Työeläkkeet nousevat roimasti - nuorten tuet eivät

Turun seudulla ainakin opiskelijoille löytyy ilta- ja viikonlopputöitä. Käy kyselemässä supermarketeista! Nehän käyttää muuten just niitä eläkeläisrouvia.

Vierailija kirjoitti:

"Nuorena opiskelijana en nauti tästä. Kun täytän 65, eläkeikää on todennäköisesti nostettu kymmenellä vuodella tai eläkettä ei saa ollenkaan."

Kun olet eläkeiässä, on täysin kiinni oman sukupolvesi ja silloin työelämässä olevan sukupolven aikaansaannoksista, mikä on työhön osallistumattomien (eläkeläiset, opiskelija, lapset, työkyvyttömät) toimeentulo. Kulutusta, tavaroita ja palveluita ei voi varastoida. Se, miten jaettavaa riittää niille, jotka eivät osallistu tuotantoon, on täysin kiinni kulloistenkin työkykyisten työn tuottavuudesta. Maailma on teidän, tehkää siitä sellainen ja taloudesta niin tuottava, että taloudella on tuottavuutta antaa ostovoima myös em. ryhmille. 

aika lailla vedät mutkia suoraksi. Unohdat ihan muutaman muuttujan, tärkeimpänä nyt valtionvelan. Sitten globalisaation ja ilmastonmuutoksen. En tajua mikä siinä on niin vaikeaa käsittää, että jos aiempi sukupolvi jättää seuraavalle >50'000 euroa valtionelkaa /jokainen kansalainen, niin se seuraava alkaa ainakin sen verran takamatkalta. Sitten kun huomioidaan ilmastonmuutos niin ei voida odottaa edes että jatkuva talouden kasvu korjaa velat.

Vierailija kirjoitti:

Elokuusta alkaen yksinasuvan täysi kansaneläke suurenee 679,50 eurosta 703,45 euroon ja takuueläke 855,48 eurosta 885,63 euroon kuukaudessa.

Myös vammaisetuuksia korotetaan elokuun alussa. Esimerkiksi eläkettä saavan hoitotuen perusmäärä suurenee 73,00 eurosta 75,58 euroon kuukaudessa.

Työttömälle työnhakijalle maksettava työmarkkinatuki tai peruspäiväraha on elokuusta alkaen 35,72 euroa per päivä (nyt 34,50 per päivä).

Toimeentulotuen perusosa yksinasuvalle suurenee 18,15 euroa kuukaudessa ja yksinhuoltajalle 20,70 euroa kuukaudessa.

Lasten kotihoidon tuen hoitoraha yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta suurenee 350,27 eurosta 362,61 euroon kuukaudessa.

Sairauspäivärahan vähimmäismäärä suurenee noin eurolla 29,67 eurosta 30,71 euroon päivässä.

Opintorahaan suurempi korotus

Tänä vuonna opintorahaa korotetaan 1.8. alkaen 5,7 prosenttia koska korotuksessa on mukana sekä normaali että ylimääräinen indeksitarkistus.

Itsenäisesti asuvan ja 18 vuotta täyttäneen opiskelijan opintoraha on nyt 253,69 euroa kuukaudessa. Elokuusta alkaen se on 268,23 euroa kuukaudessa.

Lääkekustannusten vuosiomavastuu ei nouse. Ylimääräinen indeksitarkistus ei poikkeuksellisesti koske lääkekustannusten vuosiomavastuuta (niin sanottu lääkekatto), joka on edelleen 592,16 euroa kalenterivuodessa. Ylimääräinen indeksitarkistus ei koske myöskään yleistä asumistukea ja eläkkeensaajan asumistukea.

Ylimääräinen indeksitarkistus lisää Kelan mukaan etuusmenoja arviolta 90 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja 10 miljoonalla vuonna 2023.

Seuraava indeksitarkastus on 1.1.2023. Kela vahvistaa vuoden 2023 kansaneläkeindeksin normaalisti lokakuussa.

Lisäksi kunta-alan palkankorotukset 3,9% vuosittain, palkkaharmonisoinnin kautta sote-alalle hieman enemmän.

Yksityisen puolen palkkasopimuksissa korotukset max 1,9% tähän mennessä. 

Olenko ainoa joka lukion lyhyellä matikallakin aavistelee tässä pienimuotoisen rahoitusongelman?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukahan eläkeläisten asuntoja joskus ostaa ja korjaa, kun työttömiä on työkokeilussa työmarkkinatuella 560 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euroa / työpäivä esim. kaupoissa tavaroita hyllyttämässä, laittamassa kirjaston kirjoja hyllyyn jne.

