En usko mihinkään kummituksiin. Keksikää siis tälle selitys että saan mielenrauhan
Heräsin siis yöllä siihen, kun kuulin askelia keittöstä. Aivan kuin paljailla jaloilla olisi kävelty laminaatin päällä , tiedättehän sen äänen? Lattia myös välillä narahti. Keittiössä on yksi kohta joka narisee kun sen päälle astuu. Nousin istumaan sängylleni ja ajattelin, että olen niin unessa vain että kuvittelen mutta ihan oikeasti se ääni kuului. Pahinta oli kun koirani reagoi ääneen myös ja alkoi murista. Kurkkasi ovelta keittiölle päin ja murisi. Loppuyö menikin pelonsekaisissa tunnelmissa. Koskaan ennen ei ole tuollaista tapahtunut enkä jaksa uskoa että kyse on mistään yliluonnollisesta tmv. Asun siis kahdestaan koiran kanssa.
Kommentit (137)
Paranormaaleita ilmiöitä väheksyvät myös esittävät epäilynsä niin puolivillaisen yksitotisesti, että kaikesta voi päätellä että eivät elä vaistoillaan lainkaan, eivätkä kuullosta loogisilta siinä määrin kuin kuvittelevat.
Vierailija kirjoitti:
Kai lausuit mörölle, että In the name of christ go away, and leave me alone
T. Lumihiutale moona
Mistä tiedät että puhuu englantia?
Tyhmiä naisia on tämäkin maa pullollaan. On teillä tämä ihana "lahja" nähdä ja kokea näitä 👻
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai lausuit mörölle, että In the name of christ go away, and leave me alone
T. Lumihiutale moonaMistä tiedät että puhuu englantia?
Juu, latinaa tai arameaa näille pitää puhua, kyllähän sen kaikki tietää...
Vierailija kirjoitti:
Kai lausuit mörölle, että In the name of christ go away, and leave me alone
T. Lumihiutale moona
Mistä se haamu on Suomessa englantia oppinut?
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen tarve joillain ihmisillä on aina poisselittää yliluonnolliset kokemukset sillä ettei tiede ole niitä todistanut. Minusta se on todella tylsä maailmankuva jossa pitää kaikelle vielä selittämättömän suhteen antaa kokijalle hörhöleima.
Joillain meistä on esim. vahva empatiakyky tai kyky vaistota asioita kuin eläin sillä eläimethän voivat vaistota asioita joita monet ihmiset eivät näe ja kyetä pakenemaan ilmiöitä kuten tsunameja.
Tietenkään 99,99999 % kokemuksista ei voida todistaa kun paikalla ei ole ollut nauhuria tai kameraa ja ei kukaan haamututkijoita lukuunottamatta odota kuulevansa hetkenä minä hyvänsä jotain epätavallista tapahtuvaksi.
Iso osa asioista tapahtuu myös ihmisen mielessä esim. etiäisten tai enneunien kokeminen tai selkouni jossain astraalitasolla. Tai miten selittää vaikka kivunlievityksen käsillä ns. kuumalla otteella?
Mutta joo, mm. James Randi on kyllä tuonut esiin häröjä jotka ovat rahastaneet esiintymällä meedioina tms. Siksi moni pitää kokemuksensa omana tietonaan kun ei jaksa selittää karteesiolaisia kokemuksiaan henkimaailmasta kun vaaditaan todisteita joita on mahdoton antaa.
Sitten ne eivät kuitenkaan kelpaa edes pohdinnan aiheina kun ei ole "todisteita". Kun vain tiede on olemassa joillekin vaikka kaikki muu elollinen ihmistä lukuunottamatta toimii luonnossa luonnollisesti ilman sitäkin ja maailmaa voi havainnoida muutenkin kuin jäykän loogis-matemaattisesti.
Kun ei ole todisteita niin voi vain arvailla ja kuvitella. Miten arvailusta voi vetää minkäänlaisia lopullisia johtopäätöksiä, kun ihmisen mielikuvitus voi keksiä mitä vain? Todennäköisempää on, että kyseessä on ihan tavallinen asia jonka aistit vain tulkitsevat väärin.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmiä naisia on tämäkin maa pullollaan. On teillä tämä ihana "lahja" nähdä ja kokea näitä 👻
Yleensä pidän kokemukseni omana tietonani kun a) ketään ei arjessa kiinnosta b) eivät yleensä kuulu muille. Puhun näistä lähinnä heille joilla on tarpeeksi avara maailmankuva. Tiedoksi sinulle, että myös monilla miehillä on kyky havainnoida erityisiä asioita.
