"Etätyö syö jaksamista", kolumni, mitä mieltä?
https://www.hs.fi/visio/art-2000009161864.html
Itse en usko tuohon yhtään. Pakkososiaalisuus ei tuo mitään hyvää.
Kommentit (366)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisia asuntoja ei ole suunniteltu etätöihin sopiviksi. Ne on paikkoja, jossa vaan käydään, ei olla 24/7.
Poissulkien nyt isoissa ok-talossa asuvat. 26 neliön yksiössä etätyö pidemmän päälle on lähinnä rangaistus kun seinätkin alkaa kaatua päälle.No miksei sitten voi muuttaa isompaan. Jää töihin kulkemis- ja lounasruokalakustannuksetkin pois, sillä usein pystyy hankkimaan vähän isomman asunnon. Itse sinkkuna ennen asuin kaksiossa, mutta vaihdoin kolmioon että saan erillisen työhuoneen.
Ei ole varaa yksin ostaa isompaa asuntoa. Lounaaseen menee tasan sama raha kuin lähityössäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisia asuntoja ei ole suunniteltu etätöihin sopiviksi. Ne on paikkoja, jossa vaan käydään, ei olla 24/7.
Poissulkien nyt isoissa ok-talossa asuvat. 26 neliön yksiössä etätyö pidemmän päälle on lähinnä rangaistus kun seinätkin alkaa kaatua päälle.No miksei sitten voi muuttaa isompaan. Jää töihin kulkemis- ja lounasruokalakustannuksetkin pois, sillä usein pystyy hankkimaan vähän isomman asunnon. Itse sinkkuna ennen asuin kaksiossa, mutta vaihdoin kolmioon että saan erillisen työhuoneen.
Ei ole varaa yksin ostaa isompaa asuntoa. Lounaaseen menee tasan sama raha kuin lähityössäkin.
Ai niin te omistusasujat. Ei mullakaan olisi varaa ostaa, mutta asumisoikeusasuntoon kyllä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisia asuntoja ei ole suunniteltu etätöihin sopiviksi. Ne on paikkoja, jossa vaan käydään, ei olla 24/7.
Poissulkien nyt isoissa ok-talossa asuvat. 26 neliön yksiössä etätyö pidemmän päälle on lähinnä rangaistus kun seinätkin alkaa kaatua päälle.No miksei sitten voi muuttaa isompaan. Jää töihin kulkemis- ja lounasruokalakustannuksetkin pois, sillä usein pystyy hankkimaan vähän isomman asunnon. Itse sinkkuna ennen asuin kaksiossa, mutta vaihdoin kolmioon että saan erillisen työhuoneen.
Ei ole varaa yksin ostaa isompaa asuntoa. Lounaaseen menee tasan sama raha kuin lähityössäkin.
Ai niin te omistusasujat. Ei mullakaan olisi varaa ostaa, mutta asumisoikeusasuntoon kyllä on.
Eipä niitäkään ole kivoja meilläpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisia asuntoja ei ole suunniteltu etätöihin sopiviksi. Ne on paikkoja, jossa vaan käydään, ei olla 24/7.
Poissulkien nyt isoissa ok-talossa asuvat. 26 neliön yksiössä etätyö pidemmän päälle on lähinnä rangaistus kun seinätkin alkaa kaatua päälle.No miksei sitten voi muuttaa isompaan. Jää töihin kulkemis- ja lounasruokalakustannuksetkin pois, sillä usein pystyy hankkimaan vähän isomman asunnon. Itse sinkkuna ennen asuin kaksiossa, mutta vaihdoin kolmioon että saan erillisen työhuoneen.
Ei ole varaa yksin ostaa isompaa asuntoa. Lounaaseen menee tasan sama raha kuin lähityössäkin.
Ai niin te omistusasujat. Ei mullakaan olisi varaa ostaa, mutta asumisoikeusasuntoon kyllä on.
Asoihin on pitkät jonot ja melko lääviä ovat yleensä.
Etätyöskentely on hyvää harjoittelua mahdollisen sodan ajan työskentelyyn. Silloin tehdään töitä etänä, osa ulkomailta käsin (evakkoon lähtevät lapsiperheet ja muut sotaan liian vanhat ym.) ja vain aniharva haluaa mennä toimistolle pommitettavaksi.
