Hesari: Lihavuus on krooninen sairaus
Ei elämäntapaongelma. Postmoderni intersektionaalinen lääketiede selvitti tämän.
Asialle ei siis voi tehdä mitään, sipsejä ja siideriä saa nyt ihan vapaasti vetää, lääkärin on turha valittaa. Itsekin ajattelin lopettaa terveellisesti syömisen, ihan solidaarisuudesta ruveta läskiksi.
Kommentit (591)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:
"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita. Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."
Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.
Niin yksinkertaista se on.
P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.
Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla.
Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.
Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla.
Tuon parempaan et pystynyt?
Minulla on sinulle ehdotus: opiskele ravitsemusterapeutiksi. Pääset kouluttamaan muita siitä, kuinka syödä. Maallikolta en kaipaa ohjeita tai vähintäänkin itse ensin niitä kysyn, jos koen tarvitsevani. Esimerkiksi sukan kantapään neulomisessa en tarvitse käsityönopettajaa, sen osasi neuvoa ihan maallikko.
Jo siellä ravitsemustieteen aineopinnoissa tulee sitten kurssi liittyen syömisen psykologiaan. Suosittelen erityisesti sitä.
Keskimäärin lihavat ovat vähemmän älykkäitä normaalipainoiset, sen osoittavat monet tutkimukset:
https://psychcentral.com/blog/how-obesity-affects-the-human-brain#2
Yksi iso tekijä painonhallinnassa on impulssikontrolli, joka korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa:
http://www.journaldmims.com/article.asp?issn=0974-3901;year=2019;volume…
Jos katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman osallistujia, niin kyllä ne on pääosin yksinkertaisia ihmisiä. Ehkä muutama älykkäämpi tyyppi ollut siinä, esim. yksi narsistinen ja manipuloiva nuori mies, joka käytti älyään lähinnä siihen manipulointiin.
Etkö löytänyt mitään parempia tieteellisiä lähteitä? Ensimmäinen on alunperin joku blogiteksti ja toinen intialaisen yliopiston tuotos. t. Sinua älykkäämpi lihava ihminen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon että hormmonaalisen säätelyn rikkoutuminen voi hyvinkin olla totta. Jojottelu sekoittaa hormonitoiminnan ja kylläisuudentunteen säätelyn. Itse aloin lihota teini-iän anoreksian ja hurjien paastojen jälkeen. Suhde ruokaan on epäterve. BMI 32. MUTTA ryhdyin nyt ottamaan pistoksena kylläisyyshormonia, ja nyt kylläisyyssignaalit toimivat normaalisti. Jos teistä, hyvät läskeille saarnaajat, tuntuu aina tältä, tavallaan ymmärrän teitä: nyt on helppoa lopettaa silloin kun kylläisyyssignaali tulee. Mutta yrittäkää ymmärtää, että meille, joilla järjestelmä on sekaisin, sitä ei normaalisti tule.
Kylläisyydentunteeseen voi vaikuttaa myös yrteillä ja lisäravinteilla. Esim.inkiväärin sanotaan lisäävän kylläisyydetunnetta.
Ai helppo lopettaa, kun tulee kylläisyyden tunne? Eikös yhtään raksuta paljonko ruokaa lautasella ottaa, montako voileipää syö yms? Ihan järjellä ajatellen? Olen koko ikäni ollut normaalipainoinen ja otan lautaselle puolet salaattia ja loput ruokaa, yleensä suht samankokoisia annoksia. En yleensä ota lisää, poikkeuksena joku raskaampi kotiprojekti, pitkä vaellus tms. En minä siinä mieti mitään kylläisyyden tunnetta. Nälän tunne sen sijaan on tervettä tuntea pari kertaa päivässä. Eli ei minun painooni vaikuta kylläisyyden tunne. Se tulee sitä paitsi jälkijunassa, joskus joulupöydässä on tullut tehtyä ylensyönti virhe. Mutta käyttäkää ihmeessä hokkuspokkus temppuja, kunhan ette vie julkisen puolen lääkärin aikoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tällaiset 'lihavuus on sairaus' -puheet vain pahentavat lihavuusongelmaa antamalla 'luvan' syödä holtittomasti kaikkea mitä suinkin mieli tekee. Ihmisten elinikä alkaa kohta laskea - jos ei ole laskenut jo - huolimatta lääketieteen edistymsestä.
Loppujen lopuksi on kyse pelkästään itsekurista, vaikka kuinka keksisi muita selityksiä.
En ole ikinä syönyt holtittomasti, en hoikkana enkä lihavana. Mieleni tekee terveellisiä ruoka, esimerkiksi vihanneksia.
Mihin sinun itsekurisi riittää? Riittääkö itsekuri sinulla elämään koko elämäsi ilman juustoja, maitosuklaata, lihaa tai ylipäätään eläinkunnan tuotteita? Minulla riittää, olen ollut vegaani 30 vuotta.
Riittääkö sinulla itsekuri jokapäiväiseen soitttamisen harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt jo 40 vuotta, olen muusikko ja opettaja. Riittääkö sinulla itsekuri joka päiväiseen liikuntalajin harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt yli 40 vuotta. Opiskelin juuri lajini ohjaajaksi. Opiskelen myös musiikkia edelleen. Ai niin, tätä teen syöpäpotilaana. Sinun on ihan turha tulla minulle sanomaan että minulla ei ole itsekuria.
Oletko ikinä kuullut semmoisesta, että itsekuri voisi ehkä olla sidoksissa yhteen asiaan kerralla? Tupakoivalla on itsekuria olla käyttämättä heroiinia tai olla hakkaamatta jokaista ihmistä, joka katsoo pahasti, mutta tupakan vastustaminen on vaikeaa. Ja kyllä lihava voi olla vaikka tikanheiton Suomen mestari ja kompensoida painoreppuaan treenaamalla kovaa, mutta tietenkin parempi olisi treenata ilman painoreppua, koska sydän ja nivelet rasittuisivat vähemmän.
