Miten pystyy psyykkaamaan itsensä pitämään niistä joista ei viehäty? (eli "alempitasoisista" kuin joihin ihastuu)
Kun täällä annetaan aina neuvoa että pitää "laskea tasoa" jos ei löydy kumppania, niin miten sen tason laskeminen käytännössä tapahtuu?
Itse olen yrittänyt useamman kerran tapailla ja hieman jopa seurustella sellaisen josta en ole ollut kiinnostunut, mutta tämä vastapuoli oli hyvin kiinnostunut minusta.
Eli yritin ns. "laskea tasoa" kumppaninhaun suhteen.
Jokainen näistä yrityksistä on päättynyt huonosti...Mikä siis on se salaisuus jolla tasoa lasketaan? Sitä kun täälläkin niin usein hoetaan, että jokin salaisuus varmasti löytyy jota en ole tajunnut.
Kommentit (163)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailta saatat löytää itsellesi sopivan puolison. Ihan turha näitä suomihupakoita odottaa koko elämäänsä.
Millä rahalla tuloton mies lentää paikan päälle ja elättää naista?
Eipä se mies sitten kovin tasokas itsekään ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitenkään. Älä tee sitä. Ota sellainen kun toivot tai ei ota.
Miten sitten olla yksin koko elämä?
Eikö tyytyminen ole parempi kuin yksinäisyys?
Miksi täällä aina kehoitetaan "tyytymään"?
Riippuu toki ihmisestä, mutta itse olen mielummin yksin kuin "tyydyn".. Juuri tyytymällä saadaan rikkinäisiä perheitä ja/tai pystyyn kuolleita suhteita. Toista, tai ehkä kumpaakaan ei toinen osapuoli kiinnosta juuri millään tasolla, ehkä jopa etoo, ollaan yhdessä vain koska kumppani/perhe "pitää olla", "kaikilla muillakin on" tjsp.
Jos ei tunne minkäänlaista vetoa toiseen niin mikä järki siinä hommassa on? En voisi kuvitella esittäväni tai pakottavani itseäni pitämään ihmisestä joka ei sytytä minua millään tasolla.
Jep.
Juuri "tyytymällä" saa todennäköisesti onnettoman ja toimimattoman parisuhteen, kun toinen ei tunnu omalta millään tasolla. Ajan myötä siihen varmasti tottuisi, mutta niin tottuisi myös puukkoon persuuksissa.
"Tyytyjien" katkeruus heijastuu monesti myös muihin ihmisiin. Juuri he ovat painostamassa sinkkuja väkisin parisuhteisiin. Kurjimmat saattavat alkaa kiusallaan ajaa sinkkua suhteeseen hänelle täysin vääränlaisen ihmisen kanssa. Toisaalta sekä paheksuvat kovasti eroja että tuhahtelevat onnellisille pariskunnille.
"Tyytyminen" aiheuttaa usein niin paljon pahaa mieltä, ihmissuhdetraumoja ja sekä henkisiä että mahdollisesti fyysisiäkin vaivoja, että se melkeinpä pitäisi lailla kieltää.
Varmaan samat ihmiset myös lyttäävät seksin tärkeyden parisuhteissa... Ymmärrettävää jos toista ei pidä kiihottavana ja seksi on asia jota koitetaan vältellä loppuun asti. Sitten ihmetellään kun kumppani tuntuu enemmän kämppikseltä kuin kumppanilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailta saatat löytää itsellesi sopivan puolison. Ihan turha näitä suomihupakoita odottaa koko elämäänsä.
Millä rahalla tuloton mies lentää paikan päälle ja elättää naista?
Eipä se mies sitten kovin tasokas itsekään ole.
No ihan samaa tasoa kuin joku kouluttamaton ihminen slummista. Molemmilla on epätoivo löytää JOKU.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailta saatat löytää itsellesi sopivan puolison. Ihan turha näitä suomihupakoita odottaa koko elämäänsä.
Millä rahalla tuloton mies lentää paikan päälle ja elättää naista?
Eipä se mies sitten kovin tasokas itsekään ole.
No ihan samaa tasoa kuin joku kouluttamaton ihminen slummista. Molemmilla on epätoivo löytää JOKU.
Edelleen. Millä tuloilla? Toinen haluaa turvata suvulleen säännöllisen elintason.