Etätyö on tehokkaampi työskentelymuoto lähes aina. Ne, jotka eivät pärjää etänä, eivät osaa tehtäviään, vaan tarvitsevat muiden apua koko ajan. Aikuisen ihmisen ei pitäisi koko ajan tarvita henkistä tukea. Mitä annettavaa näillä ihmisillä on työpaikoilla, kun itseohjautuvuus ei suju?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsille jää rutkasti enemmän aikaa, kun työmatkoihin ei mene 1h 30min päivässä. Vaikka teen kotona töitä, olen kuitenkin heidän käytettävissään myös työpäivän aikana, jos akuuttia tarvetta tulee.
Pyykinpesu- ja astianpesukoneet pyörivät työpäivän aikana, joten ne eivät rajoita liikkumista kodin ulkopuolella vapaa-aikana.
Meillä on hyvä tiimihenki töissä ja osataan naureskella ja heittää läppää myös Teamsissa.
Tämä juuri, ihmettelen sitä, että mikä ero yhteisöllisyydessä on jos keskustelee fyysisesti naamakkain verrattuna esim. teamsin kautta keskustelulla (kamerat päällä)? Eikö tuo jälkimmäinen ole siis yhteisöllisyyttä? Vain se on, että toinen istuu siinä vieressä?
Live kohtaaminen on ihan eri asia kuin teamsit. En mä ainakaan koe, että toinen on oikeasti läsnä jos vaan katson kuvaa ruudulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu "eipäs juupas" on ihan turhaa koska kyse mielipideasioista. Yhdelle sopii toinen tapa toiselle sitten taas joku muu, joku kaipaa sosiaalisuutta, introverteille tämä on luksusta kun voi olla kaukana muista.
Ei ole yhtä oikeaa tapaa tai vastausta.Totta. Mutta ratkaisu ei voi olla se, että etätöissä pärjäävät ja tulokselliset pakotetaan toisten seuraksi. On OK tehdä lähitöitä, jos se kuuluu työnkuvaan ja siinä pärjää, mutta on täysin kohtuutonta vaatia kaikkia muitakin toimimaan samoin. Edellä joku kirjoitti, että etä- ja hybridikokouksia ei saisi järjestää. Miksi ihmeessä ei saisi? Tuntuu, että jotkut ovat pahasti kiinni seuran tarpeessaan tai vanhanaikaisissa mielikuvissa työntekemisestä. Että pitää olla "yhteisö", jossa juorutaan käytävillä ja kahvipöydissä ja nauretaan huvittuneesti pomon hupaisalle huulenheitolle ja käydään trendikkäästi afterworkeillä. Eivät kaikki sellaista kaipaa eikä se edes kuulu työntekemiseen, vaan on pelkkää ylimääräistä kuorrutusta. Minun puolesta sitäkin saa harrastaa, mutta ei siitä pidä tehdä normia. Eri asia sitten, jos joltakulta ei etätyö oikeasti suju. Mutta siitä ei pidä tehdä päätelmää, että muutkaan eivät pärjää. Varmaan niitä lusmuilijoita on joskus lähitöitä tekevienkin joukossa.
Njaa, kyllä siitä on ihan riittämiin dataa, että työpaikalla hommat sujuu paremmin kun työntekijät muodostavat mainitsemasi "yhteisön". Ei se tarkoita, että pitäisi väkisin afterworkeille joka viikko raahautua, mutta jos joku ei koskaan mihinkään yhteiseen tekemiseen halua osallistua, niin kyllä hälytyskellojen pitäis alkaa soida.
Ja ei, yhteisöllisyys ei tarkoita sitä että pitäis joka päivä tai edes joka viikko raahautua lähitöihin. Se on sitä tasapainon löytämistä erilaisten ihmisten erilaisten tarpeiden välillä. Ei voi sen paremmin se introvertti kuin ekstrovertti edellyttää, että pelkästään hänen mallillaan mennään.
Miksi? Työpaikka on vain työpaikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisia asuntoja ei ole suunniteltu etätöihin sopiviksi. Ne on paikkoja, jossa vaan käydään, ei olla 24/7.
Poissulkien nyt isoissa ok-talossa asuvat. 26 neliön yksiössä etätyö pidemmän päälle on lähinnä rangaistus kun seinätkin alkaa kaatua päälle.Kukaan ei pakota asumaan koirankopissa. Etätyö juuri mahdollistaa paremman asumisen- ja elämänlaadun.
