Lue keskustelun säännöt.
Miten pystyy psyykkaamaan itsensä pitämään niistä joista ei viehäty? (eli "alempitasoisista" kuin joihin ihastuu)
29.10.2022 |
Kun täällä annetaan aina neuvoa että pitää "laskea tasoa" jos ei löydy kumppania, niin miten sen tason laskeminen käytännössä tapahtuu?
Itse olen yrittänyt useamman kerran tapailla ja hieman jopa seurustella sellaisen josta en ole ollut kiinnostunut, mutta tämä vastapuoli oli hyvin kiinnostunut minusta.
Eli yritin ns. "laskea tasoa" kumppaninhaun suhteen.
Jokainen näistä yrityksistä on päättynyt huonosti...Mikä siis on se salaisuus jolla tasoa lasketaan? Sitä kun täälläkin niin usein hoetaan, että jokin salaisuus varmasti löytyy jota en ole tajunnut.
Kommentit (163)
Vierailija kirjoitti:
Minä juuri tapailen miestä jossa ei kertakaikkiaan mitään vikaa. Ei niin mitään, kaikki kohdillaan. En vain tunne kipinää enkä kemiaa ja se harmittaa suuresti. Olen yrittänyt oikeasti kovasti, pakko kuitenkin todeta että joku muu saa hänestä oikein hyvän miehen.
Ei kai näille mitään voi 🤷
Ihan tavallista. Pitää olla kemiaa, eli j ä n n ä.
Kiltti ei kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman tasonsa näkee juuri siitä, millaista seuraa saa - oli kysymys sitten seurustelusta tai ystävistä. Itse olen älynlahjoiltani keskinkertainen ja musikaalisesti avuton. Turha haaveilla, että juuri säveltäjät ja huippumuusikot viihtyisivät seurassani - vaikka minä itse haluaisin juuri heidän seuraansa.l
Miksi huippumuusikoiden seuraa haluaisit?
Pidän musiikista vaikka en ymmärräkään sitä ja muusikot on komeita ja karismaattisia. Haluaisin nimenomaan huippukapellimestarin, joka on kansainvälistä tasoa!
Vierailija kirjoitti:
Huvipuistohullu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvipuistohullu kirjoitti:
Miksi pitäis olla jonkun kans, joka ei kinostele?
Koska se voittaa koko elämän mittaisen kumppanittomuuden
Jaa? Kyllä mä mieluiten oon yksin, kun en Kuhista voi saada.
Haluat kuhankeittäjän kumppaniksi?
Ei ku Kuhan 🤩
Vierailija kirjoitti:
Minä juuri tapailen miestä jossa ei kertakaikkiaan mitään vikaa. Ei niin mitään, kaikki kohdillaan. En vain tunne kipinää enkä kemiaa ja se harmittaa suuresti. Olen yrittänyt oikeasti kovasti, pakko kuitenkin todeta että joku muu saa hänestä oikein hyvän miehen.
Ei kai näille mitään voi 🤷
Suositan lukaisemaan. Todennäköisesti saat valoa tunnelin päähän. Moni muukin törmää sanaan seinään.
https://www.amazon.com/Why-Will-Marry-Wrong-Person/dp/099557362X/ref=mp…
https://www.amazon.com/Was-Blind-Dating-But-Misadventures/dp/1496404815
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko siinä vaatimustasossasi olla jotain pielessä? Etsitkö kivaa ja viehättävää naista, jonka kanssa olisi helppo olla ja jutut osuu yksiin, vai onko kriteerit tyyliä 175 cm / 50 kg / 65D / pitkät vaaleat hiukset (ja kaikki muunlaiset jää alle tason)?
Minulla kriteerit naisen suhteen 150-180cm, paino vastaavasti 50-70kg, tummat pitkät hiukset, ikä 20-40. Ei tupakkaa, huumeita, luottotiedot oltava kunnossa. Täytyy olla töissäkäyvä tai rikas perijätär eli omillaan toimeen tuleva. Liikaa pyydetty? Oli, hain toiveitani vastaavan ulkomailta.
Se onko tuo liikaa pyydetty riippuu aivan täysin omasta iästäsi ja tasostasi. Se, että edes kyselet tällaisia kertomatta itsestäsi kertoo kyllä sinusta melko paljon. Hyvä että löytyi mieleinen kehitysmaamorsian kuvastosta.
