Hesari: Lihavuus on krooninen sairaus
Ei elämäntapaongelma. Postmoderni intersektionaalinen lääketiede selvitti tämän.
Asialle ei siis voi tehdä mitään, sipsejä ja siideriä saa nyt ihan vapaasti vetää, lääkärin on turha valittaa. Itsekin ajattelin lopettaa terveellisesti syömisen, ihan solidaarisuudesta ruveta läskiksi.
Kommentit (591)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tällaiset 'lihavuus on sairaus' -puheet vain pahentavat lihavuusongelmaa antamalla 'luvan' syödä holtittomasti kaikkea mitä suinkin mieli tekee. Ihmisten elinikä alkaa kohta laskea - jos ei ole laskenut jo - huolimatta lääketieteen edistymsestä.
Loppujen lopuksi on kyse pelkästään itsekurista, vaikka kuinka keksisi muita selityksiä.
En ole ikinä syönyt holtittomasti, en hoikkana enkä lihavana. Mieleni tekee terveellisiä ruoka, esimerkiksi vihanneksia.
Mihin sinun itsekurisi riittää? Riittääkö itsekuri sinulla elämään koko elämäsi ilman juustoja, maitosuklaata, lihaa tai ylipäätään eläinkunnan tuotteita? Minulla riittää, olen ollut vegaani 30 vuotta.
Riittääkö sinulla itsekuri jokapäiväiseen soitttamisen harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt jo 40 vuotta, olen muusikko ja opettaja. Riittääkö sinulla itsekuri joka päiväiseen liikuntalajin harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt yli 40 vuotta. Opiskelin juuri lajini ohjaajaksi. Opiskelen myös musiikkia edelleen. Ai niin, tätä teen syöpäpotilaana. Sinun on ihan turha tulla minulle sanomaan että minulla ei ole itsekuria.
Oletko ikinä kuullut semmoisesta, että itsekuri voisi ehkä olla sidoksissa yhteen asiaan kerralla? Tupakoivalla on itsekuria olla käyttämättä heroiinia tai olla hakkaamatta jokaista ihmistä, joka katsoo pahasti, mutta tupakan vastustaminen on vaikeaa. Ja kyllä lihava voi olla vaikka tikanheiton Suomen mestari ja kompensoida painoreppuaan treenaamalla kovaa, mutta tietenkin parempi olisi treenata ilman painoreppua, koska sydän ja nivelet rasittuisivat vähemmän.
CV:n luetteleminen ei tässä taida olla kumoava vastaus.
Sulla ei riitä itsekuri jouluna olla ahmimatta kinkkua ja suklaata ja viinejä holtittomasti että turha inistä. Mullapa riittää tällaiseen itsekuri. Minulla on terveelliset vegeateriat myös jouluna :) kyllä, pieninä annoksina
Mimmosia vegepöperöitä jouluks? Syön itse kanssa pääasiassa kasvipohjaista ruokaa jouluna niin ideat kelpaa.
En ole tuo, jolta kysyit, mutta itse rakastan joululaatikoita. Teen vegaanisena lanttu-, porkkana-, bataatti- ja punajuurilaatikot. Viime jouluna kokeilin myös maksatontalaatikkoa, mutta siitä ei tullut suosikkini.
Mikä ihme on maksatontalaatikko?
Sellainen missä ei ole elimiä eikä ruumiinosia.
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/453699/Maksaton%20laatikko/
Miksi sen nimi on tuo? Eikö se nimi voisi tulla siitä, mistä se on valmistettu eikä siitä, mistä se ei ole valmistettu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:
"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita. Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."
Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.
Niin yksinkertaista se on.
P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.
Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla.
Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.
Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla.
Tuon parempaan et pystynyt?
Minulla on sinulle ehdotus: opiskele ravitsemusterapeutiksi. Pääset kouluttamaan muita siitä, kuinka syödä. Maallikolta en kaipaa ohjeita tai vähintäänkin itse ensin niitä kysyn, jos koen tarvitsevani. Esimerkiksi sukan kantapään neulomisessa en tarvitse käsityönopettajaa, sen osasi neuvoa ihan maallikko.
Jo siellä ravitsemustieteen aineopinnoissa tulee sitten kurssi liittyen syömisen psykologiaan. Suosittelen erityisesti sitä.
Keskimäärin lihavat ovat vähemmän älykkäitä normaalipainoiset, sen osoittavat monet tutkimukset:
https://psychcentral.com/blog/how-obesity-affects-the-human-brain#2
Yksi iso tekijä painonhallinnassa on impulssikontrolli, joka korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa:
http://www.journaldmims.com/article.asp?issn=0974-3901;year=2019;volume…
Jos katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman osallistujia, niin kyllä ne on pääosin yksinkertaisia ihmisiä. Ehkä muutama älykkäämpi tyyppi ollut siinä, esim. yksi narsistinen ja manipuloiva nuori mies, joka käytti älyään lähinnä siihen manipulointiin.
