Lue keskustelun säännöt.
Jos isänne on kuollut, käyttekö isänpäivänä haudalla?
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, vaikka on vain viisi kilometriä matkaa, isä kuoli 28 vuotta sitten, eikä itsekään käynyt kuin kerran hautausmaalla minun elinaikana ja silloin oman äitinsä hautajaisissa. Ei kyllä äitikään ole käynyt kuin muutaman kerran hautausmaalla. Meillä muistellaan kuolleita muulla tavoin
Hautanne siis rämettyvät kaikessa rauhassa, kunnes ne otetaan uusiokäyttöön.
Ei oteta, koska ainaishauta. Ja mitä väliä sillä haudalla, tai siis hautapaikan kukkapenkillä, on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seurakunnalle voi ilmoittaa haudoista joilla ei ole asian mukaisia kukkia tai kynttilää.
Vierailija kirjoitti:
Seurakunnalle voi ilmoittaa haudoista joilla ei ole asian mukaisia kukkia tai kynttilää.
Älä nyt hulluja puhu. Kaikkea se mielenvikaisuus sinulle teettääkin.
En. Liian kaukana.
Muistan häntä elämäni jokaisena päivänä.
Hautausmaalle on matkaa vain pari kilsaa. Vien kynttilät merkittävimpinä pyhinä ja tärkeinä merkkipäivinä, kyseessä on sukuhauta joten samalla tavalla vien kynttilät toisen, muualla asuvan sukulaisen puolesta, se on sovittu jo aikoja sitten niin. Meillä hautausmaa on kaunis ja hienolla paikalla eikä siellä käymisestä ole mitään vaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useimmilla hautausmailla on olemassa tietty muistopaikka muualle haudatuille, sinne voi viedä kynttilänsä kauas haudatulle läheiselleen.
Vierailija kirjoitti:
Useimmilla hautausmailla on olemassa tietty muistopaikka muualle haudatuille, sinne voi viedä kynttilänsä kauas haudatulle läheiselleen.
Ei kannata ellei myös siivoa omaansa pois, kauhea määrä roskaa juhlapäivien jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käy haudoilla kuin harvoin. Mieluummin teen kotipihaan tai mökin pihaan jäälyhdyn tai lumipallolyhdyn ja laitan sinne kynttilän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käy. En käy kenenkään haudalla, en edes oman kuolleen lapseni. Ei ne siellä ole.
Minä käyn ja surullista aina nähdä hoitamattomat ja kynttilättömät haudat jouluisin. Miksi hankkia hautapaikka ja kivi ylipäätään ja maksaa siitä vuokraa, eikö olisi järkevämpää tuhkata ja laskea uurna muistolehtoon?
Mitä surullista siinä oikeastaan on? Vai ajatteletko jotenkin, että kynttilät juhlapäivisin ja kauden mukaan laitetut kukat kertovat sen että miten nämä kuolleet on omaisten mielessä? Olin lapsi kun toinen vanhemmistani kuoli, en siis tehnyt päätöstä hautaustavasta, heidät tuhkattiin ja ovat samassa hautapaikassa, siellä on myös hautakivi missä on nimet. En kuitenkaan käy siellä haudalla, ei vaan ole tapana.
Ihan parhaita muistelijoita olen nähnyt jouluaattona, autolla lähelle hautaa ja siitä äkkiä juostaan se kynttilä haudalle ja äkkiä pois. Mutta onpahan käyty siellä haudalla muistamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en harrasta näitä outoja rituaaleja, joita suoritetaan välillä hampaat kirskuen; keväällä orvokit, sitten kesäkukat (ne hopealehtiset ja pegoniat), seuraavaksi kanervat ja kuusenhavut, kunnes saa alkaa tiettyinä päivinä kantamaan sinne kynttilöitä (ettei kukaan katso pahalla - pyhäinpäivä, isänpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, uudenvuodenpäivä). Äitienpäiväksi sitten kimppu ruusuja siihen orvokkien kylkeen. Ai että, vainajat tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käy. En käy kenenkään haudalla, en edes oman kuolleen lapseni. Ei ne siellä ole.
Minä käyn ja surullista aina nähdä hoitamattomat ja kynttilättömät haudat jouluisin. Miksi hankkia hautapaikka ja kivi ylipäätään ja maksaa siitä vuokraa, eikö olisi järkevämpää tuhkata ja laskea uurna muistolehtoon?
