalla.

Olen itse 8 hengen tiimin esihenkilö, ja olen hämmästynyt miten vaikeaa tämä on muutamalle ollut. Aina samoilla henkilöillä on joku syy olla pois, ja pyydetään sitä etäosallistumisen mahdollisuutta. Hyvästä syystä olen ottanut linjoille mukaan, mutta emme tosiaan mitenkään erityisesti panosta hybridikäytäntöihin, vaan etänä oleva sitten pääosin kuuntelee. Tämä myös harmittaa niitä, jotka tulevat paikan päälle, koska olisihan se yhteisön kannalta ihan järkevää olla kaikki samassa paikassa edes joskus.

Minä taas olen vähän puun ja kuoren välissä. Johdon ohjeen mukaan on mentävä ja siksi pitää olla tiukka. Olen tottakai keskustellut näiden henkilöiden kanssa ja ymmärrän heidän syitään tavallaan, silti on sanottava että jos työnantaja jotain vaatii, on todella tympeää vääntää aikuisten ihmisten kanssa tällaisista.

Teillä ei siis keskustella yhtään etätyön hyödyistä eikä perustella mitenkään, kun halutaan pakottaa kaikki paikan päälle? Mitä lisäetua siitä on, että kaikki ovat samassa fyysisessä tilassa, verrattuna siihen, että kaikki tai osa ovat myös toimivien etäyhteyksien päässä? Ihme päähänpinttymiä teillä etkä sinä ja johtonne vaikuta erityisen älyllä pilatuilta. Yrittäkää tulla 2020-luvulle.

Tottakai keskustellaan. Ja keskustellaan myös sen haitoista työyhteisölle. Siksi kerran viikossa tavataan yhdessä ja keskustellaan kasvotusten, muun ajan saa valita haluaako olla toimistolla vai etänä. Näin tulee yhdistettyä hyviä puolia niin etä- kuin lähityöstäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se etätyö syö nyt syksyllä ja tulevana talvena enemmän voimia, kun sitä ei voi tehdä omalla terassilla kuten kesällä.

Ensi talvena sähkön hinta on niin korkea, että ihmiset mielellään menee läppäreineen töihin. Lounaankin saa ilmaiseksi lämmitettyä työpaikan mikrossa.

Sähkön hinnan tulisi nousta varmaan 10 euroa / kwh ja silti kannattaisi ennemmin olla etänä.

Minä olen tehnyt yliopistotöitä etänä koko tämän pandemia-ajan. Omasta mielestäni ja yliopiston tuloksellisuusmittareillakin olen pärjännyt ja jaksanut ihan hyvin. Eikä yhteistyökuvioista tai vuorovaikutuksesta ole ollut puutetta, kun koko ajan on työn alla yhteisartikkeleita, kirjojen toimittamista, projektien ja opetuksen suunnittelua sekä rahoituksen hakemista kollegoiden kanssa. Kaikki on osaltani sujunut etänä, myös opetustoiminta.

Yliopistoihinkin on valitettavasti levinnyt ajattelu, että "kohtaamiset kampuksella ovat tärkeitä", ja se tuntuu pakkomielteiseltä ideologialta. Myös edesvastuuttomalta, koska koronavirus leviää vieläkin. Omiin kalentereihini ei edes mahtuisi mitään ylimääräisiä kohtaamisia eikä mitään spontaanin vuorovaikutuksen tuottamaa lisäaktiviteettia. Olen ihan kiitettävän kiireinen etätöissäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa työpaikassa ylin johto antoi ohjeet siitä, että viikottaiset ryhmäpalaverit on pidettävä toimistolla. Muuten ryhmät voivat sopia keskenään etä- ja lähityöstä parhaaksi katsomallaan tavalla.

Olen itse 8 hengen tiimin esihenkilö, ja olen hämmästynyt miten vaikeaa tämä on muutamalle ollut. Aina samoilla henkilöillä on joku syy olla pois, ja pyydetään sitä etäosallistumisen mahdollisuutta. Hyvästä syystä olen ottanut linjoille mukaan, mutta emme tosiaan mitenkään erityisesti panosta hybridikäytäntöihin, vaan etänä oleva sitten pääosin kuuntelee. Tämä myös harmittaa niitä, jotka tulevat paikan päälle, koska olisihan se yhteisön kannalta ihan järkevää olla kaikki samassa paikassa edes joskus.