Millainen ihminen katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelmaa? Oikeasti? Jokuhan niitä katsoo, ei kai niitä muuten tehtäisi, mutta minun on aika vaikea jatkaa keskustelua ihmisen kanssa, joka käyttää aikansa tuollaiseen.
Sama juttu. En katso mitään tositv-sarjoja. Tuokin neropatti voisi noiden sarjojen seuraamisen sijaan vaikkapa harrastaa liikuntaa tai opiskella jotain hyödyllistä. Esimerkiksi sävellystä. Sävellystä harrastavilla ihmisillä on korkea äo.
- Olen muusikko ja olen säveltänyt musiikkia myös ammattimaisesti.
- Olen opiskellut sekä itseopiskellut laaja-alaisesti paljon kaikenlaista hyödyllistä.
- ÄO:ni on huomattavasti keskivertoa korkeampi ja erityisesti verbaalinen ÄO:ni erittäin korkea.
Mikä saa sinut muuten luulemaan, että älykäs ihminen ei voisi koskaan katsoa tosi-TV-ohjelmia?
No sittenhän me ollaan aika samanlaisia. Ei vaan minulle anna kovin älykästä kuvaa jos katsoo sosiaaliprnoa. Tai jos solvaa ylipainoisia ja haluaa tuntea ylemmyyttä heitä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:
"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita. Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."
Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.
Niin yksinkertaista se on.
P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.
Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla.
Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.
Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla.
Tuon parempaan et pystynyt?
Minulla on sinulle ehdotus: opiskele ravitsemusterapeutiksi. Pääset kouluttamaan muita siitä, kuinka syödä. Maallikolta en kaipaa ohjeita tai vähintäänkin itse ensin niitä kysyn, jos koen tarvitsevani. Esimerkiksi sukan kantapään neulomisessa en tarvitse käsityönopettajaa, sen osasi neuvoa ihan maallikko.
Jo siellä ravitsemustieteen aineopinnoissa tulee sitten kurssi liittyen syömisen psykologiaan. Suosittelen erityisesti sitä.
Keskimäärin lihavat ovat vähemmän älykkäitä normaalipainoiset, sen osoittavat monet tutkimukset:
https://psychcentral.com/blog/how-obesity-affects-the-human-brain#2
Yksi iso tekijä painonhallinnassa on impulssikontrolli, joka korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa:
http://www.journaldmims.com/article.asp?issn=0974-3901;year=2019;volume…
Jos katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman osallistujia, niin kyllä ne on pääosin yksinkertaisia ihmisiä. Ehkä muutama älykkäämpi tyyppi ollut siinä, esim. yksi narsistinen ja manipuloiva nuori mies, joka käytti älyään lähinnä siihen manipulointiin.
Etkö löytänyt mitään parempia tieteellisiä lähteitä? Ensimmäinen on alunperin joku blogiteksti ja toinen intialaisen yliopiston tuotos. t. Sinua älykkäämpi lihava ihminen
Ensimmäisessä on viittaukset kolmeen tutkimukseen, ja mitä vikaa on intialaisen yliopiston tuotoksessa. Mutta kyllä noista löytyy enemmänkin linkkejä.
Epäilen suuresti, että olisit minua älykkäämpi.
Älykkyyttä en kommentoi, mutta en usko sun lukeneen minkäänlaisia tutkimuksia.
Mitä tulee lihavuuden ja alhaisen älykkyysosamäärän välisen yhteyteen, ei sitä edes kiistetä, se on ollut tutkijapiireissä jo pitkään tiedossa. Googleta obesity iq, niin löydät paljon asiaa ja tutkimuksia siitä.
Ihminen voi olla elämänsä aikana sekä hoikka että lihava. Itse olen ollut hoikka 45 vuotta ja 2 vuotta lihava. Omasta mielestäni älykkyyteni on lisääntynyt ikääntyessä, tai ainakin kyky käyttää sitä vaikka lihoinkin.
Laihduttajista 5 % onnistuu. 95 % ei pysty pysyvästi laihtumaan. Jopa laihdutusleikatuilla alkaa vuosien kuluessa suurella osalla kääntyä paino uudestaan nousuun. Ei se oikeasti ole helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Laihduttajista 5 % onnistuu. 95 % ei pysty pysyvästi laihtumaan. Jopa laihdutusleikatuilla alkaa vuosien kuluessa suurella osalla kääntyä paino uudestaan nousuun. Ei se oikeasti ole helppoa.
