Mikä sinun kokemasi kipu on ollut pahin?
Päivällä joku kommentoi noidannuolen olevan pahin mahdollinen kipu. Itse olen synnyttänyt, pari kertaa migreenissä toivonut kuolemaa helpottamaan oloa ja kokenut noidannuolen, mutta virtsatiekivikohtaus menee heittäen ohi muista. Kivunkokemus on tietysti yksilöllistä, mutta mitä et haluaisi uudelleen.
Kommentit (556)
Ylivoimaisesti synnytys, käynnistetty ja ilman kivunlievitystä. Häntäluu murtui.
Minulla on kaikki kolme; Hortonin neuralgia, kolmoishermosärky, aurallinen migreeni. Selässä on molemmin puolin hermojuurivaurio, sekä kysta. On murtunut kylkiluita, jalkapöydän luu, nilkka, ollut välilevyn pullistumakin.
Jostain syystä koen nuo hermoperäiset kivut lievempänä kuin yleensä muut kokevat. Synnytys oli järkyttävin asia elämässäni, ja lapsi vammautui hapenpuutteen vuoksi.
Migreenit, päänsäryt, synnytykset yms... ei mitään verrattuna hammaskipuun kun se osuu hermoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea migreeni alle kouluikäisenä. Tuntui kuin päätä olisi sahattu auki silmäntienoilta ennenkuin taju meni. Kipu 9,5
Suolitukos ja kureutunut tyrä loppuraskaudesta. Hoidettiin ummetus lääkkeellä ja panadolilla 3 päivää sairaalassa vaikka lopulta vain kirosin ja rääyin vartin välein kuolevani, mistä seurasi aina oksennus ja kipushokki/tajuttomuus. Kipu oli niin pahaa, että ilman vauvaa olisin hypännyt sekapäisenä ikkunasta. Vasta tässä vaiheessa älysivät leikata, mutta se kipu jäi yli viikoksi päälle. Kipu 10.
Synnytyskipu kun viisi! päivää käynnistettiin ja sitten rupesin synnyttämään isoa lasta tulehtuneella kohdulla oksitoni-tipassa. Niillä poltoilla kun ei ollut taukoa edes viittä minuuttia niin palasin samaan kipukuplaan kun tyrän kanssa. Kipu 10.
On ollut myös pahoja sappikiviä ja iso munasarja kysta, jonka puhkeaminen tempaisi jalat alta. Mutta niissä kipu oli ehkä 6-8. Eikä lääkärissä taaskaan meinattu ottaa vakavasti.
Minulla on korkea kipukynnys todettu jo lapsena.
Mitä tarkoittaa, että on todettu lapsena korkea kipukynnys? Voiko sitä siis testata jotenkin inhimillisellä tavalla?
Itse olen vähän huolissani omasta neljävuotiaastani kun hän vaikuttaa kokevan kipua jotenkin vähäisemmin. Onko kyse siitä, ettei hän ilmaise kipua vai ettei koe kipua niin pahasti, olisi kiva tietää.
Mulle murtuma on kipua tasolla 6 (2xjalka 1xkäsi). Munasolun puhkeaminen vatsaontelossa 8, vaikka meinasi taju lähteä (kirjoitin siitä tuolla aiemmin). 2 asteen palovamma 4.
9-10 ei ole vielä tullut, sillä aina on tuntunut siltä että kovempaakin voi sattua. Ajattelisin oman korkean kipukynnyksen tarkoittavan tätä. Siis sattuu, mutta voisi sattua lujempaakin. Ja tieto siitä että kipu loppuu vaikka siihen menisi tunteja, päiviä, viikkoja jne. tavallaan sulkee ajatukset, ulkoistaa kivun.