Ja ei, ei meistä kukaan pidä kokemuksia eksakteina tai totuudenmukaisina kun emme voi näitä asioita todistaa. Ja tosiaan havaintoja voi usein myös pitää täysin kuviteltuina kun aivot voivat myös luoda kaikenlaista. Mut en myöskään juhlistaisi omaa yksinkertaisuutta tai sokeana haukkuisi heitä jotka näkevät taivaan värit. Kun sinä näetsen teet juurikin niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellisessa isossa talossa lapsen huone oli kaytavan paasaa. Lattia narahteli kun siina kaveli.
No useampana yona sitten kuulin pienen lapsen askeleet, narahduksen kun ovi aukes ja tunsin kun jokin pieni hahmo kaveli sangylle ja pysahtyi siihen. Jain odottamaan aina ,etta lapsi kipuaa viekkuun. Mutta ei siina ollut ketaan. Kavin katsomassa lasta, nukkui sikeasti.
Mies kuuli aina samat aanet ja kysyi onko lapsi siina.Kylla ne vaan on jotain haamuja
Tälläiset stoorit uppoaa täysin av-mammoille. Yleensä näitä "yliluonnollisia" kokevat ovat juurikin naiset. Sekin on vallan hupaisaa, että lähes poikkeuksetta edellisissä elämissään nämä naiset ovat aina olleet jotain elämää suurempaa, esim. ruhtinaita, kuninkaita sun muita prinsessoja. Oma ainutlaatuisuus paistaa niin selvästi läpi. No fantasioida toki saa ja katsoa jotain salkkareita vastapainoksi.
Naiset ovat ehkä herkempiä tiedostamaan muitakin asioita, kuin mitä aistinvaraisesti voi tehdä. Minä en ole ikinä kuullutkaan yhdestäkään naisesta, joka olisi ollut edellisessä elämässään jotain elämää suurempaa. Sinulla on oman väittämäsi perusteella suurikin otanta? Millaisissa piireissä oikein pyörit? Anteeksi vaan, mutta nyt haisee provoilulle ja pahasti.
En minäkään kummituksiin usko, mutta kaikkea ei pysty selittämään järjellä tai tieteellisillä faktoilla. Minulla esimerkiksi on mieheni kanssa sellainen yhteys, että saatan ajatella jotain asiaa, ja hän sanoo saman asian ääneen ilman, että siitä on ollut mitään aiempaa puhetta. Tämä toimii vain yksisuuntaisesti. Äitini kanssa meillä oli tämä sama yhteys kumpaankin suuntaan. En näe siinä mitään yliluonnollista, tai elämää suurempaa hörhöilyä. Ilmiö on aina ollut elämässäni mukana. Muitakin sellaisia outoja sattumuksia minulle on tapahtunut, joita ei pysty selittämään millään järkiseikoilla. En kuitenkaan kaipaa mitään järkitodisteita, eikä minua liikuta yhtään toisten mielipiteet niistä.
Aloitustekstissä tyypillinen juonen kömmähdys: miksi päähenkilö ei mennyt keittiöön ja sytyttänyt valoja? Olisihan sitten nähnyt paremmin mistä on kysymys.
Tarinassa on parantamisen varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset jaksa uskoa? Ihan hyvin voi olla talossa henkiä. Oletko niin yksinkertainen että kuvittelet maailman olevan vain tätä mitä sinä näet
Miksi pitäisi uskoa höpöpaskaan josta ei ole ainuttakaan todistetta koko maailmanhistorian ajalta?
Sä et siis tvtäkään katso.? Siellä on ihan reality ohjelmia näistä. Niihin mä uskon enemmän kun Jumalaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen tarve joillain ihmisillä on aina poisselittää yliluonnolliset kokemukset sillä ettei tiede ole niitä todistanut. Minusta se on todella tylsä maailmankuva jossa pitää kaikelle vielä selittämättömän suhteen antaa kokijalle hörhöleima.
Joillain meistä on esim. vahva empatiakyky tai kyky vaistota asioita kuin eläin sillä eläimethän voivat vaistota asioita joita monet ihmiset eivät näe ja kyetä pakenemaan ilmiöitä kuten tsunameja.
Tietenkään 99,99999 % kokemuksista ei voida todistaa kun paikalla ei ole ollut nauhuria tai kameraa ja ei kukaan haamututkijoita lukuunottamatta odota kuulevansa hetkenä minä hyvänsä jotain epätavallista tapahtuvaksi.
Iso osa asioista tapahtuu myös ihmisen mielessä esim. etiäisten tai enneunien kokeminen tai selkouni jossain astraalitasolla. Tai miten selittää vaikka kivunlievityksen käsillä ns. kuumalla otteella?
Mutta joo, mm. James Randi on kyllä tuonut esiin häröjä jotka ovat rahastaneet esiintymällä meedioina tms. Siksi moni pitää kokemuksensa omana tietonaan kun ei jaksa selittää karteesiolaisia kokemuksiaan henkimaailmasta kun vaaditaan todisteita joita on mahdoton antaa.
