Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Hesari: Lihavuus on krooninen sairaus
28.10.2022 |
Ei elämäntapaongelma. Postmoderni intersektionaalinen lääketiede selvitti tämän.
Asialle ei siis voi tehdä mitään, sipsejä ja siideriä saa nyt ihan vapaasti vetää, lääkärin on turha valittaa. Itsekin ajattelin lopettaa terveellisesti syömisen, ihan solidaarisuudesta ruveta läskiksi.
Kommentit (591)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin lihava, menisin Helsingin Lääkäriasemalle, jos otettaisiin kaikki arvot ja lääkärin ohjeistuksella korjattaisiin puutteet. Sen jälkeen palkkaisin pätevän personal tranerin, jolla olisi myös ravintopuolen koulutus. Tekisin itse, laadukkaista raaka-aineista ainakin 50 % ruoastani. (Lounasruoat valitettavan usein heikkolaatuisia, koska niillä pitää tehdä voittoa.) Hintalappu tälle vuoden (ja loppuelämän) projektille olisi varmaan 2000-3000 euroa ja joutuu itse ponnistelemaan, mutta tällä keinolla löytyy niin oman elimistön ongelmat, kuten myös virheelliset elämäntavat.
Ensimmäisenä ajatellaan varmaan, että ei ole varaa (eikä kaikilla tuosta vaan olekaan), eikä aikaa. Mutta opetellaan säästämään ja poistamaan aikavarkaat elämästä.
Minä olen käynyt ihan tk-lääkärillä, kilpirauhasarvoja yritetään saada kuntoon tyroksiinilla, vielä ei ole ihan kohdillaan.
PT:t on usein proteiiniuskovaisia. Minusta kännykän kalorilaskurit ovat myös ihan hyviä, ja kyllä tietoa löytyy kuinka syödä, kuinka paljon proteiinia jne. Kunto-ohjelmia on youtube pullollaan ja niitä voi myös ihan suomeksikin ostaa onlinevalmennuksina. Näin olen itse tehnyt. Aerobista onkin tullut harrastettua ja tulee omin päinkin harjoiteltua.
Teen itse omat ruokani 100 % laadukkaista ravintoaineista ja olen aina tehnyt.
Ei tämä mielestäni ole yhtään ponnistelua, olen aina tottunut harrastamaan liikuntaa ja syömään terveellisesti. Eikä minulla ole "virheellisiä elämäntapoja", mutta nyt kun laihdutan niin pienennän kaloreita.
Mitkä ne "laadukkaat raaka-aineet" ovat ja mitä ovat ne "virheelliset elämäntavat", joita sinulla ei ole?
No voin minä vastata mutta olisi kiva kuulla joskus mitä nämä läskien kauhistelijat itse syövät ja liikkuvat.
Minun laadukkaat ruoka-aineet ovat heviosasto, etenkin juurekset. Marjoja pakkanen täynnä. Täysjyväviljaa. Papuja ja linssejä. Salaattiosasto on kotona.
Virheellisistä elämäntavoista minulla ei esimerkiksi ole istuvaa elämäntyyliä, ei sohvaa, ei televisiota ja jos joskus katsonkin jotain en mutustele samalla jotain. En ostele sipsejä, karkkeja, suklaata, leivonnaisia. Kahvipöydässä otan pelkän kahvin, en leivonnaisia. En käy pizzerioissa tai kebab-paikoissa enkä oikein muissakaan ravintoloissa. Silvoplessä voin käydä. En käytä alkoholia, en juo juhlissa viinilasia en saunan jälkeen siideriä.
Askelia kertyy päivässä 20 000, liikunta on sekä työ että harrastus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin lihava, menisin Helsingin Lääkäriasemalle, jos otettaisiin kaikki arvot ja lääkärin ohjeistuksella korjattaisiin puutteet. Sen jälkeen palkkaisin pätevän personal tranerin, jolla olisi myös ravintopuolen koulutus. Tekisin itse, laadukkaista raaka-aineista ainakin 50 % ruoastani. (Lounasruoat valitettavan usein heikkolaatuisia, koska niillä pitää tehdä voittoa.) Hintalappu tälle vuoden (ja loppuelämän) projektille olisi varmaan 2000-3000 euroa ja joutuu itse ponnistelemaan, mutta tällä keinolla löytyy niin oman elimistön ongelmat, kuten myös virheelliset elämäntavat.
Ensimmäisenä ajatellaan varmaan, että ei ole varaa (eikä kaikilla tuosta vaan olekaan), eikä aikaa. Mutta opetellaan säästämään ja poistamaan aikavarkaat elämästä.
Minä olen käynyt ihan tk-lääkärillä, kilpirauhasarvoja yritetään saada kuntoon tyroksiinilla, vielä ei ole ihan kohdillaan.
