Lue keskustelun säännöt.
Miten sosiaaliluokka näkyy ihmisessä?
Miten näkyy jos on korkea tai matala sosiaaliluokka tai sosioekonominen asema?
Kommentit (5592)
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, että juoppokuski on Tuusulan Tarot-Mirjami. En tosin tiennyt, että Mirjamilla on mies, jota kuskata🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro lisää ihmeessä. Oletko muuten se Tarot-ennustaja Leinelästä? Mene pois häiriköimästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläluokkaiset pojat ja miehet pitävät ovea auki naisille. Siinäpä yksi ero alempiin luokkiin.Olen onnekas,kun olen napannut yläluokkaisen miehen. Olen keskiluokkainen, yliopiston käynyt esimiesasemassa oleva nainen,jolla on jonkin verran omaa varallisuutta,esim.asunto-osake ilman velkaa Larussa alle kolmekymppisenä ja velaton hyvätasoinen sähköauto,esimerkkeinä vaan.Olen asunut isän työn takia lapsena ulkomailla parissakin eri maassa,joten en ole kasvanut tynnyrissä.En koe yläluokkaan naimista lainkaan vaivaannuttavana vaan pidän yläluokkaista elämäntapaa miellyttävänä.Mieheni ei myöskään koe taustaani häiritsevänä.
En usko sanaakaan. En siksi, etteikö tuollainen olisi mahdollista, on hyvinkin. Sanavalinnat ja kirjoitusasu kielivät valheesta.
Minukin on vaikea uskoa, että tuolla taustalla ei osaisi edes laittaa välilyöntiä pisteen jälkeen. Ohis
Onko Mirjami joku palstakuuluisuus? Minua on luultu myös jonkun siskoksi, parikin kertaa, joten mukavaa vaihtelua tämä jännittävä tarot-Mirjami.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
159 sivua höpönöpöä!
Suomessa ylempi keskiluokka ei ole ollenkaan niin sivistynyttä, hillittyä tai tyylikästä kuin monet kirjoittavat. Aika maatiaista tai metsäläistä. Ylemmän keskiluokan perhehistoria on max 100v.
Ja ns yläluokkakin on Suomessa paitsi harvalukuinen myös lähes yhtä heterogeeninen, on lantaa luovaa kartanonisäntää kuin akateemista uraa tekevää professoria, öykkäröivää pörssiyhtiön omistajasukua kuin vaatimatonta vanhaa herraa. Nämä yleistykset on kovin vaikeita Suomessa.
Ketjua oli silti hauska lukea.
Ihmiset, joilla ei ole hajuakaan keskiluokasta, kertovat designlamppuja myöten, mitkä Vepsäläisen valikoimasta on alempaa keskiluokkaa ja mitkä ylempää. Niinkuin Vepsäläinen olisi ainoa hankintakanava ja niinkuin ylemmällä keskiluokalla ei olisi Tokmannin halpakorista löytyneitä lamppuja. Niitä on yläluokallakin. Suomessa. Kyse on enemmän intressistä kuin luokasta; mihin asioihin satsaa.
Olet oikeassa monessa asiassa, mutta varmaan ymmärrät hajontaa olevan kun yli viisi miljonaa ihmistä niputetaan 4-5 ryhmään sosioekonomisen taustan perusteella. Luokittelu ei poissulje ryhmän sisäisiä eroavaisuuksia. Etenkin rajapinnassa on liikkuvuutta.
Valaisin -esimerkissäni Vepsäläinen oli esimerkki yrityksestä, josta moni keskiluokkainen hankkii huonekalunsa. Yrityksen nimen kohdalle voit laittaa minkä tahansa "parempaa Seppälää" myyvän yrityksen. Mainitsemasi intressit on löydettävissä erilaisten sosioekonomisten ryhmien kulutustottumuksista ja arvoista. Moooin kattokruunu löytyy todennäköisemmin ylemmän keskiluokan edustajalta kuin alemman keskiluokan edustajalta, jos otetaan rinnakkain henkilöt, keiden intressinä on designvalaisimet.
Esimerkit eivät ole absoluuttisia totuuksia, vaan konkreettisia eroja esitteleviä ja esiin tuovia havainnollistajia. Kärjistyksiä ja poimintoja.
tv. YTT
Tohtoriksi olet aika kyseenalaistamaton. Yleistysten lateleminen ei kerro kriittisestä ajattelusta.
