Hesari: Lihavuus on krooninen sairaus

Tähänkin ketjuun näkyy rantautuneen joku todella huonosti voiva yksilö. Ehkä hän on laiha, mutta ei kyllä terveydellä, onnellisuudella tai viisaudella voi kehuskella. Jos laihana pysyminen ottaa niin koville että pitää netissä räyhätä kuin raivotautinen ja haukkua ihmisiä, kannattaisiko ihan vain reilusti olla lihava? Voisivat ainakin kanssaihmiset paremmin, ja taatusti tuo itsekin, edes hieman. Aivan sisuksia vääntää katsella tuommoista pahantahtoisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tällaiset 'lihavuus on sairaus' -puheet vain pahentavat lihavuusongelmaa antamalla 'luvan' syödä holtittomasti kaikkea mitä suinkin mieli tekee. Ihmisten elinikä alkaa kohta laskea - jos ei ole laskenut jo - huolimatta lääketieteen edistymsestä.

Loppujen lopuksi on kyse  pelkästään itsekurista, vaikka kuinka keksisi muita selityksiä.

En ole ikinä syönyt holtittomasti, en hoikkana enkä lihavana. Mieleni tekee terveellisiä ruoka, esimerkiksi vihanneksia.

Mihin sinun itsekurisi riittää? Riittääkö itsekuri sinulla elämään koko elämäsi ilman juustoja, maitosuklaata, lihaa tai ylipäätään eläinkunnan tuotteita? Minulla riittää, olen ollut vegaani 30 vuotta.

Riittääkö sinulla itsekuri jokapäiväiseen soitttamisen harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt jo 40 vuotta, olen muusikko ja opettaja. Riittääkö sinulla itsekuri joka päiväiseen liikuntalajin harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt yli 40 vuotta. Opiskelin juuri lajini ohjaajaksi. Opiskelen myös musiikkia edelleen. Ai niin, tätä teen syöpäpotilaana. Sinun on ihan turha tulla minulle sanomaan että minulla ei ole itsekuria.

Oletko ikinä kuullut semmoisesta, että itsekuri voisi ehkä olla sidoksissa yhteen asiaan kerralla? Tupakoivalla on itsekuria olla käyttämättä heroiinia tai olla hakkaamatta jokaista ihmistä, joka katsoo pahasti, mutta tupakan vastustaminen on vaikeaa. Ja kyllä lihava voi olla vaikka tikanheiton Suomen mestari ja kompensoida painoreppuaan treenaamalla kovaa, mutta tietenkin parempi olisi treenata ilman painoreppua, koska sydän ja nivelet rasittuisivat vähemmän. 

CV:n luetteleminen ei tässä taida olla kumoava vastaus. 

Sulla ei riitä itsekuri jouluna olla ahmimatta kinkkua ja suklaata ja viinejä holtittomasti että turha inistä. Mullapa riittää tällaiseen itsekuri. Minulla on terveelliset vegeateriat myös jouluna :) kyllä, pieninä annoksina

Mimmosia vegepöperöitä jouluks? Syön itse kanssa pääasiassa kasvipohjaista ruokaa jouluna niin ideat kelpaa. 

En ole tuo, jolta kysyit, mutta itse rakastan joululaatikoita. Teen vegaanisena lanttu-, porkkana-, bataatti- ja punajuurilaatikot. Viime jouluna kokeilin myös maksatontalaatikkoa, mutta siitä ei tullut suosikkini.

Ihan sairasta.

Elimien syönti on irstaan sairasta.

Aivan, vegaanit hyljeksivät ravintorikasta ruokaa.

Siellä heti asiasta mitään tajuamaton juntti kommentoimassa. Ei tarvitse kuin kasvisruoka mainita niin tyhmien junttien ölinä alkaa hahaha

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tällaiset 'lihavuus on sairaus' -puheet vain pahentavat lihavuusongelmaa antamalla 'luvan' syödä holtittomasti kaikkea mitä suinkin mieli tekee. Ihmisten elinikä alkaa kohta laskea - jos ei ole laskenut jo - huolimatta lääketieteen edistymsestä.

Loppujen lopuksi on kyse  pelkästään itsekurista, vaikka kuinka keksisi muita selityksiä.

