Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää, kun mies on vapaamatkustaja kaikessa perheen yhteisessä
22.10.2022 |
Kaikki synttärit, joulut ja muut juhlahetket joudun suunnittelemaan yksin ja järjestämään yksin. Tekee kyllä jonkun yksittäisen helpon asian niistä, jos käskemällä käsken ja annan tarkat ohjeet niin että ei joudu vaivaamaan päätään yhtään, esim että käy keskiviikkona ostamassa joulukuusi, pituus 230 cm, tuuhea, ja laita se ulkovarastoon sulamaan. Osallistuu juhlaan sitten ihan puolivaloilla, on paikalla mutta ei läsnä, istuu jotenkin vähän sivussa ja ei puhu oikein mitään eikä tee mitään. Vaikka lapsia vartenhan ne joulujutut on ja synttäreiden vietot. Ihan kuin häntä ei voisi vähempää kiinnostaa osallistua siihen, että lapsi puhaltaa synttärikakkunsa kynttilät tai avaa joululahjat. Viime jouluna söi oman joulupuuronsa olohuoneen sohvalla telkkaria katsoen, minä ja lapset ruokapöydässä. Kuopuksen viime synttäreillä ei ottanut edes kakkua, vaikka tykkää paljon kakuista. Kun räjähdän lopulta tällaisesta käytöksestä, hän loukkaantuu verisesti. Erota hän ei halua ja perheen halusi perustaa, jopa enemmän kuin minä. Mitä tämä oikein on?
Kommentit (1808)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen reilu 30v perheetön mies. En myöskään ole kiinnostunut mistään hössötyksistä tai väkinäisestä yhdessäolosta, vaan koen suuremmaksi juhlan aiheeksi sen, että saan vihdoin olla rauhassa. En vietä omia synttäreitä tai jouluja tai muitakaan juhlia millään tavoin. Jos joku muu järjestää bileet ja saan kutsun, niin toki voin mennä, jos siltä sattuu tuntumaan, mutta väkisin minua ei saa tällaisiin raahattua. Tämä koskee myös jouluja, jolloin varaan yleensä itselleni reissun johonkin ulkomaille, jotta ei tarvitse osallistua mihinkään ah niin ihaniin, mutta samalla niin nähtyihin joulutraditioihin, jotka tuntuvat lähinnä kiusallisilta ja teennäisiltä, vaikka lapsena olivatkin hauskoja.
Näen sinun miehessäsi hyvin paljon samaa kuin itsessäni ja ymmärrän varsin hyvin, mistä hänen toiminnassaan on kyse. Anna hänen olla oma itsensä, äläkä väkisin patista mihinkään kissanristiäisiin tms. vaan osta hänelle vaikka matkalahjakortti joululahjaksi, jolla saa lähteä vaikka Rodokselle evakkoon joulun ajaksi keskenään. Kaikki eivät ole luonteeltaan seurallisia tai samanlaisia kuin sinä.
Voi ristus mitä tekstiä.
Siinä on se pienen pieni ero, että parisuhteessa ja lapsia omaavana ei yksinkertaisesti voi ajatella vain ja ainoastaan itseään.
Se pienenpieni ero on se, että nainen saa kyllä ajatella vain ja ainoastaan itseään, koska viimejouluna täällä oli sellainen kirjoitus missä äiti valitteli, että joutuu yksin hoitamaan perhejoulun niin kaikki ehdotti, että lähde yksin hotelliin tai varaa matka jonnekkin ja jätä mies ja lapset yksin joulun viettoon. Nyt, kun mies tätä ehdottaa samaa niin haukutaan ja mesotaan :D:D::D:D::D:D:D:D:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen reilu 30v perheetön mies. En myöskään ole kiinnostunut mistään hössötyksistä tai väkinäisestä yhdessäolosta, vaan koen suuremmaksi juhlan aiheeksi sen, että saan vihdoin olla rauhassa. En vietä omia synttäreitä tai jouluja tai muitakaan juhlia millään tavoin. Jos joku muu järjestää bileet ja saan kutsun, niin toki voin mennä, jos siltä sattuu tuntumaan, mutta väkisin minua ei saa tällaisiin raahattua. Tämä koskee myös jouluja, jolloin varaan yleensä itselleni reissun johonkin ulkomaille, jotta ei tarvitse osallistua mihinkään ah niin ihaniin, mutta samalla niin nähtyihin joulutraditioihin, jotka tuntuvat lähinnä kiusallisilta ja teennäisiltä, vaikka lapsena olivatkin hauskoja.
Näen sinun miehessäsi hyvin paljon samaa kuin itsessäni ja ymmärrän varsin hyvin, mistä hänen toiminnassaan on kyse. Anna hänen olla oma itsensä, äläkä väkisin patista mihinkään kissanristiäisiin tms. vaan osta hänelle vaikka matkalahjakortti joululahjaksi, jolla saa lähteä vaikka Rodokselle evakkoon joulun ajaksi keskenään. Kaikki eivät ole luonteeltaan seurallisia tai samanlaisia kuin sinä.
Voi ristus mitä tekstiä.
Siinä on se pienen pieni ero, että parisuhteessa ja lapsia omaavana ei yksinkertaisesti voi ajatella vain ja ainoastaan itseään.