CV:n luetteleminen ei tässä taida olla kumoava vastaus.
Sulla ei riitä itsekuri jouluna olla ahmimatta kinkkua ja suklaata ja viinejä holtittomasti että turha inistä. Mullapa riittää tällaiseen itsekuri. Minulla on terveelliset vegeateriat myös jouluna :) kyllä, pieninä annoksina
Mimmosia vegepöperöitä jouluks? Syön itse kanssa pääasiassa kasvipohjaista ruokaa jouluna niin ideat kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla lähti kymmenen kiloa keväästä lähtien kun lopetin herkuttelun. Paino tippuu edelleen, että itsehoitona tähän krooniseen sairauteen auttaa herkuttelun lopettaminen. Ei siis suklaalevyä, kilon karkkiapussai tai 325g sipsipussia jälkiruuaksi esim. tai litraa jäätelöä, leivoksia useampi kpl.
Jos noilla pidit painoasi yllä, niin ratkaisusihan on oikein hyvä ja toimiva. Mutta entä ne, jotka eivät herkuttele, mutta ylipainoa on silti? Syötävä on kuitenkin jokaisen, ettei nälkään kuole, ja elimistön pitäisi saada kaikki tarpeelliset ravintoaineet, ettei tule puutostauteja. Syö vähemmän, joo, mutta jos keho on riittävän sekaisin, ei tämän ohjeen noudattaminen ole ihan yksinkertaista. Esimerkkejä näistä ongelmista löytyy tästä ketjusta paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:
"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita. Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."
Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.
Niin yksinkertaista se on.
P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.
Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla.
Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.
Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla.
Tuon parempaan et pystynyt?
Minulla on sinulle ehdotus: opiskele ravitsemusterapeutiksi. Pääset kouluttamaan muita siitä, kuinka syödä. Maallikolta en kaipaa ohjeita tai vähintäänkin itse ensin niitä kysyn, jos koen tarvitsevani. Esimerkiksi sukan kantapään neulomisessa en tarvitse käsityönopettajaa, sen osasi neuvoa ihan maallikko.
Jo siellä ravitsemustieteen aineopinnoissa tulee sitten kurssi liittyen syömisen psykologiaan. Suosittelen erityisesti sitä.
Keskimäärin lihavat ovat vähemmän älykkäitä normaalipainoiset, sen osoittavat monet tutkimukset:
https://psychcentral.com/blog/how-obesity-affects-the-human-brain#2
Yksi iso tekijä painonhallinnassa on impulssikontrolli, joka korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa:
http://www.journaldmims.com/article.asp?issn=0974-3901;year=2019;volume…
Jos katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman osallistujia, niin kyllä ne on pääosin yksinkertaisia ihmisiä. Ehkä muutama älykkäämpi tyyppi ollut siinä, esim. yksi narsistinen ja manipuloiva nuori mies, joka käytti älyään lähinnä siihen manipulointiin.
Millainen ihminen katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelmaa? Oikeasti? Jokuhan niitä katsoo, ei kai niitä muuten tehtäisi, mutta minun on aika vaikea jatkaa keskustelua ihmisen kanssa, joka käyttää aikansa tuollaiseen.
Yksi minun vaikeasti kehitysvammainen sukulaiseni tykkää katsoa sitä. Vedä siitä omat johtopäätöksesi esimerkiksi tuon edellisen kommentoijan aivokapasiteetista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tällaiset 'lihavuus on sairaus' -puheet vain pahentavat lihavuusongelmaa antamalla 'luvan' syödä holtittomasti kaikkea mitä suinkin mieli tekee. Ihmisten elinikä alkaa kohta laskea - jos ei ole laskenut jo - huolimatta lääketieteen edistymsestä.
Loppujen lopuksi on kyse pelkästään itsekurista, vaikka kuinka keksisi muita selityksiä.
En ole ikinä syönyt holtittomasti, en hoikkana enkä lihavana. Mieleni tekee terveellisiä ruoka, esimerkiksi vihanneksia.
Mihin sinun itsekurisi riittää? Riittääkö itsekuri sinulla elämään koko elämäsi ilman juustoja, maitosuklaata, lihaa tai ylipäätään eläinkunnan tuotteita? Minulla riittää, olen ollut vegaani 30 vuotta.
Riittääkö sinulla itsekuri jokapäiväiseen soitttamisen harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt jo 40 vuotta, olen muusikko ja opettaja. Riittääkö sinulla itsekuri joka päiväiseen liikuntalajin harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt yli 40 vuotta. Opiskelin juuri lajini ohjaajaksi. Opiskelen myös musiikkia edelleen. Ai niin, tätä teen syöpäpotilaana. Sinun on ihan turha tulla minulle sanomaan että minulla ei ole itsekuria.
Oletko ikinä kuullut semmoisesta, että itsekuri voisi ehkä olla sidoksissa yhteen asiaan kerralla? Tupakoivalla on itsekuria olla käyttämättä heroiinia tai olla hakkaamatta jokaista ihmistä, joka katsoo pahasti, mutta tupakan vastustaminen on vaikeaa. Ja kyllä lihava voi olla vaikka tikanheiton Suomen mestari ja kompensoida painoreppuaan treenaamalla kovaa, mutta tietenkin parempi olisi treenata ilman painoreppua, koska sydän ja nivelet rasittuisivat vähemmän.
CV:n luetteleminen ei tässä taida olla kumoava vastaus.