Kaveri teki etätöitä Balilta, sai vuokrattua suuren huvilan uima-altaalla sillä hinnalla millä Helsingistä sai pienen yksiön ja muutenkin eli paljon hulppeammin. Hän oli siinä mielessä onnekas, että pystyi tekemään työnsä mihin aikaan tahansa kunhan olivat ajoissa tehty. Monellahan aikaerojen kanssa voi olla hankalaa jos Euroopan ulkopuolella työskentelee.
Vierailija kirjoitti:
Nämä etätyön palvojat eivät näe mitä aiheuttavat yhteiskunnalle, näkevät vain oman napansa. Lounasravintoloita kaatuu lisääntyvällä vauhdilla, julkisissa kulkuneuvoissa tulee hinnankorotuspaineita muiden maksettavaksi kun linjat pitää ajaa vaikka tyhjinä. Liiketoimintatiloja tyhjenee, vuokraajille konkursseja.
No kun ne yt:eet tulevat firmoihin niin etätyöläiset lähtevät ensin, näin se on ollut tuolla maailmallakin jo.
Miksi mielestäsi yhteiskunnassa pitäisi pitää yllä tarpeettomia toimintoja? En taatusti kuluta senttiäkään sen takia, että jonkun bisnekset pyörisi. Käytän rahani tarvitsemiini asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsille jää rutkasti enemmän aikaa, kun työmatkoihin ei mene 1h 30min päivässä. Vaikka teen kotona töitä, olen kuitenkin heidän käytettävissään myös työpäivän aikana, jos akuuttia tarvetta tulee.
Pyykinpesu- ja astianpesukoneet pyörivät työpäivän aikana, joten ne eivät rajoita liikkumista kodin ulkopuolella vapaa-aikana.
Meillä on hyvä tiimihenki töissä ja osataan naureskella ja heittää läppää myös Teamsissa.
Tämä juuri, ihmettelen sitä, että mikä ero yhteisöllisyydessä on jos keskustelee fyysisesti naamakkain verrattuna esim. teamsin kautta keskustelulla (kamerat päällä)? Eikö tuo jälkimmäinen ole siis yhteisöllisyyttä? Vain se on, että toinen istuu siinä vieressä?
Live kohtaaminen on ihan eri asia kuin teamsit. En mä ainakaan koe, että toinen on oikeasti läsnä jos vaan katson kuvaa ruudulla.
Tämähän on pelkästään sinun ongelmasi. Ei työpaikat voi yhden ongelmaisen ehdoilla toimia
Etätyö on parasta, mitä korona on tuonut. Ennen koronaa etätyö oli omassa työpaikassa hyvin harvinaista. Jokaisesta etätyöpäivästä tuli sopia erikseen ja niille piti tehdä oma työsuunnitelmansa. Etätyöpäiviä tuli siis pidettyä todella satunnaisesti.
Nyt etätyöstä on tullut uusi normaali. Käytössä on hybridimalli, eli suositus on olla toimistolla 4-6 päivää kuukaudessa. Itse pyrin pitämään toimistopäivän kerran viikossa, muuten etänä. Etänä säästyy paljon aikaa ja energiaa. Riittää, kun nousee sängystä ja siirtyy koneen ääreen. Saa nukkua pidempään, mutta silti pääse aloittamaan työpäivän ajoissa ja näin lopettamaankin sen järkevään aikaan. Kotona on täydellinen työrauha. Myös puoliso on etätöissä (100 %), mutta meillä on omat työhuoneet ja teemme työtä omissa rytmeissämme. Joskus saattaa mennä koko päiväkin, että emme vaihda sanaakaan, kun ruokatauotkin osuvat eri aikaan.
Rakastan etätyötä, sillä on ihan valtava merkitys omaan työhyvinvointiini ja työssä jaksamiseeni. Ihan varmasti vaihtaisin työpaikkaa, jos nykyisessä työssä siirryttäisiin täysin lähityöhön. Siihen en suostu enää palaamaan.
Uskon, että etätyön toimivuus on monessa paikassa nähty jo ihan työtehon perusteella. Itse ainakin olen huomattavasti tehokkaampi etäpäivinä kuin toimistolla, jossa tulee (avotilassa) jatkuvasti keskeytyksiä ja häiriöitä.
Tärkeää varmaan kuitenkin on, että ihmisellä on (töiden niin salliessa) mahdollisuus valita. Meilläkin osa tekee täysin lähinä, koska he taas kokevat sen omalta kohdalta toimivaksi. Lähityötä tekevillä onkin oma työpiste, meillä etäilevillä ei, vaan työpiste pitää aina varata etukäteen ja voi olla mikä vain. Tulevaisuudessa työn tekemisen mallit tulevat varmasti elämään vielä paljon. Esim. itse kaipaisin joustavampaa työaikaa. Vaikka olenkin etänä, on työaika normaali toimistotyöaika ja silloin on oltava tavoitettavissa. Arvostaisin mahdollisuutta jaksottaa ja jakaa työpäiviä vapaammin.