Suomalaisen palkansaajan keskipalkka on jotain 3700 kuukaudessa. Kun lasketaan kaikki tulonsaajat, eli työttömät, opiskelijat, osa- ja kokoaikatyötä tekevät ja eläkeläiset, suomalaisten keskitulo on noin 2800 euroa kuukaudessa ennen veroja. Eläkeläisten keskitulo on parin tonnin kutveilla. Kyllä noilla tulotasoilla ostajat asunnoille löytyvät jatkossakin. Joka tapauksessa tämän päivän eläkeläiset eivät syö tämän päivän nuorten tulevaisuutta. Nuorilla on aikaa rakentaa maailmasta ja taloudesta sellainen, että eläkkeelle jäädessä talous tuottaa hyvän toimeentulon niillekin, jotka eivät enää osallistu tavaroiden ja palveluiden tuotantoon. Hoitakaa homma hyvin, niin ollessanne 65-67 voitte jäädä nauttimaan hyvästä eläkkeestä, se on täysin itsestänne kiinni. 

tehdään niin, että minä otan sinun nimellä lainaa 20'000 euroa ja lähden kesäksi Marbellaan golfaamaan. Totean vain, että kyllä sulla on aikaa maksaa velkasi pois, ihan on itsestäsi kiinni miten elämäsi rakennat.

Mikä meidän ajatusmaailmassa on niin ratkaisevasti kasvanut eri suuntiin, että minä mietin sitä nyt peruskoulua käyvää ja hänen tulevaisuuttaan, enkä laskeskele montako kertaa vuodessa mulla on varaa eläkkeellä matkustaa teneriffalle tai monestiko viikossa voin aloittaa aamut stockmannin kahvilassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän me eläkeläiset olisimme tyytyväisiä, jos s sen saisimme eläkkeemme sen suuruisena kuin se on meille aikanaan luvattu. 66 prosenttia viimeisten 4 vuoden ajalta kahden palkallisesti keskimmäisen vuoden tuloista ja siihen täysi indeksikorotus vuosittain. Taisi vielä kansaneläkekin tulla kaikille siihen lisänä. Vuotuiset korotukset o,5 - 1,6 prosenttia eivät ole vastanneet kustannusten nousua ja ainakin minun kohdallani verottaja piti vielä huolen, että netosumma jopa laski kolmen vuoden ajan.

Sille me emme mahda mitään, että joskus ennen poliitikot ovat menneet jotain tuollaista lupaamaan ja olette uskoneet. Meille nuoremmillehan ei luvata mitään, eläkeikä on arvio (omani tällä hetkellä 68 v ja 3 kk) ja eläkettä leikkaava elinkaikakerroin on arvio sekin. Nyt arvio on kymmenen prosentin luokkaa vaikka jo vuonna 1960 syntyneille se on 5,4 prosenttia eli ehtinee minun ikäisille paljon yli 10 prosentin tuo leikkuri. 

Ja sitä paitsi, nythän työeläkkeisiin tule 6,8 prosentin korotus kun ainakin meidän TESissä palkankorotus on 1,9 prosenttia. Eli aika monta vuotta saatte kerralla maksuun.

Kyllä, tänä talvena monelle eläkeläiselle tulee isoja sähkölaskuja. Me nuoret emme sähkölämmitteisiä asuntoja osta.

Eläkeläinen ei saa ilmaista kodin siivousta. Kunnilla ja kaupungeilla ei ole kodin siivouspalveluita. Eli siivous on ostettava siivousyritykseltä. Nuorempi sukupolvi on niin suututettu, että he eivät halua tehdä vapaa-ajalla ilmaiseksi mitään.[/qu

Eihän teillä nuorilla ollut varaa ostaa minkäänlaista asuntoa ,sähkölämmityksellä tai ilman.Jos sinut on suututettu niin älä yleistä sitä muihin,normaaleissa suvuissa on normaalit suhteet ja autetaan toisia.

vois tehdä nopean gallupin montaako 70-80 -luvulla syntynyttä on vanhemmat taloudellisesti avustaneet aikuisena. En tunne ketään. 0. Ja miksi pitäisikään? 70-80 -luvulla syntyneet on koulutetuin sukupolvi kautta aikain, pidän hieman erikoisena, ettei se koulutus tuonutkaan samanlaista mahdollisuutta kiinteistöomaisuuden kartuttamiseen ja etelänlomiin kuin aiemmalle ikäpolvelle. Jos joku keksii tähän muun selityksen kuin valtava kuollut paino, jota tämän päivän työssäkäyvät kantaa mukanaan, niin kertokaa ihmeessä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elokuusta alkaen yksinasuvan täysi kansaneläke suurenee 679,50 eurosta 703,45 euroon ja takuueläke 855,48 eurosta 885,63 euroon kuukaudessa.

Myös vammaisetuuksia korotetaan elokuun alussa. Esimerkiksi eläkettä saavan hoitotuen perusmäärä suurenee 73,00 eurosta 75,58 euroon kuukaudessa.