Sulla ei riitä itsekuri jouluna olla ahmimatta kinkkua ja suklaata ja viinejä holtittomasti että turha inistä. Mullapa riittää tällaiseen itsekuri. Minulla on terveelliset vegeateriat myös jouluna :) kyllä, pieninä annoksina
Mimmosia vegepöperöitä jouluks? Syön itse kanssa pääasiassa kasvipohjaista ruokaa jouluna niin ideat kelpaa.
En ole tuo, jolta kysyit, mutta itse rakastan joululaatikoita. Teen vegaanisena lanttu-, porkkana-, bataatti- ja punajuurilaatikot. Viime jouluna kokeilin myös maksatontalaatikkoa, mutta siitä ei tullut suosikkini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla lähti kymmenen kiloa keväästä lähtien kun lopetin herkuttelun. Paino tippuu edelleen, että itsehoitona tähän krooniseen sairauteen auttaa herkuttelun lopettaminen. Ei siis suklaalevyä, kilon karkkiapussai tai 325g sipsipussia jälkiruuaksi esim. tai litraa jäätelöä, leivoksia useampi kpl.
Jos noilla pidit painoasi yllä, niin ratkaisusihan on oikein hyvä ja toimiva. Mutta entä ne, jotka eivät herkuttele, mutta ylipainoa on silti? Syötävä on kuitenkin jokaisen, ettei nälkään kuole, ja elimistön pitäisi saada kaikki tarpeelliset ravintoaineet, ettei tule puutostauteja. Syö vähemmän, joo, mutta jos keho on riittävän sekaisin, ei tämän ohjeen noudattaminen ole ihan yksinkertaista. Esimerkkejä näistä ongelmista löytyy tästä ketjusta paljon.
Ruuan sisällöllä on suuri merkitys. Sopiva koostumus korjaa myös kehon "vikoja" jolloin se kylläisyyskin tule aidosti ja ruokamäärä pysyy kohtuudessa.
Kun näitä ongelmia on paljon, niin miksi ravinnon sopivaa koostumusta aliarvostetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tällaiset 'lihavuus on sairaus' -puheet vain pahentavat lihavuusongelmaa antamalla 'luvan' syödä holtittomasti kaikkea mitä suinkin mieli tekee. Ihmisten elinikä alkaa kohta laskea - jos ei ole laskenut jo - huolimatta lääketieteen edistymsestä.
Loppujen lopuksi on kyse pelkästään itsekurista, vaikka kuinka keksisi muita selityksiä.
En ole ikinä syönyt holtittomasti, en hoikkana enkä lihavana. Mieleni tekee terveellisiä ruoka, esimerkiksi vihanneksia.
Mihin sinun itsekurisi riittää? Riittääkö itsekuri sinulla elämään koko elämäsi ilman juustoja, maitosuklaata, lihaa tai ylipäätään eläinkunnan tuotteita? Minulla riittää, olen ollut vegaani 30 vuotta.
Riittääkö sinulla itsekuri jokapäiväiseen soitttamisen harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt jo 40 vuotta, olen muusikko ja opettaja. Riittääkö sinulla itsekuri joka päiväiseen liikuntalajin harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt yli 40 vuotta. Opiskelin juuri lajini ohjaajaksi. Opiskelen myös musiikkia edelleen. Ai niin, tätä teen syöpäpotilaana. Sinun on ihan turha tulla minulle sanomaan että minulla ei ole itsekuria.
Oletko ikinä kuullut semmoisesta, että itsekuri voisi ehkä olla sidoksissa yhteen asiaan kerralla? Tupakoivalla on itsekuria olla käyttämättä heroiinia tai olla hakkaamatta jokaista ihmistä, joka katsoo pahasti, mutta tupakan vastustaminen on vaikeaa. Ja kyllä lihava voi olla vaikka tikanheiton Suomen mestari ja kompensoida painoreppuaan treenaamalla kovaa, mutta tietenkin parempi olisi treenata ilman painoreppua, koska sydän ja nivelet rasittuisivat vähemmän.
CV:n luetteleminen ei tässä taida olla kumoava vastaus.
Sulla ei riitä itsekuri jouluna olla ahmimatta kinkkua ja suklaata ja viinejä holtittomasti että turha inistä. Mullapa riittää tällaiseen itsekuri. Minulla on terveelliset vegeateriat myös jouluna :) kyllä, pieninä annoksina
Mimmosia vegepöperöitä jouluks? Syön itse kanssa pääasiassa kasvipohjaista ruokaa jouluna niin ideat kelpaa.
En ole tuo, jolta kysyit, mutta itse rakastan joululaatikoita. Teen vegaanisena lanttu-, porkkana-, bataatti- ja punajuurilaatikot. Viime jouluna kokeilin myös maksatontalaatikkoa, mutta siitä ei tullut suosikkini.
Mikä ihme on maksatontalaatikko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tällaiset 'lihavuus on sairaus' -puheet vain pahentavat lihavuusongelmaa antamalla 'luvan' syödä holtittomasti kaikkea mitä suinkin mieli tekee. Ihmisten elinikä alkaa kohta laskea - jos ei ole laskenut jo - huolimatta lääketieteen edistymsestä.
Loppujen lopuksi on kyse pelkästään itsekurista, vaikka kuinka keksisi muita selityksiä.
En ole ikinä syönyt holtittomasti, en hoikkana enkä lihavana. Mieleni tekee terveellisiä ruoka, esimerkiksi vihanneksia.
Mihin sinun itsekurisi riittää? Riittääkö itsekuri sinulla elämään koko elämäsi ilman juustoja, maitosuklaata, lihaa tai ylipäätään eläinkunnan tuotteita? Minulla riittää, olen ollut vegaani 30 vuotta.