Aika monessa kulttuurissa on edelleen tapana, että vanhemmat järjestävät lapselleen puolison. Noissa kulttuureissa myös eroaminen on harvinaista, jos ei peräti mahdotonta. Miettikääpäs, mikä etu tuo systeemi on; yksinäisyys on takuulla harvinaisempaa kuin täällä meillä, missä jokainen saa tasan päättää, ryhtyykö suhteeseen vaiko ei, ja voi kranttuilla vaikka kuinka paljon jos haluaa. Jos tuo pakkoavioliittokulttuuri on edes vähän sivistynyt, vanhemmat koettanevat valita jollain lailla sopivan kumppanin lapselleen.Hyvässä lykyssä järjestetty avioliitto on onnistunut ja pari oppii tykkäämään ja rakastamaan toisiaan. No, huonossa tapauksessa toinen on vaikka umpihullu.
En väitä että järjestetyt liitot ovat hyvä asia, mutta niissä on myös hyvää. On varmaan todella kasvava ongelma, että länsimaiset ihmiset eivät löydä pysyvää suhdetta ja joutuvat elämään yksin vaikka eivät haluaisi. Ehkä järjestetty liitto ei länsimaissa kuitenkaan toimisi, koska ihmisillä on aivan liikaa vapaa-aikaa ja resurssia vatvoa suhteitaan ja asioitaan.
Vierailija kirjoitti:
Aika monessa kulttuurissa on edelleen tapana, että vanhemmat järjestävät lapselleen puolison. Noissa kulttuureissa myös eroaminen on harvinaista, jos ei peräti mahdotonta. Miettikääpäs, mikä etu tuo systeemi on; yksinäisyys on takuulla harvinaisempaa kuin täällä meillä, missä jokainen saa tasan päättää, ryhtyykö suhteeseen vaiko ei, ja voi kranttuilla vaikka kuinka paljon jos haluaa. Jos tuo pakkoavioliittokulttuuri on edes vähän sivistynyt, vanhemmat koettanevat valita jollain lailla sopivan kumppanin lapselleen.Hyvässä lykyssä järjestetty avioliitto on onnistunut ja pari oppii tykkäämään ja rakastamaan toisiaan. No, huonossa tapauksessa toinen on vaikka umpihullu.
En väitä että järjestetyt liitot ovat hyvä asia, mutta niissä on myös hyvää. On varmaan todella kasvava ongelma, että länsimaiset ihmiset eivät löydä pysyvää suhdetta ja joutuvat elämään yksin vaikka eivät haluaisi. Ehkä järjestetty liitto ei länsimaissa kuitenkaan toimisi, koska ihmisillä on aivan liikaa vapaa-aikaa ja resurssia vatvoa suhteitaan ja asioitaan.
Niissä kulttureissa tyttäret järjestetään taloudellisesti vakaille miehille. Työtön jää noissa maissa yksin. Eikä mikään estä työssäkäyvää hakeutumista järkiliittoja kannattaviin maihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitenkään. Älä tee sitä. Ota sellainen kun toivot tai ei ota.
Miten sitten olla yksin koko elämä?
Eikö tyytyminen ole parempi kuin yksinäisyys?
Miksi täällä aina kehoitetaan "tyytymään"?
Sinulla on jotenkin äärettömän itseriittoinen asenne. Missä on empatiakyky? Se että "tyydyt" johonkin henkilöön heijastuu käytöksestä.... negatiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monessa kulttuurissa on edelleen tapana, että vanhemmat järjestävät lapselleen puolison. Noissa kulttuureissa myös eroaminen on harvinaista, jos ei peräti mahdotonta. Miettikääpäs, mikä etu tuo systeemi on; yksinäisyys on takuulla harvinaisempaa kuin täällä meillä, missä jokainen saa tasan päättää, ryhtyykö suhteeseen vaiko ei, ja voi kranttuilla vaikka kuinka paljon jos haluaa. Jos tuo pakkoavioliittokulttuuri on edes vähän sivistynyt, vanhemmat koettanevat valita jollain lailla sopivan kumppanin lapselleen.Hyvässä lykyssä järjestetty avioliitto on onnistunut ja pari oppii tykkäämään ja rakastamaan toisiaan. No, huonossa tapauksessa toinen on vaikka umpihullu.
En väitä että järjestetyt liitot ovat hyvä asia, mutta niissä on myös hyvää. On varmaan todella kasvava ongelma, että länsimaiset ihmiset eivät löydä pysyvää suhdetta ja joutuvat elämään yksin vaikka eivät haluaisi. Ehkä järjestetty liitto ei länsimaissa kuitenkaan toimisi, koska ihmisillä on aivan liikaa vapaa-aikaa ja resurssia vatvoa suhteitaan ja asioitaan.
Niissä kulttureissa tyttäret järjestetään taloudellisesti vakaille miehille. Työtön jää noissa maissa yksin. Eikä mikään estä työssäkäyvää hakeutumista järkiliittoja kannattaviin maihin.