Työttömälle työnhakijalle maksettava työmarkkinatuki tai peruspäiväraha on elokuusta alkaen 35,72 euroa per päivä (nyt 34,50 per päivä).

Toimeentulotuen perusosa yksinasuvalle suurenee 18,15 euroa kuukaudessa ja yksinhuoltajalle 20,70 euroa kuukaudessa.

Lasten kotihoidon tuen hoitoraha yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta suurenee 350,27 eurosta 362,61 euroon kuukaudessa.

Sairauspäivärahan vähimmäismäärä suurenee noin eurolla 29,67 eurosta 30,71 euroon päivässä.

Opintorahaan suurempi korotus

Tänä vuonna opintorahaa korotetaan 1.8. alkaen 5,7 prosenttia koska korotuksessa on mukana sekä normaali että ylimääräinen indeksitarkistus.

Itsenäisesti asuvan ja 18 vuotta täyttäneen opiskelijan opintoraha on nyt 253,69 euroa kuukaudessa. Elokuusta alkaen se on 268,23 euroa kuukaudessa.

Lääkekustannusten vuosiomavastuu ei nouse. Ylimääräinen indeksitarkistus ei poikkeuksellisesti koske lääkekustannusten vuosiomavastuuta (niin sanottu lääkekatto), joka on edelleen 592,16 euroa kalenterivuodessa. Ylimääräinen indeksitarkistus ei koske myöskään yleistä asumistukea ja eläkkeensaajan asumistukea.

Ylimääräinen indeksitarkistus lisää Kelan mukaan etuusmenoja arviolta 90 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja 10 miljoonalla vuonna 2023.

Seuraava indeksitarkastus on 1.1.2023. Kela vahvistaa vuoden 2023 kansaneläkeindeksin normaalisti lokakuussa.

Lisäksi kunta-alan palkankorotukset 3,9% vuosittain, palkkaharmonisoinnin kautta sote-alalle hieman enemmän.

Yksityisen puolen palkkasopimuksissa korotukset max 1,9% tähän mennessä. 

Olenko ainoa joka lukion lyhyellä matikallakin aavistelee tässä pienimuotoisen rahoitusongelman?

Suurempi ongelma tulee jos kulutus pysähtyy.

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa, vihdoinkin, Jo kymmenen vuotta on eläke ollut sama, nyt nousee satasella. Vaan oletan, että verokin nousee roimasti, joten mahtaako tuosta käteen paljonkaan jäädä. Nyt jo veroprosentti lähentelee 30:tä. Eläkkeistähän verotetaan enemmän kukn samansuuruisesta palkasta.

Ja muistutetaas vielä mistä tämä johtuu: eläkkeen verotuksesta puuttuu TULONHANKKIMISvähennys. Minkälaisia kuluja sinulla tarkalleen ottaen generoituu joka kuukautisen eläkkeen tilille saattamisesta, jotka oikeuttaisivat vähennykseen?

Aloittajalle tiedoksi: ole huoletta, kyllä ne sinunkin tuet nousevat 40 vuoden työuran jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijoilla näyttää aina riittävän rahaa viinaan ja tupakkaan.

höpöhöpö. Yksikään ikäpolvi ei ole käyttänyt yhtä paljon alkoa ja tupakkaa kuin 50-luvulla syntyneet. Kulutus vähenee koko ajan. Jospa nyt ei mentäisi ihan p*skanpuhumisen asteelle kuitenkaan taas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa, vihdoinkin, Jo kymmenen vuotta on eläke ollut sama, nyt nousee satasella. Vaan oletan, että verokin nousee roimasti, joten mahtaako tuosta käteen paljonkaan jäädä. Nyt jo veroprosentti lähentelee 30:tä. Eläkkeistähän verotetaan enemmän kukn samansuuruisesta palkasta.

Ja muistutetaas vielä mistä tämä johtuu: eläkkeen verotuksesta puuttuu TULONHANKKIMISvähennys. Minkälaisia kuluja sinulla tarkalleen ottaen generoituu joka kuukautisen eläkkeen tilille saattamisesta, jotka oikeuttaisivat vähennykseen?

Minä nyt laskin veroprosentin omalle elääkkeelleni ihan kuin se olisi työtuloa.  Työmatkakuluina 75e kuussa ja kassan maksu 58e ja veroprosenttini olisi töissä ollessa 8,65% kun kaikki eläkemaksut ym. lasketaan yhteen. Eläkkeellä maksan samasta summasta veroa 10.5% Eli minulla on perseelläni istumis enennnys verotuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin mutta kun eläkeläisile ei riitä mikään! Vinkuvat vuosikausien takaa taitetusta indekdistä ja vappasatasista ja eläkeläisten rahavirta ei ole koskaan ollut huonompi kuin esim.työttömän tai pitkäaikaissairaan. Valittaa jaksetaan joka kerta. Työelåkeläiset pärjäävät paremmin kuin koskaan ennen, kun saivat olla suojatyöpaikoissaan kymmenien vuosien työuran.