Eikö tämä jo todista, että laihdutustapa on huono? Tämähän koskee ravitsemusterapeuttien ohjeitten mukaan tehtyä laihdutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:
"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita. Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."
Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.
Niin yksinkertaista se on.
P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.
Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla.
Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.
Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla.
Tuon parempaan et pystynyt?
Minulla on sinulle ehdotus: opiskele ravitsemusterapeutiksi. Pääset kouluttamaan muita siitä, kuinka syödä. Maallikolta en kaipaa ohjeita tai vähintäänkin itse ensin niitä kysyn, jos koen tarvitsevani. Esimerkiksi sukan kantapään neulomisessa en tarvitse käsityönopettajaa, sen osasi neuvoa ihan maallikko.
Jo siellä ravitsemustieteen aineopinnoissa tulee sitten kurssi liittyen syömisen psykologiaan. Suosittelen erityisesti sitä.
Keskimäärin lihavat ovat vähemmän älykkäitä normaalipainoiset, sen osoittavat monet tutkimukset:
https://psychcentral.com/blog/how-obesity-affects-the-human-brain#2
Yksi iso tekijä painonhallinnassa on impulssikontrolli, joka korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa:
http://www.journaldmims.com/article.asp?issn=0974-3901;year=2019;volume…
Jos katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman osallistujia, niin kyllä ne on pääosin yksinkertaisia ihmisiä. Ehkä muutama älykkäämpi tyyppi ollut siinä, esim. yksi narsistinen ja manipuloiva nuori mies, joka käytti älyään lähinnä siihen manipulointiin.
Etkö löytänyt mitään parempia tieteellisiä lähteitä? Ensimmäinen on alunperin joku blogiteksti ja toinen intialaisen yliopiston tuotos. t. Sinua älykkäämpi lihava ihminen
Ensimmäisessä on viittaukset kolmeen tutkimukseen, ja mitä vikaa on intialaisen yliopiston tuotoksessa. Mutta kyllä noista löytyy enemmänkin linkkejä.
Epäilen suuresti, että olisit minua älykkäämpi.
Älykkyyttä en kommentoi, mutta en usko sun lukeneen minkäänlaisia tutkimuksia.
Mitä tulee lihavuuden ja alhaisen älykkyysosamäärän välisen yhteyteen, ei sitä edes kiistetä, se on ollut tutkijapiireissä jo pitkään tiedossa. Googleta obesity iq, niin löydät paljon asiaa ja tutkimuksia siitä.
Ihminen voi olla elämänsä aikana sekä hoikka että lihava. Itse olen ollut hoikka 45 vuotta ja 2 vuotta lihava. Omasta mielestäni älykkyyteni on lisääntynyt ikääntyessä, tai ainakin kyky käyttää sitä vaikka lihoinkin.
Et ole kuitenkaan osannut käyttää sitä älykkyyttäsi painonhallinnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tällaiset 'lihavuus on sairaus' -puheet vain pahentavat lihavuusongelmaa antamalla 'luvan' syödä holtittomasti kaikkea mitä suinkin mieli tekee. Ihmisten elinikä alkaa kohta laskea - jos ei ole laskenut jo - huolimatta lääketieteen edistymsestä.
Loppujen lopuksi on kyse pelkästään itsekurista, vaikka kuinka keksisi muita selityksiä.
En ole ikinä syönyt holtittomasti, en hoikkana enkä lihavana. Mieleni tekee terveellisiä ruoka, esimerkiksi vihanneksia.
Mihin sinun itsekurisi riittää? Riittääkö itsekuri sinulla elämään koko elämäsi ilman juustoja, maitosuklaata, lihaa tai ylipäätään eläinkunnan tuotteita? Minulla riittää, olen ollut vegaani 30 vuotta.
Riittääkö sinulla itsekuri jokapäiväiseen soitttamisen harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt jo 40 vuotta, olen muusikko ja opettaja. Riittääkö sinulla itsekuri joka päiväiseen liikuntalajin harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt yli 40 vuotta. Opiskelin juuri lajini ohjaajaksi. Opiskelen myös musiikkia edelleen. Ai niin, tätä teen syöpäpotilaana. Sinun on ihan turha tulla minulle sanomaan että minulla ei ole itsekuria.
Oletko ikinä kuullut semmoisesta, että itsekuri voisi ehkä olla sidoksissa yhteen asiaan kerralla? Tupakoivalla on itsekuria olla käyttämättä heroiinia tai olla hakkaamatta jokaista ihmistä, joka katsoo pahasti, mutta tupakan vastustaminen on vaikeaa. Ja kyllä lihava voi olla vaikka tikanheiton Suomen mestari ja kompensoida painoreppuaan treenaamalla kovaa, mutta tietenkin parempi olisi treenata ilman painoreppua, koska sydän ja nivelet rasittuisivat vähemmän.