Sitten ne eivät kuitenkaan kelpaa edes pohdinnan aiheina kun ei ole "todisteita". Kun vain tiede on olemassa joillekin vaikka kaikki muu elollinen ihmistä lukuunottamatta toimii luonnossa luonnollisesti ilman sitäkin ja maailmaa voi havainnoida muutenkin kuin jäykän loogis-matemaattisesti.
Kun ei ole todisteita niin voi vain arvailla ja kuvitella. Miten arvailusta voi vetää minkäänlaisia lopullisia johtopäätöksiä, kun ihmisen mielikuvitus voi keksiä mitä vain? Todennäköisempää on, että kyseessä on ihan tavallinen asia jonka aistit vain tulkitsevat väärin.
Totta kai se voi olla niinkin. Muttei se ole selitys joka käy aivan kaikkeen kuten kävelevät kieltomerkit haluavat uskoa - nimenomaan uskoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoltomies käynyt... Tai poltergeist. Tai muu henki. Ei tarvitse olla mikään kummitus vaan muitakin henkiä on. En nyt yhdestä kerrasta kuitenkaan vielä tekisi päätelmää, että kyseessä on henki.
Ehkä lattia vain "elää" talven tullessa? Tai ääni tulikin esim. jääkaapista?
Huoltomies yöllä...se vasta pelottavaa olisi:D
Niin, tarkoitin nimenomaan stalkkerimielessä... ;) Elokuva Mientras duermes tulee mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Aloitustekstissä tyypillinen juonen kömmähdys: miksi päähenkilö ei mennyt keittiöön ja sytyttänyt valoja? Olisihan sitten nähnyt paremmin mistä on kysymys.
Tarinassa on parantamisen varaa.
No mä en ainakaan menisi. Pelkäisin liikaa ja jähmettyisin pelosta. Ei kaikki ole rohkeita kuten sinä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellisessa isossa talossa lapsen huone oli kaytavan paasaa. Lattia narahteli kun siina kaveli.
No useampana yona sitten kuulin pienen lapsen askeleet, narahduksen kun ovi aukes ja tunsin kun jokin pieni hahmo kaveli sangylle ja pysahtyi siihen. Jain odottamaan aina ,etta lapsi kipuaa viekkuun. Mutta ei siina ollut ketaan. Kavin katsomassa lasta, nukkui sikeasti.
Mies kuuli aina samat aanet ja kysyi onko lapsi siina.Kylla ne vaan on jotain haamuja
Tälläiset stoorit uppoaa täysin av-mammoille. Yleensä näitä "yliluonnollisia" kokevat ovat juurikin naiset. Sekin on vallan hupaisaa, että lähes poikkeuksetta edellisissä elämissään nämä naiset ovat aina olleet jotain elämää suurempaa, esim. ruhtinaita, kuninkaita sun muita prinsessoja. Oma ainutlaatuisuus paistaa niin selvästi läpi. No fantasioida toki saa ja katsoa jotain salkkareita vastapainoksi.
Naiset ovat ehkä herkempiä tiedostamaan muitakin asioita, kuin mitä aistinvaraisesti voi tehdä. Minä en ole ikinä kuullutkaan yhdestäkään naisesta, joka olisi ollut edellisessä elämässään jotain elämää suurempaa. Sinulla on oman väittämäsi perusteella suurikin otanta? Millaisissa piireissä oikein pyörit? Anteeksi vaan, mutta nyt haisee provoilulle ja pahasti.
En minäkään kummituksiin usko, mutta kaikkea ei pysty selittämään järjellä tai tieteellisillä faktoilla. Minulla esimerkiksi on mieheni kanssa sellainen yhteys, että saatan ajatella jotain asiaa, ja hän sanoo saman asian ääneen ilman, että siitä on ollut mitään aiempaa puhetta. Tämä toimii vain yksisuuntaisesti. Äitini kanssa meillä oli tämä sama yhteys kumpaankin suuntaan. En näe siinä mitään yliluonnollista, tai elämää suurempaa hörhöilyä. Ilmiö on aina ollut elämässäni mukana. Muitakin sellaisia outoja sattumuksia minulle on tapahtunut, joita ei pysty selittämään millään järkiseikoilla. En kuitenkaan kaipaa mitään järkitodisteita, eikä minua liikuta yhtään toisten mielipiteet niistä.
Meillä on myös miehen kanssa tuota, että hän sanoo ääneen asioita usein sen jälkeen kun olen niitä juuri ajatellut. Tätä tapahtuu lähes joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmiä naisia on tämäkin maa pullollaan. On teillä tämä ihana "lahja" nähdä ja kokea näitä 👻
Ei sun tarvitse olla kateellinen. Elä vain valitulla tielläsi se kun on sun syntymälahja.👀
Vierailija kirjoitti:
Tyhmiä naisia on tämäkin maa pullollaan. On teillä tämä ihana "lahja" nähdä ja kokea näitä 👻
Minunkin mies kieltää tällaiset, vaikka on kokenut pari kertaa kummia juttuja itse myös seurassani, sanoen vain WoW😬..mutta kun aika kuluu niin kieltää jyrkästi tällaiset oudot tapahtumat. On jyrkästi tieteellinen ihminen.