Niin, sitä kutsutaan tieteen popularisoinniksi. Yleistykset usein syntyvät poikkitieteellisen tutkimuksen ja kriittisen ajattelun seurauksena. Keskustelupalstan simppeli mallinnus sosioekonomisesta asemasta yhteiskunnassa on kommentti muiden joukossa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivistys näkyy. Tunnetko eri sävellajit ja musiikin teorian laajemminkin? Pidän sitä sivistyksenä.
Jos tuohon ei yhdisty korkealaatuinen luontainen musikaalisuus, jonka ohessa sävellajit ja teoriat oppii aivan vahingossa, on kyse vain pätemisenhaluisen brassailusta.
Oliko tämä sarkasmia? Olen opiskellut musiikkia ja musiikin teoriaa ihan vakavissani. Joskus keskustelu on aika outoa ja sisäänpäin lämpeävää.
No, mitähän tarkoitetaan sosiaaliluokilla nykypäivänä? Ei se näy oikein missään.
Jos luokkayhteiskuntaa halajaa, kannattaa mennä rojalistisiin maihin, taikka kehitysmaihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäytyy arvokkaasti kaikkia ihmisiä kohtaan eli on nöyrä, kohtelias, ystävällinen ja auttavainen.
Kokemukseni mukaan köyhät ajattelevat enemmän muiden parasta kuin omaansa ja ovat juuri tällaisia <3
On siitä tutkimuksiakin, että köyhät antavat suhteessa paljon enemmän hyväntekeväisyyteen kuin isotuloiset. Samoin auttavat enemmän muita. Omassa tuttavapiirissä nimenomaan ne köyhimmät tekee hyväntekeväisyyshommia kun taas suurin osa hyvätuloisista keskittyy enemmän omaan elämäänsä (tai omaan perheeseen/sukuun) ja hyvinvointiinsa sekä varallisuuden kasvattamiseen. Keskituloiset (joihin myös itse kuulun) ovat myös enemmän oman elämänsä hyvinvointiin panostavia, mutta usein empatiakykyä ja auttamishalua on kuitenkin enemmän kuin hyvätuloisilla. Poikkeuksia on tottakai kaikissa yhteiskuntaluokissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
159 sivua höpönöpöä!
Suomessa ylempi keskiluokka ei ole ollenkaan niin sivistynyttä, hillittyä tai tyylikästä kuin monet kirjoittavat. Aika maatiaista tai metsäläistä. Ylemmän keskiluokan perhehistoria on max 100v.
Ja ns yläluokkakin on Suomessa paitsi harvalukuinen myös lähes yhtä heterogeeninen, on lantaa luovaa kartanonisäntää kuin akateemista uraa tekevää professoria, öykkäröivää pörssiyhtiön omistajasukua kuin vaatimatonta vanhaa herraa. Nämä yleistykset on kovin vaikeita Suomessa.
Ketjua oli silti hauska lukea.
Ihmiset, joilla ei ole hajuakaan keskiluokasta, kertovat designlamppuja myöten, mitkä Vepsäläisen valikoimasta on alempaa keskiluokkaa ja mitkä ylempää. Niinkuin Vepsäläinen olisi ainoa hankintakanava ja niinkuin ylemmällä keskiluokalla ei olisi Tokmannin halpakorista löytyneitä lamppuja. Niitä on yläluokallakin. Suomessa. Kyse on enemmän intressistä kuin luokasta; mihin asioihin satsaa.
Olet oikeassa monessa asiassa, mutta varmaan ymmärrät hajontaa olevan kun yli viisi miljonaa ihmistä niputetaan 4-5 ryhmään sosioekonomisen taustan perusteella. Luokittelu ei poissulje ryhmän sisäisiä eroavaisuuksia. Etenkin rajapinnassa on liikkuvuutta.
Valaisin -esimerkissäni Vepsäläinen oli esimerkki yrityksestä, josta moni keskiluokkainen hankkii huonekalunsa. Yrityksen nimen kohdalle voit laittaa minkä tahansa "parempaa Seppälää" myyvän yrityksen. Mainitsemasi intressit on löydettävissä erilaisten sosioekonomisten ryhmien kulutustottumuksista ja arvoista. Moooin kattokruunu löytyy todennäköisemmin ylemmän keskiluokan edustajalta kuin alemman keskiluokan edustajalta, jos otetaan rinnakkain henkilöt, keiden intressinä on designvalaisimet.