CV:n luetteleminen ei tässä taida olla kumoava vastaus.
Sulla ei riitä itsekuri jouluna olla ahmimatta kinkkua ja suklaata ja viinejä holtittomasti että turha inistä. Mullapa riittää tällaiseen itsekuri. Minulla on terveelliset vegeateriat myös jouluna :) kyllä, pieninä annoksina
Mimmosia vegepöperöitä jouluks? Syön itse kanssa pääasiassa kasvipohjaista ruokaa jouluna niin ideat kelpaa.
En ole tuo, jolta kysyit, mutta itse rakastan joululaatikoita. Teen vegaanisena lanttu-, porkkana-, bataatti- ja punajuurilaatikot. Viime jouluna kokeilin myös maksatontalaatikkoa, mutta siitä ei tullut suosikkini.
Mikä ihme on maksatontalaatikko?
Sellainen missä ei ole elimiä eikä ruumiinosia.
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/453699/Maksaton%20laatikko/
Miksi sen nimi on tuo? Eikö se nimi voisi tulla siitä, mistä se on valmistettu eikä siitä, mistä se ei ole valmistettu?
No varmaan makumaailmaa mitä siinä on tavoiteltu.
Vierailija kirjoitti:
Minulla lähti kymmenen kiloa keväästä lähtien kun lopetin herkuttelun. Paino tippuu edelleen, että itsehoitona tähän krooniseen sairauteen auttaa herkuttelun lopettaminen. Ei siis suklaalevyä, kilon karkkiapussai tai 325g sipsipussia jälkiruuaksi esim. tai litraa jäätelöä, leivoksia useampi kpl.
Huh huh mitä käsityseroja on eri ihmisillä mm. herkuttelusta. Itsellä kun herkuttelu on yhden pullan tai leivoksen syönti päivässä. Karkkipusseja tai suklaalevyjä en muista edes syöneeni. Silti tunnen, että pitäisi vähentää herkuttelua ja koen tuon yhdenkin leivoksen syönnin päivässä liialliseksi. Nuorempana kun tahti oli jotain kerran kuukaudessa jotain makeaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:
"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita. Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."
Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.
Niin yksinkertaista se on.
P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.
Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla.
Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.
Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla.
Tuon parempaan et pystynyt?
Minulla on sinulle ehdotus: opiskele ravitsemusterapeutiksi. Pääset kouluttamaan muita siitä, kuinka syödä. Maallikolta en kaipaa ohjeita tai vähintäänkin itse ensin niitä kysyn, jos koen tarvitsevani. Esimerkiksi sukan kantapään neulomisessa en tarvitse käsityönopettajaa, sen osasi neuvoa ihan maallikko.
Jo siellä ravitsemustieteen aineopinnoissa tulee sitten kurssi liittyen syömisen psykologiaan. Suosittelen erityisesti sitä.
Keskimäärin lihavat ovat vähemmän älykkäitä normaalipainoiset, sen osoittavat monet tutkimukset:
https://psychcentral.com/blog/how-obesity-affects-the-human-brain#2
Yksi iso tekijä painonhallinnassa on impulssikontrolli, joka korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa:
http://www.journaldmims.com/article.asp?issn=0974-3901;year=2019;volume…
Jos katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman osallistujia, niin kyllä ne on pääosin yksinkertaisia ihmisiä. Ehkä muutama älykkäämpi tyyppi ollut siinä, esim. yksi narsistinen ja manipuloiva nuori mies, joka käytti älyään lähinnä siihen manipulointiin.
Etkö löytänyt mitään parempia tieteellisiä lähteitä? Ensimmäinen on alunperin joku blogiteksti ja toinen intialaisen yliopiston tuotos. t. Sinua älykkäämpi lihava ihminen
Ensimmäisessä on viittaukset kolmeen tutkimukseen, ja mitä vikaa on intialaisen yliopiston tuotoksessa. Mutta kyllä noista löytyy enemmänkin linkkejä.
Epäilen suuresti, että olisit minua älykkäämpi.
Älykkyyttä en kommentoi, mutta en usko sun lukeneen minkäänlaisia tutkimuksia.
Mitä tulee lihavuuden ja alhaisen älykkyysosamäärän välisen yhteyteen, ei sitä edes kiistetä, se on ollut tutkijapiireissä jo pitkään tiedossa. Googleta obesity iq, niin löydät paljon asiaa ja tutkimuksia siitä.
Ihminen voi olla elämänsä aikana sekä hoikka että lihava. Itse olen ollut hoikka 45 vuotta ja 2 vuotta lihava. Omasta mielestäni älykkyyteni on lisääntynyt ikääntyessä, tai ainakin kyky käyttää sitä vaikka lihoinkin.