Riittääkö sinulla itsekuri jokapäiväiseen soitttamisen harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt jo 40 vuotta, olen muusikko ja opettaja. Riittääkö sinulla itsekuri joka päiväiseen liikuntalajin harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt yli 40 vuotta. Opiskelin juuri lajini ohjaajaksi. Opiskelen myös musiikkia edelleen. Ai niin, tätä teen syöpäpotilaana. Sinun on ihan turha tulla minulle sanomaan että minulla ei ole itsekuria.
Oletko ikinä kuullut semmoisesta, että itsekuri voisi ehkä olla sidoksissa yhteen asiaan kerralla? Tupakoivalla on itsekuria olla käyttämättä heroiinia tai olla hakkaamatta jokaista ihmistä, joka katsoo pahasti, mutta tupakan vastustaminen on vaikeaa. Ja kyllä lihava voi olla vaikka tikanheiton Suomen mestari ja kompensoida painoreppuaan treenaamalla kovaa, mutta tietenkin parempi olisi treenata ilman painoreppua, koska sydän ja nivelet rasittuisivat vähemmän.
CV:n luetteleminen ei tässä taida olla kumoava vastaus.
Sulla ei riitä itsekuri jouluna olla ahmimatta kinkkua ja suklaata ja viinejä holtittomasti että turha inistä. Mullapa riittää tällaiseen itsekuri. Minulla on terveelliset vegeateriat myös jouluna :) kyllä, pieninä annoksina
Mimmosia vegepöperöitä jouluks? Syön itse kanssa pääasiassa kasvipohjaista ruokaa jouluna niin ideat kelpaa.
En ole tuo, jolta kysyit, mutta itse rakastan joululaatikoita. Teen vegaanisena lanttu-, porkkana-, bataatti- ja punajuurilaatikot. Viime jouluna kokeilin myös maksatontalaatikkoa, mutta siitä ei tullut suosikkini.
Ihan sairasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon että hormmonaalisen säätelyn rikkoutuminen voi hyvinkin olla totta. Jojottelu sekoittaa hormonitoiminnan ja kylläisuudentunteen säätelyn. Itse aloin lihota teini-iän anoreksian ja hurjien paastojen jälkeen. Suhde ruokaan on epäterve. BMI 32. MUTTA ryhdyin nyt ottamaan pistoksena kylläisyyshormonia, ja nyt kylläisyyssignaalit toimivat normaalisti. Jos teistä, hyvät läskeille saarnaajat, tuntuu aina tältä, tavallaan ymmärrän teitä: nyt on helppoa lopettaa silloin kun kylläisyyssignaali tulee. Mutta yrittäkää ymmärtää, että meille, joilla järjestelmä on sekaisin, sitä ei normaalisti tule.
Kylläisyydentunteeseen voi vaikuttaa myös yrteillä ja lisäravinteilla. Esim.inkiväärin sanotaan lisäävän kylläisyydetunnetta.
Ai helppo lopettaa, kun tulee kylläisyyden tunne? Eikös yhtään raksuta paljonko ruokaa lautasella ottaa, montako voileipää syö yms? Ihan järjellä ajatellen? Olen koko ikäni ollut normaalipainoinen ja otan lautaselle puolet salaattia ja loput ruokaa, yleensä suht samankokoisia annoksia. En yleensä ota lisää, poikkeuksena joku raskaampi kotiprojekti, pitkä vaellus tms. En minä siinä mieti mitään kylläisyyden tunnetta. Nälän tunne sen sijaan on tervettä tuntea pari kertaa päivässä. Eli ei minun painooni vaikuta kylläisyyden tunne. Se tulee sitä paitsi jälkijunassa, joskus joulupöydässä on tullut tehtyä ylensyönti virhe. Mutta käyttäkää ihmeessä hokkuspokkus temppuja, kunhan ette vie julkisen puolen lääkärin aikoja.
Luultavasti hyödyt juuri siitä, että sinulle tulee se kylläisyydentunne eli mekanismi toimii. ole kiitollinen siitä, ja älä mollaa niitä, joilla asiat eivät oke niin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:
"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita. Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."
Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.
Niin yksinkertaista se on.
P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.
Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla.
Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.
Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla.
Tuon parempaan et pystynyt?
Minulla on sinulle ehdotus: opiskele ravitsemusterapeutiksi. Pääset kouluttamaan muita siitä, kuinka syödä. Maallikolta en kaipaa ohjeita tai vähintäänkin itse ensin niitä kysyn, jos koen tarvitsevani. Esimerkiksi sukan kantapään neulomisessa en tarvitse käsityönopettajaa, sen osasi neuvoa ihan maallikko.
Jo siellä ravitsemustieteen aineopinnoissa tulee sitten kurssi liittyen syömisen psykologiaan. Suosittelen erityisesti sitä.
Keskimäärin lihavat ovat vähemmän älykkäitä normaalipainoiset, sen osoittavat monet tutkimukset:
https://psychcentral.com/blog/how-obesity-affects-the-human-brain#2
Yksi iso tekijä painonhallinnassa on impulssikontrolli, joka korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa:
http://www.journaldmims.com/article.asp?issn=0974-3901;year=2019;volume…
Jos katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman osallistujia, niin kyllä ne on pääosin yksinkertaisia ihmisiä. Ehkä muutama älykkäämpi tyyppi ollut siinä, esim. yksi narsistinen ja manipuloiva nuori mies, joka käytti älyään lähinnä siihen manipulointiin.
Millainen ihminen katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelmaa? Oikeasti? Jokuhan niitä katsoo, ei kai niitä muuten tehtäisi, mutta minun on aika vaikea jatkaa keskustelua ihmisen kanssa, joka käyttää aikansa tuollaiseen.
