Olen mustasukkainen mieheni exästä. Tämä toistuu jokaisessa parisuhteessa.
En ymmärrä mistä tämä johtuu ja mitä tälle voisi tehdä. Kärsin itsekin tästä todella paljon.
Olen siis ollut elämässäni useita kertoja parisuhteessa ja joka ikinen kerta saan suorastaan pakkomielteen mieheni exästä/existä. Stalkkaan heistä kaiken mahdollisen, koen huonommuutta verrattuna heihin ja kuvittelen, ettei mieheni koskaan voi rakastaa minua yhtä paljon kuin eväänsä. Monesti saatan stalkata ja yrittää etsiä noista naisista kaiken mahdollisen vielä vuosia sen jälkeen, kun olen jo eronnut itse miehestä.
Jos eroan ja mies löytää uuden, ei tämä uusi nainen minua juurikaan kiinnosta. Saatan käydä tutkimassa hänen somensa kerran ja se siitä.
Olen puhunut tästä joskus psykologillakin ohimennen, muttei psykologikaan osannut sanoa oikein mitään tähän. Oli hänen mielestään kuitenkin tosi erikoista.
Olen luullut, että ikä auttaa ja se että yrittää vaan saada itselleen itsevarmuutta, mutta eipä tunnu auttavan. Tämä on todella ahdistavaa ja kuluttavaa ja rasittaa tälläkin hetkellä parisuhdettani todella paljon.
Onko kellään muulla kokemusta tällaisesta?
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ne exät alkaa vaivaamaan ja pännimään jos toinen kysymättä alkaa tuomaan niitä esille. Tulee todellakin sellainen tunne, että on exät vielä kovastikin mielessä.
Ymmärrän tuon, ettei eksiä ole syytä muistella, mutta sekin on vähän outoa, sen ajan pitäisi pyyhkiytyä pois.
"Oletko käynyt Lontoossa?"
"Joo, kerran"
"Ai milloin?"
"Olin silloin Annin kanssa..."
"Tarvitseeko sun tuoda sun eksä joka keskusteluun!?!?"
No pitääkö se exä nyt siinä erityisesti aina mainita. Olisit voinut myös vastata, että "kyllä olen käynyt lontoossa silloin ja silloin".
Jolloin nainen kysyy että "kenen kanssa?".
Vastataanko siihen sitten valehdellen ettei vaan tule paha mieli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ne exät alkaa vaivaamaan ja pännimään jos toinen kysymättä alkaa tuomaan niitä esille. Tulee todellakin sellainen tunne, että on exät vielä kovastikin mielessä.
Ymmärrän tuon, ettei eksiä ole syytä muistella, mutta sekin on vähän outoa, sen ajan pitäisi pyyhkiytyä pois.
"Oletko käynyt Lontoossa?"
"Joo, kerran"
"Ai milloin?"
"Olin silloin Annin kanssa..."
"Tarvitseeko sun tuoda sun eksä joka keskusteluun!?!?"
No pitääkö se exä nyt siinä erityisesti aina mainita. Olisit voinut myös vastata, että "kyllä olen käynyt lontoossa silloin ja silloin".
Jolloin nainen kysyy että "kenen kanssa?".
Vastataanko siihen sitten valehdellen ettei vaan tule paha mieli?
No sitten vastataan jos kysytään, tietenkin. Ei se niin vaikeata ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mee hoitoon ja tee palvelus miehille ja jätä ne rauhaan. N28
Milloin mies menee hoitoon?
Miksi miehen tulisi mennä hoitoon, kun nainen tässä on se, jonka sinne hoitoon tulisi mennä! N28
Mene terapiaan. Typerää olla mustasukkainen menneestä sen sijaan että nauttisit siitä että mies on just sun kanssa just nyt. Yksi itsesabotoinnin muoto tuokin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ne exät alkaa vaivaamaan ja pännimään jos toinen kysymättä alkaa tuomaan niitä esille. Tulee todellakin sellainen tunne, että on exät vielä kovastikin mielessä.
Ymmärrän tuon, ettei eksiä ole syytä muistella, mutta sekin on vähän outoa, sen ajan pitäisi pyyhkiytyä pois.