Et ole kuitenkaan osannut käyttää sitä älykkyyttäsi painonhallinnassa.
Olen jo monta kertaa kertonut että olin vakavasti sairas. Paino tuli parissa kuukaudessa ja olin vuodepotilaana, olin kuolemansairas, ei siinä just sillä hetkellä voinut laihduttaa. Nyt kun olen terveempi niin laihdutan paraikaa ja saan tuloksia vaikka minulla on 1 lääke joka nostaa painoa ja 2 sairautta myös jotka nostaa painoa. Etkö älyä?
Tuskin sinäkään pystyt kuolinvuoteellasi älysi avulla säätelemään painoasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon että hormmonaalisen säätelyn rikkoutuminen voi hyvinkin olla totta. Jojottelu sekoittaa hormonitoiminnan ja kylläisuudentunteen säätelyn. Itse aloin lihota teini-iän anoreksian ja hurjien paastojen jälkeen. Suhde ruokaan on epäterve. BMI 32. MUTTA ryhdyin nyt ottamaan pistoksena kylläisyyshormonia, ja nyt kylläisyyssignaalit toimivat normaalisti. Jos teistä, hyvät läskeille saarnaajat, tuntuu aina tältä, tavallaan ymmärrän teitä: nyt on helppoa lopettaa silloin kun kylläisyyssignaali tulee. Mutta yrittäkää ymmärtää, että meille, joilla järjestelmä on sekaisin, sitä ei normaalisti tule.
Kylläisyydentunteeseen voi vaikuttaa myös yrteillä ja lisäravinteilla. Esim.inkiväärin sanotaan lisäävän kylläisyydetunnetta.
Ai helppo lopettaa, kun tulee kylläisyyden tunne? Eikös yhtään raksuta paljonko ruokaa lautasella ottaa, montako voileipää syö yms? Ihan järjellä ajatellen? Olen koko ikäni ollut normaalipainoinen ja otan lautaselle puolet salaattia ja loput ruokaa, yleensä suht samankokoisia annoksia. En yleensä ota lisää, poikkeuksena joku raskaampi kotiprojekti, pitkä vaellus tms. En minä siinä mieti mitään kylläisyyden tunnetta. Nälän tunne sen sijaan on tervettä tuntea pari kertaa päivässä. Eli ei minun painooni vaikuta kylläisyyden tunne. Se tulee sitä paitsi jälkijunassa, joskus joulupöydässä on tullut tehtyä ylensyönti virhe. Mutta käyttäkää ihmeessä hokkuspokkus temppuja, kunhan ette vie julkisen puolen lääkärin aikoja.
Luultavasti hyödyt juuri siitä, että sinulle tulee se kylläisyydentunne eli m
Ei, en hyödy. Lopetan syömisen, kun lautaseni on tyhjä! So simple.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tällaiset 'lihavuus on sairaus' -puheet vain pahentavat lihavuusongelmaa antamalla 'luvan' syödä holtittomasti kaikkea mitä suinkin mieli tekee. Ihmisten elinikä alkaa kohta laskea - jos ei ole laskenut jo - huolimatta lääketieteen edistymsestä.
Loppujen lopuksi on kyse pelkästään itsekurista, vaikka kuinka keksisi muita selityksiä.
En ole ikinä syönyt holtittomasti, en hoikkana enkä lihavana. Mieleni tekee terveellisiä ruoka, esimerkiksi vihanneksia.
Mihin sinun itsekurisi riittää? Riittääkö itsekuri sinulla elämään koko elämäsi ilman juustoja, maitosuklaata, lihaa tai ylipäätään eläinkunnan tuotteita? Minulla riittää, olen ollut vegaani 30 vuotta.
Riittääkö sinulla itsekuri jokapäiväiseen soitttamisen harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt jo 40 vuotta, olen muusikko ja opettaja. Riittääkö sinulla itsekuri joka päiväiseen liikuntalajin harjoitteluun? Minulla riittää ja on riittänyt yli 40 vuotta. Opiskelin juuri lajini ohjaajaksi. Opiskelen myös musiikkia edelleen. Ai niin, tätä teen syöpäpotilaana. Sinun on ihan turha tulla minulle sanomaan että minulla ei ole itsekuria.
Oletko ikinä kuullut semmoisesta, että itsekuri voisi ehkä olla sidoksissa yhteen asiaan kerralla? Tupakoivalla on itsekuria olla käyttämättä heroiinia tai olla hakkaamatta jokaista ihmistä, joka katsoo pahasti, mutta tupakan vastustaminen on vaikeaa. Ja kyllä lihava voi olla vaikka tikanheiton Suomen mestari ja kompensoida painoreppuaan treenaamalla kovaa, mutta tietenkin parempi olisi treenata ilman painoreppua, koska sydän ja nivelet rasittuisivat vähemmän.