Esimerkit eivät ole absoluuttisia totuuksia, vaan konkreettisia eroja esitteleviä ja esiin tuovia havainnollistajia. Kärjistyksiä ja poimintoja.
tv. YTT
Tohtoriksi olet aika kyseenalaistamaton. Yleistysten lateleminen ei kerro kriittisestä ajattelusta.
Niin, sitä kutsutaan tieteen popularisoinniksi. Yleistykset usein syntyvät poikkitieteellisen tutkimuksen ja kriittisen ajattelun seurauksena. Keskustelupalstan simppeli mallinnus sosioekonomisesta asemasta yhteiskunnassa on kommentti muiden joukossa :)
Ei sun tarvitse lähteä tuollaiseen mukaan. Kommenttisi oli pätevä ja osuva aiheeseen. T. Tutkija (ei sosiologi kuitenkaan)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
159 sivua höpönöpöä!
Suomessa ylempi keskiluokka ei ole ollenkaan niin sivistynyttä, hillittyä tai tyylikästä kuin monet kirjoittavat. Aika maatiaista tai metsäläistä. Ylemmän keskiluokan perhehistoria on max 100v.
Ja ns yläluokkakin on Suomessa paitsi harvalukuinen myös lähes yhtä heterogeeninen, on lantaa luovaa kartanonisäntää kuin akateemista uraa tekevää professoria, öykkäröivää pörssiyhtiön omistajasukua kuin vaatimatonta vanhaa herraa. Nämä yleistykset on kovin vaikeita Suomessa.
Ketjua oli silti hauska lukea.
Ihmiset, joilla ei ole hajuakaan keskiluokasta, kertovat designlamppuja myöten, mitkä Vepsäläisen valikoimasta on alempaa keskiluokkaa ja mitkä ylempää. Niinkuin Vepsäläinen olisi ainoa hankintakanava ja niinkuin ylemmällä keskiluokalla ei olisi Tokmannin halpakorista löytyneitä lamppuja. Niitä on yläluokallakin. Suomessa. Kyse on enemmän intressistä kuin luokasta; mihin asioihin satsaa.
Olet oikeassa monessa asiassa, mutta varmaan ymmärrät hajontaa olevan kun yli viisi miljonaa ihmistä niputetaan 4-5 ryhmään sosioekonomisen taustan perusteella. Luokittelu ei poissulje ryhmän sisäisiä eroavaisuuksia. Etenkin rajapinnassa on liikkuvuutta.
Valaisin -esimerkissäni Vepsäläinen oli esimerkki yrityksestä, josta moni keskiluokkainen hankkii huonekalunsa. Yrityksen nimen kohdalle voit laittaa minkä tahansa "parempaa Seppälää" myyvän yrityksen. Mainitsemasi intressit on löydettävissä erilaisten sosioekonomisten ryhmien kulutustottumuksista ja arvoista. Moooin kattokruunu löytyy todennäköisemmin ylemmän keskiluokan edustajalta kuin alemman keskiluokan edustajalta, jos otetaan rinnakkain henkilöt, keiden intressinä on designvalaisimet.
Esimerkit eivät ole absoluuttisia totuuksia, vaan konkreettisia eroja esitteleviä ja esiin tuovia havainnollistajia. Kärjistyksiä ja poimintoja.
tv. YTT
Tohtoriksi olet aika kyseenalaistamaton. Yleistysten lateleminen ei kerro kriittisestä ajattelusta.
Niin, sitä kutsutaan tieteen popularisoinniksi. Yleistykset usein syntyvät poikkitieteellisen tutkimuksen ja kriittisen ajattelun seurauksena. Keskustelupalstan simppeli mallinnus sosioekonomisesta asemasta yhteiskunnassa on kommentti muiden joukossa :)
Ei sun tarvitse lähteä tuollaiseen mukaan. Kommenttisi oli pätevä ja osuva aiheeseen. T. Tutkija (ei sosiologi kuitenkaan)
Ne kärjistykset ja poiminnat voisivat silti mielellään tuoda jotain uutta tähän keskusteluun eivätkä vain uusintaa kliseitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
159 sivua höpönöpöä!
