Mikä sinun kokemasi kipu on ollut pahin?

Mulla on rintarangan välilevyn pullistumia ja ne painavat ilmeisesti jotain hermoa, joka säteilee vatsalle. On kuin puukkoa työnnettäisiin oikealle alavatsalle. Pahimmillaan mikään asento ei ole hyvä, sängyssä ei voi kääntyä, oikea käsi puutuilee ja pistelee ja käden käyttö sattuu koko yläkroppaan.

Akuutti munuaistulehdus. Olen katkonut luita, jänteitä ja siteitä, mutta mikään kipu ei pääse lähellekään tuota. Pahimmissa kipupiikeissä tuntui, kuin joku olisi iskenyt puukon alavatsaan ja käännellyt sitä sisälläni. Tuohon sitten lisänä se jatkuva, jomottava kova kipu selässä, joka ei helpottanut missään asennossa.

Kaaduin pyörällä ja kädet edellä lensin asfaltiin. Oikean käden ranne pirstale murtui ja vasemman käden pikkurilliin tuli PIP- venähdys. Hirvein kipu joka ollut kun poliklinikalla lääkäri ja hoitaja veti käden luut yhteen. Hoitaja laittoi jalan kipeän käden kainaloon että sai paremman otteet. Taju oli kyllä lähteä.

Kolonoskopiassa erittäin mutkaisen suoliston tutkiminen sattui tooooodella paljon, joissakin mutkissa näin tähtiä!

-Horton

-Kiehuvat keitinvedet päälle

-Leskeksi jääminen

Vierailija kirjoitti:

No mulla oli suht helpot (vauriottomat) synnytykset, mutta ne on pahimmat fyysiset kivut. Kuitenkin synnyttäisin mieluummin vaikka viikon päivät pahimmissa tuskissa kuin kokisin sydämen särkymisen tai läheisen kuoleman.

Tämä myös! Voi tarkistaa vaikka "leikkisästi": Synnytätkö mieluummin 8 tuntia kuolleen lapsen vai viikon-kaksi elävän lapsen? (Toki palstavelat voi verrata johonkin mikä aatteeseen sopii paremmin)

Vierailija kirjoitti:

Hammaskiven poisto sillä ultraäänilaitteella. Kipu oli sietämätön ja lävisti koko ajan kehon läpikotaisin. Tajunnan rajamailla mentiin. On tehty joskus juurihoito ja porattu hampaita, mutta ne oli lasten leikkiä tuohon verrattuna.

Sama juttu. Ihmettelen miten tuohon toimenpiteeseen ei anneta mitään puudutusaineita. En meinannut selvitä tuolista ylös toimenpiteen jälkeen, kun olin shokissa kovasta kipukokemuksesta. 

Vierailija kirjoitti:

Noidannuoli ja migreeni on olleet pahoja, mutta menkkakivut on silti olleet pahimmat. Ovat muutaman kerran yltyneet niin pahoiksi, etten ole voinut muuta kuin kieriä lattialla tuskasta vaikertaen.

Ja kyllä, olen säälittävän kipuherkkä :D Enkä aio koskaan synnyttää, sitä en kestäisi. Ja vähällä olen selvinnyt.

Itse synnytin 30 tuntia esikoista säännöllisillä supistuksilla ja voin todeta, että helpompaa se oli kuin menkkakivut. Siinä sentään saa lääkettä ja kipu taukoaa välillä toisin kuin menkkakivuissa.

Naureskelinkin synnytyksessä, että kyllä pitäisi jokaisen naisen saada ilokaasusyöttö omaan kotiin niin menkatkin ois helpommat kestää.

Raskaus kuitenkin poisti menkkakivut niin helpoiksi, että pärjään nykyään buranalla ihan mukavasti :)

Lääkkeetön synnytys on sittten eri juttu kivun sihteen, mutta mulla se kesti vaan muutaman tunnin niin tavallaan sekin oli helpompi kuin menkat nuorena.

Kipu oli kyllä infernaalinen ja jos se ois johtunu jostain muusta kuin vauvasta niin oisin varmaan harkinnut sen kivun äkkinäistä lopetusta.

Kuukautiskivut kun ei helpottanut seitsemän Buranankaan jälkeen vaan pyörryin ja oksensin. Luojan kiitos enää ei ole tuollaisia kipuja kuin oli teininä. Toinen paha on myös hammassärky kun ei voi tehdä mitään muuta kun ajatella sitä kipua.

Jäätyneen olkapään vääntämisestä/revähdyksestä johtuva viiltävä kipu. Käsi ei liikkunut senttiäkään pariin päivään. 