Onko jossain Intiassa olemassa "työttömiä"? Jokainen tekee mitä pystyy, toinen saa ehkä enemmän liksaa kuin toinen. Vanhempien järjestämä liitto on tavallinen, ehkei ihan pääsääntö.
Oman tasonsa näkee juuri siitä, millaista seuraa saa - oli kysymys sitten seurustelusta tai ystävistä. Itse olen älynlahjoiltani keskinkertainen ja musikaalisesti avuton. Turha haaveilla, että juuri säveltäjät ja huippumuusikot viihtyisivät seurassani - vaikka minä itse haluaisin juuri heidän seuraansa.l
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monessa kulttuurissa on edelleen tapana, että vanhemmat järjestävät lapselleen puolison. Noissa kulttuureissa myös eroaminen on harvinaista, jos ei peräti mahdotonta. Miettikääpäs, mikä etu tuo systeemi on; yksinäisyys on takuulla harvinaisempaa kuin täällä meillä, missä jokainen saa tasan päättää, ryhtyykö suhteeseen vaiko ei, ja voi kranttuilla vaikka kuinka paljon jos haluaa. Jos tuo pakkoavioliittokulttuuri on edes vähän sivistynyt, vanhemmat koettanevat valita jollain lailla sopivan kumppanin lapselleen.Hyvässä lykyssä järjestetty avioliitto on onnistunut ja pari oppii tykkäämään ja rakastamaan toisiaan. No, huonossa tapauksessa toinen on vaikka umpihullu.
En väitä että järjestetyt liitot ovat hyvä asia, mutta niissä on myös hyvää. On varmaan todella kasvava ongelma, että länsimaiset ihmiset eivät löydä pysyvää suhdetta ja joutuvat elämään yksin vaikka eivät haluaisi. Ehkä järjestetty liitto ei länsimaissa kuitenkaan toimisi, koska ihmisillä on aivan liikaa vapaa-aikaa ja resurssia vatvoa suhteitaan ja asioitaan.
Niissä kulttureissa tyttäret järjestetään taloudellisesti vakaille miehille. Työtön jää noissa maissa yksin. Eikä mikään estä työssäkäyvää hakeutumista järkiliittoja kannattaviin maihin.
Onko jossain Intiassa olemassa "työttömiä"? Jokainen tekee mitä pystyy, toinen saa ehkä enemmän liksaa kuin toinen. Vanhempien järjestämä liitto on tavallinen, ehkei ihan pääsääntö.
Sä ihan oikeasti kuvittelet tytärten menevän roska sukuun? Ei mene. Vävy valitaan tarkoin.
Sekoitat kaksi asiaa. Et välttämättä ihastu omantasoisiisi jos nyt on jokin tasomäärittely, vaan ihastut ylempitasoisiin ne joihin et ihastu ovat ns. paperilla samantasoisia.
Eipä tuossa voi oikein tehdä mitään vaan odottelet rauhassa ja alat ehkä sisäistää oman tasosi, löydät jotain muuta ihastuksen aihetta kuin ulkonäön tms. Ihastuminen ei tule pakotettuna.
Vierailija kirjoitti:
Oman tasonsa näkee juuri siitä, millaista seuraa saa - oli kysymys sitten seurustelusta tai ystävistä. Itse olen älynlahjoiltani keskinkertainen ja musikaalisesti avuton. Turha haaveilla, että juuri säveltäjät ja huippumuusikot viihtyisivät seurassani - vaikka minä itse haluaisin juuri heidän seuraansa.l
Miksi huippumuusikoiden seuraa haluaisit?
Vierailija kirjoitti:
Oman tasonsa näkee juuri siitä, millaista seuraa saa - oli kysymys sitten seurustelusta tai ystävistä. Itse olen älynlahjoiltani keskinkertainen ja musikaalisesti avuton. Turha haaveilla, että juuri säveltäjät ja huippumuusikot viihtyisivät seurassani - vaikka minä itse haluaisin juuri heidän seuraansa.l
Ei musiikin harrastaminen ole tasomääre muuten kuin silloin jos toinen on rocktähti tai muuten kuuluisa. Eivätkä hekään ehkä etsi toista muusikkoa. Mutta ymmärsin pointin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä näkisin sen tason laskun sellaisena että koettaa opetella näkemään toisen sukupuolen ihmisinä joissa on monenlaisia ominaisuuksia. Siis näkisi ja tajuaisi naisesta että hän on muutakin kuin isot tissit ja peppu. Opettelisi juttelemaan naisten kanssa ja kiinnostuisi naisen persoonasta yleensäkin. Eli pitäisi opetella näkemään asioita laajemmin kuin vain joku ruumiinosa tai ihmisen hoikkuus/lihavuus/pukeutumistyyli jne. Tässä voisi olla apua siitä että jättäisi pornon ja instan ym vähemmälle. Jos siellä tuijottaa päivittäin tonneittain ammattilaisia ja muokattuja kuvia niin todellisuus hämärtyy ja on vaikea innostua normaalista oikeasta ihmisestä.