Minä taas olen vähän puun ja kuoren välissä. Johdon ohjeen mukaan on mentävä ja siksi pitää olla tiukka. Olen tottakai keskustellut näiden henkilöiden kanssa ja ymmärrän heidän syitään tavallaan, silti on sanottava että jos työnantaja jotain vaatii, on todella tympeää vääntää aikuisten ihmisten kanssa tällaisista.

Teillä ei siis keskustella yhtään etätyön hyödyistä eikä perustella mitenkään, kun halutaan pakottaa kaikki paikan päälle? Mitä lisäetua siitä on, että kaikki ovat samassa fyysisessä tilassa, verrattuna siihen, että kaikki tai osa ovat myös toimivien etäyhteyksien päässä? Ihme päähänpinttymiä teillä etkä sinä ja johtonne vaikuta erityisen älyllä pilatuilta. Yrittäkää tulla 2020-luvulle.

Tottakai keskustellaan. Ja keskustellaan myös sen haitoista työyhteisölle. Siksi kerran viikossa tavataan yhdessä ja keskustellaan kasvotusten, muun ajan saa valita haluaako olla toimistolla vai etänä. Näin tulee yhdistettyä hyviä puolia niin etä- kuin lähityöstäkin.

Mitähän ne etätyön haitat teidän firman keskustelujen mukaan ovat? Seurasta ja juoruilusta riippuvaiset joutuvat kärsimään? Työpaikkakiusaajia harmittaa? Pomolla on vähemmän yleisöä vitseilleen ja myös  vähemmän takapuolen nuolijoita ympärillään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa työpaikassa ylin johto antoi ohjeet siitä, että viikottaiset ryhmäpalaverit on pidettävä toimistolla. Muuten ryhmät voivat sopia keskenään etä- ja lähityöstä parhaaksi katsomallaan tavalla.

Olen itse 8 hengen tiimin esihenkilö, ja olen hämmästynyt miten vaikeaa tämä on muutamalle ollut. Aina samoilla henkilöillä on joku syy olla pois, ja pyydetään sitä etäosallistumisen mahdollisuutta. Hyvästä syystä olen ottanut linjoille mukaan, mutta emme tosiaan mitenkään erityisesti panosta hybridikäytäntöihin, vaan etänä oleva sitten pääosin kuuntelee. Tämä myös harmittaa niitä, jotka tulevat paikan päälle, koska olisihan se yhteisön kannalta ihan järkevää olla kaikki samassa paikassa edes joskus.

Minä taas olen vähän puun ja kuoren välissä. Johdon ohjeen mukaan on mentävä ja siksi pitää olla tiukka. Olen tottakai keskustellut näiden henkilöiden kanssa ja ymmärrän heidän syitään tavallaan, silti on sanottava että jos työnantaja jotain vaatii, on todella tympeää vääntää aikuisten ihmisten kanssa tällaisista.

Teillä ei siis keskustella yhtään etätyön hyödyistä eikä perustella mitenkään, kun halutaan pakottaa kaikki paikan päälle? Mitä lisäetua siitä on, että kaikki ovat samassa fyysisessä tilassa, verrattuna siihen, että kaikki tai osa ovat myös toimivien etäyhteyksien päässä? Ihme päähänpinttymiä teillä etkä sinä ja johtonne vaikuta erityisen älyllä pilatuilta. Yrittäkää tulla 2020-luvulle.

Tottakai keskustellaan. Ja keskustellaan myös sen haitoista työyhteisölle. Siksi kerran viikossa tavataan yhdessä ja keskustellaan kasvotusten, muun ajan saa valita haluaako olla toimistolla vai etänä. Näin tulee yhdistettyä hyviä puolia niin etä- kuin lähityöstäkin.

Mitähän ne etätyön haitat teidän firman keskustelujen mukaan ovat? Seurasta ja juoruilusta riippuvaiset joutuvat kärsimään? Työpaikkakiusaajia harmittaa? Pomolla on vähemmän yleisöä vitseilleen ja myös  vähemmän takapuolen nuolijoita ympärillään?

No isoin ehkä, että juuri kuvaamasi ajattelu yleistyy, kun ihmiset eivät tee töitä yhdessä. Ajatellaan, että se toimistolla oleminen on pomon vitsien kuuntelua ja juoruilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omassa työpaikassa ylin johto antoi ohjeet siitä, että viikottaiset ryhmäpalaverit on pidettävä toimistolla. Muuten ryhmät voivat sopia keskenään etä- ja lähityöstä parhaaksi katsomallaan tavalla.