PT:t on usein proteiiniuskovaisia. Minusta kännykän kalorilaskurit ovat myös ihan hyviä, ja kyllä tietoa löytyy kuinka syödä, kuinka paljon proteiinia jne. Kunto-ohjelmia on youtube pullollaan ja niitä voi myös ihan suomeksikin ostaa onlinevalmennuksina. Näin olen itse tehnyt. Aerobista onkin tullut harrastettua ja tulee omin päinkin harjoiteltua.
Teen itse omat ruokani 100 % laadukkaista ravintoaineista ja olen aina tehnyt.
Ei tämä mielestäni ole yhtään ponnistelua, olen aina tottunut harrastamaan liikuntaa ja syömään terveellisesti. Eikä minulla ole "virheellisiä elämäntapoja", mutta nyt kun laihdutan niin pienennän kaloreita.
Mitkä ne "laadukkaat raaka-aineet" ovat ja mitä ovat ne "virheelliset elämäntavat", joita sinulla ei ole?
No voin minä vastata mutta olisi kiva kuulla joskus mitä nämä läskien kauhistelijat itse syövät ja liikkuvat.
Minun laadukkaat ruoka-aineet ovat heviosasto, etenkin juurekset. Marjoja pakkanen täynnä. Täysjyväviljaa. Papuja ja linssejä. Salaattiosasto on kotona.
Virheellisistä elämäntavoista minulla ei esimerkiksi ole istuvaa elämäntyyliä, ei sohvaa, ei televisiota ja jos joskus katsonkin jotain en mutustele samalla jotain. En ostele sipsejä, karkkeja, suklaata, leivonnaisia. Kahvipöydässä otan pelkän kahvin, en leivonnaisia. En käy pizzerioissa tai kebab-paikoissa enkä oikein muissakaan ravintoloissa. Silvoplessä voin käydä. En käytä alkoholia, en juo juhlissa viinilasia en saunan jälkeen siideriä.
Askelia kertyy päivässä 20 000, liikunta on sekä työ että harrastus.
Sun ruokailut kuulostaa hyvin samanlaisilta kuin omani, mutta alkoholia mä käytän jonkin verra ja liiku en ollenkaan noin paljon kuin sinä.
Normaalipainoinen olen ollut koko elämäni, joten uskon kyllä yhä enenevissä määrin, että kerran hankittu ylipaino aiheuttaa vaikeita ongelmia painonhallintaan ja siitä ylipainosta eroon hankkiutumiseen. Jokin kehossa menee sekaisin tai ehkä kokonaan rikki, ja tilanteen korjaantuminen ei todellakaan ole mikään hokkuspokkustemppu tyyliin syö vähemmän kuin kulutat.
Olisi kyllä ihan älyttömän tärkeää saada tuo lasten ja nuorten lisääntyvä ylipaino hallintaan, ennen kuin meillä on koko väestö saman ongelman kourissa jo lapsuudesta saakka. Ja tämähän on ihan maailmanlaajuinen, ei koske pelkästään meitä suomalaisia.
-eri, ei todellakaan millään pahalla vaan ihan vilpittömästi asiaa pohtien
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin lihava, menisin Helsingin Lääkäriasemalle, jos otettaisiin kaikki arvot ja lääkärin ohjeistuksella korjattaisiin puutteet. Sen jälkeen palkkaisin pätevän personal tranerin, jolla olisi myös ravintopuolen koulutus. Tekisin itse, laadukkaista raaka-aineista ainakin 50 % ruoastani. (Lounasruoat valitettavan usein heikkolaatuisia, koska niillä pitää tehdä voittoa.) Hintalappu tälle vuoden (ja loppuelämän) projektille olisi varmaan 2000-3000 euroa ja joutuu itse ponnistelemaan, mutta tällä keinolla löytyy niin oman elimistön ongelmat, kuten myös virheelliset elämäntavat.
Ensimmäisenä ajatellaan varmaan, että ei ole varaa (eikä kaikilla tuosta vaan olekaan), eikä aikaa. Mutta opetellaan säästämään ja poistamaan aikavarkaat elämästä.
Minä olen käynyt ihan tk-lääkärillä, kilpirauhasarvoja yritetään saada kuntoon tyroksiinilla, vielä ei ole ihan kohdillaan.
PT:t on usein proteiiniuskovaisia. Minusta kännykän kalorilaskurit ovat myös ihan hyviä, ja kyllä tietoa löytyy kuinka syödä, kuinka paljon proteiinia jne. Kunto-ohjelmia on youtube pullollaan ja niitä voi myös ihan suomeksikin ostaa onlinevalmennuksina. Näin olen itse tehnyt. Aerobista onkin tullut harrastettua ja tulee omin päinkin harjoiteltua.
Teen itse omat ruokani 100 % laadukkaista ravintoaineista ja olen aina tehnyt.
Ei tämä mielestäni ole yhtään ponnistelua, olen aina tottunut harrastamaan liikuntaa ja syömään terveellisesti. Eikä minulla ole "virheellisiä elämäntapoja", mutta nyt kun laihdutan niin pienennän kaloreita.