En ole ikinä syönyt holtittomasti, en hoikkana enkä lihavana. Mieleni tekee terveellisiä ruoka, esimerkiksi vihanneksia.

Mihin sinun itsekurisi riittää? Riittääkö itsekuri sinulla elämään koko elämäsi ilman juustoja, maitosuklaata, lihaa tai ylipäätään eläinkunnan tuotteita? Minulla riittää, olen ollut vegaani 30 vuotta.

Riittääkö sinulla itsekuri jokapäiväiseen soitttamisen harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt jo 40 vuotta, olen muusikko ja opettaja. Riittääkö sinulla itsekuri joka päiväiseen liikuntalajin harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt yli 40 vuotta. Opiskelin juuri lajini ohjaajaksi. Opiskelen myös musiikkia edelleen. Ai niin, tätä teen syöpäpotilaana. Sinun on ihan turha tulla minulle sanomaan että minulla ei ole itsekuria.

Oletko ikinä kuullut semmoisesta, että itsekuri voisi ehkä olla sidoksissa yhteen asiaan kerralla? Tupakoivalla on itsekuria olla käyttämättä heroiinia tai olla hakkaamatta jokaista ihmistä, joka katsoo pahasti, mutta tupakan vastustaminen on vaikeaa. Ja kyllä lihava voi olla vaikka tikanheiton Suomen mestari ja kompensoida painoreppuaan treenaamalla kovaa, mutta tietenkin parempi olisi treenata ilman painoreppua, koska sydän ja nivelet rasittuisivat vähemmän. 

CV:n luetteleminen ei tässä taida olla kumoava vastaus. 

Sulla ei riitä itsekuri jouluna olla ahmimatta kinkkua ja suklaata ja viinejä holtittomasti että turha inistä. Mullapa riittää tällaiseen itsekuri. Minulla on terveelliset vegeateriat myös jouluna :) kyllä, pieninä annoksina

Mimmosia vegepöperöitä jouluks? Syön itse kanssa pääasiassa kasvipohjaista ruokaa jouluna niin ideat kelpaa. 

En ole tuo, jolta kysyit, mutta itse rakastan joululaatikoita. Teen vegaanisena lanttu-, porkkana-, bataatti- ja punajuurilaatikot. Viime jouluna kokeilin myös maksatontalaatikkoa, mutta siitä ei tullut suosikkini.

Ihan sairasta.

Elimien syönti on irstaan sairasta.

Aivan, vegaanit hyljeksivät ravintorikasta ruokaa.

Siellä heti asiasta mitään tajuamaton juntti kommentoimassa. Ei tarvitse kuin kasvisruoka mainita niin tyhmien junttien ölinä alkaa hahaha

Oikeassahan tuo lainaamasi viestittäjä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:

"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita.  Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."

Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.

Niin yksinkertaista se on.

P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.

Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla. 

Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.

Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla. 

Tuon parempaan et pystynyt?

Minulla on sinulle ehdotus: opiskele ravitsemusterapeutiksi. Pääset kouluttamaan muita siitä, kuinka syödä. Maallikolta en kaipaa ohjeita tai vähintäänkin itse ensin niitä kysyn, jos koen tarvitsevani. Esimerkiksi sukan kantapään neulomisessa en tarvitse käsityönopettajaa, sen osasi neuvoa ihan maallikko.

Jo siellä ravitsemustieteen aineopinnoissa tulee sitten kurssi liittyen syömisen psykologiaan. Suosittelen erityisesti sitä.

Keskimäärin lihavat ovat vähemmän älykkäitä normaalipainoiset, sen osoittavat monet tutkimukset:

https://psychcentral.com/blog/how-obesity-affects-the-human-brain#2

Yksi iso tekijä painonhallinnassa on impulssikontrolli, joka korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa:

http://www.journaldmims.com/article.asp?issn=0974-3901;year=2019;volume…

Jos katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman osallistujia, niin kyllä ne on pääosin yksinkertaisia ihmisiä. Ehkä muutama älykkäämpi tyyppi ollut siinä, esim. yksi narsistinen ja manipuloiva nuori mies, joka käytti älyään lähinnä siihen manipulointiin.