Suomessa ylempi keskiluokka ei ole ollenkaan niin sivistynyttä, hillittyä tai tyylikästä kuin monet kirjoittavat. Aika maatiaista tai metsäläistä. Ylemmän keskiluokan perhehistoria on max 100v.
Ja ns yläluokkakin on Suomessa paitsi harvalukuinen myös lähes yhtä heterogeeninen, on lantaa luovaa kartanonisäntää kuin akateemista uraa tekevää professoria, öykkäröivää pörssiyhtiön omistajasukua kuin vaatimatonta vanhaa herraa. Nämä yleistykset on kovin vaikeita Suomessa.
Ketjua oli silti hauska lukea.
Ihmiset, joilla ei ole hajuakaan keskiluokasta, kertovat designlamppuja myöten, mitkä Vepsäläisen valikoimasta on alempaa keskiluokkaa ja mitkä ylempää. Niinkuin Vepsäläinen olisi ainoa hankintakanava ja niinkuin ylemmällä keskiluokalla ei olisi Tokmannin halpakorista löytyneitä lamppuja. Niitä on yläluokallakin. Suomessa. Kyse on enemmän intressistä kuin luokasta; mihin asioihin satsaa.
Olet oikeassa monessa asiassa, mutta varmaan ymmärrät hajontaa olevan kun yli viisi miljonaa ihmistä niputetaan 4-5 ryhmään sosioekonomisen taustan perusteella. Luokittelu ei poissulje ryhmän sisäisiä eroavaisuuksia. Etenkin rajapinnassa on liikkuvuutta.
Valaisin -esimerkissäni Vepsäläinen oli esimerkki yrityksestä, josta moni keskiluokkainen hankkii huonekalunsa. Yrityksen nimen kohdalle voit laittaa minkä tahansa "parempaa Seppälää" myyvän yrityksen. Mainitsemasi intressit on löydettävissä erilaisten sosioekonomisten ryhmien kulutustottumuksista ja arvoista. Moooin kattokruunu löytyy todennäköisemmin ylemmän keskiluokan edustajalta kuin alemman keskiluokan edustajalta, jos otetaan rinnakkain henkilöt, keiden intressinä on designvalaisimet.
Esimerkit eivät ole absoluuttisia totuuksia, vaan konkreettisia eroja esitteleviä ja esiin tuovia havainnollistajia. Kärjistyksiä ja poimintoja.
tv. YTT
Tohtoriksi olet aika kyseenalaistamaton. Yleistysten lateleminen ei kerro kriittisestä ajattelusta.
Niin, sitä kutsutaan tieteen popularisoinniksi. Yleistykset usein syntyvät poikkitieteellisen tutkimuksen ja kriittisen ajattelun seurauksena. Keskustelupalstan simppeli mallinnus sosioekonomisesta asemasta yhteiskunnassa on kommentti muiden joukossa :)
Ei sun tarvitse lähteä tuollaiseen mukaan. Kommenttisi oli pätevä ja osuva aiheeseen. T. Tutkija (ei sosiologi kuitenkaan)
Ne kärjistykset ja poiminnat voisivat silti mielellään tuoda jotain uutta tähän keskusteluun eivätkä vain uusintaa kliseitä.
Keskustelun aihe on klisee sikäli, että etsitään yhteisiä nimittäjiä yhteiskuntaluokille. Mitä uutta siltä saralta voisi esittää? Jouluvalot ja oluen juonti eivät ainakaan sovi uusiksi tulokulmiksi :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivistys näkyy. Tunnetko eri sävellajit ja musiikin teorian laajemminkin? Pidän sitä sivistyksenä.
Jos tuohon ei yhdisty korkealaatuinen luontainen musikaalisuus, jonka ohessa sävellajit ja teoriat oppii aivan vahingossa, on kyse vain pätemisenhaluisen brassailusta.
Onneksi olen wanna be -duunari, en erota edes valssia tai tangoa toisistaan, niin ei tarvitse hävetä sivistymättömyyttäni. Enkä oppisi, vaikka käyttäisin vuosia opiskeluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivistys näkyy. Tunnetko eri sävellajit ja musiikin teorian laajemminkin? Pidän sitä sivistyksenä.