Hei hyvä sulle! Minä (ihan normaalipainoisena) ymmärrän, että osa ylipainoisista ei kykene itse laihduttamaan ja ehdotin heille keinoja, joilla olisi hyvät mahdollisuudet laihtua, ilman jotain hokkuspokkus pilleriä, (jonka haittavaikutukset selviävät joskus tulevaisuudessa).
Olen itse saanut ongelmiini avun ko. lääkäriaseman kattavista verikokeista&lääkäristä. Omasta mielestäni hyvä ruokavalio, ei ollutkaan niin hyvä, mutta viimeiset kymmenen vuotta on ollut ja voin mahtavasti.
Hyvä sulle, että edes tämä normaalipainoisuus on sinulle ylpeyden a pätemisen aihe elämässä, toivottavasti ei ainoa. Ja kaikkihan toki tietävät, että vaikeassa asiassa kaikki eniten juuri haluavat neuvoja ja sormenheristelyä, eivätkä suinkaan aitoja yrityksiä ymmärtää (tämä oli sitten ironiaa.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin lihava, menisin Helsingin Lääkäriasemalle, jos otettaisiin kaikki arvot ja lääkärin ohjeistuksella korjattaisiin puutteet. Sen jälkeen palkkaisin pätevän personal tranerin, jolla olisi myös ravintopuolen koulutus. Tekisin itse, laadukkaista raaka-aineista ainakin 50 % ruoastani. (Lounasruoat valitettavan usein heikkolaatuisia, koska niillä pitää tehdä voittoa.) Hintalappu tälle vuoden (ja loppuelämän) projektille olisi varmaan 2000-3000 euroa ja joutuu itse ponnistelemaan, mutta tällä keinolla löytyy niin oman elimistön ongelmat, kuten myös virheelliset elämäntavat.
Ensimmäisenä ajatellaan varmaan, että ei ole varaa (eikä kaikilla tuosta vaan olekaan), eikä aikaa. Mutta opetellaan säästämään ja poistamaan aikavarkaat elämästä.
Minä olen käynyt ihan tk-lääkärillä, kilpirauhasarvoja yritetään saada kuntoon tyroksiinilla, vielä ei ole ihan kohdillaan.
PT:t on usein proteiiniuskovaisia. Minusta kännykän kalorilaskurit ovat myös ihan hyviä, ja kyllä tietoa löytyy kuinka syödä, kuinka paljon proteiinia jne. Kunto-ohjelmia on youtube pullollaan ja niitä voi myös ihan suomeksikin ostaa onlinevalmennuksina. Näin olen itse tehnyt. Aerobista onkin tullut harrastettua ja tulee omin päinkin harjoiteltua.
Teen itse omat ruokani 100 % laadukkaista ravintoaineista ja olen aina tehnyt.
Ei tämä mielestäni ole yhtään ponnistelua, olen aina tottunut harrastamaan liikuntaa ja syömään terveellisesti. Eikä minulla ole "virheellisiä elämäntapoja", mutta nyt kun laihdutan niin pienennän kaloreita.
Mitkä ne "laadukkaat raaka-aineet" ovat ja mitä ovat ne "virheelliset elämäntavat", joita sinulla ei ole?
No voin minä vastata mutta olisi kiva kuulla joskus mitä nämä läskien kauhistelijat itse syövät ja liikkuvat.
Minun laadukkaat ruoka-aineet ovat heviosasto, etenkin juurekset. Marjoja pakkanen täynnä. Täysjyväviljaa. Papuja ja linssejä. Salaattiosasto on kotona.
Virheellisistä elämäntavoista minulla ei esimerkiksi ole istuvaa elämäntyyliä, ei sohvaa, ei televisiota ja jos joskus katsonkin jotain en mutustele samalla jotain. En ostele sipsejä, karkkeja, suklaata, leivonnaisia. Kahvipöydässä otan pelkän kahvin, en leivonnaisia. En käy pizzerioissa tai kebab-paikoissa enkä oikein muissakaan ravintoloissa. Silvoplessä voin käydä. En käytä alkoholia, en juo juhlissa viinilasia en saunan jälkeen siideriä.
Askelia kertyy päivässä 20 000, liikunta on sekä työ että harrastus.
Sun ruokailut kuulostaa hyvin samanlaisilta kuin omani, mutta alkoholia mä käytän jonkin verra ja liiku en ollenkaan noin paljon kuin sinä.
Normaalipainoinen olen ollut koko elämäni, joten uskon kyllä yhä enenevissä määrin, että kerran hankittu ylipaino aiheuttaa vaikeita ongelmia painonhallintaan ja siitä ylipainosta eroon hankkiutumiseen. Jokin kehossa menee sekaisin tai ehkä kokonaan rikki, ja tilanteen korjaantuminen ei todellakaan ole mikään hokkuspokkustemppu tyyliin syö vähemmän kuin kulutat.
Olisi kyllä ihan älyttömän tärkeää saada tuo lasten ja nuorten lisääntyvä ylipaino hallintaan, ennen kuin meillä on koko väestö saman ongelman kourissa jo lapsuudesta saakka. Ja tämähän on ihan maailmanlaajuinen, ei koske pelkästään meitä suomalaisia.