Etkö löytänyt mitään parempia tieteellisiä lähteitä? Ensimmäinen on alunperin joku blogiteksti ja toinen intialaisen yliopiston tuotos. t. Sinua älykkäämpi lihava ihminen

Ensimmäisessä on viittaukset kolmeen tutkimukseen, ja mitä vikaa on intialaisen yliopiston tuotoksessa. Mutta kyllä noista löytyy enemmänkin linkkejä.

Epäilen suuresti, että olisit minua älykkäämpi.

Älykkyyttä en kommentoi, mutta en usko sun lukeneen minkäänlaisia tutkimuksia.

Mitä tulee lihavuuden ja alhaisen älykkyysosamäärän välisen yhteyteen, ei sitä edes kiistetä, se on ollut tutkijapiireissä jo pitkään tiedossa. Googleta obesity iq, niin löydät paljon asiaa ja tutkimuksia siitä.

Ihminen voi olla elämänsä aikana sekä hoikka että lihava. Itse olen ollut hoikka 45 vuotta ja 2 vuotta lihava. Omasta mielestäni älykkyyteni on lisääntynyt ikääntyessä, tai ainakin kyky käyttää sitä vaikka lihoinkin.

Et ole kuitenkaan osannut käyttää sitä älykkyyttäsi painonhallinnassa.

Olen jo monta kertaa kertonut että olin vakavasti sairas. Paino tuli parissa kuukaudessa ja olin vuodepotilaana, olin kuolemansairas, ei siinä just sillä hetkellä voinut laihduttaa. Nyt kun olen terveempi niin laihdutan paraikaa ja saan tuloksia vaikka minulla on 1 lääke joka nostaa painoa ja 2 sairautta myös jotka nostaa painoa. Etkö älyä?

Tuskin sinäkään pystyt kuolinvuoteellasi älysi avulla säätelemään painoasi.

Kehut älyäsi, mutta syytät ylipainoasi lääkkeillä. Vähän epäilen älyäsi.

Sinäkin saatat saada vakavan sairauden niin että et pääse sängystä moneen vuoteen. Muistapa sitten että sait mitä ansaitsit.

Leikkauksien ja syöpähoitojen jälkeen tarvitaan paljon proteiinia ja ravinteita jotta saadaan kehoa korjattua, se ei ole oikea aika koville dieeteille. Proteiini on lihaksen rakennusaine ja myöskin auttaa valkosoluja kehittymään, ne kun menee syöpähoidoissa nollaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla lähti kymmenen kiloa keväästä lähtien kun lopetin herkuttelun. Paino tippuu edelleen, että itsehoitona tähän krooniseen sairauteen auttaa herkuttelun lopettaminen. Ei siis suklaalevyä, kilon karkkiapussai tai 325g sipsipussia jälkiruuaksi esim. tai litraa jäätelöä, leivoksia useampi kpl.

Huh huh mitä käsityseroja on eri ihmisillä mm. herkuttelusta. Itsellä kun herkuttelu on yhden pullan tai leivoksen syönti päivässä. Karkkipusseja tai suklaalevyjä en muista edes syöneeni. Silti tunnen, että pitäisi vähentää herkuttelua ja koen tuon yhdenkin leivoksen syönnin päivässä liialliseksi. Nuorempana kun tahti oli jotain kerran kuukaudessa jotain makeaa...

Joo sama juttu, en ikinä voisi syödä litraa jäätelöä tai kokonaista suklaalevyä tai karkkipussia. Sen sijaan voin napostella kokonaisen nauriin. Nauris on ihanaa, olenko jo sanonut!

N 100 kg

Napostelu onkin yleisin ylipainon aiheuttaja.

Heviä pitää saada 800 g päivässä, saatko sinä? Minä saan kilon. Napostelin tänään jälkiruoaksi myös tomaatteja.

Otahan kebassia ja pizzaa niin krapula helpottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla lähti kymmenen kiloa keväästä lähtien kun lopetin herkuttelun. Paino tippuu edelleen, että itsehoitona tähän krooniseen sairauteen auttaa herkuttelun lopettaminen. Ei siis suklaalevyä, kilon karkkiapussai tai 325g sipsipussia jälkiruuaksi esim. tai litraa jäätelöä, leivoksia useampi kpl.