menkkakivut johon tosin sain lääkettä kun älysin mennä lääkäriin nimimerkillä äiti ihminen
Kuulostaa ehkä oudolta, mutta borrelioosi. Vaikka minulla on ollut kaikkea laidasta laitaan, kuten murtunut sääri ja sormi, aivokalvontulehdus, hammasjuuressa mätäpaise, sokeuttava infektio silmässä, sepsis, selkä romuna, erilaisia "kiviä", vaikea migreeni, haavainen suoli, anafylaksia jne. Eli nappasin punkin irti jalastani ja pian olin sellaisissa tuskissa ettei mitään järkeä. Polvessa ja reidessä oli pahimmat kivut, ja pian koko jalka turposi valtavaksi ja muuttui violetiksi. Kipu oli niin kova, että koko kroppani alkoi kramppaamaan, hikoilin, tärisin ja pysyin hädin tuskin tajuissani. Lopulta kipu yltyi sellaiseksi, etten pystynyt kirjaimellisesti liikuttamaan kehoani paria milliä, tai melkein toivoin kuolemaa. Hengitin hyvin varovaisesti, koska jopa rintakehän liike tuntui siltä, kuin koko elimistööni kohdistettaisiin sähköiskuja. Ambulanssi ei aluksi ottanut minua kyytiin, kun soitin kuulemma liian myöhään illalla. Jouduin kitumaan aamuun asti, jolloin soitin lanssin paikalle uudestaan. Pakottivat minut kävelemään, mutta jalkani eivät enää kantaneet. Lopulta suostuivat vastahakoisesti kantamaan minut. Traumaattinen kokemus kaiken kaikkiaan. Infektio oli kai mennyt hermostoon, kun kroppani ei enää totellut minua, minkä lisäksi nivelet ja pehmytkudokset tulehtuivat pahasti. Tulehdusarvot olivat useita satoja. Pahin olo taittui hyvin antibiooteilla, mutta kroppani ei ole vieläkään toipunut. Kaikissa raajoissa on tulehdusta ja liikkuminen on vaikeaa. Ja tästä on aikaa yli vuosi. Voisin kuvitella, että salaman iskemäksi joutuminen tuntuu tuolta. Paitsi että itse kestin tuota kipua yhtäjaksoisesti vuorokauden. Sori pitkä sepustus.
Olen katkaissut jalkani ja solisluun, synnyttänyt kolme kertaa- mutta mikään ei kyllä vedä verhoja sille kivulle jonka aiheutti piskuinen HAMMAS. Se tuska oli aivan järjetön, mieleen tuli jopa itsetuhoisia ajatuksia. Viikonlopun tuskailin sen kanssa ja maanantaina hammaslääkäri kiskoi pois rikkoutuneen, tulehtuneen hampaan, jonka hermo oli selvästi esillä. Ai saakeli että se teki kipeää. Kuin koko pää olisi ollut liekeissä.
Ulostaminen pukamaleikkauksen jälkeen kun suolessa on avohaava. Jumlauta sitä kipua! Olen synnyttänyt ja luita on mennyt poikki, mutta tuo on kyllä pahin.
Se korkea kipukynnys arvio tuli siitä kun pääsin 8-vuotiaana lääkäriin murrettuani käden pahasti yli 10 tuntia aiemmin ja olin hyvin rauhallinen. Se oli ihan lääkärin arvio keskivertoon vastaavaan verrattuna.
Toinen lapsi oli murtanut sen käden puolivahingossa ja ensimmäiseksi olin lyönyt häntä terveellä kädellä ja jatkanut hetken päästä tappelua. Yritin olla koko päivän normaalisti, vaikka käden voimakas liikuttaminen aiheutti huutoa. Sen kivun tuntee, mutta ei ilmeisesti niin kovana kuin osa ihmistä ja pysyy paremmin/kauemmin toimintakykyisenä.
Siinä sappitulehduksessa sanoin lääkärille että sattuu paljon ja on tosi huono olo, mutta tämä kokenut suomalainen uskoi, että on virtsatietulehdus kyseessä, koska en näyttänyt riittävästi kipua. Monesti pitää useamman kerran käydä lääkärissä, ennenkuin tajuavat.
Omat lapseni ovat samanlaisia ja vien aika herkästi lääkäriin ja tarkastan vammat.
Se kun virtsakatetri otetaan pois.
https://en.wikipedia.org/wiki/Weever
Tällaisen myrkyllisen piikkikalan päälle astuminen, minuuteissa kipu isovarpaassa oli järkyttävän kova (huusin ja itkin että leikatkaa se varvas pois), lääkäri puudutti jalan enkä ikinä ole ollut niin helpottunut kun se puudute alkoi vaikuttaa. kuvaus 'The pain is usually described as excruciating as the spines embed into the human flesh and discharge their venom. The pain is at its most intense for the first two hours when the foot goes red and swells up.'