-eri, ei todellakaan millään pahalla vaan ihan vilpittömästi asiaa pohtien
Minäkin olen ollut normaalipainoinen, lääkkeen ja sairauksien myötä paino nousi yhdessä hujauksessa eli olen nyt 2 vuotta ollut lihava. Minulla on sellainen lääke että lääkärienkin mukaan on vaikea saada painoa tiputettua mutta tiukalla kuurilla on nyt muutama sentti lähtenyt.
Amerikkalaistyyppinen hampurilais/buffa-kulttuuri on pahaksi nuorisollekin ja älylaitteet. Itse lapsena kävin joka päivä jossain liikuntaharrastuksessa. Liikunnallisuus tulee sieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:
"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita. Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."
Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.
Niin yksinkertaista se on.
P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.
Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla.
Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.
Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla.
Tuon parempaan et pystynyt?
Minulla on sinulle ehdotus: opiskele ravitsemusterapeutiksi. Pääset kouluttamaan muita siitä, kuinka syödä. Maallikolta en kaipaa ohjeita tai vähintäänkin itse ensin niitä kysyn, jos koen tarvitsevani. Esimerkiksi sukan kantapään neulomisessa en tarvitse käsityönopettajaa, sen osasi neuvoa ihan maallikko.
Jo siellä ravitsemustieteen aineopinnoissa tulee sitten kurssi liittyen syömisen psykologiaan. Suosittelen erityisesti sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:
"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita. Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."
Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.
Niin yksinkertaista se on.
P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.
Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla.
Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.
Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla.
"Mielihalujen täyttämättä jättäminen" ja "nälän pelkääminen". Sulle on vissiin joku diagnoosikin olemassa? Pahoittelut että ihmisten kanssa tekemisissä oleminen on sinulle hieman vaikeampaa. Ehkä sinäkin voisit jostain saada siihen tukea?
Tuo kommentti oli minulle ja vastasin siihen äsken (en eilisiltana viitsinytkään palata linjoille). Tuo kirjoittaja ilmeisesti myönsi itsekin trollaavansa kaljaa juodessaan, joten ehkä hänen kommenttinsa kannattaa jatkossa jättää omaan arvoonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskat ole.,jos syö vähemmän ja liikkuu niin laihtuu. Oma valinta.
Jälleen yksi ihminen joka ei ymmärrä mistä edes keskustellaan. Täällä on jo nyt kymmeniä kertoja yritetty selittää teille, että se ei poista kenenkään vastuuta mitä hän itse tekee, jos lihavuus on sairaus. Aina tulee yksi kaltaisesi kun saadaan keskustelu edes hetkeksi raiteille. Jopa HUS sanoo näin: "Lihavuuden ehkäisyyn tarvitaan siis myös terveellisiin elintapoihin kannustavia yhteiskunnallisia ja poliittisia päätöksiä"
Ja miksi halutaan lihavuus luokitelluksi sairaudeksi on se, että ihmiset saataisiin paremmin avun piiriin. Vaikka teidän aivot menee ihan solmuun tästä asiasta, niin kerrotaan se vielä kerran, jos jokin on sairaus se ei tarkoita sitä, että ihmisiltä poistuu automaattisesti vastuu omista tekemisistä, kuten elintavoista, liikkumisesta jne. Miksi tämä keskustelunavaus HUSin ja muiden taholta on tehty, sen motiivi on ainoastaan auttaa ihmisiä, ei antaa ihmisten jotenkin luistaa vastuusta, niinkuin te kuvittelette.Mutta tarkalleen ottaen mitä apua lihava voisi terveydenhuollosta saada?
Ja toiseksi eikö terveydenhuolto ole jo nyt niin täynnä, ettei sinne edes aikoja saa henkilöt, joilla on ihan muita todellisempia sairauksia?
Itse mietin nimenomaan sitä, että mitä se apu sieltä terveydenhuollosta voisi olla, sellaista siis mitä itse lihava ei voisi jo itsenäisesti tehdä ja opetella.
Miksi lääkäri joutuu vuosia erikoistumaan lihavuuteen ja painonhallintaan (en muista oikeaa erikoistumisalan nimeä), jos painonhallinta olisi niin yksinkertaista, että syö vähemmän?
Se, ettet tiedä, mitä apua lääkäri voi antaa, kertoo, ettet tiedä tästä aiheesta mitään. Kannattaa asiantuntijoille aiheet, joita ei itse ymmärrä.
Endokrinologia on tuo erikoistumisala. Mutta sehän on huomattu monissa muissakin asioissa, että kyllä palstalainen on viisaampi kuin vuosia ja vuosikymmeniä asioihin perehtyneet asiantuntijat ;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin lihava, menisin Helsingin Lääkäriasemalle, jos otettaisiin kaikki arvot ja lääkärin ohjeistuksella korjattaisiin puutteet. Sen jälkeen palkkaisin pätevän personal tranerin, jolla olisi myös ravintopuolen koulutus. Tekisin itse, laadukkaista raaka-aineista ainakin 50 % ruoastani. (Lounasruoat valitettavan usein heikkolaatuisia, koska niillä pitää tehdä voittoa.) Hintalappu tälle vuoden (ja loppuelämän) projektille olisi varmaan 2000-3000 euroa ja joutuu itse ponnistelemaan, mutta tällä keinolla löytyy niin oman elimistön ongelmat, kuten myös virheelliset elämäntavat.