Huh huh mitä käsityseroja on eri ihmisillä mm. herkuttelusta. Itsellä kun herkuttelu on yhden pullan tai leivoksen syönti päivässä. Karkkipusseja tai suklaalevyjä en muista edes syöneeni. Silti tunnen, että pitäisi vähentää herkuttelua ja koen tuon yhdenkin leivoksen syönnin päivässä liialliseksi. Nuorempana kun tahti oli jotain kerran kuukaudessa jotain makeaa...

Joo sama juttu, en ikinä voisi syödä litraa jäätelöä tai kokonaista suklaalevyä tai karkkipussia. Sen sijaan voin napostella kokonaisen nauriin. Nauris on ihanaa, olenko jo sanonut!

N 100 kg

Napostelu onkin yleisin ylipainon aiheuttaja.

Heviä pitää saada 800 g päivässä, saatko sinä? Minä saan kilon. Napostelin tänään jälkiruoaksi myös tomaatteja.

Otahan kebassia ja pizzaa niin krapula helpottaa.

Kenen määräys on toi 800g? Itsehän et pysty ajattelemaan syömisiäsi. Pihalla olet muutenkin ruokailuista naposteluineen.

Mitä muuten on kebassi? Pizzaa teen joskus ja on hyvää eikä tarvita naposteluja.

Tiedätkö muuten, että krapulan hoitoon parasta on syömättömyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla lähti kymmenen kiloa keväästä lähtien kun lopetin herkuttelun. Paino tippuu edelleen, että itsehoitona tähän krooniseen sairauteen auttaa herkuttelun lopettaminen. Ei siis suklaalevyä, kilon karkkiapussai tai 325g sipsipussia jälkiruuaksi esim. tai litraa jäätelöä, leivoksia useampi kpl.

Huh huh mitä käsityseroja on eri ihmisillä mm. herkuttelusta. Itsellä kun herkuttelu on yhden pullan tai leivoksen syönti päivässä. Karkkipusseja tai suklaalevyjä en muista edes syöneeni. Silti tunnen, että pitäisi vähentää herkuttelua ja koen tuon yhdenkin leivoksen syönnin päivässä liialliseksi. Nuorempana kun tahti oli jotain kerran kuukaudessa jotain makeaa...

Joo sama juttu, en ikinä voisi syödä litraa jäätelöä tai kokonaista suklaalevyä tai karkkipussia. Sen sijaan voin napostella kokonaisen nauriin. Nauris on ihanaa, olenko jo sanonut!

N 100 kg

Napostelu onkin yleisin ylipainon aiheuttaja.

Heviä pitää saada 800 g päivässä, saatko sinä? Minä saan kilon. Napostelin tänään jälkiruoaksi myös tomaatteja.

Otahan kebassia ja pizzaa niin krapula helpottaa.

Kenen määräys on toi 800g? Itsehän et pysty ajattelemaan syömisiäsi. Pihalla olet muutenkin ruokailuista naposteluineen.

Mitä muuten on kebassi? Pizzaa teen joskus ja on hyvää eikä tarvita naposteluja.

Tiedätkö muuten, että krapulan hoitoon parasta on syömättömyys.

Taitaa nyt sulla ottaa tosi koville jokin omaan olemiseesi liittyvä asia - oli se sitten hampaat irvessä laihana pysyminen, sairaan ketodieetin rasvassa lilluminen tai muuten vain ikävä luonne. Jotenkin on ihan älyttömän säälittävää, että heti aamusta sun pitää rynnätä palstalle oksentamaan pahaa oloasi. Eikö tuohon joka suuntaan sylkemääsi raivoon saa mitään apua? Sekö sinua kismittää, että lihavuus määritellään sairaudeksi mutta sinun kammottavaan oloosi ei löydy parannusta?

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla lähti kymmenen kiloa keväästä lähtien kun lopetin herkuttelun. Paino tippuu edelleen, että itsehoitona tähän krooniseen sairauteen auttaa herkuttelun lopettaminen. Ei siis suklaalevyä, kilon karkkiapussai tai 325g sipsipussia jälkiruuaksi esim. tai litraa jäätelöä, leivoksia useampi kpl.

Huh huh mitä käsityseroja on eri ihmisillä mm. herkuttelusta. Itsellä kun herkuttelu on yhden pullan tai leivoksen syönti päivässä. Karkkipusseja tai suklaalevyjä en muista edes syöneeni. Silti tunnen, että pitäisi vähentää herkuttelua ja koen tuon yhdenkin leivoksen syönnin päivässä liialliseksi. Nuorempana kun tahti oli jotain kerran kuukaudessa jotain makeaa...