Jos tuohon ei yhdisty korkealaatuinen luontainen musikaalisuus, jonka ohessa sävellajit ja teoriat oppii aivan vahingossa, on kyse vain pätemisenhaluisen brassailusta.
Jonkun verran musiikin opiskelua on yleissivistävää, ja perustaito, kuten vaikka uimataito tai ruoanlaitto, tai että tuntee filosofeja ja tunnistaa maalareita. On hyvä osata vähän kutakin lajia, sen ei tarvitse tähdätä ammattiin eikä tarvitse olla siinä erityisen lahjakas. Tarkoitus on sivistyä monipuolisesti.
On olemassa vanha juttu että uppo rikas vanhempi rouva meni hienoon vaatekauppaan uutta takkia ostamaan. Hänellä oli päällään vanha jo kulunut ja ehkä hiukan jo nuhjuinenkin takki. Rouva meni heti liikkeessä katsomaan hienoimpia ja kalliimpia takkeja jolloin myyjä sanoi hänelle, rouva edullisemmat takit ovat tuolla, viittoillen samalla kädellään toisaalle. Rouva sanoi myyjälle että antaa olla, menen toiseen liikkeeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivistys näkyy. Tunnetko eri sävellajit ja musiikin teorian laajemminkin? Pidän sitä sivistyksenä.
Jos tuohon ei yhdisty korkealaatuinen luontainen musikaalisuus, jonka ohessa sävellajit ja teoriat oppii aivan vahingossa, on kyse vain pätemisenhaluisen brassailusta.
Jonkun verran musiikin opiskelua on yleissivistävää, ja perustaito, kuten vaikka uimataito tai ruoanlaitto, tai että tuntee filosofeja ja tunnistaa maalareita. On hyvä osata vähän kutakin lajia, sen ei tarvitse tähdätä ammattiin eikä tarvitse olla siinä erityisen lahjakas. Tarkoitus on sivistyä monipuolisesti.
Musiikkiopistoonhsn on pääsykokeet eli musikaalisuutta vaaditaan. Vai voiko musiikin teoriaa ja säveltapailua opiskella kansalaisopistossa kuka tahansa? Vaikeaa se kuitenkin on, jos sävelten eroa ei kuule. Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
159 sivua höpönöpöä!
Suomessa ylempi keskiluokka ei ole ollenkaan niin sivistynyttä, hillittyä tai tyylikästä kuin monet kirjoittavat. Aika maatiaista tai metsäläistä. Ylemmän keskiluokan perhehistoria on max 100v.
Ja ns yläluokkakin on Suomessa paitsi harvalukuinen myös lähes yhtä heterogeeninen, on lantaa luovaa kartanonisäntää kuin akateemista uraa tekevää professoria, öykkäröivää pörssiyhtiön omistajasukua kuin vaatimatonta vanhaa herraa. Nämä yleistykset on kovin vaikeita Suomessa.
Ketjua oli silti hauska lukea.
Ihmiset, joilla ei ole hajuakaan keskiluokasta, kertovat designlamppuja myöten, mitkä Vepsäläisen valikoimasta on alempaa keskiluokkaa ja mitkä ylempää. Niinkuin Vepsäläinen olisi ainoa hankintakanava ja niinkuin ylemmällä keskiluokalla ei olisi Tokmannin halpakorista löytyneitä lamppuja. Niitä on yläluokallakin. Suomessa. Kyse on enemmän intressistä kuin luokasta; mihin asioihin satsaa.
Olet oikeassa monessa asiassa, mutta varmaan ymmärrät hajontaa olevan kun yli viisi miljonaa ihmistä niputetaan 4-5 ryhmään sosioekonomisen taustan perusteella. Luokittelu ei poissulje ryhmän sisäisiä eroavaisuuksia. Etenkin rajapinnassa on liikkuvuutta.
Valaisin -esimerkissäni Vepsäläinen oli esimerkki yrityksestä, josta moni keskiluokkainen hankkii huonekalunsa. Yrityksen nimen kohdalle voit laittaa minkä tahansa "parempaa Seppälää" myyvän yrityksen. Mainitsemasi intressit on löydettävissä erilaisten sosioekonomisten ryhmien kulutustottumuksista ja arvoista. Moooin kattokruunu löytyy todennäköisemmin ylemmän keskiluokan edustajalta kuin alemman keskiluokan edustajalta, jos otetaan rinnakkain henkilöt, keiden intressinä on designvalaisimet.