Mitä surullista siinä oikeastaan on? Vai ajatteletko jotenkin, että kynttilät juhlapäivisin ja kauden mukaan laitetut kukat kertovat sen että miten nämä kuolleet on omaisten mielessä? Olin lapsi kun toinen vanhemmistani kuoli, en siis tehnyt päätöstä hautaustavasta, heidät tuhkattiin ja ovat samassa hautapaikassa, siellä on myös hautakivi missä on nimet. En kuitenkaan käy siellä haudalla, ei vaan ole tapana.
Ihan parhaita muistelijoita olen nähnyt jouluaattona, autolla lähelle hautaa ja siitä äkkiä juostaan se kynttilä haudalle ja äkkiä pois. Mutta onpahan käyty siellä haudalla muistamassa.
Ei sitä tehdä vainajan takia, vaan ihan elävien ihmisten takia. Sukulaiset katsoo pahalla ja niinkuin tässäkin keskustelussa on käynyt ilmi, ihan vieraat ohikulkijat. Tämä kaikki on showta ja esittämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en harrasta näitä outoja rituaaleja, joita suoritetaan välillä hampaat kirskuen; keväällä orvokit, sitten kesäkukat (ne hopealehtiset ja pegoniat), seuraavaksi kanervat ja kuusenhavut, kunnes saa alkaa tiettyinä päivinä kantamaan sinne kynttilöitä (ettei kukaan katso pahalla - pyhäinpäivä, isänpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, uudenvuodenpäivä). Äitienpäiväksi sitten kimppu ruusuja siihen orvokkien kylkeen. Ai että, vainajat tykkää.
Juu, ja sinutkin äiti on puskenut itsestään tähän maailmaan kertomaan miten raskasta on viedä kukat ja kynttilät haudalle.
Hoidan vanhempieni ja isovanhempieni hautoja enkä välttämättä pidä siitä, että sukulaiset kantavat haudoille kynttilöitä esim. Pyhäinpäivänä ja jouluna ja sitten kukaan ei käy korjaamassa pois palaneita kyntilöitä vaan minun täytyy sekin tehdä. Oman kynttiläni laitan lyhtyihin jotka olen haudoille hankkinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en harrasta näitä outoja rituaaleja, joita suoritetaan välillä hampaat kirskuen; keväällä orvokit, sitten kesäkukat (ne hopealehtiset ja pegoniat), seuraavaksi kanervat ja kuusenhavut, kunnes saa alkaa tiettyinä päivinä kantamaan sinne kynttilöitä (ettei kukaan katso pahalla - pyhäinpäivä, isänpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, uudenvuodenpäivä). Äitienpäiväksi sitten kimppu ruusuja siihen orvokkien kylkeen. Ai että, vainajat tykkää.
Ja samalla toki arvostellaan, että jaa jaa, eipä ole tuolla haudalla vielä kanervia/kedäkukkia laitettu, eikä yhtään kynttilääkään 8llut edes pyhäinpäivänä eikä jouluna.
Kävisin, jos olisi lähempänä. Haudalla käyntimatka suuntaansa kestää yli 11 tuntia, joten edestakaiseen matkaan (2000 km) tarvitsisi useamman päivän, että olis järkevää sinne lähteä.
Isäni hauta on jotain 500 km:n päässä. En ole moneen vuoteen käynyt edes haudalla. Sydämessäni ja muistoissani kannan mukanani.
Haudassa ei ole ketään ja kuolleet eivät kuule meitä. Muistoissa voi vierailla milloin ja missä tahansa, ei siihen tarvitase kivipaaden eteen mennä seisomaan.
En käy. Sytytän kynttilän kotona....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en harrasta näitä outoja rituaaleja, joita suoritetaan välillä hampaat kirskuen; keväällä orvokit, sitten kesäkukat (ne hopealehtiset ja pegoniat), seuraavaksi kanervat ja kuusenhavut, kunnes saa alkaa tiettyinä päivinä kantamaan sinne kynttilöitä (ettei kukaan katso pahalla - pyhäinpäivä, isänpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, uudenvuodenpäivä). Äitienpäiväksi sitten kimppu ruusuja siihen orvokkien kylkeen. Ai että, vainajat tykkää.
Ja samalla toki arvostellaan, että jaa jaa, eipä ole tuolla haudalla vielä kanervia/kedäkukkia laitettu, eikä yhtään kynttilääkään 8llut edes pyhäinpäivänä eikä jouluna.
Hahah
Niin, no silloin kun kävin ei haudan hoito maksusta huolimatta edes nurmikkoa leikattu vaikka on uurnapaikka. Me maksetaan haudan hoidosta.