Ensimmäisenä ajatellaan varmaan, että ei ole varaa (eikä kaikilla tuosta vaan olekaan), eikä aikaa. Mutta opetellaan säästämään ja poistamaan aikavarkaat elämästä.
Minulla olisi tuohon varaa. Aikaa huomattavasti heikommin ja kiinnostusta ei ollenkaan. Teen jo nyt suurimman osa ruoistani (ja puolisonkin ruoista) laadukkaista raaka-aineista. En tarvitse siihen personal traineria, joka on opiskellut muutaman viikon jonkun tietyn oppisuunnan mukaista ravitsemustietoa.
Miten se on niin vaikea ymmärtää, että kaikille paino ei yksinkertaisesti ole elämässä tärkein asia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin lihava, menisin Helsingin Lääkäriasemalle, jos otettaisiin kaikki arvot ja lääkärin ohjeistuksella korjattaisiin puutteet. Sen jälkeen palkkaisin pätevän personal tranerin, jolla olisi myös ravintopuolen koulutus. Tekisin itse, laadukkaista raaka-aineista ainakin 50 % ruoastani. (Lounasruoat valitettavan usein heikkolaatuisia, koska niillä pitää tehdä voittoa.) Hintalappu tälle vuoden (ja loppuelämän) projektille olisi varmaan 2000-3000 euroa ja joutuu itse ponnistelemaan, mutta tällä keinolla löytyy niin oman elimistön ongelmat, kuten myös virheelliset elämäntavat.
Ensimmäisenä ajatellaan varmaan, että ei ole varaa (eikä kaikilla tuosta vaan olekaan), eikä aikaa. Mutta opetellaan säästämään ja poistamaan aikavarkaat elämästä.
Minä olen käynyt ihan tk-lääkärillä, kilpirauhasarvoja yritetään saada kuntoon tyroksiinilla, vielä ei ole ihan kohdillaan.
PT:t on usein proteiiniuskovaisia. Minusta kännykän kalorilaskurit ovat myös ihan hyviä, ja kyllä tietoa löytyy kuinka syödä, kuinka paljon proteiinia jne. Kunto-ohjelmia on youtube pullollaan ja niitä voi myös ihan suomeksikin ostaa onlinevalmennuksina. Näin olen itse tehnyt. Aerobista onkin tullut harrastettua ja tulee omin päinkin harjoiteltua.
Teen itse omat ruokani 100 % laadukkaista ravintoaineista ja olen aina tehnyt.
Ei tämä mielestäni ole yhtään ponnistelua, olen aina tottunut harrastamaan liikuntaa ja syömään terveellisesti. Eikä minulla ole "virheellisiä elämäntapoja", mutta nyt kun laihdutan niin pienennän kaloreita.
Mitkä ne "laadukkaat raaka-aineet" ovat ja mitä ovat ne "virheelliset elämäntavat", joita sinulla ei ole?
Yleisesti ottaen kasviperäiset, mahdollisimman vähän prosessoidut ruoat. t eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketjussa on ihan asiallisiakin kommentteja, mikä on hyvä asia, näistä pitäisi voida keskustella. Ehkä vähän ohiksena, olen ikäni ollut ylipainoinen, laihdutusta, lihomista jne. koko elämä. Nyt keski-ikäisenä sinut, mutta surettaa kyllä nämä jatkuvasti kovenevat asenteet ja syyllistäminen lihavia kohtaan. Mitä enemmän tietoa, sitä enemmän yleisesti näytetään ajattelevan, että ihminen ei saa olla lihava, häntä ei voi hyväksyä sellaisenaan, vaan jos ei tuomita, vähintään pyritään neuvomaan. Lihavuus on kaikista eniten ihmistä määrittelevä tekijä, sen pohjalta näyttää olevan ok arvioida koko ihminen huonoksi tai heikoksi.
Minulla lähti kymmenen kiloa keväästä lähtien kun lopetin herkuttelun. Paino tippuu edelleen, että itsehoitona tähän krooniseen sairauteen auttaa herkuttelun lopettaminen. Ei siis suklaalevyä, kilon karkkiapussai tai 325g sipsipussia jälkiruuaksi esim. tai litraa jäätelöä, leivoksia useampi kpl.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HUSin mukaan useat tieteelliset tutkimukset ovat vahvistaneet, että lihavuus on krooninen endokriininen sairaus.
Endokrinologian erikoislääkäri Eeva Ryhänen sanoo HUSin tiedotteessa, sekä professori, ylilääkäri Kirsi Pietiläinen kertoo.