Se pienenpieni ero on se, että nainen saa kyllä ajatella vain ja ainoastaan itseään, koska viimejouluna täällä oli sellainen kirjoitus missä äiti valitteli, että joutuu yksin hoitamaan perhejoulun niin kaikki ehdotti, että lähde yksin hotelliin tai varaa matka jonnekkin ja jätä mies ja lapset yksin joulun viettoon. Nyt, kun mies tätä ehdottaa samaa niin haukutaan ja mesotaan :D:D::D:D::D:D:D:D:D
Niin oli, mutta siinä sekä mies että lapset halusi sen joulun, mutta eivät tehneet mitään sen eteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen reilu 30v perheetön mies. En myöskään ole kiinnostunut mistään hössötyksistä tai väkinäisestä yhdessäolosta, vaan koen suuremmaksi juhlan aiheeksi sen, että saan vihdoin olla rauhassa. En vietä omia synttäreitä tai jouluja tai muitakaan juhlia millään tavoin. Jos joku muu järjestää bileet ja saan kutsun, niin toki voin mennä, jos siltä sattuu tuntumaan, mutta väkisin minua ei saa tällaisiin raahattua. Tämä koskee myös jouluja, jolloin varaan yleensä itselleni reissun johonkin ulkomaille, jotta ei tarvitse osallistua mihinkään ah niin ihaniin, mutta samalla niin nähtyihin joulutraditioihin, jotka tuntuvat lähinnä kiusallisilta ja teennäisiltä, vaikka lapsena olivatkin hauskoja.
Näen sinun miehessäsi hyvin paljon samaa kuin itsessäni ja ymmärrän varsin hyvin, mistä hänen toiminnassaan on kyse. Anna hänen olla oma itsensä, äläkä väkisin patista mihinkään kissanristiäisiin tms. vaan osta hänelle vaikka matkalahjakortti joululahjaksi, jolla saa lähteä vaikka Rodokselle evakkoon joulun ajaksi keskenään. Kaikki eivät ole luonteeltaan seurallisia tai samanlaisia kuin sinä.
Voi ristus mitä tekstiä.
Siinä on se pienen pieni ero, että parisuhteessa ja lapsia omaavana ei yksinkertaisesti voi ajatella vain ja ainoastaan itseään.
Se pienenpieni ero on se, että nainen saa kyllä ajatella vain ja ainoastaan itseään, koska viimejouluna täällä oli sellainen kirjoitus missä äiti valitteli, että joutuu yksin hoitamaan perhejoulun niin kaikki ehdotti, että lähde yksin hotelliin tai varaa matka jonnekkin ja jätä mies ja lapset yksin joulun viettoon. Nyt, kun mies tätä ehdottaa samaa niin haukutaan ja mesotaan :D:D::D:D::D:D:D:D:D
Itse juuri kiinnitin samaan asiaan huomiota, kun otin kantaa viime jouluna siihen keskusteluun ja minua oltiin lynkkäämassa oikein porukalla, kun sanoin, että miettikää nyt oikeasti mitä te pyydätte tekemään :D
Eli ongelmana olikin vain se, että kyseessä oli silloin Nainen eikä Mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun isä on tuollainen. Lapsena tuskin olisi synttäreitä vietetty, täytekakkua syöty, lomareissulla käyty tai jouluakaan laitettu jos äiti ei olisi järjestänyt ihan kaikkea. Isää kiinnosti töidensä ulkopuolella lähinnä sohvalla makoilu televisiota katsellen. Edes lastensa synnytyksiin ei vaivautunut paikalle. Lomalle lähti, kun vaimo suunnitteli ja varasi majoituksen ja pakkasi tavarat valmiiksi. Esimerkkejä olisi valtavasti.
Aikuisen, lapsia hankkineen ihmisen täytyy ymmärtää, että tietyt asiat lapsiperheessä täytyy vain lasten takia tehdä. Ne tehdään lapsen iloksi riippumatta siitä kiinnostaako miestä vai ei.
Meilläkin varmaan lapset luulee ihan samanlailla, että minä en matkaa varten tee mitään valmisteluita, koska ei ne näe sitä suunnittelu työtä mitä me tehdään vaimon kanssa.
Jos minä en niitä matkarahoja tienaisi niin ei mitään matkoja tehtäisi.
Ehdotan yleensä useita eri matkailuvaihtoehtoja mutta ne ei kelpaa vaimolle ja hän sitten päättä joka kerta sen paikan ja monesti ollut vielä niin, että minä olen ensin itse ehdottanut jotain paikkaa ja vaimo on antanut ehdottoman ein ja sitten "keksii" itse saman paikan ehdottaa parin tunnin päästä omana ideana.
Lisäksi minä pakkaan joka kerta mutta vaimon mielestä se mitä minä pakkaan ei riitä ja pakkaan väärin jne. Lähdetään esim 2 päivän reissuun niin vaimo pakkaa itselleen 5 matkalaukullista tavaraa. Minulla on repussa kahdet bokserit, paita sekä sukat ja hygieniasetti + kännykän laturi. Ja vaimo joka kerta jaksaa valittaa, että nuo ei riitä mihinkään.
Sinulla voi olla eri tilanne, mutta meillä kotona ja aika monessa muussa paikassa asiat menivät juurikin kuvailemallani tavalla.
Eikä isä ollut mikään maksaja. Äitini hankki puolet perheen tuloista hoitaen lapset ja kodin lähes yksin.
T. Lainaamasi viestin kirjoittaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä, että mies haluaisi viettää joulua/synttäreitä/lomia/arkea eritavalla. Olin ajautua itse samaan tilanteeseen, kunnes JUTTELIMME. Mies sanoi, että joulu tulee ilman viittä eri laatikkolajia, suursiivousta, ylenpalttista koristelua. Hänelle riittää jouluvalot ja kinkku. Teimme sitten sellaisen joulun ja voin sanoa, että oikeassa oli! Ja paljon pienemmällä stressillä. Eli anna miehellekin sanavaltaa ja kysy, miten haluaa tehdä niin saat hänet mukaan juttuihin.