Olen itse 8 hengen tiimin esihenkilö, ja olen hämmästynyt miten vaikeaa tämä on muutamalle ollut. Aina samoilla henkilöillä on joku syy olla pois, ja pyydetään sitä etäosallistumisen mahdollisuutta. Hyvästä syystä olen ottanut linjoille mukaan, mutta emme tosiaan mitenkään erityisesti panosta hybridikäytäntöihin, vaan etänä oleva sitten pääosin kuuntelee. Tämä myös harmittaa niitä, jotka tulevat paikan päälle, koska olisihan se yhteisön kannalta ihan järkevää olla kaikki samassa paikassa edes joskus.

Minä taas olen vähän puun ja kuoren välissä. Johdon ohjeen mukaan on mentävä ja siksi pitää olla tiukka. Olen tottakai keskustellut näiden henkilöiden kanssa ja ymmärrän heidän syitään tavallaan, silti on sanottava että jos työnantaja jotain vaatii, on todella tympeää vääntää aikuisten ihmisten kanssa tällaisista.

Teillä ei siis keskustella yhtään etätyön hyödyistä eikä perustella mitenkään, kun halutaan pakottaa kaikki paikan päälle? Mitä lisäetua siitä on, että kaikki ovat samassa fyysisessä tilassa, verrattuna siihen, että kaikki tai osa ovat myös toimivien etäyhteyksien päässä? Ihme päähänpinttymiä teillä etkä sinä ja johtonne vaikuta erityisen älyllä pilatuilta. Yrittäkää tulla 2020-luvulle.

Tottakai keskustellaan. Ja keskustellaan myös sen haitoista työyhteisölle. Siksi kerran viikossa tavataan yhdessä ja keskustellaan kasvotusten, muun ajan saa valita haluaako olla toimistolla vai etänä. Näin tulee yhdistettyä hyviä puolia niin etä- kuin lähityöstäkin.

Mitähän ne etätyön haitat teidän firman keskustelujen mukaan ovat? Seurasta ja juoruilusta riippuvaiset joutuvat kärsimään? Työpaikkakiusaajia harmittaa? Pomolla on vähemmän yleisöä vitseilleen ja myös  vähemmän takapuolen nuolijoita ympärillään?

No isoin ehkä, että juuri kuvaamasi ajattelu yleistyy, kun ihmiset eivät tee töitä yhdessä. Ajatellaan, että se toimistolla oleminen on pomon vitsien kuuntelua ja juoruilua.

Ja sellainen ajattelu (jos edes yleistyisi) haittaisi tuloksellisuutta, koska....? 

Lähityötä taitavatkin pitää itsearvona sellaiset, jotka eivät osaa kyseenalaistaa sitä millään tavalla. Höpötetään "yhteisöllisyyden" merkityksestä - jopa sellaisissa paikoissa, joissa yt-ovi käy tiuhaan ulospäin.

Mun mielestä jokainen tehköön töitä mistä haluaa mutta en voi kuin ihmetellä tässäkin keskustelussa selvästi paistavaa sitä perisuomalaista juroutta ja negatiivisuutta. Lähitöihin ja työyhteisöön suhtaudutaan todella negatiivisesti ja työyhteisökin on  vain välttämätön paha jonka kanssa ei haluaisi olla sekunttiakaan tekemisissä liikaa. Työyhteisö on yhtä kuin pakkososiaalisuutta.

Ulkomailla panostetaan ihan eri tavalla yhteisöllisyyteen. Tehdään yhdessä asioita mm. mentiin arkena työajalla matkalle naapurimaahan, harrastetaan, on kilpailuja jne. Tämä on myös työnantajan tapa sitouttaa hyvät tyypit niin että pysyvät firmassa. Tavoitteena on tehdä siitä hauskaa asia että on töissä juuri kyseisessä firmassa juuri näiden ihmisten kanssa. Toki kasvottoman jenkkikorporaatiokulttuurin leviäminen on tehnyt tästä yhä harvinaisempaa mutta silti. Mitä olen ollut töissä niin ulkomailla kuin Suomessa niin ulkomailla on aina ollut parempi työilmapiiri. Aina. Suomessa taas hyvä jos edes tervehditään työkavereita.