CV:n luetteleminen ei tässä taida olla kumoava vastaus.
Sulla ei riitä itsekuri jouluna olla ahmimatta kinkkua ja suklaata ja viinejä holtittomasti että turha inistä. Mullapa riittää tällaiseen itsekuri. Minulla on terveelliset vegeateriat myös jouluna :) kyllä, pieninä annoksina
Mimmosia vegepöperöitä jouluks? Syön itse kanssa pääasiassa kasvipohjaista ruokaa jouluna niin ideat kelpaa.
En ole tuo, jolta kysyit, mutta itse rakastan joululaatikoita. Teen vegaanisena lanttu-, porkkana-, bataatti- ja punajuurilaatikot. Viime jouluna kokeilin myös maksatontalaatikkoa, mutta siitä ei tullut suosikkini.
Mikä ihme on maksatontalaatikko?
Sellainen missä ei ole elimiä eikä ruumiinosia.
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/453699/Maksaton%20laatikko/
Miksi sen nimi on tuo? Eikö se nimi voisi tulla siitä, mistä se on valmistettu eikä siitä, mistä se ei ole valmistettu?
No varmaan makumaailmaa mitä siinä on tavoiteltu.
Tehdään ruokaa jostain, joka ei ole sitä, miltä ruoan pitäisi maistua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla lähti kymmenen kiloa keväästä lähtien kun lopetin herkuttelun. Paino tippuu edelleen, että itsehoitona tähän krooniseen sairauteen auttaa herkuttelun lopettaminen. Ei siis suklaalevyä, kilon karkkiapussai tai 325g sipsipussia jälkiruuaksi esim. tai litraa jäätelöä, leivoksia useampi kpl.
Huh huh mitä käsityseroja on eri ihmisillä mm. herkuttelusta. Itsellä kun herkuttelu on yhden pullan tai leivoksen syönti päivässä. Karkkipusseja tai suklaalevyjä en muista edes syöneeni. Silti tunnen, että pitäisi vähentää herkuttelua ja koen tuon yhdenkin leivoksen syönnin päivässä liialliseksi. Nuorempana kun tahti oli jotain kerran kuukaudessa jotain makeaa...
No, olen itse lihava (BMI taitaa olla 33) enkä ole koskaan syönyt vuorokaudessa suklaalevyä tai edes kahden sadan gramman karkkipussia tai isoa sipsipussia tai jätskiä desiä tai puoltatoista enempää enkä tietenkään noita kaikkia muutenkaan samana päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:
"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita. Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."
Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.
Niin yksinkertaista se on.
P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.
Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla.
Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.
Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla.
Tuon parempaan et pystynyt?
Minulla on sinulle ehdotus: opiskele ravitsemusterapeutiksi. Pääset kouluttamaan muita siitä, kuinka syödä. Maallikolta en kaipaa ohjeita tai vähintäänkin itse ensin niitä kysyn, jos koen tarvitsevani. Esimerkiksi sukan kantapään neulomisessa en tarvitse käsityönopettajaa, sen osasi neuvoa ihan maallikko.
Jo siellä ravitsemustieteen aineopinnoissa tulee sitten kurssi liittyen syömisen psykologiaan. Suosittelen erityisesti sitä.
Keskimäärin lihavat ovat vähemmän älykkäitä normaalipainoiset, sen osoittavat monet tutkimukset:
https://psychcentral.com/blog/how-obesity-affects-the-human-brain#2
Yksi iso tekijä painonhallinnassa on impulssikontrolli, joka korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa:
http://www.journaldmims.com/article.asp?issn=0974-3901;year=2019;volume…
Jos katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman osallistujia, niin kyllä ne on pääosin yksinkertaisia ihmisiä. Ehkä muutama älykkäämpi tyyppi ollut siinä, esim. yksi narsistinen ja manipuloiva nuori mies, joka käytti älyään lähinnä siihen manipulointiin.
Etkö löytänyt mitään parempia tieteellisiä lähteitä? Ensimmäinen on alunperin joku blogiteksti ja toinen intialaisen yliopiston tuotos. t. Sinua älykkäämpi lihava ihminen
Ensimmäisessä on viittaukset kolmeen tutkimukseen, ja mitä vikaa on intialaisen yliopiston tuotoksessa. Mutta kyllä noista löytyy enemmänkin linkkejä.
Epäilen suuresti, että olisit minua älykkäämpi.
Älykkyyttä en kommentoi, mutta en usko sun lukeneen minkäänlaisia tutkimuksia.