Meillä mies sanonut saman. Sanoi suoraan, ettei tarvitse mitään jouluja, vappuja, pääsiäisiä, juhannuksia tai synttäreitä. Hän haluaa vain olla, koska sai kaiken tarvitsemansa jo lapsena, eikä tajua miksi vielä aikuisena pitäisi niitä jaksaa.
No, en itsekään aina jaksaisi, mutta kolmen lapsemme kuullen tuollainen purkaus oli melko kohtuuton. Siitä päivästä lähtien lapset ovat halveksineet koko ukkoa entistä enemmän. Lopetin kaiken hänen puolestaan tekemisen ja lapset tajusivat kerrasta, miksi olen aina lopen uupunut. Tälle joululle ehdottivat itse, että isä menisi vaikka hotelliin. Isä sai hepulin ja totesi, että haluaa tietysti lasten kanssa perhejoulun ja lässytilässyti. Ei ihan uponnut lapsiin.
Jännä seurailla, miten tästä eteenpäin. Itse olen valmistellut elämää lasten kanssa niin, että kahden vuoden päästä asumme jo muualla, kun saamme siihen mahdollisuuden. Saadaan sitten joulut ja muut ilman ankeilua.
voimafantasia kirjoituksia taas joltain.
Lapset mitään tuollaisesta tajua tai rupea halveksimaan vanhempiaan. Oikein lapsien kanssa olet valmistellut? Eli haukkunut isää kokoaika, kun kerkeää? Yleensä lapsille on tärkein joulussa ne lahjat ja karkit/suklaat. Se joulupöytä on vanhempien juttu. Melkein kaikki lapset vihaa jouluruokia.
Ei lapset ehkä tajua, jos ovat vauvoja tai jotenkin kehitysvammaisia.
Mutta normaalit lapset tajuaa, aika pienetkin.
Pikkuveljeni isä oli samanlainen. Ei osallistunut mihinkään, eikä järjestänyt mitään oma-aloitteisuus täysi nolla. Juhannukset, kesälomat ja joulut oli hänelle jotain surkutteluaikaa, aina jaksoi marista, miten joulut ja muut ei ole kuin ennen. Istui hiljaa samassa huoneessa ja paiskoi ovia jos liikkui johonkin. Joskus sulkeutui vessaan tai makkariin itkemään omaa surkeuttaan. Vaikkei siis ollut mitään syytä.
Kyllä pienikin lapsi aistii sellaisen ankeuttajan läsnäolon. Ihan kuin se olisi tarkoituksella halunnut että muut huolestuu ja maanittelee mukaan. Tosi kiva yrittää viettää synttäreitä, kun joku lukkiutuu makkariin dramaattisesti ovia paiskoen ja tuhertaa sitten itkua siellä.
Ei tuo ihminen mikään aikuinen ollut, saati että olisi voinut sanoa vanhemmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä, että mies haluaisi viettää joulua/synttäreitä/lomia/arkea eritavalla. Olin ajautua itse samaan tilanteeseen, kunnes JUTTELIMME. Mies sanoi, että joulu tulee ilman viittä eri laatikkolajia, suursiivousta, ylenpalttista koristelua. Hänelle riittää jouluvalot ja kinkku. Teimme sitten sellaisen joulun ja voin sanoa, että oikeassa oli! Ja paljon pienemmällä stressillä. Eli anna miehellekin sanavaltaa ja kysy, miten haluaa tehdä niin saat hänet mukaan juttuihin.
En ymmärrä, miksi avauksesi on saanut alapeukkuja, koska juuri noinhan pitäisi tehdä, keskustella.
Minä ja puolisoni olemme viettäneet viimeiset kaksi joulua kaksin kotona (sitä ennen ulkomailla tai molemmat omien läheistensä kanssa). Minä olen halunnut laittaa jouluruokia, joten olen tehnyt sen. Siivooja on käynyt tekemässä tavallista perusteellisemman siivouksen. Minä olen halunnut jouluverhot ja joululiinoja, joten olen hankkinut ne. Puoliso osallistui omalta osaltaan järjestelemällä apunani paikat niin, että siivooja pystyi putsaamaan kaikki pinnat, sekä lämmittämällä saunan ja takan.
En itse ole koskaan viettänyt esimerkiksi Halloweenia, ja minusta olisi täysin kohtuutonta, jos puoliso sanoisi, että tänä vuonna hän haluaa järjestää Halloween-juhlat, joihin kutsutaan kavereita ja joita varten hankitaan koristeita ja ruokia jne. Tai jos hän haluaisi juhannukseksi kutsua tänne maalle sukulaisensa ja lämmittää saunan, nostaa lipun salkoon, laittaa perinteisiä juhannusruokia jne. Tottakai hän saisi tehdä niin, ja kyllä mitä jotain pientä tekisin hänen avukseen, mutta en todellakaan kokisi, että minun kuuluu tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä, että mies haluaisi viettää joulua/synttäreitä/lomia/arkea eritavalla. Olin ajautua itse samaan tilanteeseen, kunnes JUTTELIMME. Mies sanoi, että joulu tulee ilman viittä eri laatikkolajia, suursiivousta, ylenpalttista koristelua. Hänelle riittää jouluvalot ja kinkku. Teimme sitten sellaisen joulun ja voin sanoa, että oikeassa oli! Ja paljon pienemmällä stressillä. Eli anna miehellekin sanavaltaa ja kysy, miten haluaa tehdä niin saat hänet mukaan juttuihin.
Meillä mies sanonut saman. Sanoi suoraan, ettei tarvitse mitään jouluja, vappuja, pääsiäisiä, juhannuksia tai synttäreitä. Hän haluaa vain olla, koska sai kaiken tarvitsemansa jo lapsena, eikä tajua miksi vielä aikuisena pitäisi niitä jaksaa.
