Lue keskustelun säännöt.
Työelämä on minulle liikaa
Apua
17.10.2022 |
Mielenterveys on kohtalaisen hyvä, mutta ei niin hyvä kuin sen työelämässä pärjäämistä varten pitäisi olla. Mitä hittoa voin tehdä? En tule ikinä olemaan oikeutettu pidempiaikaiseen eläkkeeseen mt-syistä.
Kommentit (231)
Minä olen pian 60v lähihoitaja. En vain kestä työtä enää. Jos saisin tehdä osa- aikaista työtä, voisin ehkä jaksaa. En löydä osa- aikaista työtä, vaan aina vaaditaan täyttä työaikaa, 3- vuorotöissä. Irtisanouduin ja olen karenssissa. Luulisi tässä hoitajapulassa, että työnantajat olisivat joustavia. Mutta ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen pian 60v lähihoitaja. En vain kestä työtä enää. Jos saisin tehdä osa- aikaista työtä, voisin ehkä jaksaa. En löydä osa- aikaista työtä, vaan aina vaaditaan täyttä työaikaa, 3- vuorotöissä. Irtisanouduin ja olen karenssissa. Luulisi tässä hoitajapulassa, että työnantajat olisivat joustavia. Mutta ei.
Erittäin ikävä tilanne. Ikinä ei tunnu ihan oikeasti olevan työntekijän markkinat. Ainoastaan työntekijän odotetaan joustavan, työnantajalle ajatus joustamisesta puolestaan on yleensä täysin vieras.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon on ihmisiä jotka ei halua tai oikeasti yritä edes ratkaista asioita. Mikään muutos ei onnistu syystä tai toisesta. Jossakin vaiheessa voi mennä kuppi totaalisesti nurin tai sitten sama virsi jatkuu vuodesta toiseen.
Joo-o. Sivusta on helppo huudella mitä sattuu, kun ei näe sitä miten paljon muut ponnistelevat ratkaistakseen ongelmiaan.
No ap on ainakin vastausten perusteella antanut kuvan ettei mitään ole mahdollista muuttaa tilanteessaan, mikään keino ei onnistu juuri hänen kohdallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon on ihmisiä jotka ei halua tai oikeasti yritä edes ratkaista asioita. Mikään muutos ei onnistu syystä tai toisesta. Jossakin vaiheessa voi mennä kuppi totaalisesti nurin tai sitten sama virsi jatkuu vuodesta toiseen.
Joo-o. Sivusta on helppo huudella mitä sattuu, kun ei näe sitä miten paljon muut ponnistelevat ratkaistakseen ongelmiaan.
No ap on ainakin vastausten perusteella antanut kuvan ettei mitään ole mahdollista muuttaa tilanteessaan, mikään keino ei onnistu juuri hänen kohdallaan.
Olen vuosien ajan yrittänyt työstää asioita yksin ja ammattilaisten kanssa jaksaakseni paremmin, kokeillut erilaisia työpaikkoja yms.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen pian 60v lähihoitaja. En vain kestä työtä enää. Jos saisin tehdä osa- aikaista työtä, voisin ehkä jaksaa. En löydä osa- aikaista työtä, vaan aina vaaditaan täyttä työaikaa, 3- vuorotöissä. Irtisanouduin ja olen karenssissa. Luulisi tässä hoitajapulassa, että työnantajat olisivat joustavia. Mutta ei.
Lain mukaan kellä tahansa on oikeus osa-aikatyöhön. Työnantajan pitää myöntää jos ei aiheuta kohtuutonta haittaa ja pitää perustella miksi ei onnistu. Olitko tietoinen tästä? Miksi ihmeessä irtisanouduit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen pian 60v lähihoitaja. En vain kestä työtä enää. Jos saisin tehdä osa- aikaista työtä, voisin ehkä jaksaa. En löydä osa- aikaista työtä, vaan aina vaaditaan täyttä työaikaa, 3- vuorotöissä. Irtisanouduin ja olen karenssissa. Luulisi tässä hoitajapulassa, että työnantajat olisivat joustavia. Mutta ei.