Mitä tulee lihavuuden ja alhaisen älykkyysosamäärän välisen yhteyteen, ei sitä edes kiistetä, se on ollut tutkijapiireissä jo pitkään tiedossa. Googleta obesity iq, niin löydät paljon asiaa ja tutkimuksia siitä.
Ihminen voi olla elämänsä aikana sekä hoikka että lihava. Itse olen ollut hoikka 45 vuotta ja 2 vuotta lihava. Omasta mielestäni älykkyyteni on lisääntynyt ikääntyessä, tai ainakin kyky käyttää sitä vaikka lihoinkin.
Et ole kuitenkaan osannut käyttää sitä älykkyyttäsi painonhallinnassa.
Olen jo monta kertaa kertonut että olin vakavasti sairas. Paino tuli parissa kuukaudessa ja olin vuodepotilaana, olin kuolemansairas, ei siinä just sillä hetkellä voinut laihduttaa. Nyt kun olen terveempi niin laihdutan paraikaa ja saan tuloksia vaikka minulla on 1 lääke joka nostaa painoa ja 2 sairautta myös jotka nostaa painoa. Etkö älyä?
Tuskin sinäkään pystyt kuolinvuoteellasi älysi avulla säätelemään painoasi.
Kehut älyäsi, mutta syytät ylipainoasi lääkkeillä. Vähän epäilen älyäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla lähti kymmenen kiloa keväästä lähtien kun lopetin herkuttelun. Paino tippuu edelleen, että itsehoitona tähän krooniseen sairauteen auttaa herkuttelun lopettaminen. Ei siis suklaalevyä, kilon karkkiapussai tai 325g sipsipussia jälkiruuaksi esim. tai litraa jäätelöä, leivoksia useampi kpl.
Huh huh mitä käsityseroja on eri ihmisillä mm. herkuttelusta. Itsellä kun herkuttelu on yhden pullan tai leivoksen syönti päivässä. Karkkipusseja tai suklaalevyjä en muista edes syöneeni. Silti tunnen, että pitäisi vähentää herkuttelua ja koen tuon yhdenkin leivoksen syönnin päivässä liialliseksi. Nuorempana kun tahti oli jotain kerran kuukaudessa jotain makeaa...
Joo sama juttu, en ikinä voisi syödä litraa jäätelöä tai kokonaista suklaalevyä tai karkkipussia. Sen sijaan voin napostella kokonaisen nauriin. Nauris on ihanaa, olenko jo sanonut!
N 100 kg
Napostelu onkin yleisin ylipainon aiheuttaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:
"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita. Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."
Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.
Niin yksinkertaista se on.
P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.
Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla.
Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.
Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla.
Tuon parempaan et pystynyt?
Minulla on sinulle ehdotus: opiskele ravitsemusterapeutiksi. Pääset kouluttamaan muita siitä, kuinka syödä. Maallikolta en kaipaa ohjeita tai vähintäänkin itse ensin niitä kysyn, jos koen tarvitsevani. Esimerkiksi sukan kantapään neulomisessa en tarvitse käsityönopettajaa, sen osasi neuvoa ihan maallikko.
Jo siellä ravitsemustieteen aineopinnoissa tulee sitten kurssi liittyen syömisen psykologiaan. Suosittelen erityisesti sitä.
Keskimäärin lihavat ovat vähemmän älykkäitä normaalipainoiset, sen osoittavat monet tutkimukset:
https://psychcentral.com/blog/how-obesity-affects-the-human-brain#2
Yksi iso tekijä painonhallinnassa on impulssikontrolli, joka korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa:
http://www.journaldmims.com/article.asp?issn=0974-3901;year=2019;volume…
Jos katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman osallistujia, niin kyllä ne on pääosin yksinkertaisia ihmisiä. Ehkä muutama älykkäämpi tyyppi ollut siinä, esim. yksi narsistinen ja manipuloiva nuori mies, joka käytti älyään lähinnä siihen manipulointiin.
Etkö löytänyt mitään parempia tieteellisiä lähteitä? Ensimmäinen on alunperin joku blogiteksti ja toinen intialaisen yliopiston tuotos. t. Sinua älykkäämpi lihava ihminen
Ensimmäisessä on viittaukset kolmeen tutkimukseen, ja mitä vikaa on intialaisen yliopiston tuotoksessa. Mutta kyllä noista löytyy enemmänkin linkkejä.
Epäilen suuresti, että olisit minua älykkäämpi.
Älykkyyttä en kommentoi, mutta en usko sun lukeneen minkäänlaisia tutkimuksia.
Mitä tulee lihavuuden ja alhaisen älykkyysosamäärän välisen yhteyteen, ei sitä edes kiistetä, se on ollut tutkijapiireissä jo pitkään tiedossa. Googleta obesity iq, niin löydät paljon asiaa ja tutkimuksia siitä.