Nuoremmat, olette eläneet yli varojenne, ikään kuin talouskasvu sen mahdollistaisi. Vanhemmat ikäluokat, omat vanhempani mukaan lukien, ovat eläneet hyvin kohtuullisesti tai jopa vaatimattomasti. Teille nuorille pitäisi tulla käteen, valmiina ja heti.

Aikamoisia kermaperseitä olette. 

Hetkinen.. kenestä nuoremmista tässä on kysymys? Valtionvelan on käsittääkseni rakentanut he, ketkä ovat olleet päättävässä asemassa 1980-luvun lopusta tähän päivään ja he, kenen palveluihin valtion budjetista on kulunut enemmän rahaa kuin sinne on tuloutunut.

Tuskin voi tästä 2000-luvulla syntyneitä syyttää, heidän nauttimansa julkiset palvelut kun ovat olleet nuppia kohtia halvemmat kuin sotien jälkeen yhdenkään ikäpolven (neuvolapalveluiden, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen nuppikohtaiset budjetit romahtivat laman jälkeen, eivätkä ole koskaan palautuneet ennalleen. Ja senkin 2000-luvun alun korjausliikkeen budjetteihin romahdutti Sipilän hallitus miltei takaisin lama-ajan tasolle).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa, vihdoinkin, Jo kymmenen vuotta on eläke ollut sama, nyt nousee satasella. Vaan oletan, että verokin nousee roimasti, joten mahtaako tuosta käteen paljonkaan jäädä. Nyt jo veroprosentti lähentelee 30:tä. Eläkkeistähän verotetaan enemmän kukn samansuuruisesta palkasta.

Ja muistutetaas vielä mistä tämä johtuu: eläkkeen verotuksesta puuttuu TULONHANKKIMISvähennys. Minkälaisia kuluja sinulla tarkalleen ottaen generoituu joka kuukautisen eläkkeen tilille saattamisesta, jotka oikeuttaisivat vähennykseen?

Minä nyt laskin veroprosentin omalle elääkkeelleni ihan kuin se olisi työtuloa.  Työmatkakuluina 75e kuussa ja kassan maksu 58e ja veroprosenttini olisi töissä ollessa 8,65% kun kaikki eläkemaksut ym. lasketaan yhteen. Eläkkeellä maksan samasta summasta veroa 10.5% Eli minulla on perseelläni istumis enennnys verotuksessa.

Ahaa, ja se perseellä istuminen edellyttää sinulta erillisen vaatetuksen hankkimisen, säännöllisen kampaajalla käynnin, työn aiheuttamien lihasjumien korjaamisen hierojalla, päätelasit, lounaan järjestämisen kodin ulkopuolelle, lapsen iltapäivähoidon järjestämisen...

edullinen on muuten työtulon verotuksesi kun jo yksin se eläkemaksu olisi sulle tänä päivänä 8.65%

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukahan eläkeläisten asuntoja joskus ostaa ja korjaa, kun työttömiä on työkokeilussa työmarkkinatuella 560 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euroa / työpäivä esim. kaupoissa tavaroita hyllyttämässä, laittamassa kirjaston kirjoja hyllyyn jne.

Suomalaisen palkansaajan keskipalkka on jotain 3700 kuukaudessa. Kun lasketaan kaikki tulonsaajat, eli työttömät, opiskelijat, osa- ja kokoaikatyötä tekevät ja eläkeläiset, suomalaisten keskitulo on noin 2800 euroa kuukaudessa ennen veroja. Eläkeläisten keskitulo on parin tonnin kutveilla. Kyllä noilla tulotasoilla ostajat asunnoille löytyvät jatkossakin. Joka tapauksessa tämän päivän eläkeläiset eivät syö tämän päivän nuorten tulevaisuutta. Nuorilla on aikaa rakentaa maailmasta ja taloudesta sellainen, että eläkkeelle jäädessä talous tuottaa hyvän toimeentulon niillekin, jotka eivät enää osallistu tavaroiden ja palveluiden tuotantoon. Hoitakaa homma hyvin, niin ollessanne 65-67 voitte jäädä nauttimaan hyvästä eläkkeestä, se on täysin itsestänne kiinni. 

Työttömiä on 300 000.

Kaupan alan, siivoojien ja toimistotyöntekijöiden palkka on 2400 brutto eikä tuolla palkalla saa nykyään lainaa ilman säästöjä.

Eli perintöasunnoista ei saa rahaa läheskään kaikista.