No, en itsekään aina jaksaisi, mutta kolmen lapsemme kuullen tuollainen purkaus oli melko kohtuuton. Siitä päivästä lähtien lapset ovat halveksineet koko ukkoa entistä enemmän. Lopetin kaiken hänen puolestaan tekemisen ja lapset tajusivat kerrasta, miksi olen aina lopen uupunut. Tälle joululle ehdottivat itse, että isä menisi vaikka hotelliin. Isä sai hepulin ja totesi, että haluaa tietysti lasten kanssa perhejoulun ja lässytilässyti. Ei ihan uponnut lapsiin.
Jännä seurailla, miten tästä eteenpäin. Itse olen valmistellut elämää lasten kanssa niin, että kahden vuoden päästä asumme jo muualla, kun saamme siihen mahdollisuuden. Saadaan sitten joulut ja muut ilman ankeilua.
voimafantasia kirjoituksia taas joltain.
Lapset mitään tuollaisesta tajua tai rupea halveksimaan vanhempiaan. Oikein lapsien kanssa olet valmistellut? Eli haukkunut isää kokoaika, kun kerkeää? Yleensä lapsille on tärkein joulussa ne lahjat ja karkit/suklaat. Se joulupöytä on vanhempien juttu. Melkein kaikki lapset vihaa jouluruokia.
Kyllä meillä ainakin lapset nauttii nimenomaa joulun tunnelmasta, ovat 6v. ja 10v. Osallistuvat mielellään jouluvalmisteluihin ja osaavat ajatella joulua muunakin kuin aattoillan lahjojen avauksena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä, että mies haluaisi viettää joulua/synttäreitä/lomia/arkea eritavalla. Olin ajautua itse samaan tilanteeseen, kunnes JUTTELIMME. Mies sanoi, että joulu tulee ilman viittä eri laatikkolajia, suursiivousta, ylenpalttista koristelua. Hänelle riittää jouluvalot ja kinkku. Teimme sitten sellaisen joulun ja voin sanoa, että oikeassa oli! Ja paljon pienemmällä stressillä. Eli anna miehellekin sanavaltaa ja kysy, miten haluaa tehdä niin saat hänet mukaan juttuihin.
Meillä mies sanonut saman. Sanoi suoraan, ettei tarvitse mitään jouluja, vappuja, pääsiäisiä, juhannuksia tai synttäreitä. Hän haluaa vain olla, koska sai kaiken tarvitsemansa jo lapsena, eikä tajua miksi vielä aikuisena pitäisi niitä jaksaa.
No, en itsekään aina jaksaisi, mutta kolmen lapsemme kuullen tuollainen purkaus oli melko kohtuuton. Siitä päivästä lähtien lapset ovat halveksineet koko ukkoa entistä enemmän. Lopetin kaiken hänen puolestaan tekemisen ja lapset tajusivat kerrasta, miksi olen aina lopen uupunut. Tälle joululle ehdottivat itse, että isä menisi vaikka hotelliin. Isä sai hepulin ja totesi, että haluaa tietysti lasten kanssa perhejoulun ja lässytilässyti. Ei ihan uponnut lapsiin.
Jännä seurailla, miten tästä eteenpäin. Itse olen valmistellut elämää lasten kanssa niin, että kahden vuoden päästä asumme jo muualla, kun saamme siihen mahdollisuuden. Saadaan sitten joulut ja muut ilman ankeilua.
voimafantasia kirjoituksia taas joltain.
Lapset mitään tuollaisesta tajua tai rupea halveksimaan vanhempiaan. Oikein lapsien kanssa olet valmistellut? Eli haukkunut isää kokoaika, kun kerkeää? Yleensä lapsille on tärkein joulussa ne lahjat ja karkit/suklaat. Se joulupöytä on vanhempien juttu. Melkein kaikki lapset vihaa jouluruokia.Kyllä meillä ainakin lapset nauttii nimenomaa joulun tunnelmasta, ovat 6v. ja 10v. Osallistuvat mielellään jouluvalmisteluihin ja osaavat ajatella joulua muunakin kuin aattoillan lahjojen avauksena.
Miksiköhän niissä perheissä joissa ei lahjoja jouluna jaella niin se joulu ei ole niin iso aihe? Päin vastoin.
Ja mikähän ihmeen pakko niitä jouluja sun muita hössötyksiä on pakko viettää? Mitä jos vain itsekin relaisit, niin voisit olla itsekin ihan tyytyväinen sen sijaan, että edellytät miehen osallistuvan sinun sekoiluihisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä, että mies haluaisi viettää joulua/synttäreitä/lomia/arkea eritavalla. Olin ajautua itse samaan tilanteeseen, kunnes JUTTELIMME. Mies sanoi, että joulu tulee ilman viittä eri laatikkolajia, suursiivousta, ylenpalttista koristelua. Hänelle riittää jouluvalot ja kinkku. Teimme sitten sellaisen joulun ja voin sanoa, että oikeassa oli! Ja paljon pienemmällä stressillä. Eli anna miehellekin sanavaltaa ja kysy, miten haluaa tehdä niin saat hänet mukaan juttuihin.
Meillä mies sanonut saman. Sanoi suoraan, ettei tarvitse mitään jouluja, vappuja, pääsiäisiä, juhannuksia tai synttäreitä. Hän haluaa vain olla, koska sai kaiken tarvitsemansa jo lapsena, eikä tajua miksi vielä aikuisena pitäisi niitä jaksaa.