Etätyö voi olla huonoa erityisesti sellaisille ihmisille, joiden lähes koko sosiaalinen elämä on työn varassa. Itselläni taas löytyvät ne omat ihmiset sitten vapaa-ajalta ihan muista ympyröistä. En minä kaipaa sellaista arjen jakamista työkavereideni kanssa. Haluan työssä lähinnä pysyä työasioissa ja jakaa niitä arjen juttuja sitten kumppanini ja ystävieni kanssa. Työasioissa pysyminen mahdollistaa tehokkaan työskentelyn ja sen, että jää sitten enemmän vapaa-aikaa paremmin voimin.
Oma jaksamiseni on huomattavat lisääntynyt, kun turhat kahvipöytäkeskustelut ovat töissä jääneet pois etätyön myötä. En minä halua kuulla ja lohduttaa, kun Irmeli kertoo äitinsä hoitamisen rankkuudesta tai Sinikka perhe-elämän haasteista. Toki kuuntelisin, jos nämä ihmiset olisivat oikeita ystäviäni. Työkaverit eivät ole.
Etätyö on parasta, mitä omassa työelämässäni on koskaan tapahtunut. Käyn kerran viikossa toimistolla näyttäytymässä ja muuten nautin suunnattomasti siitä, että työskentelen kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihmisestä ja työpaikasta. En itse mitenkään nauti etätyöstä mutta inhottaisi mennä konttorille katselemaan sitä surkeaa työilmapiiriä ja vttumaisia työkavereita joita en haluaisi nähdä sekunttiakaan kasvotusten.
Juuri tämä. Sillä erotuksella että nautin etätyöstä. Jos työpaikan juoruämmit olisivat mulle ainoa sosiaalinen elämäni niin vetäisin itseni kiikkuun. En pidä suurimmasta osasta, en halua kertoa itsestäni mitään enkä tarvitse heitä mihinkään ja mieluummin valitsen itse ihmiset joiden kanssa vietän vapaa-aikaani.
Olen siellä ihan vaan tekemässä töitä.
Minä nautin etätöistä ja saan ihan riittävästi sosiaalisuutta Teamsin välityksellä. Toki siinä on isoja eroja, miten työyhteisöt etätyössä toimivat. Meillä on tiimi Teams-palavereja vähintään noin neljän tunnin edestä viikossa ja aina pidetään kamerat päällä. Osa palavereista on tiukkaa työasiaa, osa ihan vapaamuotoista kuulumisten vaihtoa. Välillä juodaan kahvitkin yhdessä koneen edessä. Meillä on tiimi, jonka jäsenet ovat eri puolilla Suomea. Menemällä konttorille en tapaa työkavereitani, vaan ihan muiden organisaatioiden ihmisiä, mikä taas ei työpäivääni tuo sen enempää sosiaalisuutta tai lisäarvoa kuin vaikkapa piipahdus lähikaupassa. Muutaman kerran vuodessa nähdään työkavereiden kanssa livenä ja silloin ollaan aina pari vuorokautta tosi tiiviisti yhdessä. Se riittää vallan mainiosti.
Minulla etätyö kylläkin ruokkii jaksamista, ei kulu energiaa turhaan sosiaaliseen kanssakäymiseen. Yksilöllinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä etätyön palvojat eivät näe mitä aiheuttavat yhteiskunnalle, näkevät vain oman napansa. Lounasravintoloita kaatuu lisääntyvällä vauhdilla, julkisissa kulkuneuvoissa tulee hinnankorotuspaineita muiden maksettavaksi kun linjat pitää ajaa vaikka tyhjinä. Liiketoimintatiloja tyhjenee, vuokraajille konkursseja.
No kun ne yt:eet tulevat firmoihin niin etätyöläiset lähtevät ensin, näin se on ollut tuolla maailmallakin jo.
Miksi mielestäsi yhteiskunnassa pitäisi pitää yllä tarpeettomia toimintoja? En taatusti kuluta senttiäkään sen takia, että jonkun bisnekset pyörisi. Käytän rahani tarvitsemiini asioihin.
