Lue keskustelun säännöt.
Mistä ja miten löytää kumppani/puoliso?
18.10.2022 |
Miten ihmeessä nykypäivänä voi löytää itselleen kumppanin / puolisoehdokkaan? olen 40v työssäkäyvä 2 lapsen äiti. Edellinen (Tinderissa sparkannut) etäparisuhde kariutui puolisen vuotta sitten pitkän välimatkan vuoksi.
Tinder tosiaan kokeiltu pari vuotta sitten, siellä jaksoin viikon verran, Bumble ja FB dating kokeiltu. Aivan ihmeellistä hyypiötä suurin osa, voisin kirjoittaa kirjan deiteistä joilla olen ravannut. En jaksa enää yhden illan juttuja enkä mitään poly/"avoin suhde" säätöjä.
Lyön kohta hanskat tiskiin :( Olen niin väsynyt tähän yksin olemiseen!
Kommentit (47)
Kylmä fakta on se, että nettideittailu on tehokkain ja paras tapa löytää seuraa vaikka siinä joutuukin käymään läpi suuren määrän ihmisiä, joista kaikki ei ole kovin mieluisia.
En oikein ymmärrä miksi naiset luovuttavat niin nopeasti? Miksi palveluissa ollaan vain viikko kun itselläni tavismiehenä voi mennä ihan jo kuukausia siihen, että ei saa yhtäkään vastavuoroista keskustelua tai treffejä toteutumaan.
Vaikka nettideittailu tavismiehenä on tuskaa niin se on silti edes pieni mahdollisuus tutustua ihmisiin verrattuna utopistiseen arkielämässä tutustumiseen. Kuka tekee aloitteita kuntosalilla tai ruokakaupassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen kun tietäis, en ole löytänyt vielä sitä ensimmäistäkään miestä. T. Ikisinkku N33
Christiiina kirjoitti:
Mikä noissa deittisovelluksissa sua sitten kyrsii niin paljon?
Minä olen ollut Tinderissä 14kk ja käynyt treffeillä 18 eri miehen kanssa. Kaikki ovat olleet ihan järkeviä tyyppejä, vaikka he kaikki eivät sinällään minua ole kiinnostaneetkaan.
Minkä ikäiset lapset sulla on? Kuinka paljon lapset asuvat sun luona?
ap vastaa: suurin osa siellä mätsäävistä on pelkästään sen yhden asian perässä. Aloitetta ei tehdä tai ulos pyydetä, vaan hamaan tappiin pitäisi istua ko. äpissä juttelemassa. Ne treffit (kymmenkunta?) millä Tinder-aikana kävin, kolmasosa miehistä teki oharin, ja lopuista osa jutteli (=katkerana valitti) treffeillä ex-puolisoistaan ja eron syistä, tai valitti siitä miten hankalia naiset on. Ensitreffeilla!? What? Ja se loppu otanta olikin aivan ihmeen hiipparia ( esim. ikä 10v enemmän kuin kuvat antaa ilmi, alkkis/huumeet/pornoaddikteja tai varattuja miehiä).
Mun lapset ovat suht isoja ja vuoroviikkoasujia, eli joka toinen viikko on mulla omaa aikaa. Tälläkin viikolla olen kolmet treffit jo käynyt ja voi pojat... eiliset treffit olikin semmosta kipinöiden lentelyä (sarcasm huom) et aattelin et taidan vaan tyytyä kohtalooni ja olla sinkku loppuelämän.
Avoin yliopisto, harrastukset, pikadeittitapahtumat
Vierailija kirjoitti:
Avoin yliopisto, harrastukset, pikadeittitapahtumat
hoh hoijaa. ihanko totta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle osoitettiin sänky makkarissa toisen sängyn vieressä vieraalla paikkakunnalla ja se välimatka lyheni 300 kilometristä kymmeneen sentiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylmä fakta on se, että nettideittailu on tehokkain ja paras tapa löytää seuraa vaikka siinä joutuukin käymään läpi suuren määrän ihmisiä, joista kaikki ei ole kovin mieluisia.