Joo sama juttu, en ikinä voisi syödä litraa jäätelöä tai kokonaista suklaalevyä tai karkkipussia. Sen sijaan voin napostella kokonaisen nauriin. Nauris on ihanaa, olenko jo sanonut!

N 100 kg

Napostelu onkin yleisin ylipainon aiheuttaja.

Heviä pitää saada 800 g päivässä, saatko sinä? Minä saan kilon. Napostelin tänään jälkiruoaksi myös tomaatteja.

Otahan kebassia ja pizzaa niin krapula helpottaa.

Kenen määräys on toi 800g? Itsehän et pysty ajattelemaan syömisiäsi. Pihalla olet muutenkin ruokailuista naposteluineen.

Mitä muuten on kebassi? Pizzaa teen joskus ja on hyvää eikä tarvita naposteluja.

Tiedätkö muuten, että krapulan hoitoon parasta on syömättömyys.

Syöpäravintoterapeuttini suosittaa 800 g. Se tulee helposti. Miksi en saisi syödä mielestäsi naurista ja tomaattia, miksi se on mielestäsi väärin? Pitäisikö ne soseuttaa ja juoda ettei vain tulisi naposteltua ja nakerreltua? Miten nauriin juominen ei lihota mutta jos naurista nakertelee niin se lihottaa? Etkö tiennyt että hyvin pureskeleminen aloittaa jo ruoansulatusprosessin kun sylkeen erittyy entsyymejä. Pureskella kannattaa hyvin eikä juoda ruokaansa.

Itse napostelen ja nakertelen salaatteja ja kasviksia ennen aterian aluksi ja tämä tapa minulla on ollut aina olinpa sitten hoikka tai lihava, aloitan raakaruoalla. Nauris varsinkin täyttää minulla vatsaa ja antaa kylläisyyden tunnetta joten etenkin näin laihduttaessa syön sitä paljon. Ja se on hyvää!

En ole krapulan asiantuntija. Paastoja olen pitänyt paljon sen sijaan elämäni aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla lähti kymmenen kiloa keväästä lähtien kun lopetin herkuttelun. Paino tippuu edelleen, että itsehoitona tähän krooniseen sairauteen auttaa herkuttelun lopettaminen. Ei siis suklaalevyä, kilon karkkiapussai tai 325g sipsipussia jälkiruuaksi esim. tai litraa jäätelöä, leivoksia useampi kpl.

Huh huh mitä käsityseroja on eri ihmisillä mm. herkuttelusta. Itsellä kun herkuttelu on yhden pullan tai leivoksen syönti päivässä. Karkkipusseja tai suklaalevyjä en muista edes syöneeni. Silti tunnen, että pitäisi vähentää herkuttelua ja koen tuon yhdenkin leivoksen syönnin päivässä liialliseksi. Nuorempana kun tahti oli jotain kerran kuukaudessa jotain makeaa...

Joo sama juttu, en ikinä voisi syödä litraa jäätelöä tai kokonaista suklaalevyä tai karkkipussia. Sen sijaan voin napostella kokonaisen nauriin. Nauris on ihanaa, olenko jo sanonut!

N 100 kg

Napostelu onkin yleisin ylipainon aiheuttaja.

Heviä pitää saada 800 g päivässä, saatko sinä? Minä saan kilon. Napostelin tänään jälkiruoaksi myös tomaatteja.

Otahan kebassia ja pizzaa niin krapula helpottaa.

Kenen määräys on toi 800g? Itsehän et pysty ajattelemaan syömisiäsi. Pihalla olet muutenkin ruokailuista naposteluineen.

Mitä muuten on kebassi? Pizzaa teen joskus ja on hyvää eikä tarvita naposteluja.

Tiedätkö muuten, että krapulan hoitoon parasta on syömättömyys.

Reijo Laatikainen on asiantunteva ravintoasioissa. Syön hänen ohjeidensa mukaan niin en ole kyllä pihalla vaikka sinusta sellainen ajatus sinun mieltäsi jotenkin hellisikin.

hän suosittelee 800 g heviä.