Esimerkit eivät ole absoluuttisia totuuksia, vaan konkreettisia eroja esitteleviä ja esiin tuovia havainnollistajia. Kärjistyksiä ja poimintoja.
tv. YTT
Tohtoriksi olet aika kyseenalaistamaton. Yleistysten lateleminen ei kerro kriittisestä ajattelusta.
Niin, sitä kutsutaan tieteen popularisoinniksi. Yleistykset usein syntyvät poikkitieteellisen tutkimuksen ja kriittisen ajattelun seurauksena. Keskustelupalstan simppeli mallinnus sosioekonomisesta asemasta yhteiskunnassa on kommentti muiden joukossa :)
Ei sun tarvitse lähteä tuollaiseen mukaan. Kommenttisi oli pätevä ja osuva aiheeseen. T. Tutkija (ei sosiologi kuitenkaan)
Ne kärjistykset ja poiminnat voisivat silti mielellään tuoda jotain uutta tähän keskusteluun eivätkä vain uusintaa kliseitä.
Keskustelun aihe on klisee sikäli, että etsitään yhteisiä nimittäjiä yhteiskuntaluokille. Mitä uutta siltä saralta voisi esittää? Jouluvalot ja oluen juonti eivät ainakaan sovi uusiksi tulokulmiksi :)
Paljonkin uutta voi varmasti sanoa, koska Suomessa luokkien rajat eivät tosiaankaan ole selviä. Sotien jälkeen yhteiskuntaluokat sekoittuivat, ja vanha yläluokka ja sivistyneistö ovat marginaalisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, tavissukujen nousukkaat ja itse aatelissuvut ovat hiukan eri asia. Nykyään kuka tahansa Matti Meikäläinen voi päästä koulutuksella parempaan asemaan, mutta todellinen aatelisveri on aina aatelisveri. En siis sekoittaisi hyvin tienaavia taviksia aatelissukujen verenperintöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sivistys näkyy. Tunnetko eri sävellajit ja musiikin teorian laajemminkin? Pidän sitä sivistyksenä.
Jos tuohon ei yhdisty korkealaatuinen luontainen musikaalisuus, jonka ohessa sävellajit ja teoriat oppii aivan vahingossa, on kyse vain pätemisenhaluisen brassailusta.
Jonkun verran musiikin opiskelua on yleissivistävää, ja perustaito, kuten vaikka uimataito tai ruoanlaitto, tai että tuntee filosofeja ja tunnistaa maalareita. On hyvä osata vähän kutakin lajia, sen ei tarvitse tähdätä ammattiin eikä tarvitse olla siinä erityisen lahjakas. Tarkoitus on sivistyä monipuolisesti.
Tiedän kyllä, että Chopin on puolalainen pianisti ja säveltäjä, mutta eipä siitä paljon iloa ole, jos en erota Minuuttivalssia Finlandiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
159 sivua höpönöpöä!
Suomessa ylempi keskiluokka ei ole ollenkaan niin sivistynyttä, hillittyä tai tyylikästä kuin monet kirjoittavat. Aika maatiaista tai metsäläistä. Ylemmän keskiluokan perhehistoria on max 100v.
Ja ns yläluokkakin on Suomessa paitsi harvalukuinen myös lähes yhtä heterogeeninen, on lantaa luovaa kartanonisäntää kuin akateemista uraa tekevää professoria, öykkäröivää pörssiyhtiön omistajasukua kuin vaatimatonta vanhaa herraa. Nämä yleistykset on kovin vaikeita Suomessa.
Ketjua oli silti hauska lukea.
Ihmiset, joilla ei ole hajuakaan keskiluokasta, kertovat designlamppuja myöten, mitkä Vepsäläisen valikoimasta on alempaa keskiluokkaa ja mitkä ylempää. Niinkuin Vepsäläinen olisi ainoa hankintakanava ja niinkuin ylemmällä keskiluokalla ei olisi Tokmannin halpakorista löytyneitä lamppuja. Niitä on yläluokallakin. Suomessa. Kyse on enemmän intressistä kuin luokasta; mihin asioihin satsaa.