En oikein ymmärrä miksi naiset luovuttavat niin nopeasti? Miksi palveluissa ollaan vain viikko kun itselläni tavismiehenä voi mennä ihan jo kuukausia siihen, että ei saa yhtäkään vastavuoroista keskustelua tai treffejä toteutumaan.
Vaikka nettideittailu tavismiehenä on tuskaa niin se on silti edes pieni mahdollisuus tutustua ihmisiin verrattuna utopistiseen arkielämässä tutustumiseen. Kuka tekee aloitteita kuntosalilla tai ruokakaupassa?
Minäkään en ole ymmärtänyt mikä vika nettideiteissä on. Ei ketään löydy jos ei ole kontaktia toisiin ihmisiin. Jos ei omassa tuttavapiirissä ole ketään niin mistä niitä sitten löytäisi?
En oleta että viikossa tai edes kuukaudessa onnistuisi tupsahtamaan ketään jonka kanssa haluisi olla. Eihän se ole edes mahdollista.
En juokse missään treffeille, yhden olen tavannut sen kahden kuukauden aikana mitä nyt olen tinderissä ollut. Ihan rauhassa voin jutella kiinnostaako tavata vai ei.
Neanderthalensis kirjoitti:
Minulle osoitettiin sänky makkarissa toisen sängyn vieressä vieraalla paikkakunnalla ja se välimatka lyheni 300 kilometristä kymmeneen sentiin.
Tätä minäkin toivon elämääni. Toki itselle muuttaminen toisaalle on mahdotonta, sillä lapset pitävät paikallaan nykyisellä paikkakunnalla. Mutta jotenkin haluaisi optimisesti uskoa että pk-seudulta se yksi fiksu, rehellinen, tasapainoinen ja rauhallinen sinkkumies löytyisi sohvalle viereeni.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitse kiinnostuksen kohteet elämääsi ja arvomaailma jota haluaisit toiseltakin. Mieti onko sen parissa joku mahdollisuus tutustumiseen samalla paikkakunnalla tai eri, ei kuitenkaan luottaen heti kaikkiin. Entä Eurooppa tai muut maat, jos pääsee matkustamaan. Suomi on aika pieni sinkuiltaan. Lasten turvallisuus menee etusijalle ja sinun kuitenkin, ole varovainen. Osa kai laittaa "viehekorvikset" ja menee ihmisten ilmoille esittäytymään, kun tulee joku messutapahtuma tai muu tilaisuus. Yökerho taitaa olla nuoremmille tai alkoholi-ihmisille, ei kauhean turvallinen. Sinkkunakin pärjää ja voi kehittää ihmistuntemusta, itseään.
Vierailija kirjoitti:
Valitse kiinnostuksen kohteet elämääsi ja arvomaailma jota haluaisit toiseltakin. Mieti onko sen parissa joku mahdollisuus tutustumiseen samalla paikkakunnalla tai eri, ei kuitenkaan luottaen heti kaikkiin. Entä Eurooppa tai muut maat, jos pääsee matkustamaan. Suomi on aika pieni sinkuiltaan. Lasten turvallisuus menee etusijalle ja sinun kuitenkin, ole varovainen. Osa kai laittaa "viehekorvikset" ja menee ihmisten ilmoille esittäytymään, kun tulee joku messutapahtuma tai muu tilaisuus. Yökerho taitaa olla nuoremmille tai alkoholi-ihmisille, ei kauhean turvallinen. Sinkkunakin pärjää ja voi kehittää ihmistuntemusta, itseään.