Esim. ihminen, jota kiinnostaa psykologia ja ihmiselämän erikoiset ja äärimmäiset ilmiöt.
Ja suuri painonpudotus ohjelmaa tuli joskus katsottua ja myötäelettyä sen osallistujien tarinaa. Oli hienoa nähdä, kun niiden terveys ja itseluottamus paranivat dramaattisesti kymmenien kilojen pudotuksen jälkeen. Sen osallistujat olivat kyllä myös älykkäämpiä ja mielenkiintoisempia persoonia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:
"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita. Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."
Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.
Niin yksinkertaista se on.
P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.
Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla.
Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.
Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla.
Tuon parempaan et pystynyt?
Minulla on sinulle ehdotus: opiskele ravitsemusterapeutiksi. Pääset kouluttamaan muita siitä, kuinka syödä. Maallikolta en kaipaa ohjeita tai vähintäänkin itse ensin niitä kysyn, jos koen tarvitsevani. Esimerkiksi sukan kantapään neulomisessa en tarvitse käsityönopettajaa, sen osasi neuvoa ihan maallikko.
Jo siellä ravitsemustieteen aineopinnoissa tulee sitten kurssi liittyen syömisen psykologiaan. Suosittelen erityisesti sitä.
Keskimäärin lihavat ovat vähemmän älykkäitä normaalipainoiset, sen osoittavat monet tutkimukset:
https://psychcentral.com/blog/how-obesity-affects-the-human-brain#2
Yksi iso tekijä painonhallinnassa on impulssikontrolli, joka korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa:
http://www.journaldmims.com/article.asp?issn=0974-3901;year=2019;volume…
Jos katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman osallistujia, niin kyllä ne on pääosin yksinkertaisia ihmisiä. Ehkä muutama älykkäämpi tyyppi ollut siinä, esim. yksi narsistinen ja manipuloiva nuori mies, joka käytti älyään lähinnä siihen manipulointiin.
Etkö löytänyt mitään parempia tieteellisiä lähteitä? Ensimmäinen on alunperin joku blogiteksti ja toinen intialaisen yliopiston tuotos. t. Sinua älykkäämpi lihava ihminen
Ensimmäisessä on viittaukset kolmeen tutkimukseen, ja mitä vikaa on intialaisen yliopiston tuotoksessa. Mutta kyllä noista löytyy enemmänkin linkkejä.
Epäilen suuresti, että olisit minua älykkäämpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:
"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita. Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."
Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.
Niin yksinkertaista se on.
P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.
Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla.
Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.
Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla.
Tuon parempaan et pystynyt?
Minulla on sinulle ehdotus: opiskele ravitsemusterapeutiksi. Pääset kouluttamaan muita siitä, kuinka syödä. Maallikolta en kaipaa ohjeita tai vähintäänkin itse ensin niitä kysyn, jos koen tarvitsevani. Esimerkiksi sukan kantapään neulomisessa en tarvitse käsityönopettajaa, sen osasi neuvoa ihan maallikko.
Jo siellä ravitsemustieteen aineopinnoissa tulee sitten kurssi liittyen syömisen psykologiaan. Suosittelen erityisesti sitä.
Keskimäärin lihavat ovat vähemmän älykkäitä normaalipainoiset, sen osoittavat monet tutkimukset:
https://psychcentral.com/blog/how-obesity-affects-the-human-brain#2
Yksi iso tekijä painonhallinnassa on impulssikontrolli, joka korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa:
http://www.journaldmims.com/article.asp?issn=0974-3901;year=2019;volume…
Jos katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman osallistujia, niin kyllä ne on pääosin yksinkertaisia ihmisiä. Ehkä muutama älykkäämpi tyyppi ollut siinä, esim. yksi narsistinen ja manipuloiva nuori mies, joka käytti älyään lähinnä siihen manipulointiin.
Millainen ihminen katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelmaa? Oikeasti? Jokuhan niitä katsoo, ei kai niitä muuten tehtäisi, mutta minun on aika vaikea jatkaa keskustelua ihmisen kanssa, joka käyttää aikansa tuollaiseen.
Esim. ihminen, jota kiinnostaa psykologia ja ihmiselämän erikoiset ja äärimmäiset ilmiöt.
Ja suuri painonpudotus ohjelmaa tuli joskus katsottua ja myötäelettyä sen osallistujien tarinaa. Oli hienoa nähdä, kun niiden terveys ja itseluottamus paranivat dramaattisesti kymmenien kilojen pudotuksen jälkeen. Sen osallistujat olivat kyllä myös älykkäämpiä ja mielenkiintoisempia persoonia.
Terveys tuskin kenelläkään paranee niillä järjettömillä pikadieeteillä. Olet ihan pihalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tällaiset 'lihavuus on sairaus' -puheet vain pahentavat lihavuusongelmaa antamalla 'luvan' syödä holtittomasti kaikkea mitä suinkin mieli tekee. Ihmisten elinikä alkaa kohta laskea - jos ei ole laskenut jo - huolimatta lääketieteen edistymsestä.
Loppujen lopuksi on kyse pelkästään itsekurista, vaikka kuinka keksisi muita selityksiä.
En ole ikinä syönyt holtittomasti, en hoikkana enkä lihavana. Mieleni tekee terveellisiä ruoka, esimerkiksi vihanneksia.
Mihin sinun itsekurisi riittää? Riittääkö itsekuri sinulla elämään koko elämäsi ilman juustoja, maitosuklaata, lihaa tai ylipäätään eläinkunnan tuotteita? Minulla riittää, olen ollut vegaani 30 vuotta.
