Onko sinussa parisuhdetta ajatellen joku iso turn off-omanaisuus, joka ei näy päällepäin?

Olen biseksuaalinen mies

Haluan lykätä kikkelini kaikkiin mahdollisiin hemaiseviin naisenpuoliin. Niin vain on. Ikäkään ei ole asiaa hienosäätänyt; aina mielessä.

Kik-li-Kalle kirjoitti:

Haluan lykätä kikkelini kaikkiin mahdollisiin hemaiseviin naisenpuoliin. Niin vain on. Ikäkään ei ole asiaa hienosäätänyt; aina mielessä.

Täällä olisi vähän samantyylinen ihminen mutta nainen. Meistähän voisi tulla pari!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen alle kolmekymppinen ja laihduttanut noin 35 kiloa. Lihomisesta tuli aikoinaan venymisarpia jokaiseen ruumiinkohtaan - edes pohkeet tai yläselkä eivät säästyneet. Vaatteet päällä näytän tavalliselta, mutta alasti rinnat ovat pienet ja roikkuvat, vatsassa rintoihin asti venymisarpia ja löysää, selkä täysin arvilla lantiosta ylöspäin. Mitäänhän näille en mahda, mutta kumppaneiden ilmeitä on ollut mielenkiintoista seurata. Suurin osa ei ole kysynyt tai kommentoinut mitään, vaikka näen, että mieli tekisi.

Minulla myös raskausarpia ja löysää ihoa ympäri kehoa. Etenkin vatsassa arpinen iho roikkuu jo navan yläpuolelta. En ole kehdannut olla alasti kenenkään nähden. Sinulta haluan kysyä, että ovatko miehet nostaneet heti kytkintä vai jääneet pidemmäksi aikaa?

Ei kukaan järkevä mies välitä tuollaisesta asiasta. Kerro etukäteen pelostasi sopivalla hetkellä ja uskon, että suurin osa miehistä on vain kannustavia. Loppujen lopuksi varmaan lähes kaikilla miehilläkin on ulkonäkö- ja suorituspaineita

M52

..kun en osaa tekeytyä pieneksi ja nöyräksi lempeäksi naiseksi, kun mies alkaa röyhistelemään. Se määrä kirosanoja ja huutoa on kyllä karkottanut mulkut, eli yksin elelen taas vaihteeksi...

Olen oikeasti muotoa muuttava matelija, on meitä kyllä aika paljon muitakin.

Ylikoulutus, liiallinen intelligenssi. Harrastin yhdessä vaiheessa ties mitä metafysiikan opiskelua, hengitysharjoituksia ja kehonhallintaa, meditaatiota yhdestettynä täysraittiuteen. Rupes aivot skulaamaan ja maailma avartumaan.

Tää oli

Yks vaihe siis. Raittiina olen edelleen, mut nuo muut jutut jääneet.

Vierailija kirjoitti:

..kun en osaa tekeytyä pieneksi ja nöyräksi lempeäksi naiseksi, kun mies alkaa röyhistelemään. Se määrä kirosanoja ja huutoa on kyllä karkottanut mulkut, eli yksin elelen taas vaihteeksi...

Itse ihastun juurikin vahvatahtoisiin naisiin, jotka osaavat ottaa luulot pois isottelijoista, kunhan eivät itse ole mulkkuja.

En ole koskaan seurustellut tai edes suudellut ja poikuuskin on siis tietysti tallella. M29

Olen huomannut olevani hyvin negatiivinen ihminen. 

Haluaisin ajatella, että visioni olisivat jotenkin universaaleja, mutta huomaan itsekin, että puhun negatiivisesti ja toivottomasti. 

Olen myös huomannut, että pahimmillani olen itsesäälinen, krooninen valittaja.  

Yritän olla ulospäin posiitiivinen hippi, mutta tämä voima puskee ulos väkevänä. 

