Lue keskustelun säännöt.
Työelämä on minulle liikaa
Apua
17.10.2022 |
Mielenterveys on kohtalaisen hyvä, mutta ei niin hyvä kuin sen työelämässä pärjäämistä varten pitäisi olla. Mitä hittoa voin tehdä? En tule ikinä olemaan oikeutettu pidempiaikaiseen eläkkeeseen mt-syistä.
Kommentit (231)
Jonkun aikaa jaksan, mutta sitten päädyn sairaslomalle. Keskustelut ja lepo auttavat, mutta jonkun ajan päästä tilanne on taas ennallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omavaraistalous
Ei ole sitä varten tarpeeksi osaamista, kiinnostusta eikä voimavaroja.
Onko joku muu keksinyt ratkaisun tähän? Työelämässä pitäisi olla aivan rautainen jaksaminen eikä minulta löydy sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Tapa ittes. Ei sinusta mihinkään ole.
Ei tunnu oikealta ratkaisulta. Jätän tuon ehdotuksen väliin.
No mikä se muka niin helvetisti mättää.
Onko ammattitaitosi niin huono, ettet pärjää alalla?
Onko työpaikka kiusaamista?
Vai mitä?
Olisit tyytväinen, että sinulla näinä tiukkoina taloudellisina aikoina, yleensä työpaikka on.
Ja eihän kukaan saa eikä voi olla loputtomasti sairauslomalla.
Lopulta työnantaja tarttuu asiaan ja pitää selvityttää se, oletko ollenkaan työkykyinen siihen työhön, jota nyt teet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kokeillut erilaisia työpaikkoja, mutta perusongelma ei poistu. Oma jaksaminen on noin 95 % tarvittavasta, kun sen pitäisi olla 100 %. Ongelma ei poistu omia asenteita tarkistamalla, armollisuudella itseä kohtaan yms.
Vierailija kirjoitti:
Tapa ittes. Ei sinusta mihinkään ole.
Olet vakavasti psyykkisesti sairas.
Hae välittömästi apua.
Olet vaarallinen sekä itsellesi että muille.
-eri-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihmiset tämmösiä ymmärrä.
Mutta kokeile jos saisit osatyökyvyttömyyseläkettä tms. Ansaitsisit sen verran omia rahojasi, kuin mitä pystyt.
Toisaalta, käytkö siis missään juttelemassa kun olet vielä kunnossa? Vai vasta sitten, kun ei jaksa enää?
Vaihda helpompaan työhön tai tee osa-aikatöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mikä se muka niin helvetisti mättää.
Onko ammattitaitosi niin huono, ettet pärjää alalla?
Onko työpaikka kiusaamista?
Vai mitä?Olisit tyytväinen, että sinulla näinä tiukkoina taloudellisina aikoina, yleensä työpaikka on.
Ja eihän kukaan saa eikä voi olla loputtomasti sairauslomalla.
Lopulta työnantaja tarttuu asiaan ja pitää selvityttää se, oletko ollenkaan työkykyinen siihen työhön, jota nyt teet.
Ongelma on jaksamisessa. Vaatimuksia on liikaa. Liiallisen kuormituksen myötä masennus iskee päälle. Työtä ei pysty tekemään ns. puolivaloilla.
Vierailija kirjoitti:
Olen kokeillut erilaisia työpaikkoja, mutta perusongelma ei poistu. Oma jaksaminen on noin 95 % tarvittavasta, kun sen pitäisi olla 100 %. Ongelma ei poistu omia asenteita tarkistamalla, armollisuudella itseä kohtaan yms.
Tuntuu välillä, että jaksamisen pitäisi olla 125 % nykyajan työelämässä, ainakin joillakin aloilla (kuten sote-alalla).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ihmiset tämmösiä ymmärrä.
Mutta kokeile jos saisit osatyökyvyttömyyseläkettä tms. Ansaitsisit sen verran omia rahojasi, kuin mitä pystyt.
Toisaalta, käytkö siis missään juttelemassa kun olet vielä kunnossa? Vai vasta sitten, kun ei jaksa enää?
Olen käynyt aiemmin useampaan otteeseen. Nyt en ole käynyt vähään aikaan, kun en enää kokenut saavani uusia näkökulmia keskusteluista. Niistä tuli kaikenlaista lisäpainetta. En ole hetkeen valmis kokeilemaan uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen kokeillut erilaisia työpaikkoja, mutta perusongelma ei poistu. Oma jaksaminen on noin 95 % tarvittavasta, kun sen pitäisi olla 100 %. Ongelma ei poistu omia asenteita tarkistamalla, armollisuudella itseä kohtaan yms.
Työskentele osa-aikaisesti, lyhennettyä työpäivää tai esim neljä päivää viikossa. Saat enemmän aikaa palautua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ihmiset tämmösiä ymmärrä.
Mutta kokeile jos saisit osatyökyvyttömyyseläkettä tms. Ansaitsisit sen verran omia rahojasi, kuin mitä pystyt.
Toisaalta, käytkö siis missään juttelemassa kun olet vielä kunnossa? Vai vasta sitten, kun ei jaksa enää?
Olen saanut lääkäriltä vain muutamiksi kuukausiksi kerrallaan sairaslomaa. Vaikea nähdä, että saisin järjestettyä itseni osa-aikaeläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kokeillut erilaisia työpaikkoja, mutta perusongelma ei poistu. Oma jaksaminen on noin 95 % tarvittavasta, kun sen pitäisi olla 100 %. Ongelma ei poistu omia asenteita tarkistamalla, armollisuudella itseä kohtaan yms.
Työskentele osa-aikaisesti, lyhennettyä työpäivää tai esim neljä päivää viikossa. Saat enemmän aikaa palautua
Työtehtävä on sen luonteinen, ettei se oikein on onnistu. Palkka tippuisi, mutta työmäärä ei. Ajatuksena se tuntuu todella kuormittavalta.
Vierailija kirjoitti:
vankilaan? moni tykkää ruveta murhamieheksi.
Sinun kannattaisi hakea itsellesi apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihmiset tämmösiä ymmärrä.
Mutta kokeile jos saisit osatyökyvyttömyyseläkettä tms. Ansaitsisit sen verran omia rahojasi, kuin mitä pystyt.
Toisaalta, käytkö siis missään juttelemassa kun olet vielä kunnossa? Vai vasta sitten, kun ei jaksa enää?
Olen saanut lääkäriltä vain muutamiksi kuukausiksi kerrallaan sairaslomaa. Vaikea nähdä, että saisin järjestettyä itseni osa-aikaeläkkeelle.
Kuulostaa aika paljolta. kuyllä tuossa voi jo olla perusteita, useampi kuukausihan sitä pitäisikin sairaslomalla olla muutenkin jotta sitä voi saada - mikäli työkyky ei palautunut. Näin ainakin kelan sivuilta muistelen. Kannattaa selvittää.
Onko yritetty selvittää, mitä toistuvan uupumisen taustalla on? Mulla esim. diagnosoimaton adhd aiheutti toistuvaa masennusta.
Minä olenkin vapaaehtoisesti työtön, koska tiedän, että työpaikkoja ei riitä kaikille ja en kuitenkaan jaksaisi sitä aikuisten teatteria, joka on niin turhaa p4skaa.
Omavaraistalous