Tämä on siis HUSin virallinen kanta, jäänkin jännityksellä odottamaan kuinka te kumoatte heidän kantansa tieteellisellä näytöllä, niin että se ei ole.Musta tuntuu ei riitä näytöksi, monista tuntuu että maapallo on litteä, se ei vielä riitä todistamaan, että se on.
Kyllä lihavuus on sairaus, joka aiheuttaa muita sairauksia ja aiheutuu siitä, että kädet laittavat suuhun liikaa kaloreita viikkojen, kuukausien ja jopa vuosien ajan ja niin kauan kuin tätä ei korjata laittamalla vähemmän kaloreita suuhun tämä sairaustila pysyy.
Lihavuus pitää yllä tulehdustilaa, joka puolestaan helpottaa laihduttamalla.
Lihavuus on elintasosairaus, joka johtaa muihin elintasosairauksiin.
Rasvasoluja pidetään nykytiedon valossa erittävinä eliminä eli rasva on umpierittävää kudosta. Vielä 80-luvulla tuota ei ilmeisesti tiedetty. Mikään tässä ei tarkoita sitä, etteikö lihavuus olisi seurausta siitä, että ihminen ei hallitse omaa syömistään. Ylimääräisenä sairautena hän saa sitten esim.rasvamaksan, jonka voi saada myös toisella psykiatrisella konstilla eli kehittämällä riippuvuuden herkkujen sijaan alkoholiin.
Lihavuus ei siis ole umpieritystautina verrannollinen vaikka kivesten vajaatoimintaan tai kilpirauhasen liikatoimintaan, jotka tulevat jos ovat tullakseen ja joita pitää hoitaa lääkkeillä. Rasvakudos on endokriinikudosta, jota ihminen voi melko yksinkertaisella tavalla lisätä tai poistaa hallitsemalla oman syömisensä.
Ei rasvakudosta kyllä voi poistaa muuten kuin leikkausella. Toki rasvsolujen kokoa voi pienentää laihduttamalla, mutta ei niiden solujen määrää vähentää ilman veistä.
Nykytiedon mukaan rasvasolut kuolevat siinä missä muutkin solut seitsemän vuoden välein.
Kaikki solut kuolevat ja uusia syntyy tilalle kantasoluista. Rasvasolujen määrä lienee geneettisesti määrätty aivan kuten niiden sijainti. Rasvaa voidaan siirtää kosmeettisella proseduurilla reisistä rintoihin, mutta jotenkin se rasva sieltä rinnoista hupenee pois, näin esimerkkinä. Joillakin rasva muodostaa kurvikkaan vartalon, toisilla rasva on vatsanseudulla ja reidet tikut.
Näin se vaan on, että kropat eroavat toisistaan, kuten myös aineenvaihdunta. Ja kropat myös pistävät vastaan, jos niitä yritetään muokata.
Paljon urheilua ja kovin terveesti elävillä naisilla kuukautiset saattavat loppua kuin seinään. Johtuu siitä, että rasvakudos hupeni liian pieneksi, vaikka elävätkin terveellisesti. Nykytiedon valossa on sanottu, että rasvakudos on ihmisen toiset aivot, sillä se vaikuttaa moneen asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on ihan asiallisiakin kommentteja, mikä on hyvä asia, näistä pitäisi voida keskustella. Ehkä vähän ohiksena, olen ikäni ollut ylipainoinen, laihdutusta, lihomista jne. koko elämä. Nyt keski-ikäisenä sinut, mutta surettaa kyllä nämä jatkuvasti kovenevat asenteet ja syyllistäminen lihavia kohtaan. Mitä enemmän tietoa, sitä enemmän yleisesti näytetään ajattelevan, että ihminen ei saa olla lihava, häntä ei voi hyväksyä sellaisenaan, vaan jos ei tuomita, vähintään pyritään neuvomaan. Lihavuus on kaikista eniten ihmistä määrittelevä tekijä, sen pohjalta näyttää olevan ok arvioida koko ihminen huonoksi tai heikoksi.
Niinhän se vähän on. Olen miettinyt että jos tulis joku vakava sairastuminen tai loukkaantuminen niin varmasti alkaisin lihomaan nopeasti. Kolautin joku aika sitten kehoa sen verran kovasti etten päässyt kolmeen viikkoon lenkille ja lihoin sinä aikana 5 kiloa. Ehkä liikunta ei tosiaan paljon laihduta mutta se voi toimia myös motivaationa syödä järkevästi, pitää alkoholin käyttö kohtuullisena että jaksaa mennä lenkille jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:
"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita. Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."
Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.
Niin yksinkertaista se on.
P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.
Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla.
Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.
Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla.
Tuon parempaan et pystynyt?
Minulla on sinulle ehdotus: opiskele ravitsemusterapeutiksi. Pääset kouluttamaan muita siitä, kuinka syödä. Maallikolta en kaipaa ohjeita tai vähintäänkin itse ensin niitä kysyn, jos koen tarvitsevani. Esimerkiksi sukan kantapään neulomisessa en tarvitse käsityönopettajaa, sen osasi neuvoa ihan maallikko.