Olet oikeassa monessa asiassa, mutta varmaan ymmärrät hajontaa olevan kun yli viisi miljonaa ihmistä niputetaan 4-5 ryhmään sosioekonomisen taustan perusteella. Luokittelu ei poissulje ryhmän sisäisiä eroavaisuuksia. Etenkin rajapinnassa on liikkuvuutta.
Valaisin -esimerkissäni Vepsäläinen oli esimerkki yrityksestä, josta moni keskiluokkainen hankkii huonekalunsa. Yrityksen nimen kohdalle voit laittaa minkä tahansa "parempaa Seppälää" myyvän yrityksen. Mainitsemasi intressit on löydettävissä erilaisten sosioekonomisten ryhmien kulutustottumuksista ja arvoista. Moooin kattokruunu löytyy todennäköisemmin ylemmän keskiluokan edustajalta kuin alemman keskiluokan edustajalta, jos otetaan rinnakkain henkilöt, keiden intressinä on designvalaisimet.
Esimerkit eivät ole absoluuttisia totuuksia, vaan konkreettisia eroja esitteleviä ja esiin tuovia havainnollistajia. Kärjistyksiä ja poimintoja.
tv. YTT
Tohtoriksi olet aika kyseenalaistamaton. Yleistysten lateleminen ei kerro kriittisestä ajattelusta.
Niin, sitä kutsutaan tieteen popularisoinniksi. Yleistykset usein syntyvät poikkitieteellisen tutkimuksen ja kriittisen ajattelun seurauksena. Keskustelupalstan simppeli mallinnus sosioekonomisesta asemasta yhteiskunnassa on kommentti muiden joukossa :)
Ei sun tarvitse lähteä tuollaiseen mukaan. Kommenttisi oli pätevä ja osuva aiheeseen. T. Tutkija (ei sosiologi kuitenkaan)
Ne kärjistykset ja poiminnat voisivat silti mielellään tuoda jotain uutta tähän keskusteluun eivätkä vain uusintaa kliseitä.
Keskustelun aihe on klisee sikäli, että etsitään yhteisiä nimittäjiä yhteiskuntaluokille. Mitä uutta siltä saralta voisi esittää? Jouluvalot ja oluen juonti eivät ainakaan sovi uusiksi tulokulmiksi :)
Paljonkin uutta voi varmasti sanoa, koska Suomessa luokkien rajat eivät tosiaankaan ole selviä. Sotien jälkeen yhteiskuntaluokat sekoittuivat, ja vanha yläluokka ja sivistyneistö ovat marginaalisia.
Eikö voitaisi vaan olla tyytyväisiä siitä millaisessa yhteiskunnassa asumme. Erot epäselviä, yhteiskuntaluokat sekoittuvat, suuremmat erot sukupolvien kuin luokkien välillä niin arvoissa kuin habituksessa.
Vierailija kirjoitti:
No, mitähän tarkoitetaan sosiaaliluokilla nykypäivänä? Ei se näy oikein missään.
Jos luokkayhteiskuntaa halajaa, kannattaa mennä rojalistisiin maihin, taikka kehitysmaihin.
Niin, varmasti suurin osa suomalaisista pärjää elämässään suhteellisen hyvin. Elämä ei ehkä ole aina helppoa, joskus saattaa joutua olemaan pitempiä tai lyhyempiä aikoja työttömänä, mutta pääpiirteittäin pärjätään hyvin.
Sitten on rikkaaseen perheeseen syntyneitä ihmisiä. Lapsuudessa he eivät koskaan joutuneet kokemaan tilannetta että johonkin tärkeään tai ihan vain hauskaan ei olisi ollut rahaa. Perhe on ollut valmis rahoittamaan matkustelua ja opiskelua ehkä jopa ulkomailla asti, ja vaikka syystä tai toisesta työtä ei löytyisi, rahasta ei aikuisenakaan tule pulaa.
On myös perheitä joissa työttömyys on jatkunut sukupolvesta toiseen. Ehkä tärkeimmät tarpeet on rimaa hipoen tyydytetty, mutta mihinkään ylimääräiseen ei ole koskaan ollut varaa. Kotiolot ovat olleet niin levottomat että aikaa ja energiaa koulutehtäviin panostamiseen ei ole löytynyt. On toki ihmisiä jotka ovat tällaisistakin oloista ponnistaneet pitkälle, kouluttautuneet ja löytäneet mieluisan ja riittävän hyvin palkatun työn ja saaneet elämänsä muutenkin järjestykseen, mutta valitettavan usein kierre jatkuu.