Kuopuksen synnytyksen avautumisvaiheen loppuvaihe autossa matkalla sairaalaan, roikuin auton katossa olevasta kahvasta huusin minuutin välein suoraa huutoa.
nro 2. käyminen ekan synnytyksen jälkeen, itkin joka kerta.
Se kun opioidiyliannostus kumottiin naloksonilla. Olen joo kiitollinen että henkikulta säilyi, mutta ai saatana että se SATTUU.
Opioidit on kipulääkkeitä ja tuo "vastamyrkky" poistaa ne sekunnissa aivoista tuottaen välittömät vieroitusoireet, joista yksi on hirveä tuska joka kohdassa kehoa.
Vierailija kirjoitti:
Se korkea kipukynnys arvio tuli siitä kun pääsin 8-vuotiaana lääkäriin murrettuani käden pahasti yli 10 tuntia aiemmin ja olin hyvin rauhallinen. Se oli ihan lääkärin arvio keskivertoon vastaavaan verrattuna.
Toinen lapsi oli murtanut sen käden puolivahingossa ja ensimmäiseksi olin lyönyt häntä terveellä kädellä ja jatkanut hetken päästä tappelua. Yritin olla koko päivän normaalisti, vaikka käden voimakas liikuttaminen aiheutti huutoa. Sen kivun tuntee, mutta ei ilmeisesti niin kovana kuin osa ihmistä ja pysyy paremmin/kauemmin toimintakykyisenä.
Siinä sappitulehduksessa sanoin lääkärille että sattuu paljon ja on tosi huono olo, mutta tämä kokenut suomalainen uskoi, että on virtsatietulehdus kyseessä, koska en näyttänyt riittävästi kipua. Monesti pitää useamman kerran käydä lääkärissä, ennenkuin tajuavat.
Omat lapseni ovat samanlaisia ja vien aika herkästi lääkäriin ja tarkastan vammat.
Oma neljä vuotias sai oman kämmenensä kokoisen toisen asteen palovamman jalkaansa eikä edes itkenyt, ei edes tullut kertomaan asiaa.
Enterorokossa kyllä valitti kipua suussa mutta vain pari päivää ja sen jälkeen kuvaili tunnetta kutinaksi vaikka suussa oli kymmeniä punaisia pisteitä. Nyt mietin, että onkohan lapsella oikeasti (siis tavallisella mittapuulla) kurkku kipeä kun sanoo, että kutittaa suuta.
Kun hän putosi sängystä niin, että etuhampaat meni vinoon ja veri lensi niin itki ehkä viisi minuuttia ja olisi ollut valmis uudestaan leikkimään. Oli ihan hölmistynyt kun lähdettiinkin hammaslääkäriin näytille.
Mäkin olen tavallista herkempi tuon kanssa jos vähänkin valittaa kipua.
Munuaiskivikipu. Kaksi kertaa joutunut hakeutumaan sairaalaan päivystykseen niiden takia. Paljon on sattunut ja tapahtunut, mutta mikään ei ole kauheampaa.
Luuydin näyte rintalastasta. Olin allerginen kaiken lisäksi puudutusaineelle ni käytännössä paljaaltaan sitten otettiin. Paras oli, kun lääkäri vielä sanoi kun sai laitettua "jaa eipä ookkaa näköjään koeputkia, hän käy hakemassa" piikki siinä samalla lipputankona rinnasta pystössä : D.
Vuosi sitten oli iskias, joka säteili pohkeeseen. Pohkeessa oli niin valtava kipu, että olin varma, että siihen tuli veritulppa. Jos olisin päässyt lattialta ylös niin olisin soittanut apua. Pikkuhiljaa kumminkin hellitti siedettäväksi se kipu.
Se kun todella paksulla varustettu ex-poikkis lykki kakkoseen.
Leukanivelen kipu. Kyllä siinä sahaisi päänsä irti jos vaan kivultaan pystyisi edes liikkuman. Ohimon krampit, niin että jalat menee alta ja siihen vielä hewetillinen pään- ja niskan särky ja silmän vähäisenkin liikuttamisen tuottama viiltävä tuska. Nämä siis sitä leukanivelen kivun oheistuntemuksia n. 3-5 vrk viikossa.
Puudutuspiikki isovarpaan kynnen juureen.
Reumasärky ennenkuin sain lääkkeet. Makasin 3 viikkoa sängyssä enkä pystynyt liikkumaan. Oli järkkyä, en päässyt edes vessanpöntöltä ite ylös.