Olen 52 v- mies. Olen jotenkin pettynyt politiikkaan, yhteiskuntajärjestelmään ja olen tietty masentunut - enkä edes sillai coolisti, niinkun Nic Cave - vaan just tällein toksisesti. 

Suhtaudun kaikkeen varauksella, kriittisesti ja älyllisesti.

Tämä olisi hienoa, jos olisin kirjoittamassa esseetä jostain.

Haluaisin, että silmäni kostuisivat amerikkalaisessa kolmen tähden elokuvassa ja että voisin pitää jostain radiomusiikista ( Teinipäät - Downtown ja Maustetytöt poikkeus ) .

Minun pitäisi hurjasti tehdä jotain, että pääsisin tästä apatiasta.  

Lukemista ja kirjoittamista olen yrittänyt -ei toimi. En osaa. 

Voisiko se olla nyrkkeily, uinti tai teatteri? Tunnistan itsessäni nämä piirteet ja olisi vastuutonta lähteä uuteen suhteeseen näin vihamielisenä. 

Vegaani ja taipumus unissakävelyyn.

Alkoholismi.

Liian paljon rahaa

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut olevani hyvin negatiivinen ihminen. 

Haluaisin ajatella, että visioni olisivat jotenkin universaaleja, mutta huomaan itsekin, että puhun negatiivisesti ja toivottomasti. 

Olen myös huomannut, että pahimmillani olen itsesäälinen, krooninen valittaja.  

Yritän olla ulospäin posiitiivinen hippi, mutta tämä voima puskee ulos väkevänä. 

Olen 52 v- mies. Olen jotenkin pettynyt politiikkaan, yhteiskuntajärjestelmään ja olen tietty masentunut - enkä edes sillai coolisti, niinkun Nic Cave - vaan just tällein toksisesti. 

Suhtaudun kaikkeen varauksella, kriittisesti ja älyllisesti.

Tämä olisi hienoa, jos olisin kirjoittamassa esseetä jostain.

Haluaisin, että silmäni kostuisivat amerikkalaisessa kolmen tähden elokuvassa ja että voisin pitää jostain radiomusiikista ( Teinipäät - Downtown ja Maustetytöt poikkeus ) .

Minun pitäisi hurjasti tehdä jotain, että pääsisin tästä apatiasta.  

Lukemista ja kirjoittamista olen yrittänyt -ei toimi. En osaa. 

Voisiko se olla nyrkkeily, uinti tai teatteri? Tunnistan itsessäni nämä piirteet ja olisi vastuutonta lähteä uuteen suhteeseen näin vihamielisenä. 

Nyt lääkäriin.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut olevani hyvin negatiivinen ihminen. 

Haluaisin ajatella, että visioni olisivat jotenkin universaaleja, mutta huomaan itsekin, että puhun negatiivisesti ja toivottomasti. 

Olen myös huomannut, että pahimmillani olen itsesäälinen, krooninen valittaja.  

Yritän olla ulospäin posiitiivinen hippi, mutta tämä voima puskee ulos väkevänä. 

Olen 52 v- mies. Olen jotenkin pettynyt politiikkaan, yhteiskuntajärjestelmään ja olen tietty masentunut - enkä edes sillai coolisti, niinkun Nic Cave - vaan just tällein toksisesti. 

Suhtaudun kaikkeen varauksella, kriittisesti ja älyllisesti.

Tämä olisi hienoa, jos olisin kirjoittamassa esseetä jostain.

Haluaisin, että silmäni kostuisivat amerikkalaisessa kolmen tähden elokuvassa ja että voisin pitää jostain radiomusiikista ( Teinipäät - Downtown ja Maustetytöt poikkeus ) .

Minun pitäisi hurjasti tehdä jotain, että pääsisin tästä apatiasta.  

Lukemista ja kirjoittamista olen yrittänyt -ei toimi. En osaa. 

Voisiko se olla nyrkkeily, uinti tai teatteri? Tunnistan itsessäni nämä piirteet ja olisi vastuutonta lähteä uuteen suhteeseen näin vihamielisenä. 