Sydämeni jo särkyi yhdessä etäsuhteessa jossa ei nähty tarpeeksi usein.. ikävä oli niin mahdottoman suuri. En halua enää toista. Jos olisin lapseton, en miettisi tätä edes, vaan luultavasi asuisin jossain muussa maassa. Mutta nyt tilanne on tämä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä puolisoita on. Ongelma vaan että mistä sen löytää. Ennen vanhaan pikkukylissä oli helppo kun tunsi kaikki ja otti parhaan.
Minulla ei ole mikään kiire, tinderissä olen ollut pari kuukautta silleen vasemmalla kädellä. Oma esittelytekstin on vielä tekemättä. Olen tutustunut 5 eri mieheen ja kaikki olleet todella herrasmiehiä, fiksuja ja asiallisia. Ikävä kyllä kenenkään kanssa ei kipinöi oikeasti. Eräskin on ihan unelma, komea, perhekeskeinen, rehellinen ja me nauretaan vedet silmissä aina kun nähdään. En vain tunne mitään vetoa ja melkein inhoan itseäni sen vuoksi.
Toinen on äärimmäisen kunnollinen, hänen elämäänsä voi katsoa ylöspäin. Hyvin avoin, kaunis luonne ja kaikki kohdallaan. Sängyssä kipinöi. Muutoin taas ei.
Olen jotenkin todella pettynyt itseeni. Noissa miehissä ei mitään syytä ole olla ihastumatta tai jopa rakastumatta mutta rinnassa ei liikahda mikään. Ja jos jään sitä odottamaan niin voi olla että tuhlaan vain molempien aikaa.
Eli minä yllätyin siitä mitä kivoja miehiä siellä onkin! Siihen en vain ollut valmis että olen itse näin hankala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä teille naisille kelpaa mikään niin hiukan outoa valittaa .
Nettideiteissä lähes 20 vuotta ollut enkä kertaakaan ole päässyt treffeille asti . Ihan normaali ja suht varakas mies olen . En tiedä millainen pitää olla että pääsee edes keskustelemaan .
Naisilla kuulostaa olevan tuhansia miehiä perässä niin luulisin joku löytyvän . Nornimiehien pitää valita siitä nollasta kontaktista seuransa . Se on hiukkasen haastavaa kieltämättä .
Pekka Sauri sanoi jossain lehtihaastattelussa, että kumppania ei kannata etsiä baarista, koska siellä on todella monenlaisia ihmisiä eikä sieltä helposti löydä samanhenkistä ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Eipä teille naisille kelpaa mikään niin hiukan outoa valittaa .
Nettideiteissä lähes 20 vuotta ollut enkä kertaakaan ole päässyt treffeille asti . Ihan normaali ja suht varakas mies olen . En tiedä millainen pitää olla että pääsee edes keskustelemaan .
Naisilla kuulostaa olevan tuhansia miehiä perässä niin luulisin joku löytyvän . Nornimiehien pitää valita siitä nollasta kontaktista seuransa . Se on hiukkasen haastavaa kieltämättä .
Miksi ihmeessä olet ollut nettideiteissä 20 vuotta, jos sieltä ei ole löytynyt mitään?
Vierailija kirjoitti:
Kylmä fakta on se, että nettideittailu on tehokkain ja paras tapa löytää seuraa vaikka siinä joutuukin käymään läpi suuren määrän ihmisiä, joista kaikki ei ole kovin mieluisia.
En oikein ymmärrä miksi naiset luovuttavat niin nopeasti? Miksi palveluissa ollaan vain viikko kun itselläni tavismiehenä voi mennä ihan jo kuukausia siihen, että ei saa yhtäkään vastavuoroista keskustelua tai treffejä toteutumaan.
Vaikka nettideittailu tavismiehenä on tuskaa niin se on silti edes pieni mahdollisuus tutustua ihmisiin verrattuna utopistiseen arkielämässä tutustumiseen. Kuka tekee aloitteita kuntosalilla tai ruokakaupassa?