Voi voi. Aloitin työelämän 70 -luvun lopulla. Silloin piti olla 30% asunnon hinnasta säästössä ennen kuin sai lainaa. Ei ollut nykypäivän tukia. Aluksi asuttiin puolison kanssa vuokralla alivuokrahuoneessa. Kituutettiin ja säästettiin ja sitten ostettiin yksiö, eikä mistään kalliista kaupungista. Taas kituutettiin ja säästettiin, myytiin yksiö ja ostettiin vaatimaton rintamamiestalo ulkohuussilla, joka ei tänä päivänä kelpaisi monellekaan. Perustettiin perhe ja tehtiin kovasti töitä. Sitten otettiin remonttilainaa. Vuosikymmenien työn ja säästämisen jälkeen kuulee outoja juttuja, kuinka on saatu kaikki valmiina. Tuo 2400 euron palkkahan on hyvä. Itsellä ja puolisolla eläke verojen jälkeen alle 1300 kummallakin. 

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931189

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi paljon nousee mullakin työeläke, vähän yli 37,- . Kadehtikoon ken kehtaa.

Ja toki tämä "nuoriso" kehtaa.

Kyllä mulle 37€ kelpaisi, mun palkka nousi 0€.

37 €:n korotus tulee takuueläkkeeseen, jonka saa, vaikkei olisi koskaan töitä tehnyt. Takuueläke nousee vuodenvaihteessa 4,2 %, eli 885 €:sta 922 euroon. 

Olen niska limassa tehnyt "halpaa" työtä vosikymmenet lastenhankinnan ja mieheni palvelemisen ohessa, joten työeläke on siksi niin pieni.

Toki saan kansaneläkettä lisäksi vähän, mutta en niin paljoa että yöunet tarviis sen tähden menettää.

Nuorempien olis kyllä terveellisempää ruutinsa kohdentaa esim opiskeluun.

Köyhien eläkeläisten kadehtiminen on aivan naurettavaa.

eikö sinun miehesi kanna nyt sitten sitä hedelmää ja vastaavasti taloudellista vastuuta sinusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tradenomi Hönö Tiainen on häpeäksi kaikille työttömille. Leimaa koko joukon noilla kirjoituksillaan kansakunnan syöpäläisiksi.

Hönöjankkauksesi on rasittavaa. Pysy ketjun aiheessa.

Trade ei todellakaan edusta työttömiä, vaan pohjasakkaa, jota kukaan ei Traden rajoitetuista työhaluista huolimatta halua!

mikä sulla on hätänä?

Tradenomina koetan omalta osaltani kannatella tätä uppoavaa laivaa omalla vaatimattomalla vuotuisella 20'000 euron ansiotuloverotuksellani ja eläkemaksulla, josta vajaa neljännes rahastoidaan omaa tulevaa eläkettäni varten. Mitäpä sinä ehdit tehdä tämän yhteiskunnan hyväksi päivätyösi ohella, joka tuntuu olevan tuo uuvuttava spammaaminen vauva-palstalla?

Mieluummin käytettäisi veronalennusta kuin etujen/palkkojen korotusta.

Jossain vaiheessa tulevaisuudessa oltaisiin siinä tilanteessa että työstä tai etuuksista ei maksettaisi veroa ollenkaan mikä olisi oikeudenmukaista ja Suomen kilpailukyvyn kannalta erinomaista.

Haukuttu ”raippavero” vie lompakosta keskimäärin 100 €/kk – yhä useampi suomalainen joutumassa sen maksajaksi

Kun rahan arvon muutosta ei oteta huomioon on kohta kaikki Suomalaiset raippaveron piirissä sama koskee pienituloisia työläisiä jos verotuksen alarajaa ei nosteta tai työtulovähennystä lisätä ovat kaikki päättäjien mukaan suurituloisia ja ankaran verotuksen piirissä ja sehän on se kommunistin unelma. On hallituksessa mikä puolue tahansa niin tuolta sosialisoinnilta ei voi välttyä kaikille päättäjille kelpaa raha oli aatesuunta mikä tahansa. Sama koskee sijoittamista, 10 vuotta sitten oleva euro ei ole enää sama tänä päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen sukupolvi kohtaa omat ongelmansa, ajat muuttuvat ja sille emme mahda mitään. Näin yksoikoista, jyrkkää ja mustavalkoista näkemystä aloittajan osalta en voinut kuvitellakaan.

Jokainen sukupolvi on aina maksanut edellisen sukupolven eläkkeet, valittamatta.

Tämä nykyinen ahne, "kaikki mulle heti", sukupolvi ei vielä ole sisäistänyt omaa tehtäväänsä yhteiskunnan tukipilarina. Kun heidän pinnallinen itsekkyytensä siirtyy täydellä teholla heidän lapsiinsa moninkertaistuneena, mikä tulee olemaan heidän kohtalonsa? Riittääkö heille sylkykuppina oleminen, vai vaaditaanko silloin jotain radikaalimpaa ratkaisua? Aika näyttää ja esimerkki opettaa.

