Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako enää keski-ikäisenä lähteä suhteesta, joka on vain "ihan ok"?
Siis ei isompaa ongelmaa mutta ei mitään intohimoakaan. Tinderin lihamyllyyn ei kiinnosta näillä kilometreillä enää lähteä. Vaihtoehdot siis joko tämä tai yksin.
Kommentit (714)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On itselläkin samoja mietteitä. Toistaiseksi liitto on jatkunut, mutta jatkuva erimielisyys asioista kuin asioista on aika kuluttavaa. On aika turhauttavaa taistella "omista oikeuksista" ja koettaa toiselle sanoa, että ei omista ketään, vaikka liittoon joskus hairahduttiin menemään. Jatkuva riitelyn aihe mm sukulaisissa käynti. Siellähän voi tapahtua vaikka mitä.
Erosin 50-vuotiaan. En ole katunut pätkääkään, oma tupa ja oma lupa. Loppui henkinen väkivalta ja alistamisyritykset. Yksin ei ole tarvinnut olla. Kivoja miehiä on löytynyt mutta olen välillä ihan yksinkin ollut. Jopa muutama ihanakin pakkaus on löytynyt. Ja nyt on myöskin löytynyt ihka oikea rakkaus.
Luin palstaa, ja näin terveenä, akateemisena, kauniina, ja n. 55v naisena ihmettelen. Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä n. 25v, siis puolet elämästäni. Asunto-, työ-, ja raha-asiat kunnossa, mutta seksi ei kiinnosta kumpaakaan keskenämme. Mies ikäiseni kuntoileva akateeminen, ei juopottele tai juokse vieraissa, ei lyö eikä loukkaa, eikä katoa päiväkausiksi mihinkään. Keskimäärin olemme siis hyviä puolisoita toisillemme. Normipainoissa, edustavia, mutta seksi ei miestäni kiinnosta. Syytä en tiedä, olemme keskustelleet asiasta, mutta mihinkään lopputulemaan emme ole päätyneet.
Koska miestäni ei seksi kanssani kiinnosta, haen sitä muualta. On tarjolla, ei sitoumuksia, ei jälkipuheita, vain turvaseksiä.
Jos miestäni kiinnostaisi seksi muiden naisten kanssa, laittaisin suhteen ehkä katkolle. Nyt syyt ovat jotain muuta.
Asumme yhdessä tietenkin, nukumme yöt sylikkäin, hellyyttä, lämpöä, yhteisyyttä, rakkautta riittää. Pitkä, rakas yhteiselämä ilman isompia karikoita, ei siitä niin vain kevyesti lähdetä. Koirakin jäisi yksinhuoltajaperheeseen.
Asiat arvotetaan. Jos pelkkä seksi (jota saan luvalla muualtakin) on tärkeämpää kuin rakastava ihmissuhde, koira, yhteinen asunto Espoossa, hyvä elintaso, kaikki elämän perusasiat ja tulevaisuudennäkymät kunnossa, niin enpä arvosta kotiseksiä niin paljon, että näistä luopuisin. Huomioiden myös mieheni tunteet.
Jokainen tekee itse ratkaisunsa. Tämä on minun, ja tässä pysyn.
Voimia ja rohkeutta kaikille, mutta älkää tehkö typeryyksiä. Et ole ainoa osapuoli parisuhdepelissä.
Kyllä näin aikuisena naisena, kuudenkympin ja kuoleman välissä, osaan arvostaa nyksääni. Suomessa ei yleensäkään osata kunnioittaa ja arvostaa muita ihmisiä, kaikkea pidetään itsestäänselvänä. Ole ne sopuisia ja otamme toisemme huomioon kaikessa tekemisessä. Kyse on tahdosta. Tahdon että hänellä on hyvä olla. Ja se toimii myös toisin päin. Rakkautta kannattaa vaalia ja liekkiä pitää yllä. Ei kerätä kaunaa tai kiukkua vaan pidetään yllä keskustelua jotta kaikki on selvää koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain, jos haluat elää yksin, onnettomana katkerana. Sekä pilata sen toisen elämän, jonka kanssa olet jakanut elämäsi pitkään. Haluatko olla itsekäs m*lkku?
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tekee ratkaisunsa itse. Mutta itse eronneena en kenellekään suosittele eroa. Paitsi tietenkin, jos suhteessa on väkivalta, alkoholismia tms. Mielestäni ensin olisi tehtävä kaikkensa, olisiko parisuhde kuitenkin pelastettavissa. Muutamia syitä: Taloudellisesti on haastavampaa elää yksin kuin kaksin. Vuosien saatossa monet ystävät ovat ns. perheystäviä, ja kyllä eron jälkeen koin paljon yksinäisyyttä sosiaalisissa suhteissa. Vaikka minulla on paljon ystäviä, olikin eri asia tavat yksin kuin pariskuntana. Juhlapyhät, lomat, viikonloput Minulla oli erotessa se tilanne, että lapset olivat vielä alaikäisiä, joten toki touhua riitti arjessa, mutta sitäkin suurempi oli tyhjän kodin yksinäisyys, kun lapset olivat isällään. Onko teillä ap lapsia? Vaikka olisivat jo omillaan, niin menetät kuitenkin erotessa puolet heidän ajastaan. Jos vaikka nyt tapaatte kerran kuukaudessa, jatkossa lapset ehkä tapaavatko juuri sinä viikonloppuna isäänsä.