No, en itsekään aina jaksaisi, mutta kolmen lapsemme kuullen tuollainen purkaus oli melko kohtuuton. Siitä päivästä lähtien lapset ovat halveksineet koko ukkoa entistä enemmän. Lopetin kaiken hänen puolestaan tekemisen ja lapset tajusivat kerrasta, miksi olen aina lopen uupunut. Tälle joululle ehdottivat itse, että isä menisi vaikka hotelliin. Isä sai hepulin ja totesi, että haluaa tietysti lasten kanssa perhejoulun ja lässytilässyti. Ei ihan uponnut lapsiin.
Jännä seurailla, miten tästä eteenpäin. Itse olen valmistellut elämää lasten kanssa niin, että kahden vuoden päästä asumme jo muualla, kun saamme siihen mahdollisuuden. Saadaan sitten joulut ja muut ilman ankeilua.
voimafantasia kirjoituksia taas joltain.
Lapset mitään tuollaisesta tajua tai rupea halveksimaan vanhempiaan. Oikein lapsien kanssa olet valmistellut? Eli haukkunut isää kokoaika, kun kerkeää? Yleensä lapsille on tärkein joulussa ne lahjat ja karkit/suklaat. Se joulupöytä on vanhempien juttu. Melkein kaikki lapset vihaa jouluruokia.Kyllä meillä ainakin lapset nauttii nimenomaa joulun tunnelmasta, ovat 6v. ja 10v. Osallistuvat mielellään jouluvalmisteluihin ja osaavat ajatella joulua muunakin kuin aattoillan lahjojen avauksena.
Miksiköhän niissä perheissä joissa ei lahjoja jouluna jaella niin se joulu ei ole niin iso aihe? Päin vastoin.
Sit yllättävän monessa perheessä joulu on alkoholikeskeistä mikä ei lapsia yleensä mielytä yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä, että mies haluaisi viettää joulua/synttäreitä/lomia/arkea eritavalla. Olin ajautua itse samaan tilanteeseen, kunnes JUTTELIMME. Mies sanoi, että joulu tulee ilman viittä eri laatikkolajia, suursiivousta, ylenpalttista koristelua. Hänelle riittää jouluvalot ja kinkku. Teimme sitten sellaisen joulun ja voin sanoa, että oikeassa oli! Ja paljon pienemmällä stressillä. Eli anna miehellekin sanavaltaa ja kysy, miten haluaa tehdä niin saat hänet mukaan juttuihin.
Meillä mies sanonut saman. Sanoi suoraan, ettei tarvitse mitään jouluja, vappuja, pääsiäisiä, juhannuksia tai synttäreitä. Hän haluaa vain olla, koska sai kaiken tarvitsemansa jo lapsena, eikä tajua miksi vielä aikuisena pitäisi niitä jaksaa.
No, en itsekään aina jaksaisi, mutta kolmen lapsemme kuullen tuollainen purkaus oli melko kohtuuton. Siitä päivästä lähtien lapset ovat halveksineet koko ukkoa entistä enemmän. Lopetin kaiken hänen puolestaan tekemisen ja lapset tajusivat kerrasta, miksi olen aina lopen uupunut. Tälle joululle ehdottivat itse, että isä menisi vaikka hotelliin. Isä sai hepulin ja totesi, että haluaa tietysti lasten kanssa perhejoulun ja lässytilässyti. Ei ihan uponnut lapsiin.
Jännä seurailla, miten tästä eteenpäin. Itse olen valmistellut elämää lasten kanssa niin, että kahden vuoden päästä asumme jo muualla, kun saamme siihen mahdollisuuden. Saadaan sitten joulut ja muut ilman ankeilua.
voimafantasia kirjoituksia taas joltain.
Lapset mitään tuollaisesta tajua tai rupea halveksimaan vanhempiaan. Oikein lapsien kanssa olet valmistellut? Eli haukkunut isää kokoaika, kun kerkeää? Yleensä lapsille on tärkein joulussa ne lahjat ja karkit/suklaat. Se joulupöytä on vanhempien juttu. Melkein kaikki lapset vihaa jouluruokia.
Eikä vihaa. Tunnelmallinen joulupöytä ruokineen on lapsesta lähtien ollut parhaita asioita joulussa.
Melkoista lasten aliarviointia väittää, että pelkät lahjat ja suklaat riittäisivät rakkaiden joulumuistojen syntymiseen. Oli aivan ihanaa lapsena osallistua yhteisen joulun laittamiseen ja nauttia yhdessä lopputuloksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä, että mies haluaisi viettää joulua/synttäreitä/lomia/arkea eritavalla. Olin ajautua itse samaan tilanteeseen, kunnes JUTTELIMME. Mies sanoi, että joulu tulee ilman viittä eri laatikkolajia, suursiivousta, ylenpalttista koristelua. Hänelle riittää jouluvalot ja kinkku. Teimme sitten sellaisen joulun ja voin sanoa, että oikeassa oli! Ja paljon pienemmällä stressillä. Eli anna miehellekin sanavaltaa ja kysy, miten haluaa tehdä niin saat hänet mukaan juttuihin.
Meillä mies sanonut saman. Sanoi suoraan, ettei tarvitse mitään jouluja, vappuja, pääsiäisiä, juhannuksia tai synttäreitä. Hän haluaa vain olla, koska sai kaiken tarvitsemansa jo lapsena, eikä tajua miksi vielä aikuisena pitäisi niitä jaksaa.
No, en itsekään aina jaksaisi, mutta kolmen lapsemme kuullen tuollainen purkaus oli melko kohtuuton. Siitä päivästä lähtien lapset ovat halveksineet koko ukkoa entistä enemmän. Lopetin kaiken hänen puolestaan tekemisen ja lapset tajusivat kerrasta, miksi olen aina lopen uupunut. Tälle joululle ehdottivat itse, että isä menisi vaikka hotelliin. Isä sai hepulin ja totesi, että haluaa tietysti lasten kanssa perhejoulun ja lässytilässyti. Ei ihan uponnut lapsiin.