Riittääkö sinulla itsekuri jokapäiväiseen soitttamisen harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt jo 40 vuotta, olen muusikko ja opettaja. Riittääkö sinulla itsekuri joka päiväiseen liikuntalajin harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt yli 40 vuotta. Opiskelin juuri lajini ohjaajaksi. Opiskelen myös musiikkia edelleen. Ai niin, tätä teen syöpäpotilaana. Sinun on ihan turha tulla minulle sanomaan että minulla ei ole itsekuria.
Oletko ikinä kuullut semmoisesta, että itsekuri voisi ehkä olla sidoksissa yhteen asiaan kerralla? Tupakoivalla on itsekuria olla käyttämättä heroiinia tai olla hakkaamatta jokaista ihmistä, joka katsoo pahasti, mutta tupakan vastustaminen on vaikeaa. Ja kyllä lihava voi olla vaikka tikanheiton Suomen mestari ja kompensoida painoreppuaan treenaamalla kovaa, mutta tietenkin parempi olisi treenata ilman painoreppua, koska sydän ja nivelet rasittuisivat vähemmän.
CV:n luetteleminen ei tässä taida olla kumoava vastaus.
Sulla ei riitä itsekuri jouluna olla ahmimatta kinkkua ja suklaata ja viinejä holtittomasti että turha inistä. Mullapa riittää tällaiseen itsekuri. Minulla on terveelliset vegeateriat myös jouluna :) kyllä, pieninä annoksina
Mimmosia vegepöperöitä jouluks? Syön itse kanssa pääasiassa kasvipohjaista ruokaa jouluna niin ideat kelpaa.
En ole tuo, jolta kysyit, mutta itse rakastan joululaatikoita. Teen vegaanisena lanttu-, porkkana-, bataatti- ja punajuurilaatikot. Viime jouluna kokeilin myös maksatontalaatikkoa, mutta siitä ei tullut suosikkini.
Voi olla etten jaksa itse tehdä laatikoita. Osa valmislaatikoista on ollut aikasempina vuosina vegaanisia muttei ehkä siitäkään jaksa piitata jos niissä nyt pieni loraus on maitoa tai kermaa käytetty.
Kinkkua en kuitenkaan halua syödä. Meinasin jo säikähtää kun kaupasta ei enää saanut sitä italiassa valmistettua gluteenijauhoa. Ois helposti jäänyt jouluseitanit tekemättä. Onneks tilalle on tullut toisen merkkistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:
"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita. Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."
Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.
Niin yksinkertaista se on.
P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.
Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla.
Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.
Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla.
Tuon parempaan et pystynyt?
Minulla on sinulle ehdotus: opiskele ravitsemusterapeutiksi. Pääset kouluttamaan muita siitä, kuinka syödä. Maallikolta en kaipaa ohjeita tai vähintäänkin itse ensin niitä kysyn, jos koen tarvitsevani. Esimerkiksi sukan kantapään neulomisessa en tarvitse käsityönopettajaa, sen osasi neuvoa ihan maallikko.
Jo siellä ravitsemustieteen aineopinnoissa tulee sitten kurssi liittyen syömisen psykologiaan. Suosittelen erityisesti sitä.
Keskimäärin lihavat ovat vähemmän älykkäitä normaalipainoiset, sen osoittavat monet tutkimukset:
https://psychcentral.com/blog/how-obesity-affects-the-human-brain#2
Yksi iso tekijä painonhallinnassa on impulssikontrolli, joka korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa:
http://www.journaldmims.com/article.asp?issn=0974-3901;year=2019;volume…
Jos katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman osallistujia, niin kyllä ne on pääosin yksinkertaisia ihmisiä. Ehkä muutama älykkäämpi tyyppi ollut siinä, esim. yksi narsistinen ja manipuloiva nuori mies, joka käytti älyään lähinnä siihen manipulointiin.
Millainen ihminen katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelmaa? Oikeasti? Jokuhan niitä katsoo, ei kai niitä muuten tehtäisi, mutta minun on aika vaikea jatkaa keskustelua ihmisen kanssa, joka käyttää aikansa tuollaiseen.
Esim. ihminen, jota kiinnostaa psykologia ja ihmiselämän erikoiset ja äärimmäiset ilmiöt.
Ja suuri painonpudotus ohjelmaa tuli joskus katsottua ja myötäelettyä sen osallistujien tarinaa. Oli hienoa nähdä, kun niiden terveys ja itseluottamus paranivat dramaattisesti kymmenien kilojen pudotuksen jälkeen. Sen osallistujat olivat kyllä myös älykkäämpiä ja mielenkiintoisempia persoonia.
Terveys tuskin kenelläkään paranee niillä järjettömillä pikadieeteillä. Olet ihan pihalla.
Näinpä.
Tutkijat jäljittivät sarjan kahdeksannelle, vuonna 2009 esitetyllä tuotantokaudelle osallistuneet kilpailijat. Heille selvisi, että neljästätoista tv-laihduttajasta 13 oli lihonut takaisin vähintään ohjelmaa edeltäneisiin mittoihinsa. Neljä painoi enemmän kuin ennen Suurinta pudottajaa.
Reipas painonnousu selittyi muun muassa kisasta johtuneella aineenvaihdunnan hidastumisella. Kauden voittanut Danny Cahill kuluttaa nykyään 800 kilokaloria vähemmän, kuin hänen kokoisensa miehensä normaalisti polttaisi.