"Oletko käynyt Lontoossa?"
"Joo, kerran"
"Ai milloin?"
"Olin silloin Annin kanssa..."
"Tarvitseeko sun tuoda sun eksä joka keskusteluun!?!?"
Niin että sun pitäis päästä niitä juttuja kertomaan, mielelläsikö kuuntelisit sitten itse kumppaniltasi jatkuvalla syötöllä mitä on exiensä kanssa puuhannut? Enpä oikein usko.
Joidenkin nyt pitää päästä vähän leuhkimaan niillä exillään, lytätä toista että katsohan kun mulla on ollut vientiä ja vauhdikas elämä toisin ku sulla.
Kuulostaa siltä että olet tapaillut vääränlaisia miehiä. Jos on vaikea hyväksyä miehen aikaisempia parisuhteita ei pidä alkaa suhteeseen sellaisen kanssa vaan etsiä joku "puhtoisempi". Onko ongelmasi pohjimmiltaan tämä eli olet usein ollut sinulle epäsopivan henkilön kanssa?
Onneksi olen vapaaehtoisesti sinkku vela. En jaksaisi viikkoakaan naista, jolle menneisyyteni olisi ongelma. -nuori mies
Itselläni ainakin liittynyt hylkäämisen pelkoon, ja vähän siihenkin etten ole kokenut oloani tarpeeksi hyväksi suhteessa. Toisin sanoen ajatus on ollut mies erosi tästä naisesta, miksi minä olisin parempi, ja ns stalkkaus yritys löytää asioita joissa voisin muka olla parempi.
Liittyy itsetuntoon ja aikaisempiin hylkäyksen kokemuksiin, mutta jälkikäteen mietittynä vahvasti myös siihen miten mies minua kohteli. Varmasti osittain myös tahattomasti sai aikaan epävarmemman olon, koska ihminen reagoi ns epäilykseen usein torjuvasti. Nykyisessä suhteessa ongelma on hävinnyt, ja osaan itsekin kertoa mitä tarvitsen oudon kautta rantain syyttelyn sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä että olet tapaillut vääränlaisia miehiä. Jos on vaikea hyväksyä miehen aikaisempia parisuhteita ei pidä alkaa suhteeseen sellaisen kanssa vaan etsiä joku "puhtoisempi". Onko ongelmasi pohjimmiltaan tämä eli olet usein ollut sinulle epäsopivan henkilön kanssa?
Joo, syy on aina miehissä... Ei ikinä siellä peilissä... -.- -nuori mies
Olen tuota omalla kohdallani ihmetellyt, miksi mun surkea itsetunto ei vaikuta millään tavalla parisuhteissa. En ole yleensä lainkaan mustasukkainen, satunnaisesti on jotain häivähtänyt mielessä, mutta sellainen ajattelu on loppunut saman tien ihan järkeilemällä. Muuten sitten elämässä olen todella epävarma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ne exät alkaa vaivaamaan ja pännimään jos toinen kysymättä alkaa tuomaan niitä esille. Tulee todellakin sellainen tunne, että on exät vielä kovastikin mielessä.
Ymmärrän tuon, ettei eksiä ole syytä muistella, mutta sekin on vähän outoa, sen ajan pitäisi pyyhkiytyä pois.
"Oletko käynyt Lontoossa?"
"Joo, kerran"
"Ai milloin?"
"Olin silloin Annin kanssa..."
"Tarvitseeko sun tuoda sun eksä joka keskusteluun!?!?"
Niin että sun pitäis päästä niitä juttuja kertomaan, mielelläsikö kuuntelisit sitten itse kumppaniltasi jatkuvalla syötöllä mitä on exiensä kanssa puuhannut? Enpä oikein usko.