Ei ole mitään "jokainen sukupolvi". Ensimmäinen maksajasukupolvi oli suuret ikäluokat, jotka maksoivat omille vanhemmilleen törkeän pienet eläkkeet, vaikka heitä oli paljon, olisi ollut helppo kerätä enemmänkin. Nyt he ovat sitten saamapuolella, ja eläkejärjestelmä on jo kriisissä. Jälkeen tulevat saavat jotain, mutta nykynuoret tuskin enää mitään. Sen pituinen se.

Höpö höpö. Yhteiskunta ja talous on 40 vuoden päästä juuri sellainen, millaiseksi tämän päivän ja tulevat nuoret sen työllään rakentavat. Aiempi sukupolvi nosti Suomen talouden köyhyydestä vaurauteen tuossa ajassa. Nyt lähtötilanne on 100x parempi kuin 40-50 -luvulla. Säälittävää kitinää.

Niin, maailmantalous on kasvanut toisen maailmansodan jälkeen vahvasti ja siihen syynä on kasvava populaatio, globaaliksi mennyt maailmantalous ja vakaammat finanssimarkkinat. Oletus että tällainen suotuisa kehitys jatkuisi tulevaisuuteen on aika epärealistinen kun ottaa huomioon maailman nykytilan ja lukuisat uhkakuvat jotka tulevat toteutumaan halusimme sitä tai emme. Maailman menestynein sijoittajakin on sanonut ihan suoraan että paras sijoitus oli syntyä 30-luvulla kun kaikki tämä kasvu oli vasta edessä. Vaikka nykynuori tekisi töitä ihan helvetisti hän tulee pakostakin olemaan kuusikymppisenä köyhempi verrattuna tämän päivän kuusikymppiseen. Tilastot puoltavat tätä nyt jo.

Tuo käsityksesi siitä että on ihan nykynuorista itsestään kiinni millaisen tulevaisuuden ja valtiontalouden itselleen hankkivat on yksinkertaisesti väärä, ja aika typeräkin, anteeksi vain. Varsinkin kun moni nykyään äänestysikää lähestyvä ei ollut edes syntynyt silloin vielä kun nykyinen valtion jättivelka jonka maksumieheksi he joutuvat, alkoi kasvamaan.

Täällä huomaa miten vähällä tiedolla ihmiset huutavat asioista joista eivät selvästikään ymmärrä yhtään mitään. Mutta tyhjillä tynnyreillä on yleensä tapanakin kolistella.

Lainasin ihan vain siksi, että tämä kirjoitus olisi hyvä postata muistitauluksi keskustelun jokaisella sivulla Sen verran runsaasti tässä ketjussa on eläköityneitä parturi-kampaajia ja sekatyömiehiä, jotka ilmeisesti ihan vilpittömästi ajattelevat, että heidän työnsä tuottavuus on kustantanut ja vastaa heidän elämänsä varrella nauttimaansa elintasoa :'D

no on outoo kirjoitti:

Olen opiskelija ja kituutan 200 euron opintorahalla jatkuvasti kallistuvassa maailmassa. Ennen Sipilän hallitusta opintorahan määrä oli 400 euroa, mutta tästä ei puhuta.

Työmarkkinatuki ja toimeentulotuki myös pysyvät samoissa summissa.

Mutta vanhukset rikastuvat. Suomi on täynnä eläkeläismummoja joilla riittää rahat pistää satanen viikossa lottoon ja pelikoneisiin. He elivät parempina aikoina kun asuntolainat oli halpoja, töitä löytyi ja hinnat oli alhaalla. He saivat kaiken hyödyn 1900-luvun parhaista vuosikymmenistä ja nyt he saavat säästöjensä päälle vielä kunnon eläkkeet.

Nuorena opiskelijana en nauti tästä. Kun täytän 65, eläkeikää on todennäköisesti nostettu kymmenellä vuodella tai eläkettä ei saa ollenkaan.

Erityisesti korona-aika on pistänyt miettimään vanhuksia. Mitä me niitä säälitään koko ajan? Vanhusten yksinäisyydestä jauhetaan koko ajan, kun Suomi on täynnä 20-30v miehiä joilla ei ole ainuttakaan kaveria. Vanhuksilla on yleensä lastenlapset ja hyvä elämä takana.

-Veikkausvaroilla tuetaan mm syrjäytyneitä 

-Tuskin lisäraha auttaa kaverittomia miehiä, syrjäytyvät vaan enemmän, kun ei tarvitse itse elämäänsä   rahoittaa

-Vanhuksilla lastenlapset, eikös nuo nuoret miehet sitten ole just noiden vanhusten lastenlapsia. Ja   nuorilla on omat vanhemmat ja sisaruksia, ja hyvä elämä edessä.