Onko julkiset kulkuneuvot sinusta tarpeettomia? Niiden lippujen hinnat tulevat nousemaan, jotta kulut pystytään kattamaan vähenevällä matkustajamäärällä. Tavalliset tallaajat siis maksavat lippujen hinnoissa sen, että pikku Irmeli saa sen päivittäisen tarvitsemansa asian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaan itse, jos olen pitkään vain etänä (meillä saa valita), työt sujuvat mutta kokonaisuus ja työn hallinta alkaa hämärtyä. Samaten päivät menevät vähän mössöksi, sängystä koneelle, monesti ilman mitään kunnollisia aamupesuja edes, jossain vaiheessa lounas koneen äärellä ja päivä venyy pitkälle iltaan vielä viestejä vilkuillen. Työ on koko ajan läsnä, vaikka tavallaan on lopettanut työpäivän.
Toimistopäivien jälkeen saatan olla väsyneempi kyllä, se hälinä ja isompi määrä keskeytyksiä kyllä kuormittaa. Silti mieleni on jotenkin kirkkaampi, ja palaudun paremmin illalla. Päivässä on parempi rytmi ja kun on vaihtanut kuulumisia, on saanut paljon sellaista tietoa mistä on hyötyä kokonaisuudessa.
Eli itselleni sopii kombo, etää ja lähiä sopivasti ja tilanteen ehdoilla.
Voit aivan hyvin noudattaa rytmiä etätöissäkin. Normaalit aamutoimet, joiden jälkeen siirtyminen työhuoneeseen. Työskentelyä ,jonka jälkeen ruokailutauko. Työskentelyä, kahvitauko. Työskentelyä . Ja kun tunnit täynnä/ työ valmis . Suljet työsi ,poistut työhuoneessa ja siirryt sujuvasti vapaa-ajalle. Opettele asettamaan itsellesi ja työllesi rajoja ja pitämään niistä kiinnostuneille
Kivaa yleistystä että kaikilla olisi joku erillinen työhuone.
Pk-seudun hinnoilla harvemmalla perheellisellä ainakaan taitaa sellaista olla. Enemmän se oli monella tutulla niin että pakko-etätyön aikaan äiti tai isi palaveerasi saunassa tai vaatehuoneessa. :D
Itse asuin keväällä 2020 yksiössä ja kyllä oli seinät kaatua päälle.
Nyt asun okt:ssa ja olisihan se ihan eri asia tehdä töitä täällä kun on tilaa. Kannattaa muistaa se, ettei kaikki muut ole yhtä etuoikeutettuja, ei välttämättä ole sitä extra huonetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaan itse, jos olen pitkään vain etänä (meillä saa valita), työt sujuvat mutta kokonaisuus ja työn hallinta alkaa hämärtyä. Samaten päivät menevät vähän mössöksi, sängystä koneelle, monesti ilman mitään kunnollisia aamupesuja edes, jossain vaiheessa lounas koneen äärellä ja päivä venyy pitkälle iltaan vielä viestejä vilkuillen. Työ on koko ajan läsnä, vaikka tavallaan on lopettanut työpäivän.
Toimistopäivien jälkeen saatan olla väsyneempi kyllä, se hälinä ja isompi määrä keskeytyksiä kyllä kuormittaa. Silti mieleni on jotenkin kirkkaampi, ja palaudun paremmin illalla. Päivässä on parempi rytmi ja kun on vaihtanut kuulumisia, on saanut paljon sellaista tietoa mistä on hyötyä kokonaisuudessa.
Eli itselleni sopii kombo, etää ja lähiä sopivasti ja tilanteen ehdoilla.
Voit aivan hyvin noudattaa rytmiä etätöissäkin. Normaalit aamutoimet, joiden jälkeen siirtyminen työhuoneeseen. Työskentelyä ,jonka jälkeen ruokailutauko. Työskentelyä, kahvitauko. Työskentelyä . Ja kun tunnit täynnä/ työ valmis . Suljet työsi ,poistut työhuoneessa ja siirryt sujuvasti vapaa-ajalle. Opettele asettamaan itsellesi ja työllesi rajoja ja pitämään niistä kiinnostuneille
Kivaa yleistystä että kaikilla olisi joku erillinen työhuone.
Pk-seudun hinnoilla harvemmalla perheellisellä ainakaan taitaa sellaista olla. Enemmän se oli monella tutulla niin että pakko-etätyön aikaan äiti tai isi palaveerasi saunassa tai vaatehuoneessa. :D
Itse asuin keväällä 2020 yksiössä ja kyllä oli seinät kaatua päälle.