Toki voidaan kysyä mitä yhteiskuntaluokan käsitteellä tarkoitetaan, mutta joka tapauksessa ihmisiä syntyy erilaisiin olosuhteisiin, ja näillä taustatekijöillä on suuri vaikutus siihen miten elämässä päästään eteenpäin. Peruskoulu tarjoaa kaikille ainakin teoriatasolla yhteneväiset mahdollisuudet, mutta lähtöedelletykset noiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen voivat olla rajusti erilaiset riippuen siitä onko lapsi oppinut jo kotonaan tutustumaan ympäröivän maailman ilmiöihin, pohtimaan, keskustelemaan ja ideoimaan vai onko päivä ollut aamusta iltaan lähinnä selviytymistä.
Vierailija kirjoitti:
Niin, tavissukujen nousukkaat ja itse aatelissuvut ovat hiukan eri asia. Nykyään kuka tahansa Matti Meikäläinen voi päästä koulutuksella parempaan asemaan, mutta todellinen aatelisveri on aina aatelisveri. En siis sekoittaisi hyvin tienaavia taviksia aatelissukujen verenperintöön.
Mitä iloa siitä aatelisverestä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, mitähän tarkoitetaan sosiaaliluokilla nykypäivänä? Ei se näy oikein missään.
Jos luokkayhteiskuntaa halajaa, kannattaa mennä rojalistisiin maihin, taikka kehitysmaihin.
Niin, varmasti suurin osa suomalaisista pärjää elämässään suhteellisen hyvin. Elämä ei ehkä ole aina helppoa, joskus saattaa joutua olemaan pitempiä tai lyhyempiä aikoja työttömänä, mutta pääpiirteittäin pärjätään hyvin.
Sitten on rikkaaseen perheeseen syntyneitä ihmisiä. Lapsuudessa he eivät koskaan joutuneet kokemaan tilannetta että johonkin tärkeään tai ihan vain hauskaan ei olisi ollut rahaa. Perhe on ollut valmis rahoittamaan matkustelua ja opiskelua ehkä jopa ulkomailla asti, ja vaikka syystä tai toisesta työtä ei löytyisi, rahasta ei aikuisenakaan tule pulaa.
On myös perheitä joissa työttömyys on jatkunut sukupolvesta toiseen. Ehkä tärkeimmät tarpeet on rimaa hipoen tyydytetty, mutta mihinkään ylimääräiseen ei ole koskaan ollut varaa. Kotiolot ovat olleet niin levottomat että aikaa ja energiaa koulutehtäviin panostamiseen ei ole löytynyt. On toki ihmisiä jotka ovat tällaisistakin oloista ponnistaneet pitkälle, kouluttautuneet ja löytäneet mieluisan ja riittävän hyvin palkatun työn ja saaneet elämänsä muutenkin järjestykseen, mutta valitettavan usein kierre jatkuu.
Toki voidaan kysyä mitä yhteiskuntaluokan käsitteellä tarkoitetaan, mutta joka tapauksessa ihmisiä syntyy erilaisiin olosuhteisiin, ja näillä taustatekijöillä on suuri vaikutus siihen miten elämässä päästään eteenpäin. Peruskoulu tarjoaa kaikille ainakin teoriatasolla yhteneväiset mahdollisuudet, mutta lähtöedelletykset noiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen voivat olla rajusti erilaiset riippuen siitä onko lapsi oppinut jo kotonaan tutustumaan ympäröivän maailman ilmiöihin, pohtimaan, keskustelemaan ja ideoimaan vai onko päivä ollut aamusta iltaan lähinnä selviytymistä.
Tällaisen keskustelun ymmärtäisin, ne selkeät huono-osaiset ja hyväosaiset. Mutta kun ketjussa halutaan keskustella miten erottaa tai erottua naapurista jolla hieman kehnompi koulutustaso tai pienempi palkka kuin minulla. Tuo naurettavaa.
Jos tuohon ei yhdisty korkealaatuinen luontainen musikaalisuus, jonka ohessa sävellajit ja teoriat oppii aivan vahingossa, on kyse vain pätemisenhaluisen brassailusta.