Suosittelen sinua vaihtamaan alkoholin nauriiseen niin ei tarvitse olla krapulassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset syö paljolti tunnesyistä. Lihavat on usein masennukseen taipuvaisia.Ylensyönti ja juopottelu ovat sukua toisilleen. Varakkaat ja onnelliset ihmiset on harvemmin lihavia. 

Varakkailla ja onnellisilla ihmisillä on harvoin taustallaan traumoja tai jos on, ne on hoidettu. 

Itse kuulun kyllä siihen vähemmistöön, että koen itseni olevan sekä varakas, onnellinen että lihava. 

täällä myös varakas ja pullea ihminen ja tyytyväinen elämäänkin vielä! Ainoa joka vähän harmittaa on töiden paljous, aina välillä. Siinä sitä painoakin kertyy kun päivässä kuluu 10h tietokoneen äärellä. Kevyempiä työviikkoja odotellessa :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset syö paljolti tunnesyistä. Lihavat on usein masennukseen taipuvaisia.Ylensyönti ja juopottelu ovat sukua toisilleen. Varakkaat ja onnelliset ihmiset on harvemmin lihavia. 

Varakkailla ja onnellisilla ihmisillä on harvoin taustallaan traumoja tai jos on, ne on hoidettu. 

Itse kuulun kyllä siihen vähemmistöön, että koen itseni olevan sekä varakas, onnellinen että lihava. 

täällä myös varakas ja pullea ihminen ja tyytyväinen elämäänkin vielä! Ainoa joka vähän harmittaa on töiden paljous, aina välillä. Siinä sitä painoakin kertyy kun päivässä kuluu 10h tietokoneen äärellä. Kevyempiä työviikkoja odotellessa :)

Mennäänkö naimisiin. Tykkään pulleista ja erityisesti rikkaista naisista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No missä vaiheessa se muuttuu krooniseksi sairaudeksi? missä kohdin ne hormoonit on lopullisesti muuttunu eikä ole paluuta koskaan?

Kun on 5kg liikaa vai 50 kg ? 

Juurikin tämä. Postmoderni maailma yksinkertaistaa monimutkaisia asioita. Koko homma haisee taas politiikalta.

eihän siihen painorajaa ole, tietenkään. Myös normaalipainoinen voi kärsiä lihavuuteen liitetyistä oireista kuten metabolinen oireyhtymä ja poikkeamat nälkää, aineenvaihduntaa säätelevissä hormoneissa.

Näihin on ihan diagnostiset kriteerit, ei nämä ole pelkkiä keksittyjä "tekosyitä" lihaville oikeuttaa olemassa olonsa (kaikesta päätellen kun he joutuvat pyytämään lupaa siihen toistuvasti ihmisiltä joiden suurin saavutus on pysyä hoikkana..)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset syö paljolti tunnesyistä. Lihavat on usein masennukseen taipuvaisia.Ylensyönti ja juopottelu ovat sukua toisilleen. Varakkaat ja onnelliset ihmiset on harvemmin lihavia. 

Varakkailla ja onnellisilla ihmisillä on harvoin taustallaan traumoja tai jos on, ne on hoidettu. 

Itse kuulun kyllä siihen vähemmistöön, että koen itseni olevan sekä varakas, onnellinen että lihava. 

täällä myös varakas ja pullea ihminen ja tyytyväinen elämäänkin vielä! Ainoa joka vähän harmittaa on töiden paljous, aina välillä. Siinä sitä painoakin kertyy kun päivässä kuluu 10h tietokoneen äärellä. Kevyempiä työviikkoja odotellessa :)

Mennäänkö naimisiin. Tykkään pulleista ja erityisesti rikkaista naisista.

No en mie nyt niin rikas ole. Tulot korkeimmassa desiilissä, muttei mitään perittyä varallisuutta tms. Pettyisit vaan :D

Ja puolisokin löytyy jo. Mutta kiitos ehdotuksesta!

Jos syöt enemmän kaloreita kuin kulutat, paino nousee. Jos syöt vähemmän, laihdut. Se ei ole sen vaikeampaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos syöt enemmän kaloreita kuin kulutat, paino nousee. Jos syöt vähemmän, laihdut. Se ei ole sen vaikeampaa.