Itse opiskelin 2012-2016, silloin ei oltu vielä yleisen asumistuen piirissä ja kokonaisuudessaan sain noin 500e/kk - se sisälsi opintorahan ja asumislisän. Loppu katettiin lainalla, tai kuten minä, ilta ja viikonlopputöillä. Valmistuessa sai työtä koulun ohella tehneet palauttaa viimeisen kevään "asumistuen" järjestään, koska tulorajat paukkui yli ja asumislisä oli sidottu opintorahan kanssa samoihin tulorajoihin.

Opiskelijoilla on mielestäni nyt parempi tilanne, kuin vielä reilu 5v sitten, esim. vuokrat oli silloinkin pirun kalliita. Toki nyt kallistuminen tuntuu varmasti jokaisella, mutta en nyt vertaisi kyllä eläkeläisiin. Eläkkeet ja tuet on iha eri juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittaja edustaa äärimmäisen itsekästä, mutta samalla pelottavan tietämätöntä  sukupolvea.

- -

Nykyiset eläkeläiset ovat rakentaneet nuoremmille sukupolville hyvinvointivaltion - josta itse ovat hyötyneet vain vähän.

Tyypillistä yrittää sheimaamalla hiljentää. Se, joka yrittää nostaa kokemansa epäoikeudenmukaisuuden esille, onkin "itsekäs".

Sodan kokeneet Suomen rakensivat, ja he ovat pitkälti jo kuolleet. Suuret ikäluokat ovat hyötyneet hyvinvointivaltiosta maksimaalisesti. Monet edut olivat huipussaan 80-luvun loppupuolella. Sen jälkeen etuuksia on yksi kerrallaan leikattu.

Ensinnäkin, suuret ikäluokat käsittävät vuosina 1945-1950 syntyneet. 80-luvulla he olivat jo neli-viiskymppisiä,lapset tehtynä parikymppisinä,eli heidän lapsensa olivat 80-luvulla jo aikuisia.

Ts. suuret ikäluokat eivät itse hyötyneet hyvinvointivaltiosta, mutta heidän lapsensa aikuisina kyllä., kutensitten heidänkin lapsensa.

Vasta 60-luvulla kaikki suomalaiset saivat sosiaaliturvatunnuksen ja heidät liitettiin valtion sairausvakuutuksen piiriin. Tästä pääsivät suuret ikäluokatkin"nauttimaan".

Kunnallinen päivähoito luotiin vasta 70-luvulla, sitä ennen jokainen maksoi omasta pussistaan lastenhoitajalle . Vasta 70-luvulla koulutus alkoi tuottaa hyvinvointia.

60-luvulla töitä ei riittänyt kaikille suomalaisille, niinpä suurista ikäluokista yli 400 000 muutti Ruotsiin töihin.

80-luvulla tosiaan hyvinvointivaltioon panostettiin talouskasvun myötä mittavasti.  Tosin suuret ikäluokat eivät silloinkaan päässeet nauttimaan esim. "ilmaisesta" hammashoidosta, terveydenhuollosta kylläkin - maksamiensa verojen vastineeksi.

Olet täysin väärässä olettaessasi, että suuret ikäluokat olisivat itse saaneet nauttia hyvinvointivaltiosta.

Heitä nuoremmat kylläkin ja erityisesti tämän päivän lapset ja nuoret.

outoa matematiikkaa: "suuret ikäluokat käsittävät vuosina 1945-1950 syntyneet. 80-luvulla he olivat jo neli-viiskymppisiä,lapset tehtynä parikymppisinä,eli heidän lapsensa olivat 80-luvulla jo aikuisia."

Suurten ikäluokkien lapset olivat ensimmäiset, jotka pääsivät [osin] jonkinlaiseen kunnalliseen päivähoitoon 70-luvulla, tosin esim minut sisaruksineni hoidettiin kotona, yhteiskunnan tuella palkatun hoitajan toimesta. Vanhemmillani oli ensin perheverotus, eli lapset sekä äitiysvapaalla oleva tai heikompipalkkainen puoliso otettiin huomioon isän verotuksessa, joka olikin tuloihin nähden varsin kevyt. Myöhemmin alaikäiset lapset huomioitiin verotuksessa ja asuntolainan korot kokonaisuudessaan. 

Opiskellessaan vanhempani saivat valtion korkotukilainaa, n 600 euroa vastaavan summan joka kk, ja jonka reaaliarvo oli sen erääntyessä alle puolittunut. Korkeakouluopinnot olivat ilmaiset, oppikoulusta oli puolestaan heidän vanhempansa jotain maksaneet. Vanhempani nauttivat täystyöllisyyden ajasta aina lamaan saakka, eikä lama-aikakaan tuonut heille työttömyyttä. He jäivät pois työelämästä 60 iän molemmin puolin, elävät eläketuloillaan kahden keskipalkkaisen tulotasolla ja omaisuutta on kertynyt ihan työtuloilla enemmän kuin puolen miljoonan arvosta.