Jännä seurailla, miten tästä eteenpäin. Itse olen valmistellut elämää lasten kanssa niin, että kahden vuoden päästä asumme jo muualla, kun saamme siihen mahdollisuuden. Saadaan sitten joulut ja muut ilman ankeilua.
voimafantasia kirjoituksia taas joltain.
Lapset mitään tuollaisesta tajua tai rupea halveksimaan vanhempiaan. Oikein lapsien kanssa olet valmistellut? Eli haukkunut isää kokoaika, kun kerkeää? Yleensä lapsille on tärkein joulussa ne lahjat ja karkit/suklaat. Se joulupöytä on vanhempien juttu. Melkein kaikki lapset vihaa jouluruokia.Kyllä meillä ainakin lapset nauttii nimenomaa joulun tunnelmasta, ovat 6v. ja 10v. Osallistuvat mielellään jouluvalmisteluihin ja osaavat ajatella joulua muunakin kuin aattoillan lahjojen avauksena.
Miksiköhän niissä perheissä joissa ei lahjoja jouluna jaella niin se joulu ei ole niin iso aihe? Päin vastoin.
Tarkoitatko heitä, joilla ei uskonnollisista syistä vietetä joulua?
Vierailija kirjoitti:
Ja mikähän ihmeen pakko niitä jouluja sun muita hössötyksiä on pakko viettää? Mitä jos vain itsekin relaisit, niin voisit olla itsekin ihan tyytyväinen sen sijaan, että edellytät miehen osallistuvan sinun sekoiluihisi.
Tuossa perheessä on lapsia. Kun niitä on mennyt hankkimaan, sitten pitää muistaa, että niille lapsille pitää järjestää hyviä lapsuusmuistoja. Jos jollekin suosittelen eroa ja yksinhuoltajuutta, niin suosittelen sitä oikein lämpimästi aloittajalle. Noin vetelä mies pitää potkaista pois perheestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini oli aikanaan ihan samanlainen pirttihirmu kuin ap ja toivon näin jälkeenpäinkin vielä, että ihan jokaisen joulun olisi voinut jättää mieluummin välistä, kuin kuunnella ja katsella sitä jatkuvaa jäkätystä ja hermoromahdusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin koko ketjun, mutta aloittaja ei kertonut lainkaan, millainen miehen oma lapsuus on ollut. Osallistuiko hänen isänsä järjestelyihin? Suunnitteliko hänen isänsä perheen yhteisiä juttuja? Vai oliko siinäkin perheessä niin, että kaikki aloittajan kertomat asiat olivat äidin vastuulla?
Tunnen itseään perhekeskeisiksi kuvailemia miehiä, joille perhekeskeisyys käytännön tasolla tarkoittaa työssäkäyntiä ja palkan kantamista perheelle, jotta perheellä on katto pään päällä ja varaa ruokaan ja muuhun. "Omakotitalo, vaimo, kaksi lasta, farmariauto ja kultainen noutaja" on miehenkin toive, mutta miehen osuus tuossa on vain finanssipuolella. Ja malli on opittu lapsuudenkodissa.
En tiedä, millaisissa väleissa aloittaja on anoppinsa kanssa, mutta jos hyvissä väleissä, voisi jutella joskus anopin kanssa ihan kahdestaan asiasta. Anopilla saattaisi olla jotain vinkkejäkin, mistä narusta kannattaisi kokeilla vetää. Jos mies esimerkiksi on kiinnostunut jääkiekosta, niin saattaa innostua osallistumaan paremmin, jos joku lapsista alkaa harrastaa jääkiekkoa. Tässä pitää vaan muistaa, että harrastukseen kuskaamiset, kaikki turnaukset, kausimaksujen maksamiset yms pitää jättää kokonaan miehen vastuulle. Kun tulee viikonloppuisin pelimatkoja, koko perhe voi osallistua. Kommentissani ei pidä takertua jääkiekkoon, koska jokin muukin asia voi olla isän ja lasten välillä innostava. En väitä, että aloittajan perheessä sataprosenttisen varmasti mies kokisi olevansa ulkopuolinen, mutta silti kuulostaa siltä, ettei miehellä tällä hetkellä ole mitään sellaista asiaa, jota hän innoissaan tekisi perheensä kanssa. Edes lastensa kanssa. Jokin yhteinen juttu siis pitäisi löytää isän ja lasten välille ja siitä jutusta nakittaa vastuu kokonaan isälle.
Osittain ihan hyvää tekstiä, mutta miksi vastuu tämänkin asian selvittämisestä ja korjausyrityksistä sysätään vaimolle? Miksi vaimon pitäisi olla se, joka kyselee anopilta neuvoja miten saada mies osallistmaan perheeseen? Miksi vaimon pitää olla se, joka keksii isälle ja lapsille yhteisen harrastuksen, sellaisen, joka sattuu sille miehelle kelpaamaan?
Koska vaimo on tässä se, jolla on ongelma. En huomannut mitään aloittajan kommenttia, jossa hän olisi kertonut asian olevan miehelleen ongelma. Miehelle siis sopii oikein hyvin, että jatketaan tällä tavalla seuraavat 20 vuotta, mutta vaimolle ei tunnu sopivan. Voisin verrata tätä vaikka siihen, että jos mulla on selkä kipeä, miksi mieheni pitäisi mennä lääkäriin, vaikka hänen selkänsä ei ole kipeä.
Sinulla on väärä vertaus. Oikeasti pitäisi verrata aloituksen tilannetta siihen, että lapsella on selkä kipeä, mutta miestä ei edes oman lapsen kipu kiinnosta.
