Lue keskustelun säännöt.
Jos isänne on kuollut, käyttekö isänpäivänä haudalla?
Kommentit (105)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käy. En käy kenenkään haudalla, en edes oman kuolleen lapseni. Ei ne siellä ole.
Minä käyn ja surullista aina nähdä hoitamattomat ja kynttilättömät haudat jouluisin. Miksi hankkia hautapaikka ja kivi ylipäätään ja maksaa siitä vuokraa, eikö olisi järkevämpää tuhkata ja laskea uurna muistolehtoon?
Mitä surullista siinä oikeastaan on? Vai ajatteletko jotenkin, että kynttilät juhlapäivisin ja kauden mukaan laitetut kukat kertovat sen että miten nämä kuolleet on omaisten mielessä? Olin lapsi kun toinen vanhemmistani kuoli, en siis tehnyt päätöstä hautaustavasta, heidät tuhkattiin ja ovat samassa hautapaikassa, siellä on myös hautakivi missä on nimet. En kuitenkaan käy siellä haudalla, ei vaan ole tapana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käy. En käy kenenkään haudalla, en edes oman kuolleen lapseni. Ei ne siellä ole.
Minä käyn ja surullista aina nähdä hoitamattomat ja kynttilättömät haudat jouluisin. Miksi hankkia hautapaikka ja kivi ylipäätään ja maksaa siitä vuokraa, eikö olisi järkevämpää tuhkata ja laskea uurna muistolehtoon?
Aikoinaan se hautapaikkamaksu on maksettu kuolipesän varoista, joten ei merkitystä minulle.
Ja esimerkiksi isomummoni hauta on ainaishauta, mihin on aikarajaton hautaoikeus.
Ei pysty, liikaa hommaa... ja paikka kauempana
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. Mä en käy haudoilla. Miksi helvetissä pitäisi käydä? Miksi sulla on pakkomielle tästä typerästä showsta, josta vainaja ei ole millään lailla tietoinen?
Minä käyn kuolleen lapseni haudalla joka päivä. Hautausmaat ovat kulttuurihistoriaa. Sinä saat elää unohduksessa.
Eihän se ettei käy haudoilla tuota tarkoita. Minäkään en käy haudoilla, mutta läheisiä ajattelen kyllä päivittäin. Heidän kanssaan vietettyä aikaa ja yhteisiä hetkiä, minulla on myös esimerkiksi heidän tavaroitaan ja huonekaluja käytössä.
En, isän hauta on Australiassa, minä taas asun Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hautaa kyllä käyn hoitamassa kesäisin pari kolme kertaa. Lisäksi keväällä ja syksyllä laitan kuntoon kesä- ja talviteloille, mutta muutoin muistellaan kotona. Kynttilöitä ei juurikaan tule vietyä tai kotonakaan edes poltettua.
Miksi siellä haudalla pitäisi käydä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä joskus kusen mutta tuskin riittää moiseen menoon kiinnostusta, kuskaa te.
Eka isänpäivä ilman isää - meinaan viedä kynttilän
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isälläni ei ole hautaa. Ripottelimme hänen tuhkansa hänelle tärkeään paikkaan.
En. Kaveri valittelee miten vaikeaa hänellä on kun isänsä on kuollut, aikovat kuulemma kokoontua hautausmaalle huomenna. Luulen että tekee myös jonkun itkuporuraivopostauksen someen aiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole hautaa, veli hukkasi isän tuhkat metsään.
Vierailija kirjoitti:
Miksi siellä haudalla pitäisi käydä?
Niinpä, ei haudalla käymisellä ole oikeastaan mitään tekemistä sen kanssa miten usein ne kuolleet läheiset on mielessä tai miten heitä ajatellaan.
Kuten monella muullakin, liian pitkä matka. Ennen kävin kesälomalla kun äiti oli vielä elossa, mutta nyt kun äitiäkään ei enää ole, niin lapsuuden paikkakunnalle ei tarvitse lähteä. Sisko asuu lähempänä, 40km, hän ehkä käy.
Totta kai. Ihmettelen jos joku ei kävisi tai edes huolehtisi siitä että hauta on kauniisti hoidettu. Haudat joilla ei ole kynttilöitä edes pyhäinpäivänä, isänpäivänä ja jouluna on ikävän näköisiä.
Käyn usein, matkaa vain pari-kolme kilsaa.