Kannattaa tosiaan mun mielestä puntaroida, mistä se oma tyytymättömyys kumpuaa. Onko se parisuhde, vai kuitenkin joku muu? Voiko asioista keskustella kumppanin kanssa, haluaako hän myös muutosta? Voisiko vaikka sitoutua vuodeksi yrittämiseen, ja sen jälkeen jos ei toimi, erota? Mitä voisi itse tehdä toisin parisuhteessa?
Olen hyvätuloinen nainen ja ainakin minulle ero merkitsi taloudellisesti parempia aikoja. Exän kanssa olin maksanut lähes kaikki perheen kulut. Eron jälkeen maksoin omat kuluni ja 2/3 lasten kuluista. Exälle oli todella vaikea hyväksyä, että hänet laitettiin maksamaan osa lastensa elatuksesta, kun oli tottunut siihen, että minä maksan kaiken. No miksi maksoin. Koska ajattelin, että olemme perhe ja että voin maksaa, kun pystyn. Ex muuten yritti vielä loppurahastaa minua, mutta onneksi oli hyvä juristi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikäli on rakkautta, hellyyttä, seksiä, keskusteluja, ei väkivaltaa, ei alistamista, harrastuksia myös yhteisiä, tykätään matkustella, iin mikä ettei, forever.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina kannattaa erota mutta ensin pitää varmistaa seuraava suhde valmiiksi.
Mitä sitten vaikka entiset puolisoni pahoittivat mielensä siitä että hypin aina lennosta seuraavaan suhteeseen? Mitä se kenellekään kuuluu?
Se oli heidän syy koska olivat minua kohtaan välinpitämättömiä eli uskottomia ja pettivät minua sillä kun eivät osanneet huomioida minua oikein vaikka en kertonutkaan vuosiin heille mitä todellisuudessa halusin.
Ihmisten tulisi elää enemmän hetkessä ja hakea sitä sielunkumppania ja yhteyttä jota ei vaan voi selittää. Rakkaus on tunne eikä mitään ainaista työntekoa.
Onhan tämä varmasti sarkasmia?
Kyllä, tosin varsin epäonnistunutta sellaista.
Sanoisinko että tuo kommentti on hyvä kuvaus siitä miten kommentoija oikeasti ajattelee ja toimii muita ihmisiä kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyselet vauva-palstalta mitä sinun kannattaa elämälläsi tehdä?
Ehkä sinun kannattaa hakea jotain äitihahmoa itsellesi, joka pitää huolta ja pukee vaatteet päälle ja keittää aamupuurot ymt. Ellei oma ole käytettävissä. Yksin tuskin pärjäät, jos pitää tuollaisia kysellä.
Marleena vm. 57 kirjoitti:
Luin palstaa, ja näin terveenä, akateemisena, kauniina, ja n. 55v naisena ihmettelen. Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä n. 25v, siis puolet elämästäni. Asunto-, työ-, ja raha-asiat kunnossa, mutta seksi ei kiinnosta kumpaakaan keskenämme. Mies ikäiseni kuntoileva akateeminen, ei juopottele tai juokse vieraissa, ei lyö eikä loukkaa, eikä katoa päiväkausiksi mihinkään. Keskimäärin olemme siis hyviä puolisoita toisillemme. Normipainoissa, edustavia, mutta seksi ei miestäni kiinnosta. Syytä en tiedä, olemme keskustelleet asiasta, mutta mihinkään lopputulemaan emme ole päätyneet.
Koska miestäni ei seksi kanssani kiinnosta, haen sitä muualta. On tarjolla, ei sitoumuksia, ei jälkipuheita, vain turvaseksiä.
Jos miestäni kiinnostaisi seksi muiden naisten kanssa, laittaisin suhteen ehkä katkolle. Nyt syyt ovat jotain muuta.
Asumme yhdessä tietenkin, nukumme yöt sylikkäin, hellyyttä, lämpöä, yhteisyyttä, rakkautta riittää. Pitkä, rakas yhteiselämä ilman isompia karikoita, ei siitä niin vain kevyesti lähdetä. Koirakin jäisi yksinhuoltajaperheeseen.
Asiat arvotetaan. Jos pelkkä seksi (jota saan luvalla muualtakin) on tärkeämpää kuin rakastava ihmissuhde, koira, yhteinen asunto Espoossa, hyvä elintaso, kaikki elämän perusasiat ja tulevaisuudennäkymät kunnossa, niin enpä arvosta kotiseksiä niin paljon, että näistä luopuisin. Huomioiden myös mieheni tunteet.
Jokainen tekee itse ratkaisunsa. Tämä on minun, ja tässä pysyn.
Voimia ja rohkeutta kaikille, mutta älkää tehkö typeryyksiä. Et ole ainoa osapuoli parisuhdepelissä.
Miehesi on homo? Oikeasti suuri osa homoista elää helppouden takia heterosuhteessa, vaikkei kiinnostaisi.