Oikeastaan juuri tuota tarkoitin... Jos sattuu mainitsemaan käyneensä jossain paikassa eksänsä kanssa ja toinen kuulee siitä samantien, mitä kaikkea siellä Lontoossa on puuhattu ja kokee, että siitä puhutaan jatkuvalla syötöllä. Kenellä on ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoja kokemuksia itsellänikin, tosin en kovin paljoa stalkkaa kun tiedän, että siitä tulee vaan paha mieli. Huono itsetunto ainakin vaikuttaa. En tiedä miten sen saisi paremmaksi. Homma on yleensä lähtenyt siitä, että mies on suhteen alussa kehunut exäänsä jossain jutussa. Ei todellakaan haukkua tarvitse, mutta kehut väärässä kohdassa kyllä horjauttaa omaa jo valmiiksi huonoa itsetuntoa.
Se huono itsetunto pitää korjata ja vasta sitten alkaa edes harkita uutta/seuraavaa parisuhdetta.
Ja käytännössä näin tekee: ei juuri kukaan ja parisuhdetta päinvastoin haetaan siihen lääkkeeksi
Ja lopputuloksena on se, että ihmiset elää onnettomassa parisuhteessa jossa toinen tai jopa molemmat vaan roikkuu toisissaan kynsin ja hampain kiinni. Kaikki on pskaa, elämä pilalla ja oma kumppani prseestä joten pakko vetää känni ja mättää sitä turpiin tai raapia naama verille.
Se kun olisi ihan tyhmää olla yksin ja selvittää se oma korvienväli kuntoon. Tosin sen jälkeen sitä hyvinkin jo haluaakin elää yksin eikä halua edes ottaa sitä riskiä, että saakin riesakseen ihmisen jonka pitäisi elää yksin..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ne exät alkaa vaivaamaan ja pännimään jos toinen kysymättä alkaa tuomaan niitä esille. Tulee todellakin sellainen tunne, että on exät vielä kovastikin mielessä.
Ymmärrän tuon, ettei eksiä ole syytä muistella, mutta sekin on vähän outoa, sen ajan pitäisi pyyhkiytyä pois.
"Oletko käynyt Lontoossa?"
"Joo, kerran"
"Ai milloin?"
"Olin silloin Annin kanssa..."
"Tarvitseeko sun tuoda sun eksä joka keskusteluun!?!?"
Niin että sun pitäis päästä niitä juttuja kertomaan, mielelläsikö kuuntelisit sitten itse kumppaniltasi jatkuvalla syötöllä mitä on exiensä kanssa puuhannut? Enpä oikein usko.
Oikeastaan juuri tuota tarkoitin... Jos sattuu mainitsemaan käyneensä jossain paikassa eksänsä kanssa ja toinen kuulee siitä samantien, mitä kaikkea siellä Lontoossa on puuhattu ja kokee, että siitä puhutaan jatkuvalla syötöllä. Kenellä on ongelma?
Tarkoitettiin että toinen tosiaankin jatkuvasti puhuu niistä existään noita juttuja, ei vaan kerran. Älä ala keksimään omiasi.
Voin kertoa että et ole mitenkään yksin tuon ongelmasi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex on ex ja miehesi tällä hetkellä sinun kanssasi. Jokaisella on menneisyytensä ja exänsä. Ellei puolisosi vertaile sinua exäänsä, niin miksi kiusaat itseäsi ajatuksella?
Itseasiassa tämänhetkinen kumppanini on verrannut minua useita kertaa exäänsä ja kehunut exäänsä. Useat muut entiset mieheni eivät ole, mutta silti ongelma on aina ollut.
Varmaan se vertailu alkaa jossain vaiheessa, koska et pysty rentoutumaan, ja piinaat kumppaniasi kysymyksillä existä ja vakuutteluilla sinun paremmuudestasi. Rasittavaa seuraa pitkän päälle, latistaa tunnelmaa. Et heittäydy. Joku epävarmuus nakertaa. Haet ja odotat vain uusia hylkäyskokemuksia, ja jossain vaiheessa saatkin kumppanin toimimaan niin, koska hän ei jaksa enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ne exät alkaa vaivaamaan ja pännimään jos toinen kysymättä alkaa tuomaan niitä esille. Tulee todellakin sellainen tunne, että on exät vielä kovastikin mielessä.
Ymmärrän tuon, ettei eksiä ole syytä muistella, mutta sekin on vähän outoa, sen ajan pitäisi pyyhkiytyä pois.