Hyvä pointti, myönnän. Mutta kuten jo sanoin, miehen mielestä kaikki on nyt just niinkuin hän haluaakin kaiken olevan. Sen vuoksi mies ei kaipaa eikä edes halua hakea muutosta asiaan. Miksi korjata sellaista, mikä ei ole edes rikki? Ehkä aloittajan tapauksessa olisikin hyvä, jos lapset - eikä siis aloittaja - alkaisivat vaatia mieheltä enemmän.
Mulle tuli jo aiemmin mieleen kysyä, kuinka paljon lasten isä viettää lastensa kanssa aikaa niin, että aloittaja itse ei ole lainkaan paikalla? Ja mitä isä ja lapset silloin tekevät? Vai tekevätkö yhtään mitään? Voisivatko lapset ehdottaa isälleen jotain kivaa yhteistä tekemistä?
Tietenkin miehen pitäisi tajuta oma-aloitteisesti muuttaa omaa toimintatapaansa suhteessa lapsiinsa, mutta jos mies on nykytilanteeseen ihan tyytyväinen eikä lapsetkaan ilmaise tyytymättömyyttään, ei hän näe tarvetta muutokselle. Aloittaja voi jatkaa nykyisellä linjalla, ottaa eron tai tehdä jotain sellaista, mikä saa miehen ymmärtämään muutoksen tarpeen. Jos mä olisin aloittajan tilanteessa, alkaisin yhä useammin tekemään miehelle välttämättömäksi asioiden järjestämise ja lasten huomioimisen. Ihan vaikka vain hankkimalla lapselle synttärilahjat laivaristeilyyn isänsä kanssa. Itse en lähtisi mukaan, koska nimenomaan haluaisin, että isä ja lapsi olisivat kahdestaan ja isän tehtäväksi jäisi pitää huolta, että lapsella on risteilyllä hauskaa. On nimittäin ihan mahdollista, että isälläkin olisi risteilyllä hauskaa lapsensa kanssa ja isä haluaisi toisenkin kerran risteilylle. Ja varaisi sen jälkeen matkaliput ihan itse.
Olen edelleen sitä mieltä, että aloittajan miehellä ja lapsilla ei todennäköisesti ole mitään yhteistä juttua. Ja koska sellaista ei ole, miehellä ei ole tarvetta pistää tikkua ristiin. Aloittaja ei toimi väärin vaan toimii nimenomaan lastensa parhaaksi, mutta samalla hän mahdollistaa miehen osallistumattomuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä, että mies haluaisi viettää joulua/synttäreitä/lomia/arkea eritavalla. Olin ajautua itse samaan tilanteeseen, kunnes JUTTELIMME. Mies sanoi, että joulu tulee ilman viittä eri laatikkolajia, suursiivousta, ylenpalttista koristelua. Hänelle riittää jouluvalot ja kinkku. Teimme sitten sellaisen joulun ja voin sanoa, että oikeassa oli! Ja paljon pienemmällä stressillä. Eli anna miehellekin sanavaltaa ja kysy, miten haluaa tehdä niin saat hänet mukaan juttuihin.
Meillä mies sanonut saman. Sanoi suoraan, ettei tarvitse mitään jouluja, vappuja, pääsiäisiä, juhannuksia tai synttäreitä. Hän haluaa vain olla, koska sai kaiken tarvitsemansa jo lapsena, eikä tajua miksi vielä aikuisena pitäisi niitä jaksaa.
No, en itsekään aina jaksaisi, mutta kolmen lapsemme kuullen tuollainen purkaus oli melko kohtuuton. Siitä päivästä lähtien lapset ovat halveksineet koko ukkoa entistä enemmän. Lopetin kaiken hänen puolestaan tekemisen ja lapset tajusivat kerrasta, miksi olen aina lopen uupunut. Tälle joululle ehdottivat itse, että isä menisi vaikka hotelliin. Isä sai hepulin ja totesi, että haluaa tietysti lasten kanssa perhejoulun ja lässytilässyti. Ei ihan uponnut lapsiin.
Jännä seurailla, miten tästä eteenpäin. Itse olen valmistellut elämää lasten kanssa niin, että kahden vuoden päästä asumme jo muualla, kun saamme siihen mahdollisuuden. Saadaan sitten joulut ja muut ilman ankeilua.
voimafantasia kirjoituksia taas joltain.
Lapset mitään tuollaisesta tajua tai rupea halveksimaan vanhempiaan. Oikein lapsien kanssa olet valmistellut? Eli haukkunut isää kokoaika, kun kerkeää? Yleensä lapsille on tärkein joulussa ne lahjat ja karkit/suklaat. Se joulupöytä on vanhempien juttu. Melkein kaikki lapset vihaa jouluruokia.Kyllä meillä ainakin lapset nauttii nimenomaa joulun tunnelmasta, ovat 6v. ja 10v. Osallistuvat mielellään jouluvalmisteluihin ja osaavat ajatella joulua muunakin kuin aattoillan lahjojen avauksena.
Miksiköhän niissä perheissä joissa ei lahjoja jouluna jaella niin se joulu ei ole niin iso aihe? Päin vastoin.
Tarkoitatko heitä, joilla ei uskonnollisista syistä vietetä joulua?
Tuskin heillä nyt sitä ongelmaa on, kun eivät vietä joulua muutenkaan. Puhun nyt perheistä joissa joulua ei vietetä, koska ei ole varaa viettää joulua tai alkoholi on se tärkeämpi juttu. Tai ei vain vietetä, koska ei ole rahaa tai ei välitetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä, että mies haluaisi viettää joulua/synttäreitä/lomia/arkea eritavalla. Olin ajautua itse samaan tilanteeseen, kunnes JUTTELIMME. Mies sanoi, että joulu tulee ilman viittä eri laatikkolajia, suursiivousta, ylenpalttista koristelua. Hänelle riittää jouluvalot ja kinkku. Teimme sitten sellaisen joulun ja voin sanoa, että oikeassa oli! Ja paljon pienemmällä stressillä. Eli anna miehellekin sanavaltaa ja kysy, miten haluaa tehdä niin saat hänet mukaan juttuihin.