Eli jos kiinnostuu vain hyvin harvinaisesta ominaisuudesta ihmisissä niin rajaa ison joukon ihmisiä pois mahdollisesta suhteesta. Itse voi vaikuttaa siihen koettaako opettaa itseänsä vähemmän nirsoksi vai keskittyykö vain haluamaan tätä yhtä asiaa (tai tiettyjen asioiden yhdistelmää).
"Näkisi naisessa muutakin, kuin tissit ja pepun" Ja naiset eivät ihannoi pituutta, hiuksia, lihaksia ja rasvaprosentin pienuutta miehissä? Ihmiset menevät aika pitkälti ulkonäön perässä sukupuolesta riippumatta.
Sinä kuvittelet noin. Onnellisuuden tasapainoisista ja merkityksellisistä ihmissuhteista löytäneet ihmiset sen sijaan ovat yleensä opetelleet katsomaan pintaa syvemmälle ja nimenomaan haastamaan myös omia käsityksiään siitä, mitä kumppanilta toivovat.
Kaikki eivät tuohon kykene, tämän ketjun (vaki)aloittaja selkeästi on yksi näistä. Silloin vaihtoehdoksi jää varmasti vain hyväksyä havittelevansa jotain johon joko omat rahkeet eivät riitä tai jota ei välttämättä ole olemassakaan sekä jäädä yksin.
Mitä v* ttua mä just luin... haluaisitko sinä jonkun "alentavan tasoaan" jotta suostuisi olemaan sinun kanssasi?
Koska mitä ilmeisimmin et ole itse kelvannut kenellekään.
Alkoholi auttaa laskemaan tasoa, mutta sitten voi kyllä herää jonkun ruman säädön kanssa krapulaisena.
Vierailija kirjoitti:
Alkoholi auttaa laskemaan tasoa, mutta sitten voi kyllä herää jonkun ruman säädön kanssa krapulaisena.
Kaalimadosta saa ovelle tuotuna osamaksulla kauniin seuralaisen. Luksusnukke osiosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko siinä vaatimustasossasi olla jotain pielessä? Etsitkö kivaa ja viehättävää naista, jonka kanssa olisi helppo olla ja jutut osuu yksiin, vai onko kriteerit tyyliä 175 cm / 50 kg / 65D / pitkät vaaleat hiukset (ja kaikki muunlaiset jää alle tason)?
Minulla kriteerit naisen suhteen 150-180cm, paino vastaavasti 50-70kg, tummat pitkät hiukset, ikä 20-40. Ei tupakkaa, huumeita, luottotiedot oltava kunnossa. Täytyy olla töissäkäyvä tai rikas perijätär eli omillaan toimeen tuleva. Liikaa pyydetty? Oli, hain toiveitani vastaavan ulkomailta.
Se onko tuo liikaa pyydetty riippuu aivan täysin omasta iästäsi ja tasostasi. Se, että edes kyselet tällaisia kertomatta itsestäsi kertoo kyllä sinusta melko paljon. Hyvä että löytyi mieleinen kehitysmaamorsian kuvastosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettele olemaan yksin. Kerta tietää ettei pysty maksamaan tuonnille tällöin pysytään itsekseen. Nainen ei halua muuntautua robotti-imurin kaltaiseksi taustalla hurisijaksi. Ympäri maapalloa naiset punnitsee parisuhteen hyötyjä. Köyhä mies on köyhä mies sekä Aasiassa että Suomessa.
Ja kun hyödyt on erityisesti länsimaissa punnittu, niin päädytään yhteen mitä uskomattomampien idioottien kanssa. Ulkonäkö edellä mennään ja siinä ei naisten punnitsemiset parisuhteen hyödyistä merkitse, kun miehellä on tumma täydellinen hiusraja ja selkeästi piirtyvät lihakset.
Ei päädytä. Miesyhteisöissä puhutaan siitäkin ettei edes "Chadi" kelpaa.
Miesyhteisö on niin mielenvikainen paikka, että jos haluaa pitää itsensä mentaalisti terveenä, ei kannata kuunnella niiden juttuja.
Kaiken miehistä tosiaan oppii kuuntelemalla naisia. Ei suinkaan kannata koskaan opiskella mitään asiaa suoraan alkuperäislähteestä.
Miesyhteisö on niin mielenvikainen paikka, että jos haluaa pitää itsensä mentaalisti terveenä, ei kannata kuunnella niiden juttuja.