"Oletko käynyt Lontoossa?"
"Joo, kerran"
"Ai milloin?"
"Olin silloin Annin kanssa..."
"Tarvitseeko sun tuoda sun eksä joka keskusteluun!?!?"
No pitääkö se exä nyt siinä erityisesti aina mainita. Olisit voinut myös vastata, että "kyllä olen käynyt lontoossa silloin ja silloin".
Ei erityisesti, eikä aina. Mutta jos eksän mainitseminen joka yhteydessä herättää noin voimakkaan reaktion, pitäisi minusta hieman miettiä omaa henkistä terveyttään.
Vierailija kirjoitti:
Olen tuota omalla kohdallani ihmetellyt, miksi mun surkea itsetunto ei vaikuta millään tavalla parisuhteissa. En ole yleensä lainkaan mustasukkainen, satunnaisesti on jotain häivähtänyt mielessä, mutta sellainen ajattelu on loppunut saman tien ihan järkeilemällä. Muuten sitten elämässä olen todella epävarma.
Olen myös aika epävarma, mutta kun ihastuin kunnolla niin sitten ei ollut mistään mustasukkaisuuksista tietoakaan, vaikka toisella ramppasi kaikenlaista tyyppiä katsomassa leffaa sun muuta. Eron jälkeen kun se uusi kultsi löytyi hällä parissa viikossa, tuli mieleen että ehkä olin hieman turhan luottavainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ne exät alkaa vaivaamaan ja pännimään jos toinen kysymättä alkaa tuomaan niitä esille. Tulee todellakin sellainen tunne, että on exät vielä kovastikin mielessä.
Ymmärrän tuon, ettei eksiä ole syytä muistella, mutta sekin on vähän outoa, sen ajan pitäisi pyyhkiytyä pois.
"Oletko käynyt Lontoossa?"
"Joo, kerran"
"Ai milloin?"
"Olin silloin Annin kanssa..."
"Tarvitseeko sun tuoda sun eksä joka keskusteluun!?!?"
No pitääkö se exä nyt siinä erityisesti aina mainita. Olisit voinut myös vastata, että "kyllä olen käynyt lontoossa silloin ja silloin".
Ja tilaaminen jatkuu:
"Ai koska? Kenen kanssa, mitä te teitte siellä?!?"
- No sillon vuonna 85 Annin kanssa, mitä sitä nyt lomalla tehdään...
" Ai stana, yritit tuotakin pimittää, taidat vieläkin ikävöidä ja muistella sitä, MENE SEN ANNIN PERÄÄN STANA!!!"
Joidenkin ihmisten kanssa oikeita vastauksia ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Minua ne exät alkaa vaivaamaan ja pännimään jos toinen kysymättä alkaa tuomaan niitä esille. Tulee todellakin sellainen tunne, että on exät vielä kovastikin mielessä.
No tämä! Jos se mies niistä existään jauhaa ja kertoilee, että "Vautsi kun se Sanni osasi laittaa hyvän lihamurekkeen!" niin vähemmästäkin alkaa ahdistaa.
Minä en puhu entisistäni nykyiseni kanssa, koska entiset ovat kirjaimellisesti entisiä, menneen talven lumia. Jos asia tulee jotenkin luontaisesti esiin keskustelun lomassa toteamuksena, niin sitten, tyyliin "Joo, olen käynyt Kanarialla. Ai kenen kanssa? Nuoruuden poikaystävän." Jos se olisi taas muisteloa, että "Ai vitsi, Kanaria! Siellä oli niin kivaa Lassen kanssa, me tehtiin sitä ja tätä, käytiin siellä ja tuolla, ja hoh hoh, hauska juttu, kun se Lassi kompastui jäätelön kanssa ja lokki vei sen tötterön maasta heti".
Rakentuukin ajankäsitys sen mukaan kenen kanssa on seurustelut? Olin silloin Annin kanssa Lontoossa ja Roomassa taas Lissun kanssa? Sen sijaan, että kävin Roomasa vuonna 2015 ja Lontoossa vuonna 2019.