Aineenvaihdunnan hidastuminen ei kuitenkaan ollut ainoa lihomista selittävä tekijä. Kisaan osallistuneet kertoivat kärsineensä sen jälkeen jatkuvasta näläntunteesta. TV-ohjelman aikainen kuuri oli vaikuttanut heidän hormonitoimintaansa niin, että heidän kehossa oli sen päättyessä tavallista vähemmän näläntunnetta hillitsevää leptiini-hormonia. Leptiinin taso alkoi kohota, kun kilpailijoiden paino alkoi jälleen nousta. Silti hormonin määrä ei koskaan kohonnut kuin puoleen siitä, mitä se oli ennen Suurinta pudottajaa. Siksi näläntunnekin vaivasi enemmän.
Nopea tahti kostautuu
Selfin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tulokset eivät ole yllättäviä. Raju ja nopea painonpudotus perustuu elämäntapamuutoksiin, joiden ylläpitäminen on lähestulkoon mahdotonta.
Jos laihdut hyvin nopeasti, käynnistyy aivoissa puolustusmekanismi, joka yrittää ehkäistä painon putoamisen, kuvailee Cleveland-klinikan painonhallintaohjelmia johtava tohtori Bartolome Burguera. Hänen mukaansa aivot pyrkivät palauttamaan painon entiselle tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:
"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita. Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."
Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.
Niin yksinkertaista se on.
P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.
Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla.
Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.
Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla.
Tuon parempaan et pystynyt?
Minulla on sinulle ehdotus: opiskele ravitsemusterapeutiksi. Pääset kouluttamaan muita siitä, kuinka syödä. Maallikolta en kaipaa ohjeita tai vähintäänkin itse ensin niitä kysyn, jos koen tarvitsevani. Esimerkiksi sukan kantapään neulomisessa en tarvitse käsityönopettajaa, sen osasi neuvoa ihan maallikko.
Jo siellä ravitsemustieteen aineopinnoissa tulee sitten kurssi liittyen syömisen psykologiaan. Suosittelen erityisesti sitä.
Keskimäärin lihavat ovat vähemmän älykkäitä normaalipainoiset, sen osoittavat monet tutkimukset:
https://psychcentral.com/blog/how-obesity-affects-the-human-brain#2
Yksi iso tekijä painonhallinnassa on impulssikontrolli, joka korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa:
http://www.journaldmims.com/article.asp?issn=0974-3901;year=2019;volume…
Jos katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman osallistujia, niin kyllä ne on pääosin yksinkertaisia ihmisiä. Ehkä muutama älykkäämpi tyyppi ollut siinä, esim. yksi narsistinen ja manipuloiva nuori mies, joka käytti älyään lähinnä siihen manipulointiin.
Millainen ihminen katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelmaa? Oikeasti? Jokuhan niitä katsoo, ei kai niitä muuten tehtäisi, mutta minun on aika vaikea jatkaa keskustelua ihmisen kanssa, joka käyttää aikansa tuollaiseen.
Sama juttu. En katso mitään tositv-sarjoja. Tuokin neropatti voisi noiden sarjojen seuraamisen sijaan vaikkapa harrastaa liikuntaa tai opiskella jotain hyödyllistä. Esimerkiksi sävellystä. Sävellystä harrastavilla ihmisillä on korkea äo.
- Olen muusikko ja olen säveltänyt musiikkia myös ammattimaisesti.
- Olen opiskellut sekä itseopiskellut laaja-alaisesti paljon kaikenlaista hyödyllistä.
- ÄO:ni on huomattavasti keskivertoa korkeampi ja erityisesti verbaalinen ÄO:ni erittäin korkea.
Jooh. Toki. Totta kai kun kerran noin sanot.
🤓
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:
"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita. Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."
Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.
Niin yksinkertaista se on.
P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.
Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla.
Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.
Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla.
Tuon parempaan et pystynyt?
Minulla on sinulle ehdotus: opiskele ravitsemusterapeutiksi. Pääset kouluttamaan muita siitä, kuinka syödä. Maallikolta en kaipaa ohjeita tai vähintäänkin itse ensin niitä kysyn, jos koen tarvitsevani. Esimerkiksi sukan kantapään neulomisessa en tarvitse käsityönopettajaa, sen osasi neuvoa ihan maallikko.
Jo siellä ravitsemustieteen aineopinnoissa tulee sitten kurssi liittyen syömisen psykologiaan. Suosittelen erityisesti sitä.
Keskimäärin lihavat ovat vähemmän älykkäitä normaalipainoiset, sen osoittavat monet tutkimukset:
https://psychcentral.com/blog/how-obesity-affects-the-human-brain#2
Yksi iso tekijä painonhallinnassa on impulssikontrolli, joka korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa:
http://www.journaldmims.com/article.asp?issn=0974-3901;year=2019;volume…
Jos katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman osallistujia, niin kyllä ne on pääosin yksinkertaisia ihmisiä. Ehkä muutama älykkäämpi tyyppi ollut siinä, esim. yksi narsistinen ja manipuloiva nuori mies, joka käytti älyään lähinnä siihen manipulointiin.
Millainen ihminen katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelmaa? Oikeasti? Jokuhan niitä katsoo, ei kai niitä muuten tehtäisi, mutta minun on aika vaikea jatkaa keskustelua ihmisen kanssa, joka käyttää aikansa tuollaiseen.
Sama juttu. En katso mitään tositv-sarjoja. Tuokin neropatti voisi noiden sarjojen seuraamisen sijaan vaikkapa harrastaa liikuntaa tai opiskella jotain hyödyllistä. Esimerkiksi sävellystä. Sävellystä harrastavilla ihmisillä on korkea äo.
- Olen muusikko ja olen säveltänyt musiikkia myös ammattimaisesti.
- Olen opiskellut sekä itseopiskellut laaja-alaisesti paljon kaikenlaista hyödyllistä.
- ÄO:ni on huomattavasti keskivertoa korkeampi ja erityisesti verbaalinen ÄO:ni erittäin korkea.