Vierailija kirjoitti:

Saanko vielä kysyä miten se on kiusaamista, jos joku aivan ilmeisesti kärsii yhteisistä palavereista, ei välitä yhtään työkavereistaan (turha väittää ettei se näy läpi, mitä ajattelet ihmisistä) ja joka ylipäätään tuntuu ajattelevan kaiken yhteisen ja yhteisöllisyyden olevan turhaa, että työyhteisö ei pompi hänen ehdoillaan? Vaan järjestää kokoukset sitten vaikka livenä ilman etämahdollisuutta, yhtenä esimerkkinä.

Nämä tällaiset ankeuttajat ovat työyhteisön pahinta myrkkyä. Kuvittelevat tekevänsä paljon enemmän kuin muut ja parempia ja ammattitaitoisempia päätöksiä. Hyvin harvoin haluavat dialogissa rakentaa yhteistä näkemystä. Ja sitten vielä kiljuvat kiusaamista.

Hohhoijaa, uutta työpaikkaa vaan etsimään, jos on niin raskasta.

Enkä siis sano, etteikö oikeaakin kiusaamista työpaikoilla olisi, tottakai on, ja siihen pitää aktiivisesti puuttua. Mutta se, ettei hankalan ankeuttajan kanssa jakseta loputtomiin, ei ole kiusaamista nähnytkään.

Voisit pikemminkin kysyä miksi sinun oma mielialasi on niin voimakkaasti toisten varassa? Itse en edes tee pelkästään etätöitä, koska kaikkia töitä ei pysty tekemään kotona ja silloinkin, kun ei ole mitään järjellistä työtä, menen mieluummin tsekkaamaan paikan päälle, jos ilmaantuisi jotain. Mutta projektisuunnittelu, tarjousten tekeminen ja muut toimistohommat sujuvat kotona paljon tehokkaammin kuin töissä.

Etätyö syö lähinnä työnjohdon jaksamista. Kiirettä riittää palavereja järjestellessä ja sitä odotellessa, että johto oivaltaa ettei suurinta osaa heistä enää tarvita.

Aika erikoista, että viettäisin elämässäni enemmän aikaa työkaveriden seurassa kuin minulle tärkeiden ihmisten kanssa eli perheeni. Työpäivien perus kesto 8h on käsittämättömän iso osa päivästä, ettei sitä kukaan edes tajua, kaikki ovat vain tottuneet siihen. Tuohon lisäksi työmatka jne. Etätyössä voin olla mukavien ihmisten kanssa mukavassa paikassa.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä jokainen tehköön töitä mistä haluaa mutta en voi kuin ihmetellä tässäkin keskustelussa selvästi paistavaa sitä perisuomalaista juroutta ja negatiivisuutta. Lähitöihin ja työyhteisöön suhtaudutaan todella negatiivisesti ja työyhteisökin on  vain välttämätön paha jonka kanssa ei haluaisi olla sekunttiakaan tekemisissä liikaa. Työyhteisö on yhtä kuin pakkososiaalisuutta.

Ulkomailla panostetaan ihan eri tavalla yhteisöllisyyteen. Tehdään yhdessä asioita mm. mentiin arkena työajalla matkalle naapurimaahan, harrastetaan, on kilpailuja jne. Tämä on myös työnantajan tapa sitouttaa hyvät tyypit niin että pysyvät firmassa. Tavoitteena on tehdä siitä hauskaa asia että on töissä juuri kyseisessä firmassa juuri näiden ihmisten kanssa. Toki kasvottoman jenkkikorporaatiokulttuurin leviäminen on tehnyt tästä yhä harvinaisempaa mutta silti. Mitä olen ollut töissä niin ulkomailla kuin Suomessa niin ulkomailla on aina ollut parempi työilmapiiri. Aina. Suomessa taas hyvä jos edes tervehditään työkavereita.

Mikäli palkka juoksee näissä "hauskoissa" ryhmäytymistouhuissa niin ok. Vapaa-ajalla taas on parempaakin tekemistä.

Kuinka moni edes luki tuon jutun? Eihän kirjoittaja halunnut kieltää etätöitä tai vapautta valita ollenkaan. Kannattaa lukea se ennenkuin tulee huutamaan pakkososiaalisuudesta ja siitä, kuinka vain etänä ollaan tehokkaita jne.