On sinussa ainakin minun makuuni myös yksi iso turn on -ominaisuus, joka ei näy päällepäin: musta huumorintaju. :-D

Päällepäin ilman vaatteita vai vaatteiden kanssa. Vaatteiden kanssa tuo ohutsuoliavanne eli vatsasta törröttävä suolenpää ei hirveästi näy, ilman vaatteita sitten kyllä.

Vierailija kirjoitti:

On sinussa ainakin minun makuuni myös yksi iso turn on -ominaisuus, joka ei näy päällepäin: musta huumorintaju. :-D

Mitä mustaa tuossa oli? Sarkasmia ehkä, mutta ei mitään mustaa.

Paljon traumaperäisiä mt-ongelmia, itsetuhoisuus ja päihteiden käyttö on nyt vihdoin saatu kuriin, mutta eipä niitä oikein voi kieltääkkään..

Avun piirissä kuitenkin olen.

Kyllä ne huonot piirteet tuon esille hyvin nopeasti että toinen saa alkumetreillä päättää lähteäkkö vai jäädä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On sinussa ainakin minun makuuni myös yksi iso turn on -ominaisuus, joka ei näy päällepäin: musta huumorintaju. :-D

Mitä mustaa tuossa oli? Sarkasmia ehkä, mutta ei mitään mustaa.

No mustaksi huumoriksi mielletään yleensä vakavien asioiden esittäminen humoristisessa valossa, mikä tuossa nähdäkseni kyllä (tahallisesti tai tahattomasti) toteutui. Eli puhuttiin mm. ihmisvastaisuudesta ja masennuksesta jokseenkin hauskaan tyyliin. Sen sijaan sarkasmillahan viitataan yleensä hyväntahtoisiin tai vähemmän hyväntahtoisiin kärkeviin ja ivaaviin ilmaisuihin, mitä tuossa mielestäni ei niinkään ollut. Jonkinlaista ironiaa siinä varmasti oli mukana, mutta sehän ei ole suora synonyymi sarkasmille.

Toivottavasti tämä selvensi kommenttini taustoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut olevani hyvin negatiivinen ihminen. 

Haluaisin ajatella, että visioni olisivat jotenkin universaaleja, mutta huomaan itsekin, että puhun negatiivisesti ja toivottomasti. 

Olen myös huomannut, että pahimmillani olen itsesäälinen, krooninen valittaja.  

Yritän olla ulospäin posiitiivinen hippi, mutta tämä voima puskee ulos väkevänä. 

Olen 52 v- mies. Olen jotenkin pettynyt politiikkaan, yhteiskuntajärjestelmään ja olen tietty masentunut - enkä edes sillai coolisti, niinkun Nic Cave - vaan just tällein toksisesti. 

Suhtaudun kaikkeen varauksella, kriittisesti ja älyllisesti.

Tämä olisi hienoa, jos olisin kirjoittamassa esseetä jostain.

Haluaisin, että silmäni kostuisivat amerikkalaisessa kolmen tähden elokuvassa ja että voisin pitää jostain radiomusiikista ( Teinipäät - Downtown ja Maustetytöt poikkeus ) .

Minun pitäisi hurjasti tehdä jotain, että pääsisin tästä apatiasta.  

Lukemista ja kirjoittamista olen yrittänyt -ei toimi. En osaa. 

Voisiko se olla nyrkkeily, uinti tai teatteri? Tunnistan itsessäni nämä piirteet ja olisi vastuutonta lähteä uuteen suhteeseen näin vihamielisenä. 

On sinussa ainakin minun makuuni myös yksi iso turn on -ominaisuus, joka ei näy päällepäin: musta huumorintaju. :-D

Sen yhden turn-onnin voiminhan se kannattaa sitten suhteeseen lähteä tämän negatiivisen ja vihaisen herran kanssa!