Nyt asun okt:ssa ja olisihan se ihan eri asia tehdä töitä täällä kun on tilaa. Kannattaa muistaa se, ettei kaikki muut ole yhtä etuoikeutettuja, ei välttämättä ole sitä extra huonetta.
Juu oli edelliseltä aika etuoikeutettu tuo olettama että aina olisi erillinen etätyöhuone.
Mutta pointti nyt varmaan on kuitenkin että etätyö on mahdollista luoda itselleen järkeväksi ja rytmittää sitä jos halua on.
Mielestäni valinnanvapaus olisi hyvinvointia edistävä asia. Emme ainakaan koronan takia tule varmaan näkemään aiemman kaltaista pakkoetätyötilannetta. Joten ne jotka asuu ahtaasti tai muuten vaan haluavat, saavat ihan vapaasti mennä sinne työpaikalle. Ne joilla on paremmat työolosuhteet kotona tai muualla, tai vain halu etätyöhön, voisivat sitä jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaan itse, jos olen pitkään vain etänä (meillä saa valita), työt sujuvat mutta kokonaisuus ja työn hallinta alkaa hämärtyä. Samaten päivät menevät vähän mössöksi, sängystä koneelle, monesti ilman mitään kunnollisia aamupesuja edes, jossain vaiheessa lounas koneen äärellä ja päivä venyy pitkälle iltaan vielä viestejä vilkuillen. Työ on koko ajan läsnä, vaikka tavallaan on lopettanut työpäivän.
Toimistopäivien jälkeen saatan olla väsyneempi kyllä, se hälinä ja isompi määrä keskeytyksiä kyllä kuormittaa. Silti mieleni on jotenkin kirkkaampi, ja palaudun paremmin illalla. Päivässä on parempi rytmi ja kun on vaihtanut kuulumisia, on saanut paljon sellaista tietoa mistä on hyötyä kokonaisuudessa.
Eli itselleni sopii kombo, etää ja lähiä sopivasti ja tilanteen ehdoilla.
Voit aivan hyvin noudattaa rytmiä etätöissäkin. Normaalit aamutoimet, joiden jälkeen siirtyminen työhuoneeseen. Työskentelyä ,jonka jälkeen ruokailutauko. Työskentelyä, kahvitauko. Työskentelyä . Ja kun tunnit täynnä/ työ valmis . Suljet työsi ,poistut työhuoneessa ja siirryt sujuvasti vapaa-ajalle. Opettele asettamaan itsellesi ja työllesi rajoja ja pitämään niistä kiinnostuneille
Kivaa yleistystä että kaikilla olisi joku erillinen työhuone.
Pk-seudun hinnoilla harvemmalla perheellisellä ainakaan taitaa sellaista olla. Enemmän se oli monella tutulla niin että pakko-etätyön aikaan äiti tai isi palaveerasi saunassa tai vaatehuoneessa. :D
Itse asuin keväällä 2020 yksiössä ja kyllä oli seinät kaatua päälle.
Nyt asun okt:ssa ja olisihan se ihan eri asia tehdä töitä täällä kun on tilaa. Kannattaa muistaa se, ettei kaikki muut ole yhtä etuoikeutettuja, ei välttämättä ole sitä extra huonetta.
Juu oli edelliseltä aika etuoikeutettu tuo olettama että aina olisi erillinen etätyöhuone.
Mutta pointti nyt varmaan on kuitenkin että etätyö on mahdollista luoda itselleen järkeväksi ja rytmittää sitä jos halua on.
Mielestäni valinnanvapaus olisi hyvinvointia edistävä asia. Emme ainakaan koronan takia tule varmaan näkemään aiemman kaltaista pakkoetätyötilannetta. Joten ne jotka asuu ahtaasti tai muuten vaan haluavat, saavat ihan vapaasti mennä sinne työpaikalle. Ne joilla on paremmat työolosuhteet kotona tai muualla, tai vain halu etätyöhön, voisivat sitä jatkaa.
Niin eihän se tarvi mikään erillinen huone olla. Itse asun pienessä kaksiossa ja mun etätyöpiste on makuuhuoneessa, kulmapöytä vaan siellä yhdessä nurkassa. Ei haittaa ollenkaan, ettei sille ole erillistä huonetta.
Rahatilanne pakottaa. Ei ole varaa ostaa yksin kolmiota, nyt on pienehkö kaksio ja etäpäivinä työt keittiönpöydän ääressä.