Lain mukaan kellä tahansa on oikeus osa-aikatyöhön. Työnantajan pitää myöntää jos ei aiheuta kohtuutonta haittaa ja pitää perustella miksi ei onnistu. Olitko tietoinen tästä? Miksi ihmeessä irtisanouduit?
Tässä:
Työaikalain mukaan työntekijän halutessa muista sosiaalisista tai terveydellisistä syistä tehdä työtä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Työntekijällä ei kuitenkaan ole yksipuolista oikeutta lyhentää työaikaa eikä työnantajalla velvoitetta järjestää osa-aikatyötä. Työnantajan on kuitenkin töiden järjestelyillä pyrittävä järjestämään mahdollisuus osa-aikatyöhön ja ainakin neuvoteltava mahdollisuudesta tehdä osa-aikatyötä. Jos työnantaja ei voi järjestää mahdollisuutta osa-aikatyöhön, työnantajalla on velvollisuus perustella kieltäytyminen. Jos osa-aikatyö voidaan järjestää, on siitä tehtävä työnantajan ja työntekijän välillä sopimus
Vierailija kirjoitti:
Minä olen pian 60v lähihoitaja. En vain kestä työtä enää. Jos saisin tehdä osa- aikaista työtä, voisin ehkä jaksaa. En löydä osa- aikaista työtä, vaan aina vaaditaan täyttä työaikaa, 3- vuorotöissä. Irtisanouduin ja olen karenssissa. Luulisi tässä hoitajapulassa, että työnantajat olisivat joustavia. Mutta ei.
Voisitko hakeutua vanhusten kotihoitoon tai päiväkotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minuakin haukutaan palstalla laiskaksi, vaikka en mielestäni sitä ole. Olen vaan täysin epäsopiva nykypäivän työelämään. En ole mielestäni laiska, koska jaksan oikein mielelläni esim. tehdä kotityöt, pihahommia, olla lasten kanssa ja vastaavaa. Oikeasti laiska tuskin tekisi vaivatta mitään näistä...
Minä teen aina pari vuotta töitä, sitten opiskelen, jossain kohtaa tein lapset.. sitten taas pari vuotta töitä. Koko ajan säästän ja sijoitan että voin hypätä kokonaan pois jossain kohtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä teen aina pari vuotta töitä, sitten opiskelen, jossain kohtaa tein lapset.. sitten taas pari vuotta töitä. Koko ajan säästän ja sijoitan että voin hypätä kokonaan pois jossain kohtaa.
Miten olet onnistunut saamaan noin paljon rahaa säästöön? Onko taustalla perintöjä, joiden takia voit asua halvalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä teen aina pari vuotta töitä, sitten opiskelen, jossain kohtaa tein lapset.. sitten taas pari vuotta töitä. Koko ajan säästän ja sijoitan että voin hypätä kokonaan pois jossain kohtaa.
Miten olet onnistunut saamaan noin paljon rahaa säästöön? Onko taustalla perintöjä, joiden takia voit asua halvalla?
Kiinnostaisi kuulla. Omat vaivalla kerätyt säästöt ovat huvenneet aina jos kotona jotain hajoaa, tulee jotain ylimääräisiä maksuja yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama juttu. Keväällä koin totaalisen romahduksen, olin pitkään sairaslomalla ja palasin töihin lyhyemmällä työajalla.
Suhtautumiseni työelämään ja sen vaatimuksiin ovat kääntyneet täysin päälaelleen viimeisen vuoden aikana. Mietin, miten v tussa tätä jaksaa seuraavat 40 vuotta.
Työelämä on nykyään sellaista, ettei uusia työntekijöitä rekrytä ennen kuin vanhat on ihan kusessa ja uupuneita. Teetetään työhyvinvointikyselyitä, muttei tehdä mitään sen parantamiseksi.