Ihminen voi olla elämänsä aikana sekä hoikka että lihava. Itse olen ollut hoikka 45 vuotta ja 2 vuotta lihava. Omasta mielestäni älykkyyteni on lisääntynyt ikääntyessä, tai ainakin kyky käyttää sitä vaikka lihoinkin.
Et ole kuitenkaan osannut käyttää sitä älykkyyttäsi painonhallinnassa.
Mun mielestä on taas todella älytöntä, jos kaikissa elämänsä tiukoissa puristusjaksoissa, kriisitilanteissa, menetyksissä, itsen tai omaisten sairastumisissa jne priorisoi aina oman painonhallintansa muun edelle. Pidän sellaisia ihmisiä jotenkin tyhminä ja pinnallisina.
Ihmiset syö paljolti tunnesyistä. Lihavat on usein masennukseen taipuvaisia.Ylensyönti ja juopottelu ovat sukua toisilleen. Varakkaat ja onnelliset ihmiset on harvemmin lihavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:
"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita. Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."
Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.
Niin yksinkertaista se on.
P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.
Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla.
Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.
Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla.
Tuon parempaan et pystynyt?
Minulla on sinulle ehdotus: opiskele ravitsemusterapeutiksi. Pääset kouluttamaan muita siitä, kuinka syödä. Maallikolta en kaipaa ohjeita tai vähintäänkin itse ensin niitä kysyn, jos koen tarvitsevani. Esimerkiksi sukan kantapään neulomisessa en tarvitse käsityönopettajaa, sen osasi neuvoa ihan maallikko.
Jo siellä ravitsemustieteen aineopinnoissa tulee sitten kurssi liittyen syömisen psykologiaan. Suosittelen erityisesti sitä.
Keskimäärin lihavat ovat vähemmän älykkäitä normaalipainoiset, sen osoittavat monet tutkimukset:
https://psychcentral.com/blog/how-obesity-affects-the-human-brain#2
Yksi iso tekijä painonhallinnassa on impulssikontrolli, joka korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa:
http://www.journaldmims.com/article.asp?issn=0974-3901;year=2019;volume…
Jos katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman osallistujia, niin kyllä ne on pääosin yksinkertaisia ihmisiä. Ehkä muutama älykkäämpi tyyppi ollut siinä, esim. yksi narsistinen ja manipuloiva nuori mies, joka käytti älyään lähinnä siihen manipulointiin.
Etkö löytänyt mitään parempia tieteellisiä lähteitä? Ensimmäinen on alunperin joku blogiteksti ja toinen intialaisen yliopiston tuotos. t. Sinua älykkäämpi lihava ihminen
Ensimmäisessä on viittaukset kolmeen tutkimukseen, ja mitä vikaa on intialaisen yliopiston tuotoksessa. Mutta kyllä noista löytyy enemmänkin linkkejä.
Epäilen suuresti, että olisit minua älykkäämpi.
Älykkyyttä en kommentoi, mutta en usko sun lukeneen minkäänlaisia tutkimuksia.
Mitä tulee lihavuuden ja alhaisen älykkyysosamäärän välisen yhteyteen, ei sitä edes kiistetä, se on ollut tutkijapiireissä jo pitkään tiedossa. Googleta obesity iq, niin löydät paljon asiaa ja tutkimuksia siitä.
Ihminen voi olla elämänsä aikana sekä hoikka että lihava. Itse olen ollut hoikka 45 vuotta ja 2 vuotta lihava. Omasta mielestäni älykkyyteni on lisääntynyt ikääntyessä, tai ainakin kyky käyttää sitä vaikka lihoinkin.
Et ole kuitenkaan osannut käyttää sitä älykkyyttäsi painonhallinnassa.
Lihavuuteen vaikuttavat jutut liittyvät usein tunne-elämään. Ei ole ollenkaan harvinaista, että hyvin älykkäät ihmiset eivät ole kovin hyviä käsittelemään tunteitaan. -eri
Kohta kielletään napostelu, herkut ja namit ja tietysti se limpska!
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset syö paljolti tunnesyistä. Lihavat on usein masennukseen taipuvaisia.Ylensyönti ja juopottelu ovat sukua toisilleen. Varakkaat ja onnelliset ihmiset on harvemmin lihavia.
Varakkailla ja onnellisilla ihmisillä on harvoin taustallaan traumoja tai jos on, ne on hoidettu.
Itse kuulun kyllä siihen vähemmistöön, että koen itseni olevan sekä varakas, onnellinen että lihava.
Sellainen missä ei ole elimiä eikä ruumiinosia.
https://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/453699/Maksaton%20laatikko/