Laitat vaan jalkaa nopeemmi toisen eteen kuin usain bolt niin rikot 100m maailmanennätyksen. Perus fysiikkaa. Ei se ole sen vaikeampaa.

Vierailija kirjoitti:

50-luvulla ei ollut tuota kroonista sairautta🤔

Eikä koronaa 👍

Vierailija kirjoitti:

Onhan se. Jo kauan sitten on huomattu, että laihduttaminen ei auta, vaan pahentaa vaivaa. Eli kilot tulevat takaisin kavereiden kanssa. 98% laihduttaneista lihoo takaisin, mutta silti vaan sinnikkäästi lihavat aloittaa uuden kuurin joka maanantai ja uskoo, että tällä kertaa kuuluvat siihen kahden prosentin vähemmistöön. Ala vaan ap lihavaksi. Voit sitten lukea täältä palstalta, miten siitä voi helposti päästä eroon. Syöt vain vähemmän kuin kulutat!

👍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos syöt enemmän kaloreita kuin kulutat, paino nousee. Jos syöt vähemmän, laihdut. Se ei ole sen vaikeampaa.

Laitat vaan jalkaa nopeemmi toisen eteen kuin usain bolt niin rikot 100m maailmanennätyksen. Perus fysiikkaa. Ei se ole sen vaikeampaa.

Onko lihavuuden puolustelijoiden logiikka tätä luokkaa? Tutkimusten mukaanhan lihavuus vaikuttaa myös aivoihin. 

Olen itse ollut lihava ja en ollut silloin rehellinen itselleni. Eräs kokemus palautti minut todellisuuteen, se sattui ja tein riittävän työn saadakseni hyvän kondiksen takaisin. Tällä hetkellä paheenani on sokerittomat limut ja energiajuomat ja tiedän, että vain minä voin ottaa itseäni niskasta kiinni ja lopettaa. Pystyn tekemään sen, mutta olen liian veltto tehdäkseni sitä juuri nyt. 

Kuka tahansa laihtuu syömällä vähemmän, mutta kaikki eivät voi olla huippu-urheilijoita. Joitakin ihmisiä saattaa nolottaa se, että asiat sanotaan suoraan ja ne on parempi laittaa sellaiseen muotoon, jossa ei olla niin suoraan kasvotusten todellisuuden kanssa. Sitähän tämä yhteiskunnan ja hormonien syyttäminen lihavuudestakin on; luultavasti nämäkin ihmiset tietävät yksinkertaisen totuuden, mutta ajatuksena on, että lihavat voisivat suojella itseään syyttämällä yhteiskuntaa sen aikaa, kun se on tarpeellista ja asiansa kuntoon saadessaan ilmaisevat erilaisia ajatuksia. Samalla tavalla masentuneelle ihmiselle voi olla piristävää ajatella, että voin tehdä itsemurhan eli se ajatus suojelee häntä sillä hetkellä joltain pahemmalta ja jopa kuolemalta. 

Asian voi ajatella menevän myös näin:

Auttaja: laihdut syömällä vähemmän kaloreita

Lihava: tiedän, mutta tuo ei auta minua nyt

Auttaja: Joo. Mitä jos rupeaisit joka päivä syömään vähän granaattiomenan siemeniä tai mustikoita?

Lihava: Joo, OK. Sitten minun ei tarvitse lopettaa sipsejä. 

Auttaja: Aivan. Oli varmasti myös ikävää, kun sinua kiusattiin koulussa painon takia?

Lihava: Joo. 

Auttaja: Olen pahoillani. Käydäänkö yhdessä kaupassa ja mietitään miten ruokaa etukäteen isompia määriä ostamalla ja suunnittelemalla voi muuttaa omaa ruokailukäytöstä?

Lihava: OK. Käy. 

Auttaja: Voitaisi myös kotonasi opetella laittamaan uusia ruokia ja pohtia budjetointia ja pätkäpaastoa. 

Lihava: Juu. 

Ja niin edespäin. 