Mulla pahin ollut munasarjassa räjähtänyt endometrioosikysta, tuon jälkeen ensiavussa vietetty aika meni aivan ohi, en muista siittä mitään. Osastolta vähän paremmin sitten.

Tällä hetkellä toispuoleinen pääkipu tuntuu että leukaluuta ja kalloa kiskotaan ja väännetään kovakouraisesti,joo meen takas petiin oksennan varma taas kohta.

Kerran tuli paise kainaloon, ja se leikattiin. Puudutettiin kyllä, mutta niin tulehtunut kudos ei oikein puutunut ollenkaan. Sattui todella paljon. 

Vierailija kirjoitti:

Vaikea migreeni alle kouluikäisenä. Tuntui kuin päätä olisi sahattu auki silmäntienoilta ennenkuin taju meni. Kipu 9,5

Suolitukos ja kureutunut tyrä loppuraskaudesta. Hoidettiin ummetus lääkkeellä ja panadolilla 3 päivää sairaalassa vaikka lopulta vain kirosin ja rääyin vartin välein kuolevani, mistä seurasi aina oksennus ja kipushokki/tajuttomuus. Kipu oli niin pahaa, että ilman vauvaa olisin hypännyt sekapäisenä ikkunasta. Vasta tässä vaiheessa älysivät leikata, mutta se kipu jäi yli viikoksi päälle. Kipu 10.

Synnytyskipu kun viisi! päivää käynnistettiin ja sitten rupesin synnyttämään isoa lasta tulehtuneella kohdulla oksitoni-tipassa. Niillä poltoilla kun ei ollut taukoa edes viittä minuuttia niin palasin samaan kipukuplaan kun tyrän kanssa. Kipu 10.

On ollut myös pahoja sappikiviä ja iso munasarja kysta, jonka puhkeaminen tempaisi jalat alta. Mutta niissä kipu oli ehkä 6-8. Eikä lääkärissä taaskaan meinattu ottaa vakavasti.

Minulla on korkea kipukynnys todettu jo lapsena.

Mitä tarkoittaa, että on todettu lapsena korkea kipukynnys? Voiko sitä siis testata jotenkin inhimillisellä tavalla?

Itse olen vähän huolissani omasta neljävuotiaastani kun hän vaikuttaa kokevan kipua jotenkin vähäisemmin. Onko kyse siitä, ettei hän ilmaise kipua vai ettei koe kipua niin pahasti, olisi kiva tietää.

Jalkaterän kokoinen meduusan pisto oli shokeeraavan kivulias. 

Kämmenen paha palovamma kuumasta rautapannun kahvasta, iho oikein sihahti kun paloi. Ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen palovamma jossa tuntuu kuin käsi olisi tulessa pari ekaa vrk eikä mikään auta kipuun paitsi jääkylmässä vedessä pitäminen, silloin ei paljon nukuta. Voin vain kuvitella kuinka kivuliasta on pahoin/laajoilta alueilta palaminen esimerkiksi tulipalossa tai onnettomuudessa tms.. :/

Mulla on ollut reisiluu poikki, nilkka murtunut miljoonaan osaan, pahoja migreenikohtauksia, iskias, mutta kyllä yhä edelleen synnytyskivut on olleet ne pahimmat. Otan noista minkä vaan uudelleen paitsi synnytyksen.

Piriformislihaksen tulehdus. Ei voinut istua tai maata millään lääkkeillä. Vain seisoessa kipu lieveni, mutta kun ei päiväkausia jaksa seisoa..

Korvatulehdukset, hammassäryt, lihasrevähdykset, luunmurtumat,umpilisäkkeen tulehdus, sektiot koettuna.

Synnytyskipu on ollut kaikkein kauheinta, mitä olen kokenut ei saanut mitään kivunlievitystä -70 luvulla.

Migreeni

Ranteen murtuminen. Kipu oli niin kokonaisvaltainen, ei sattunut pelkästään ranteeseen. Voin pahoin ja hikoilin voimakkaasti.

Selän lyöminen jäähän kaatuessani. Kipu kesti viikon verran. Onneksi ei tullut murtumaa, tärähdys vain oli ollut niin voimakas.

Murtunut nilkka oli kevyttä verrattuna siihen kun munasolu puhkesi vatsaontelossa. Kipu on subjektiivinen kokemus ja erilaiset kivut on toisille helpompia käsitellä kun toiset. Murtuneella jalalla voin kävellä, sattuuhan se toki paljon, mutta siinä vatsa krampissa meinasi taju lähteä. Kesti tosin vain alle tunnin.