En ymmärrä, miksi avauksesi on saanut alapeukkuja, koska juuri noinhan pitäisi tehdä, keskustella.
Minä ja puolisoni olemme viettäneet viimeiset kaksi joulua kaksin kotona (sitä ennen ulkomailla tai molemmat omien läheistensä kanssa). Minä olen halunnut laittaa jouluruokia, joten olen tehnyt sen. Siivooja on käynyt tekemässä tavallista perusteellisemman siivouksen. Minä olen halunnut jouluverhot ja joululiinoja, joten olen hankkinut ne. Puoliso osallistui omalta osaltaan järjestelemällä apunani paikat niin, että siivooja pystyi putsaamaan kaikki pinnat, sekä lämmittämällä saunan ja takan.
En itse ole koskaan viettänyt esimerkiksi Halloweenia, ja minusta olisi täysin kohtuutonta, jos puoliso sanoisi, että tänä vuonna hän haluaa järjestää Halloween-juhlat, joihin kutsutaan kavereita ja joita varten hankitaan koristeita ja ruokia jne. Tai jos hän haluaisi juhannukseksi kutsua tänne maalle sukulaisensa ja lämmittää saunan, nostaa lipun salkoon, laittaa perinteisiä juhannusruokia jne. Tottakai hän saisi tehdä niin, ja kyllä mitä jotain pientä tekisin hänen avukseen, mutta en todellakaan kokisi, että minun kuuluu tehdä.
Ei tämä asia voi olla näin vaikea käsittää.
Te voitte pariskuntana sopia keskenänne mitä lystäätte, vaikka laittaa jouluverhot ikkunaan juhannuksena.
Ymmärrätkö mikä ero on siinä, että perheessä on LAPSIA, joiden vuoksi ja iloksi tietyt asiat tulee järjestää? Riippumatta siitä onko asia toiselle tai kummallekaan vanhemmalle mieluinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on siitä, että mies haluaisi viettää joulua/synttäreitä/lomia/arkea eritavalla. Olin ajautua itse samaan tilanteeseen, kunnes JUTTELIMME. Mies sanoi, että joulu tulee ilman viittä eri laatikkolajia, suursiivousta, ylenpalttista koristelua. Hänelle riittää jouluvalot ja kinkku. Teimme sitten sellaisen joulun ja voin sanoa, että oikeassa oli! Ja paljon pienemmällä stressillä. Eli anna miehellekin sanavaltaa ja kysy, miten haluaa tehdä niin saat hänet mukaan juttuihin.
Meillä mies sanonut saman. Sanoi suoraan, ettei tarvitse mitään jouluja, vappuja, pääsiäisiä, juhannuksia tai synttäreitä. Hän haluaa vain olla, koska sai kaiken tarvitsemansa jo lapsena, eikä tajua miksi vielä aikuisena pitäisi niitä jaksaa.
No, en itsekään aina jaksaisi, mutta kolmen lapsemme kuullen tuollainen purkaus oli melko kohtuuton. Siitä päivästä lähtien lapset ovat halveksineet koko ukkoa entistä enemmän. Lopetin kaiken hänen puolestaan tekemisen ja lapset tajusivat kerrasta, miksi olen aina lopen uupunut. Tälle joululle ehdottivat itse, että isä menisi vaikka hotelliin. Isä sai hepulin ja totesi, että haluaa tietysti lasten kanssa perhejoulun ja lässytilässyti. Ei ihan uponnut lapsiin.
Jännä seurailla, miten tästä eteenpäin. Itse olen valmistellut elämää lasten kanssa niin, että kahden vuoden päästä asumme jo muualla, kun saamme siihen mahdollisuuden. Saadaan sitten joulut ja muut ilman ankeilua.
voimafantasia kirjoituksia taas joltain.
Lapset mitään tuollaisesta tajua tai rupea halveksimaan vanhempiaan. Oikein lapsien kanssa olet valmistellut? Eli haukkunut isää kokoaika, kun kerkeää? Yleensä lapsille on tärkein joulussa ne lahjat ja karkit/suklaat. Se joulupöytä on vanhempien juttu. Melkein kaikki lapset vihaa jouluruokia.Eikä vihaa. Tunnelmallinen joulupöytä ruokineen on lapsesta lähtien ollut parhaita asioita joulussa.
Melkoista lasten aliarviointia väittää, että pelkät lahjat ja suklaat riittäisivät rakkaiden joulumuistojen syntymiseen. Oli aivan ihanaa lapsena osallistua yhteisen joulun laittamiseen ja nauttia yhdessä lopputuloksista.
Ohis..mä kyllä luulen, että jos kouluissa ja päiväkodeissa lanttulaatikko, perunalaatikko, porkkanalaatikko, rosolli ja kinkku alkaisivat olla normiruokaa, moni lasten vanhempikin alkaisi napista asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Ja mikähän ihmeen pakko niitä jouluja sun muita hössötyksiä on pakko viettää? Mitä jos vain itsekin relaisit, niin voisit olla itsekin ihan tyytyväinen sen sijaan, että edellytät miehen osallistuvan sinun sekoiluihisi.
Olisko vaikka siksi, että joulu on omille rakkaille lapsille tärkeä juhla?
Kuulostaa elämäntapamasistelulta.