Tuo on yksi mahdollisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on homo? Oikeasti suuri osa homoista elää helppouden takia heterosuhteessa, vaikkei kiinnostaisi.
Tuo on yksi mahdollisuus.
Voi siihen olla paljon yksinkertaisempikin selitys, moniakin selityksiä. Esimerkiksi minulle suuseksi on vaimoni kanssa vaikeaa. Ei se suorastaan ällöttävää ole, mutta jonkin verran epämiellyttävää, vaikka vaimoni maussa ei mitään poikkeavaa olekaan. Sen sijaan hän on hyvin kostea.
Vaimoni saa orgasmin vain suuseksillä, joten jos tahdon hänet tyydyttää, se on ainoa vaihtoehto. Puolitoista vuosikymmentä näin teinkin. Vähitellen rupesi kuitenkin tuntumaan, ettei ole kohtuullista, että seksi on minulle toistuvasti epämiellyttävä suoritus.
Kun seksi rupesi tarkoittamaan tunteissani ja ajatuksissani epämiellyttävyyttä, niin vähitellen se jäi pois.
Vaikka olisi kuinka hetero, niin ei se tarkoita, että kaikenlainen seksin harrastaminen on mukavaa. Eivät kaikki naisetkaan tahdo antaa suuseksiä, vaikka kuinka olisivat heteroita.
Vierailija kirjoitti:
Mietin sitä samaa. Mitähän muut sanoo tähän, ne kokeneemmat.
Aina kannattaa jättää luuseri taakseen. Jos on lapsia niin he sopeutuvat joko hyvin tai huonosti mutta se on heidän ongelmansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei saa seksiä niin sellainen kannattaa jättää heti. Läheisyyden ja rakkauden puute ajaa ihmisen masennukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on homo? Oikeasti suuri osa homoista elää helppouden takia heterosuhteessa, vaikkei kiinnostaisi.
Tuo on yksi mahdollisuus.
Voi siihen olla paljon yksinkertaisempikin selitys, moniakin selityksiä. Esimerkiksi minulle suuseksi on vaimoni kanssa vaikeaa. Ei se suorastaan ällöttävää ole, mutta jonkin verran epämiellyttävää, vaikka vaimoni maussa ei mitään poikkeavaa olekaan. Sen sijaan hän on hyvin kostea.
Vaimoni saa orgasmin vain suuseksillä, joten jos tahdon hänet tyydyttää, se on ainoa vaihtoehto. Puolitoista vuosikymmentä näin teinkin. Vähitellen rupesi kuitenkin tuntumaan, ettei ole kohtuullista, että seksi on minulle toistuvasti epämiellyttävä suoritus.
Kun seksi rupesi tarkoittamaan tunteissani ja ajatuksissani epämiellyttävyyttä, niin vähitellen se jäi pois.
Vaikka olisi kuinka hetero, niin ei se tarkoita, että kaikenlainen seksin harrastaminen on mukavaa. Eivät kaikki naisetkaan tahdo antaa suuseksiä, vaikka kuinka olisivat heteroita.
Ette sovi seksuaalisesti toisillenne jos toinen pitää suuseksistä ja toinen ei. Alkuun olette kuitenkin katsoneet että seksuaalinen kohtaaminen ei ole teidän suhteessa niin tärkeä. Eikä se kaikille tietenkään olekaan. Toivottavasti suhteessanne löytyy muita hyviä puolia.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei saa seksiä niin sellainen kannattaa jättää heti. Läheisyyden ja rakkauden puute ajaa ihmisen masennukseen.
Eipä sitä seksiä "saa" sen enempää muualtakaan. Oman puolison kanssa sen järjestäminen varmasti helpointa, kun viitsii vähän kuunnella miksi on "saaminen" loppunut. Olisiko itseltä unohtunut "antaa" suhteeseen?
Pelkän seksin takia ei kannata tehdä päätöksiä kuin ääritapauksissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin sitä samaa. Mitähän muut sanoo tähän, ne kokeneemmat.
Aina kannattaa jättää luuseri taakseen. Jos on lapsia niin he sopeutuvat joko hyvin tai huonosti mutta se on heidän ongelmansa.
Hyvä. Nyt vihdoinkin täällä on joku joka ymmärtää mistä perinteisen parisuhdemallin pöyhimisestä ja uudistamisessa nykyajan tarpeisiin on kyse. Nautinto ja kosketukset ovat kaikista tärkeintä elämässä. On liian paljon ihmisiä jotka vain lojuvat tekopyhissä tapasuhteissaan.
Kiitos kommentistasi, mutta rakas mieheni ei varmasti ole homo, vaan ihan reipas hetero. Testoarvot kunnossa, mutta eräs autoimmuunisairaus sisäelimessä on havaittu muutama vuosi sitten. Vaikuttanee myös seksiin.
Kaveria ei jätetä.
M
Ei! En tiedä mitään synkempää, kurjempaa kuin elää näin yksin. Kun on kokenut ja tietää kuinka hyvää voi parisuhde olla.
Kyllä, tosin varsin epäonnistunutta sellaista.