Umpimielisyys muka "rationaalisten" ihmisten toimesta ärsyttää. Mitä perusteita on ajatella, että juuri meidän ihmisten järki ja havainnointikyky on niin ylivertainen, ettei mitään meille käsittämätöntä voi olla olemassa? Emmehän me edes tiedä, mitä on olemassaolo, koska emme voi tarkastella sitä ulkopuolelta. Vaikka eläisimme jossain tietokonesimulaatiossa, niin emme voisi sitä tietää mitenkään, ellei sen ylläpitäjä siitä meille kertoisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellisessa isossa talossa lapsen huone oli kaytavan paasaa. Lattia narahteli kun siina kaveli.
No useampana yona sitten kuulin pienen lapsen askeleet, narahduksen kun ovi aukes ja tunsin kun jokin pieni hahmo kaveli sangylle ja pysahtyi siihen. Jain odottamaan aina ,etta lapsi kipuaa viekkuun. Mutta ei siina ollut ketaan. Kavin katsomassa lasta, nukkui sikeasti.
Mies kuuli aina samat aanet ja kysyi onko lapsi siina.Kylla ne vaan on jotain haamuja
Tälläiset stoorit uppoaa täysin av-mammoille. Yleensä näitä "yliluonnollisia" kokevat ovat juurikin naiset. Sekin on vallan hupaisaa, että lähes poikkeuksetta edellisissä elämissään nämä naiset ovat aina olleet jotain elämää suurempaa, esim. ruhtinaita, kuninkaita sun muita prinsessoja. Oma ainutlaatuisuus paistaa niin selvästi läpi. No fantasioida toki saa ja katsoa jotain salkkareita vastapainoksi.
Naiset ovat ehkä herkempiä tiedostamaan muitakin asioita, kuin mitä aistinvaraisesti voi tehdä. Minä en ole ikinä kuullutkaan yhdestäkään naisesta, joka olisi ollut edellisessä elämässään jotain elämää suurempaa. Sinulla on oman väittämäsi perusteella suurikin otanta? Millaisissa piireissä oikein pyörit? Anteeksi vaan, mutta nyt haisee provoilulle ja pahasti.
En minäkään kummituksiin usko, mutta kaikkea ei pysty selittämään järjellä tai tieteellisillä faktoilla. Minulla esimerkiksi on mieheni kanssa sellainen yhteys, että saatan ajatella jotain asiaa, ja hän sanoo saman asian ääneen ilman, että siitä on ollut mitään aiempaa puhetta. Tämä toimii vain yksisuuntaisesti. Äitini kanssa meillä oli tämä sama yhteys kumpaankin suuntaan. En näe siinä mitään yliluonnollista, tai elämää suurempaa hörhöilyä. Ilmiö on aina ollut elämässäni mukana. Muitakin sellaisia outoja sattumuksia minulle on tapahtunut, joita ei pysty selittämään millään järkiseikoilla. En kuitenkaan kaipaa mitään järkitodisteita, eikä minua liikuta yhtään toisten mielipiteet niistä.Meillä on myös miehen kanssa tuota, että hän sanoo ääneen asioita usein sen jälkeen kun olen niitä juuri ajatellut. Tätä tapahtuu lähes joka päivä.
Kyllä, viimeksi kävi näin tänä aamuna. En ollut pitkään aikaan ajatellutkaan, että siinä olisi mitään ihmeellistä, kun sitä tapahtuu koko ajan. Joku voisi nyt tietysti selittää, että ihmisillehän tulee samoja asioita mieleen, kun katsotaan vaikka uutisia. Mutta kun ei, tämä on erilainen tapaus, sellainen, että asiasta ei ole ollut mitään puhetta. Tai on puhuttu ihan eri jutuista, ja sitten tulee yhtäkkiä mieleen täysin toinen asia, jonka mies sanoo ääneen.
Joku kastemato näkee ja ymmärtää maailman varmasti eri tavalla ja rajoitetummin kuin me. Silti nekin asiat ovat olemassa, mitä se ei ymmärrä eikä kykene näkemään. Me ymmärrämme enemmän, mutta millä todennäköisyydellä ymmärrämme kaiken?
Mä olen aina ollut kova syömään ja olen nainen. Teinipojan epäilen kyllä olevan sitäkin nälkäisempi ja en lähtisi kieltämään tai rajoittamaan syömistä. Oikeasti mitä järkeä?