Jo siellä ravitsemustieteen aineopinnoissa tulee sitten kurssi liittyen syömisen psykologiaan. Suosittelen erityisesti sitä.
Keskimäärin lihavat ovat vähemmän älykkäitä normaalipainoiset, sen osoittavat monet tutkimukset:
https://psychcentral.com/blog/how-obesity-affects-the-human-brain#2
Yksi iso tekijä painonhallinnassa on impulssikontrolli, joka korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa:
http://www.journaldmims.com/article.asp?issn=0974-3901;year=2019;volume…
Jos katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman osallistujia, niin kyllä ne on pääosin yksinkertaisia ihmisiä. Ehkä muutama älykkäämpi tyyppi ollut siinä, esim. yksi narsistinen ja manipuloiva nuori mies, joka käytti älyään lähinnä siihen manipulointiin.
Vierailija kirjoitti:
No missä vaiheessa se muuttuu krooniseksi sairaudeksi? missä kohdin ne hormoonit on lopullisesti muuttunu eikä ole paluuta koskaan?
Kun on 5kg liikaa vai 50 kg ?
Juurikin tämä. Postmoderni maailma yksinkertaistaa monimutkaisia asioita. Koko homma haisee taas politiikalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No missä vaiheessa se muuttuu krooniseksi sairaudeksi? missä kohdin ne hormoonit on lopullisesti muuttunu eikä ole paluuta koskaan?
Kun on 5kg liikaa vai 50 kg ?
Juurikin tämä. Postmoderni maailma yksinkertaistaa monimutkaisia asioita. Koko homma haisee taas politiikalta.
Ei nyt ihan näinkään. Absoluuttista rajaa on hankala vetää. Siihen vaikuttaa muutkin asiat kuin pelkkä paino, vaikka paino on yleisesti aika hyvä ja helposti mitattava indikaattori. Yksilötasolla vaihtelua on siksi rajaa on hankala vetää. Usein se vedetään silti ja on väkisinkin keinotekoisen tuntuinen kuten tämä joditablettien 40 vuoden ikäraja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:
"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita. Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."
Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.
Niin yksinkertaista se on.
P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.
Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla.
Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.
Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla.
Tuon parempaan et pystynyt?
Minulla on sinulle ehdotus: opiskele ravitsemusterapeutiksi. Pääset kouluttamaan muita siitä, kuinka syödä. Maallikolta en kaipaa ohjeita tai vähintäänkin itse ensin niitä kysyn, jos koen tarvitsevani. Esimerkiksi sukan kantapään neulomisessa en tarvitse käsityönopettajaa, sen osasi neuvoa ihan maallikko.
Jo siellä ravitsemustieteen aineopinnoissa tulee sitten kurssi liittyen syömisen psykologiaan. Suosittelen erityisesti sitä.
Keskimäärin lihavat ovat vähemmän älykkäitä normaalipainoiset, sen osoittavat monet tutkimukset:
https://psychcentral.com/blog/how-obesity-affects-the-human-brain#2
Yksi iso tekijä painonhallinnassa on impulssikontrolli, joka korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa:
http://www.journaldmims.com/article.asp?issn=0974-3901;year=2019;volume…
Jos katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman osallistujia, niin kyllä ne on pääosin yksinkertaisia ihmisiä. Ehkä muutama älykkäämpi tyyppi ollut siinä, esim. yksi narsistinen ja manipuloiva nuori mies, joka käytti älyään lähinnä siihen manipulointiin.
Millainen ihminen katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelmaa? Oikeasti? Jokuhan niitä katsoo, ei kai niitä muuten tehtäisi, mutta minun on aika vaikea jatkaa keskustelua ihmisen kanssa, joka käyttää aikansa tuollaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Uskon että hormmonaalisen säätelyn rikkoutuminen voi hyvinkin olla totta. Jojottelu sekoittaa hormonitoiminnan ja kylläisuudentunteen säätelyn. Itse aloin lihota teini-iän anoreksian ja hurjien paastojen jälkeen. Suhde ruokaan on epäterve. BMI 32. MUTTA ryhdyin nyt ottamaan pistoksena kylläisyyshormonia, ja nyt kylläisyyssignaalit toimivat normaalisti. Jos teistä, hyvät läskeille saarnaajat, tuntuu aina tältä, tavallaan ymmärrän teitä: nyt on helppoa lopettaa silloin kun kylläisyyssignaali tulee. Mutta yrittäkää ymmärtää, että meille, joilla järjestelmä on sekaisin, sitä ei normaalisti tule.
Kylläisyydentunteeseen voi vaikuttaa myös yrteillä ja lisäravinteilla. Esim.inkiväärin sanotaan lisäävän kylläisyydetunnetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kopioi noita kilometrin mittaisia kommentteja, vain lainauksen:
"Samalla tavalla lihavan täytyy ymmärtää, että mielihalujen noudattamatta jättäminen on OK, kun hän on jo saanut tarpeeksi kaloreita ja mikroravinteita. Osa lihavista ei kuitenkaan ole tarpeeksi motivoitunut vastustakseen mielihaluja."