Nami nami. Olen akateeminen mies, silloin vähän alle kolmekymppinen kun mentiin avioon. Ja omat ominaisuuteni on linjassa sen kanssa mitä etsin.
Tästä on aikaa jo viitisentoista vuotta ja ollaan edelleen aviossa.
Eli HV vaan sullekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä juuri tapailen miestä jossa ei kertakaikkiaan mitään vikaa. Ei niin mitään, kaikki kohdillaan. En vain tunne kipinää enkä kemiaa ja se harmittaa suuresti. Olen yrittänyt oikeasti kovasti, pakko kuitenkin todeta että joku muu saa hänestä oikein hyvän miehen.
Ei kai näille mitään voi 🤷
Ihan tavallista. Pitää olla kemiaa, eli j ä n n ä.
Kiltti ei kelpaa.
En todellakaan etsi mitään jännää! Mutta huomaan etten koe edes ihastumisen tunnetta, en kaipaa häntä ja en himoitse tietyllä tavalla. Eikö meistä jokainen ansaitse suhteen jossa pääset kokemaan tuon kaiken?
Noin hyvä mies löytää heittämällä paremman tai sopivamman naisen kuin minä. Siitä ei kahta sanaa etteikö ottajia olisi.
Minun miehenhakuyritykseni ovat useamman kerran kaatuneet miehen poliittiseen kantaan, eli miehet ovat olleet perussuomalaisia.
Äitini oli vakaumuksellinen SDP:n jäsen, isä äänesti SMP:tä ja myös muita puolueita paitsi SDP:tä. Heidän avioliittonsa oli onnellinen, paitsi siksi että isä puhui humalassa politiikkaa,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä juuri tapailen miestä jossa ei kertakaikkiaan mitään vikaa. Ei niin mitään, kaikki kohdillaan. En vain tunne kipinää enkä kemiaa ja se harmittaa suuresti. Olen yrittänyt oikeasti kovasti, pakko kuitenkin todeta että joku muu saa hänestä oikein hyvän miehen.
Ei kai näille mitään voi 🤷
Ihan tavallista. Pitää olla kemiaa, eli j ä n n ä.
Kiltti ei kelpaa.
Rakas kilttis. Viikolla kerroit löytäneesi strippikerholta naisen. Sanoit katselleesi naista hetken aikaa ja eronneesi liiallisen kiihkeyden vuoksi. Huomasit ihastuneesi mielikuvaan.
Ei kannata yrittää ainakaan silloin, jos välitön ensireaktio on inho. Omaa fiilistä kannattaa kyllä kuunnella, koska jostakin se inhontunne varoittaa. Itse halusin yrittää ja ottaa selvää ihmisestä. Myöhemmin suudellessa alkoikin herätä tunteet ja siinä kohtaa menin pahasti harhaan kun aloin suhteeseen tämän ihmisen kanssa. Lopputulos oli, että sain pyristellä kaikin voimin irti henkisesti sairaasta ihmisestä, joka yritti tuhota minut ja koko elämäni.
On varmaan eri asia, jos ei koe uutta ihmistä kohtaan selvää inhoa ja vastenmielisyyttä. Ehkä sitten kannattaa tutustua paremmin. En rakastunut mieheenikään heti, vaan kiinnostuin kun olin pitempään seurannut häntä sivusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun miehenhakuyritykseni ovat useamman kerran kaatuneet miehen poliittiseen kantaan, eli miehet ovat olleet perussuomalaisia.
Äitini oli vakaumuksellinen SDP:n jäsen, isä äänesti SMP:tä ja myös muita puolueita paitsi SDP:tä. Heidän avioliittonsa oli onnellinen, paitsi siksi että isä puhui humalassa politiikkaa,
Onko siitä politiikasta pakko puhua?
Meillä ukko ei usko koko järjestelmään, mutta ei se siitä länkytä minulle koskaan. Välillä tulee ilmi kun muista asioista keskustelee.
Ymmärrän kyllä ettei kiinnosta jos toisen ulosanti on jotain rassepaskaa jatkuvasti, mutta jos se kannatus on lähinnä sitä että käy 4 vuoden välein heittämässä äänensä, niin mitä väliä sillä on ketä äänestää?