Joo, olen puolisoni kanssa korkeammin palkattu kuin he koskaan, mutta emme tule yltämään samaan elintasoon. Lapsilukukin jäi taloudellisissa ja työelämän realiteeteissa yhteen.

Vierailija kirjoitti:

Minua säälittää kirjoitti:

Vai että eläkeläismummot rypevät rahassa ja lottoon pistetään satanen viikossa.

Itse olen eläkeläismummo. Saan työeläkettä eläkeyhtiöltä noin 560 e ja Kelalta siihen noin 350 e lisää. Olen lotonnut viimeksi joskus 90-luvulla, kun olin työssä, hennoin laittaa 1-2 riviä silloin tällöin. Pelikonetta en ole käyttänyt kuin kerran laivalla noin 20 v sitten. 

Työeläkkeet eivät ole nousseet aikapäiviin. Vuodenvaihteessa on odotettavissa se korotus, oliko se 6-7 %:n liepeillä. Eli saatan saada jopa 40 e lisää. Olen otettu!

En kadehdi sinuakaan. Luulen kuitenkin, että saat tuon opintorahasi lisäksi joitain tukia. Minäkin saan, asumistuen, joka on aika tarkkaan 100 e/kk. Muuta en saa, koska katsotaan, että kykenen maksamaan omilla rahoillani vuokran, sähkön+siirron, veden, jätemaksun, puhelin-/nettikulut, ruuan, lääkkeet ja kaikki muut kotitalousmenot. 

Miksi en ryve rahassa? Oletko koskaan kuullut, että ihminen voi sairastua jo nuorena? Sinäkin. Ihminen voi tehdä nuorena töitä ja tämän lisäksi pätkätöitä, jotka eivät ole kerryttäneet eläkettä. 

En tiedä, onko näin vanhemmiten mennyt muisti, mutta mitään erityisiä hyötyjä en muista 1900-luvun puolelta. 

Minulla ei ole lastenlapsia, joita kadehdit minulta. Sukuni on kuollut melkoisen olemattomiin ja loputkin niin heikossa hapessa, että noh... eipä olla nähty.  Lapsia on kaksi, mutta he asuvat kaukana. 

Kurjaa, jos olet yksin vielä tuon katkeruutesi kanssa. 

Mietin, miten pärjäät jos tulosi asumistuen kanssa on vain n 1000e? Mikä on asumismuotosi ja vuokrasi?

Olet ilmeisesti joutunut sairauden vuoksi pois työelämästä ja siksi työeläkkeesi ei ehtinyt karttua kertomaasi korkeammaksi, vai miten se elämä on mennyt? Kysyn siksi, kun olen laskenut/ katsonut vuosien varrella usealle eläkeläisille kelan sivuilta erinäisiä tukia, mm asumistukeja. Iän karttuessa ja erilaisten vaivojen lisääntyessä on mahdollista saada hoitotukia tms.

Pärjättävääkin on. Asun vanhassa ok-talossa ja vuokrani on vain 350 e, mikä helpottaa. Tosin tuleehan asumisesta muitakin kuluja ja ongelma alkaa olla siinä, että miten kauan tässä pystyy olemaan, että jaksaa. Itse on tehtävät lumityöt, muut pihatyöt ja jaksamisen rajoilla lämmitettävä nykyisin kokonaan puilla. Tein jo hyvin nuorena töitä ja kouluttauduin siinä ohella. Sitten sairastuin, sain kyllä pätkätöitä sen mitä jaksoin tehdä. Eivät ne sitten eläkettä kartuttaneet. Eläkkeelle oli jäätävä nuorena, kun halvauksia tuli aika ajoin. Selvisin kyllä niistä, mutta lääkäri sanoi, että jos jatkan töissä, en selviä enää kotona kauaa. En ole saanut hoitotukea. Olen tosin viime aikoina tutustunut niihin kriteereihin ja miettinyt, josko saisin jotakin. Se tietysti edellyttää lääkärintodistusta. 

Olen vähentänyt lääkekuluja ostamalla vain välttämättömät särkylääkkeet, vaikka tarvitsisin muitakin. Hain joskus kelalta toimeentulotukea lääkkeisiin. Kirjoitin, mitä pitäisi ostaa ja mitä olen ostanut. Sain käsittämättömältä kuulostavan päätöksen, jossa sanottiin, että koska en ole hankkinut ko. lääkkeitä itse, ei niitä oteta huomioon laskelmassa. Miten minä olisin voinut hankkia, kun ei rahat riittäneet! En jaksanut sen asian kanssa enää kinata.