Se, mikä viesteissäsi on kaikkein vastenmielisintä on tuo, että pidät meitä ylipainoisia jotenkin yksinkertaisina. Olen itse akateemisesti koulutettu ja opiskellut lisäksi mm. ravitsemustieteiden perusopinnot + osan aineopinnoista avoimessa yliopistossa. Ei minun tarvitse opetella ymmärtämään yhtään mitään, minä tiedän ja ymmärrän jo ihan riittävästi. Sen sijaan minä en pidä tässä elämäntilanteessani ollenkaan ensisijaisena käyttää voimavarojani painonhallintaan. Eli en ole motivoitunut. En ole kiinnostunut harjoittamaan itsekuria enkä halua lopettaa syömistä, jos minun tekee mieli syödä.
Niin yksinkertaista se on.
P.S. Sushi (kasvis-) oli jälleen ihan sairaan hyvää. Lisätyllä wasabilla. Aika paljon sitä menikin. Nyt meinaan keittää kupillisen vihreää teetä ja mennä sen ja kirjan kanssa sohvannurkkaan. Löhöviikonloppu alkaa tästä. Jossain vaiheessa palailen varmaan palstallekin, mutta vasta illemmalla.
Selvä. Olet siis rehellinen ja myönnät omien valintojesi ja luonteesi vaikutuksen, etkä uskottele luovasi energiaa tyhjästä tai että joku suolistohormoni on kaapannut aivosi ja ruokkii itseään pullaleivällä ja Fazerilla.
Mielenkiintoista on myös tuo, että toistit täsmälleen samat asiat kuin minä ja totesit olevasi esimerkki siitä, mistä minä puhuin, mutta kuulemma minä pidän sinua yksinkertaisena, vaikka totesit olevasi samaa mieltä. Kun minä kirjoitin lihavan täytyvän ymmärtää nuo tietyt asiat, en minä tarkoittanut sillä, että hän ei ymmärrä sitä, vaan hän ymmärtää, mutta tekee tietyn valinnan. Toki kehitysvammaiset tai yksinkertaisesti väärää tietoa omaavat ihmiset voivat ajatellakin noin. Kyse on kuitenkin varmaan useimmilla automatisoituneista tavoista; lihava on tottunut "pelkäämään" "nälkää" eli mielihalujen täyttämättä jättämistä ja voisi helposti oppia uuden tavan käsitellä tunteitaan, jos saisi siinä tarpeeksi tsemppausta.
Olen huomannut myös itsessäni tuollaista ymmärtämättömyyttä joskus. Ennen vanhaan esim.tankkasin paljon ruokaa ennen punttitreenejä, kunnes huomasin sen olevan aivan turha tapa ja että jaksan paljon vähemmälläkin energialla.
Tuon parempaan et pystynyt?
Minulla on sinulle ehdotus: opiskele ravitsemusterapeutiksi. Pääset kouluttamaan muita siitä, kuinka syödä. Maallikolta en kaipaa ohjeita tai vähintäänkin itse ensin niitä kysyn, jos koen tarvitsevani. Esimerkiksi sukan kantapään neulomisessa en tarvitse käsityönopettajaa, sen osasi neuvoa ihan maallikko.
Jo siellä ravitsemustieteen aineopinnoissa tulee sitten kurssi liittyen syömisen psykologiaan. Suosittelen erityisesti sitä.
Keskimäärin lihavat ovat vähemmän älykkäitä normaalipainoiset, sen osoittavat monet tutkimukset:
https://psychcentral.com/blog/how-obesity-affects-the-human-brain#2
Yksi iso tekijä painonhallinnassa on impulssikontrolli, joka korreloi positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa:
http://www.journaldmims.com/article.asp?issn=0974-3901;year=2019;volume…
Jos katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelman osallistujia, niin kyllä ne on pääosin yksinkertaisia ihmisiä. Ehkä muutama älykkäämpi tyyppi ollut siinä, esim. yksi narsistinen ja manipuloiva nuori mies, joka käytti älyään lähinnä siihen manipulointiin.
Millainen ihminen katsoo Hengenvaarallisesti lihava -ohjelmaa? Oikeasti? Jokuhan niitä katsoo, ei kai niitä muuten tehtäisi, mutta minun on aika vaikea jatkaa keskustelua ihmisen kanssa, joka käyttää aikansa tuollaiseen.
Sama juttu. En katso mitään tositv-sarjoja. Tuokin neropatti voisi noiden sarjojen seuraamisen sijaan vaikkapa harrastaa liikuntaa tai opiskella jotain hyödyllistä. Esimerkiksi sävellystä. Sävellystä harrastavilla ihmisillä on korkea äo.
Alue: Aihe vapaa
Pyydän anteeksi vielä kerran. Ei nyt jatketa aiheesta enempää. Tuli jo selväksi haluttomuutesi kertoa.