Jaha, se on taas viikonloppu ja vakioprovo palstalla. No, totean jälleen:
Se toinen osapuoli huomaa kyllä, ettet katso häntä ihaillen ja rakastavasti; et hakeudu etenkin alkuvaiheessa koko ajan "iholle" eli halua kiehnätä vieressä ja kosketella; et esittele häntä ylpeänä ja onnellisena sukulaisillesi ja ystävillesi; et innostuksesta lähestulkoon tule reisille, kun luvassa on seksiä; et katsele häntä salaa, kun luulet ettei hän huomaa jne.
Rakastumista ei voi feikata. Ei ainakaan pitempään kuin muutaman päivän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huvipuistohullu kirjoitti:
Miksi pitäis olla jonkun kans, joka ei kinostele?
Koska se voittaa koko elämän mittaisen kumppanittomuuden
Itse olen elänyt tähän astisen elämän ilman kumppania ja kivasti meneee. En lähtisi tätä vaihtamaan huonoon suhteeseen/tyytymiseen.
Sinkkuus ei tarkoita yksinäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun kaverilla (nainen) vaikuttaa sivustakatsoen olevan samantapainen ongelma. Mun mielestä se kytkeytyy pitkälti juuri siihen, mitä aiemminkin ketjussa sivuttiin, että hän kuluttaa paljon viihdettä, jossa on täydellisiä miessankareita. Ei siis edes mitään pornoa vaan ihan tavallisia elokuvia ja sarjoja. Tosielämässä hän kyllä tuntee sinkkumiehiä, mutta ilmeisimmin tarjonta ei ole kovin laajaa: on naisvaltaisessa työpaikassa eikä harrasta mitään varsinaisia ryhmäharrastuksia.
Myös mulla oli ehkä aiemmin hieman tällaista taso-ongelmaa. Olin sinkkuna vuosia vaikka vientiä olisi ollut, eli kai se siis oli niin että rima oli liian korkealla. Jälkikäteen ajatellen syynä oli liian vähäinen panostaminen ulkonäköön ja sellaiseen yleiseen kiinnostavuuteen. En käynyt ikinä kampaajalla, pukeuduin omituisesti enkä seurannut ollenkaan ajankohtaisia asioita, joten kanssani oli vaikea keskustella mistään.
Oletko kysynyt kaverilta haluaako hän pariutua? Ihan oikeesti. Nainen saa kyllästymiseen asti kuulla vinkkejä kuinka painon laskeminen ja tyylin muutos toisi miehen ts. persoonan muutos. Ehkä kaverisi viihtyy nykyisessä elämäntilanteessaan?
Siis joo itseasiassa tiedän että hän nykyään ei halua pariutua. :D Ajattelin että ei ole olennaista tämän keskustelun kannalta. Aiemmin hän kyllä kovastikin olisi halunnut miehen ja lapsia, mutta on täysin tottunut sinkkuuteen vuosien varrella. Tuo viihteenkulutus ja miessankareihin ihastuminen on ollut läsnä hänen elämässään lapsesta asti, ja häiritsi pariutumista selkeästi silloin, kun hän olisi sitä toivonut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meikämandoliino ei näistä kehopositiivisistä pidä romanttisessa mielessä ja hoikkaa naista ei tällä naamalla saa niin aloin tos pari kesää sit kattoo BBW jynkkendaalieta interwebsistä et josko sitä taipuis vähän isompikin tytteli. Mä oon pahoillani mut ei auttanut vaikka kuinka yritin. Aloitin kesyllä chubby kategorialla ja siitä siirryin DDR kuulantyöntäjä mallin muikkeleihin ja alakerrassa ei tapahtunut mitään värähdystä. Mut annas olla kun siirryin takas normaalipainoisiin naisiin niin johan pomppas. Mua ois voinu sen jälkeen käyttää hetken aikaan pyykkitelineenä. Noh jatkan haaveilua hoikasta naisesta. Palaillaan
Mulla sama, mutta naisnäkökulmasta. Kiinnostukseni kohteet, eli raamikkaat ja urheilulliset miehet ei katso päinkään, enkä naamatauluni takia sitä ihmettele. Olen sen takia koittanut tapailla ns. soijapoikia, jotka minusta kyllä kiinnostuvat, mutta äärimmäisen vaivaannuttavaahan se on ollut, kun ihastus on ollut täysin yksipuolista. Seksistä ei ole tullut mitään ja muukin läheisyys on jäänyt hartioiden hieronnan tasolle ja se on ottanut näitä miehiä ymmärrettävästi päähän.