Jooh. Toki. Totta kai kun kerran noin sanot.
🤓
Ottaako koville? Noinko pahasti triggeröidyit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:
"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita. Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."
Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.
Niin yksinkertaista se on.
P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.
Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla.
Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.
Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla.
Tuon parempaan et pystynyt?
Minulla on sinulle ehdotus: opiskele ravitsemusterapeutiksi. Pääset kouluttamaan muita siitä, kuinka syödä. Maallikolta en kaipaa ohjeita tai vähintäänkin itse ensin niitä kysyn, jos koen tarvitsevani. Esimerkiksi sukan kantapään neulomisessa en tarvitse käsityönopettajaa, sen osasi neuvoa ihan maallikko.
Jo siellä ravitsemustieteen aineopinnoissa tulee sitten kurssi liittyen syömisen psykologiaan. Suosittelen erityisesti sitä.
Keskimäärin lihavat ovat vähemmän älykkäitä normaalipainoiset, sen osoittavat monet tutkimukset:
https://psychcentral.com/blog/how-obesity-affects-the-human-brain#2
Yksi iso tekijä painonhallinnassa on impulssikontrolli, joka korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa:
http://www.journaldmims.com/article.asp?issn=0974-3901;year=2019;volume…
Jos katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman osallistujia, niin kyllä ne on pääosin yksinkertaisia ihmisiä. Ehkä muutama älykkäämpi tyyppi ollut siinä, esim. yksi narsistinen ja manipuloiva nuori mies, joka käytti älyään lähinnä siihen manipulointiin.
Millainen ihminen katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelmaa? Oikeasti? Jokuhan niitä katsoo, ei kai niitä muuten tehtäisi, mutta minun on aika vaikea jatkaa keskustelua ihmisen kanssa, joka käyttää aikansa tuollaiseen.
Sama juttu. En katso mitään tositv-sarjoja. Tuokin neropatti voisi noiden sarjojen seuraamisen sijaan vaikkapa harrastaa liikuntaa tai opiskella jotain hyödyllistä. Esimerkiksi sävellystä. Sävellystä harrastavilla ihmisillä on korkea äo.
- Olen muusikko ja olen säveltänyt musiikkia myös ammattimaisesti.
- Olen opiskellut sekä itseopiskellut laaja-alaisesti paljon kaikenlaista hyödyllistä.
- ÄO:ni on huomattavasti keskivertoa korkeampi ja erityisesti verbaalinen ÄO:ni erittäin korkea.
Jooh. Toki. Totta kai kun kerran noin sanot.
🤓
Ottaako koville? Noinko pahasti triggeröidyit?
En toki. Olenhan Mensan kunniajäsen ja seitsemän tieteenalan erkoisasiantuntija useissa kansainvälisesti arvostetuissa huippuyliopistoissa. Professuuriakin hoidan kolmessa. Mutta en kyllä katso Hengenvaarallisesti lihavat -ohjelmaa tai muitakaan tosi-tv-sarjoja. Tämä lienee aika iso puute meriiteissäni, täytyypä ottaa tämä asia työn alle pikimmiten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tällaiset 'lihavuus on sairaus' -puheet vain pahentavat lihavuusongelmaa antamalla 'luvan' syödä holtittomasti kaikkea mitä suinkin mieli tekee. Ihmisten elinikä alkaa kohta laskea - jos ei ole laskenut jo - huolimatta lääketieteen edistymsestä.
Loppujen lopuksi on kyse pelkästään itsekurista, vaikka kuinka keksisi muita selityksiä.
En ole ikinä syönyt holtittomasti, en hoikkana enkä lihavana. Mieleni tekee terveellisiä ruoka, esimerkiksi vihanneksia.
Mihin sinun itsekurisi riittää? Riittääkö itsekuri sinulla elämään koko elämäsi ilman juustoja, maitosuklaata, lihaa tai ylipäätään eläinkunnan tuotteita? Minulla riittää, olen ollut vegaani 30 vuotta.
Riittääkö sinulla itsekuri jokapäiväiseen soitttamisen harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt jo 40 vuotta, olen muusikko ja opettaja. Riittääkö sinulla itsekuri joka päiväiseen liikuntalajin harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt yli 40 vuotta. Opiskelin juuri lajini ohjaajaksi. Opiskelen myös musiikkia edelleen. Ai niin, tätä teen syöpäpotilaana. Sinun on ihan turha tulla minulle sanomaan että minulla ei ole itsekuria.
Oletko ikinä kuullut semmoisesta, että itsekuri voisi ehkä olla sidoksissa yhteen asiaan kerralla? Tupakoivalla on itsekuria olla käyttämättä heroiinia tai olla hakkaamatta jokaista ihmistä, joka katsoo pahasti, mutta tupakan vastustaminen on vaikeaa. Ja kyllä lihava voi olla vaikka tikanheiton Suomen mestari ja kompensoida painoreppuaan treenaamalla kovaa, mutta tietenkin parempi olisi treenata ilman painoreppua, koska sydän ja nivelet rasittuisivat vähemmän.
CV:n luetteleminen ei tässä taida olla kumoava vastaus.
Sulla ei riitä itsekuri jouluna olla ahmimatta kinkkua ja suklaata ja viinejä holtittomasti että turha inistä. Mullapa riittää tällaiseen itsekuri. Minulla on terveelliset vegeateriat myös jouluna :) kyllä, pieninä annoksina
Mimmosia vegepöperöitä jouluks? Syön itse kanssa pääasiassa kasvipohjaista ruokaa jouluna niin ideat kelpaa.
Mausteisia patoja. Kanelia tujaus jne.
Sanoo ihminen joka käyttää vauva-palstaa :D