Loppujen lopuksi asia tiivistyy siihen, että syödään vähemmän kaloreita, mutta kyse on siis tavallaan enemmän tuloksen kuin prosessin kuvailusta. Itse se prosessi, joka johtaa siihen, että syödään koko ajan kohtuullisia määriä kaloreita voi vaatia montaa pientä muutosta ja ne eivät aina ole muutoksia, jotka rajoittavat tai ottavat jotain pois, vaan lisäävät jotain hyvää arkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos syöt enemmän kaloreita kuin kulutat, paino nousee. Jos syöt vähemmän, laihdut. Se ei ole sen vaikeampaa.

Laitat vaan jalkaa nopeemmi toisen eteen kuin usain bolt niin rikot 100m maailmanennätyksen. Perus fysiikkaa. Ei se ole sen vaikeampaa.

Onko lihavuuden puolustelijoiden logiikka tätä luokkaa? Tutkimusten mukaanhan lihavuus vaikuttaa myös aivoihin. 

Olen itse ollut lihava ja en ollut silloin rehellinen itselleni. Eräs kokemus palautti minut todellisuuteen, se sattui ja tein riittävän työn saadakseni hyvän kondiksen takaisin. Tällä hetkellä paheenani on sokerittomat limut ja energiajuomat ja tiedän, että vain minä voin ottaa itseäni niskasta kiinni ja lopettaa. Pystyn tekemään sen, mutta olen liian veltto tehdäkseni sitä juuri nyt. 

Kuka tahansa laihtuu syömällä vähemmän, mutta kaikki eivät voi olla huippu-urheilijoita. Joitakin ihmisiä saattaa nolottaa se, että asiat sanotaan suoraan ja ne on parempi laittaa sellaiseen muotoon, jossa ei olla niin suoraan kasvotusten todellisuuden kanssa. Sitähän tämä yhteiskunnan ja hormonien syyttäminen lihavuudestakin on; luultavasti nämäkin ihmiset tietävät yksinkertaisen totuuden, mutta ajatuksena on, että lihavat voisivat suojella itseään syyttämällä yhteiskuntaa sen aikaa, kun se on tarpeellista ja asiansa kuntoon saadessaan ilmaisevat erilaisia ajatuksia. Samalla tavalla masentuneelle ihmiselle voi olla piristävää ajatella, että voin tehdä itsemurhan eli se ajatus suojelee häntä sillä hetkellä joltain pahemmalta ja jopa kuolemalta. 

Asian voi ajatella menevän myös näin:

Auttaja: laihdut syömällä vähemmän kaloreita

Lihava: tiedän, mutta tuo ei auta minua nyt

Auttaja: Joo. Mitä jos rupeaisit joka päivä syömään vähän granaattiomenan siemeniä tai mustikoita?

Lihava: Joo, OK. Sitten minun ei tarvitse lopettaa sipsejä. 

Auttaja: Aivan. Oli varmasti myös ikävää, kun sinua kiusattiin koulussa painon takia?

Lihava: Joo. 

Auttaja: Olen pahoillani. Käydäänkö yhdessä kaupassa ja mietitään miten ruokaa etukäteen isompia määriä ostamalla ja suunnittelemalla voi muuttaa omaa ruokailukäytöstä?

Lihava: OK. Käy. 

Auttaja: Voitaisi myös kotonasi opetella laittamaan uusia ruokia ja pohtia budjetointia ja pätkäpaastoa. 

Lihava: Juu. 

Ja niin edespäin. 

Loppujen lopuksi asia tiivistyy siihen, että syödään vähemmän kaloreita, mutta kyse on siis tavallaan enemmän tuloksen kuin prosessin kuvailusta. Itse se prosessi, joka johtaa siihen, että syödään koko ajan kohtuullisia määriä kaloreita voi vaatia montaa pientä muutosta ja ne eivät aina ole muutoksia, jotka rajoittavat tai ottavat jotain pois, vaan lisäävät jotain hyvää arkeen. 

Ei täällä ole puolusteltu lihavuutta vaan vastustettu fatsheimaamista.

Suurin osa lihavista laihduttaa ilman tuollaisia höpöhöpökeskusteluja. Minä olen laihduttanut koko ikäni olinpa hoikka tai lihava, ei siihen tarvittu mitään läskivihajan kohtaamista.

Tälläinen ystävä pitäisi olla (kuten Leonardolla)

joka päästää vapaksi kun oot kuivilla sokeri, rasva vieroituksesta

Tää varmaan ainoa joka mun tilanteessa auttais

tai sitten se keskitysleiri