Voi kai ihmisiin muuallakin tutustua kuin kuntosalilla tai ruokakaupassa. On kaikenlaisia harrastuspiirejä yms...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylmä fakta on se, että nettideittailu on tehokkain ja paras tapa löytää seuraa vaikka siinä joutuukin käymään läpi suuren määrän ihmisiä, joista kaikki ei ole kovin mieluisia.
En oikein ymmärrä miksi naiset luovuttavat niin nopeasti? Miksi palveluissa ollaan vain viikko kun itselläni tavismiehenä voi mennä ihan jo kuukausia siihen, että ei saa yhtäkään vastavuoroista keskustelua tai treffejä toteutumaan.
Vaikka nettideittailu tavismiehenä on tuskaa niin se on silti edes pieni mahdollisuus tutustua ihmisiin verrattuna utopistiseen arkielämässä tutustumiseen. Kuka tekee aloitteita kuntosalilla tai ruokakaupassa?
Voi kai ihmisiin muuallakin tutustua kuin kuntosalilla tai ruokakaupassa. On kaikenlaisia harrastuspiirejä yms...
Ruokakauppa on kyllä palstavakio. Kiinnostaisi, hakeeko joku oikeasti seuraa sieltä.
Vierailija kirjoitti:
Eipä teille naisille kelpaa mikään niin hiukan outoa valittaa .
Nettideiteissä lähes 20 vuotta ollut enkä kertaakaan ole päässyt treffeille asti . Ihan normaali ja suht varakas mies olen . En tiedä millainen pitää olla että pääsee edes keskustelemaan .
Naisilla kuulostaa olevan tuhansia miehiä perässä niin luulisin joku löytyvän . Nornimiehien pitää valita siitä nollasta kontaktista seuransa . Se on hiukkasen haastavaa kieltämättä .
Ei kelpaa miehillekkään. Minulla on jopa ollut ihan tosi upeita suhteenalkuja, mutta eipä ne ole sitten riittäneet. En tosiaan tiedä, mitä nämä miehet sitten hakevat. Yksikin luonnehti erohalujaan sanoin "onhan meillä tässä selvästi kemiaa, mutta jotain puuttuu". Ja tämä mies kuitenkin roikkui luonani kuukausia ja meillä oli aina tosi ihanaa olla yhdessä (myös muuten kuin seksin merkeissä). Toki jokainen saa niin päättää että jotain puuttuu, mitä ehdottomasti haluaa, tai sitten tuo oli vain tekosyy. Mutta väitän että moni ei noissa nettideiteissä oikeasti edes tiedä mitä haluaa, tai sitten etsii jotain täysin utopistista kumppania.
Itsekin olen antanut asioita anteeksi siinä treffikumppanissa, jos vaan tietyt peruspalikat on kunnossa (on tunteita toista kohtaan, seksuaalinen sopivuus, yhteisiä ajatuksia elämästä, toisen kunnioitus). Toki olen myös omalla tavallani aika vahva ja itsenäinen nainen, aivot omaava (ihan miestenkin sanoin), osaa miehiä sellainen selvästi myös jotenkin arveluttaa tai pelottaa tai sitten sitä ei vaan pidetä viehättävänä.
Ja olen siis ollut sinkkuna ja käynyt deiteillä jo kaksi vuotta hyvin aktiivisesti. Eli en todellakaan viikossa ole luovuttanut.... Nyt tosin tuntuu alkaa että minua hyljeksitään ihan jo sen takia, että olen ollut niin kauan tuolla. Toiset kun vissiin pariutuu jossain kuukaudessa.
Mikä noissa deittisovelluksissa sua sitten kyrsii niin paljon?
Minä olen ollut Tinderissä 14kk ja käynyt treffeillä 18 eri miehen kanssa. Kaikki ovat olleet ihan järkeviä tyyppejä, vaikka he kaikki eivät sinällään minua ole kiinnostaneetkaan.
Minkä ikäiset lapset sulla on? Kuinka paljon lapset asuvat sun luona?