Tästä syystä tyydyn haaveilemaan sporttimiehestä vibrani kanssa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitenkään. Älä tee sitä. Ota sellainen kun toivot tai ei ota.
Miten sitten olla yksin koko elämä?
Eikö tyytyminen ole parempi kuin yksinäisyys?
Miksi täällä aina kehoitetaan "tyytymään"?
Sitten olet yksin tai n8stat tasoaan, että saat sen tissimissin.
Muuten tyydyt tumputtamaan kouraasi, kuten tähänkin asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meikämandoliino ei näistä kehopositiivisistä pidä romanttisessa mielessä ja hoikkaa naista ei tällä naamalla saa niin aloin tos pari kesää sit kattoo BBW jynkkendaalieta interwebsistä et josko sitä taipuis vähän isompikin tytteli. Mä oon pahoillani mut ei auttanut vaikka kuinka yritin. Aloitin kesyllä chubby kategorialla ja siitä siirryin DDR kuulantyöntäjä mallin muikkeleihin ja alakerrassa ei tapahtunut mitään värähdystä. Mut annas olla kun siirryin takas normaalipainoisiin naisiin niin johan pomppas. Mua ois voinu sen jälkeen käyttää hetken aikaan pyykkitelineenä. Noh jatkan haaveilua hoikasta naisesta. Palaillaan
Mulla sama, mutta naisnäkökulmasta. Kiinnostukseni kohteet, eli raamikkaat ja urheilulliset miehet ei katso päinkään, enkä naamatauluni takia sitä ihmettele. Olen sen takia koittanut tapailla ns. soijapoikia, jotka minusta kyllä kiinnostuvat, mutta äärimmäisen vaivaannuttavaahan se on ollut, kun ihastus on ollut täysin yksipuolista. Seksistä ei ole tullut mitään ja muukin läheisyys on jäänyt hartioiden hieronnan tasolle ja se on ottanut näitä miehiä ymmärrettävästi päähän.
Tästä syystä tyydyn haaveilemaan sporttimiehestä vibrani kanssa
Paskat olet nainen, vaan ap, joka on mies.
Vierailija kirjoitti:
Jaha, se on taas viikonloppu ja vakioprovo palstalla. No, totean jälleen:
Se toinen osapuoli huomaa kyllä, ettet katso häntä ihaillen ja rakastavasti; et hakeudu etenkin alkuvaiheessa koko ajan "iholle" eli halua kiehnätä vieressä ja kosketella; et esittele häntä ylpeänä ja onnellisena sukulaisillesi ja ystävillesi; et innostuksesta lähestulkoon tule reisille, kun luvassa on seksiä; et katsele häntä salaa, kun luulet ettei hän huomaa jne.
Rakastumista ei voi feikata. Ei ainakaan pitempään kuin muutaman päivän.
Niinpä. Ùlimiehellä on taas ùlimiehen viikonloppu.moikeasti tämä ùli ei saa ketään. Vaikka haluaisi saada 20- vuotiaan , isotissisen neitsytmegabeibin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä juuri tapailen miestä jossa ei kertakaikkiaan mitään vikaa. Ei niin mitään, kaikki kohdillaan. En vain tunne kipinää enkä kemiaa ja se harmittaa suuresti. Olen yrittänyt oikeasti kovasti, pakko kuitenkin todeta että joku muu saa hänestä oikein hyvän miehen.
Ei kai näille mitään voi 🤷
Ihan tavallista. Pitää olla kemiaa, eli j ä n n ä.
Kiltti ei kelpaa.
Jännä jännä jännä ja kylligaryselli. Niinpä. Etkö ap muuta keksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailta saatat löytää itsellesi sopivan puolison. Ihan turha näitä suomihupakoita odottaa koko elämäänsä.
Millä rahalla tuloton mies lentää paikan päälle ja elättää naista?
Hanki hyvä mies se ammatti ja mene töihin. Sitäkin jankkaat täällä jatkuvasti. Suomessa saa ilmaisen koulutuksen. Ja kouluttautua voi missä iässä tahansa. Mutta jos ei jaksa persettä sohvalta nostaa, niin sitten on tyytyminen siihen, mitä on.
Ota lihava mies ja pistä se urheilemaan itsensä kuntoon. Nii minäki tein ja sain ihanan nallekarhun 💖