Alan vaihto auttoi minulla. Nykyään liukuhihnatyössä jossa ei tarvitse mitään ajatella. Kädet käy vaan. Ainoa työpaikka jossa jaksan olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Idealisoitko sitä ns. vapaa-aikaa? Siksi työssäolo voi tuntua epämotivoivalta ja hukkaanheitetyltä ajalta. Mitä siis teet niinä viikkoina, kun olet pitkällä saikulla tai muuten vaan vapaalla? Jos elät jollekin muulle asialle, vaikka harrastus tai vapaaehtoistyö, muuta se vähitellen ammatiksesi. Mitkä tilanteet elämässäsi saavat sinut innostumaan? Vastaa itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Idealisoitko sitä ns. vapaa-aikaa? Siksi työssäolo voi tuntua epämotivoivalta ja hukkaanheitetyltä ajalta. Mitä siis teet niinä viikkoina, kun olet pitkällä saikulla tai muuten vaan vapaalla? Jos elät jollekin muulle asialle, vaikka harrastus tai vapaaehtoistyö, muuta se vähitellen ammatiksesi. Mitkä tilanteet elämässäsi saavat sinut innostumaan? Vastaa itsellesi.
Makaan sohvalla ja kävelen ulkona. En ole pitkään aikaan ollut innostunut oikein mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Idealisoitko sitä ns. vapaa-aikaa? Siksi työssäolo voi tuntua epämotivoivalta ja hukkaanheitetyltä ajalta. Mitä siis teet niinä viikkoina, kun olet pitkällä saikulla tai muuten vaan vapaalla? Jos elät jollekin muulle asialle, vaikka harrastus tai vapaaehtoistyö, muuta se vähitellen ammatiksesi. Mitkä tilanteet elämässäsi saavat sinut innostumaan? Vastaa itsellesi.
Makaan sohvalla ja kävelen ulkona. En ole pitkään aikaan ollut innostunut oikein mistään.
Lähinnä yritän pitää huonon olon poissa kaikenlaisilla kikkakolmosilla, mutta hetken helppoon apuun on pidemmällä aikavälillä vain osa ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen kokeillut erilaisia työpaikkoja, mutta perusongelma ei poistu. Oma jaksaminen on noin 95 % tarvittavasta, kun sen pitäisi olla 100 %. Ongelma ei poistu omia asenteita tarkistamalla, armollisuudella itseä kohtaan yms.
Kaikki eivät sitä vain sano ääneen, mutta kun päätetyöskentely väsyttää ja pää kolahtaa pöytää vasten, niin ei sillä hetkellä jaksaminen ole 100%. Myös surffailu netissä työpäivän lomassa kertoo siitä, että ei jaksa töitä vaan tuulettaa päätään. 95% on riittävä jaksamisen taso. Olisittepa nähneet viime viikkoni, kun olin nukkunut huonosti. Koko viikko oli yhtä tuskaa ja pilkkimistä, mutta siinäpä yritettiin - ehkä 75-80% teholla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Idealisoitko sitä ns. vapaa-aikaa? Siksi työssäolo voi tuntua epämotivoivalta ja hukkaanheitetyltä ajalta. Mitä siis teet niinä viikkoina, kun olet pitkällä saikulla tai muuten vaan vapaalla? Jos elät jollekin muulle asialle, vaikka harrastus tai vapaaehtoistyö, muuta se vähitellen ammatiksesi. Mitkä tilanteet elämässäsi saavat sinut innostumaan? Vastaa itsellesi.
Makaan sohvalla ja kävelen ulkona. En ole pitkään aikaan ollut innostunut oikein mistään.
Taitaa olla tarpeen hakea apua masennukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko yritetty selvittää, mitä toistuvan uupumisen taustalla on? Mulla esim. diagnosoimaton adhd aiheutti toistuvaa masennusta.
Tähän asti on lääkärikäynneillä puhuttu ainoastaan traumojen vaikutuksesta ja mielen reagointitavoista vaikealta tuntuvissa tilanteissa. Voi toki olla jotain muutakin taustalla, mutta tutkimuksiin vaikuttaa olevan todella vaikea päästä.
Sulla on traumataustaa? Oletko harkinnut hakeutuvasi psykoterapiaan?
Joo-o. Sivusta on helppo huudella mitä sattuu, kun ei näe sitä miten paljon muut ponnistelevat ratkaistakseen ongelmiaan.