Lue keskustelun säännöt.
Miksi lapsi ei usko ennen kuin hänelle suuttuu?
16.10.2022 |
Olen rauhallinen ja tasainen luonne, joka inhoaa suuttumisia. Sanon lapselleni aina jämäkästi mutta rauhallisesti pyynnöt ja kiellot. Lapsi ei kuitenkaan usko mitään ennen kuin hermostun ja suutun. Sitten tottelee kyllä heti. Mutta minua harmittaa kun aina pitää suuttua. Olen tehnyt niin, että jos rauhallisesti sanotusta kiellosta ei usko, niin tulee joku seuraus kun ei totellut. Tämä ei ole yhtään auttanut tottelemaan. Ainoa joka tehoaa on suuttuminen. Mutta miksi? Inhoan todella paljon sitä kun joudun sanomaan vihaisesti.
Kommentit (90)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa vanhemmuuteen. Riippuen minkä ikäisestä on kyse, mutta tuota se on vielä monta tulevaa vuotta.
Vmp
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa vanhemmuuteen. Riippuen minkä ikäisestä on kyse, mutta tuota se on vielä monta tulevaa vuotta.
Sinun lapset ei ole = kaikki lapset
Näin se vaan tuntuu menevän. Lapsi uskoo vasta sitten kun naamapunaisena kiljuu että joulupukki ei tule tänä vuonna, jos ei heti ala tapahtumaan.
Uhmis oli rankempi nyt onneksi jo 5v
Eikö kannattaisi rangaista lasta ihan "isän kädestä" jo silloin, kun vielä on ihan rauhallisin mielin? Tällöin lapsi alkaisi totella eikä tarvitsisi suuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritä välttää kieltämistä. On järkevämpää sanoa: Kävele! kuin pitkästi selittää: Kulta pieni täällä ei saa nyt juosta, kun on paljon ihmisiä ja voit kaatua ja ja. Muutenkin aina lyhyet selkeät ohjeet. Jos ei onnistu, ohjaat oikean toiminnan kädestä pitäen. Kiitä heti, kun jokin onnistuu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yritä välttää kieltämistä. On järkevämpää sanoa: Kävele! kuin pitkästi selittää: Kulta pieni täällä ei saa nyt juosta, kun on paljon ihmisiä ja voit kaatua ja ja. Muutenkin aina lyhyet selkeät ohjeet. Jos ei onnistu, ohjaat oikean toiminnan kädestä pitäen. Kiitä heti, kun jokin onnistuu!
Noin teenkin. Mutta ei usko ennen kuin suutun. Ap
Kannattaa omaksua kaikki liberaalin kasvatuksen aatteet (positiivinen kasvatus, tunnekasvatus) niin lopulta et pysty tekemään mitään sen eteen, että saisit lapsesi kuriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritä välttää kieltämistä. On järkevämpää sanoa: Kävele! kuin pitkästi selittää: Kulta pieni täällä ei saa nyt juosta, kun on paljon ihmisiä ja voit kaatua ja ja. Muutenkin aina lyhyet selkeät ohjeet. Jos ei onnistu, ohjaat oikean toiminnan kädestä pitäen. Kiitä heti, kun jokin onnistuu!
Noin teenkin. Mutta ei usko ennen kuin suutun. Ap
Eli mitään ei ole tehtävissä?
Vierailija kirjoitti:
Valitse sotasi.
Mitähän tämäkin käytännössä tarkoittaa?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi äiti kertoi joskus kysyneensä tätä asiaa lapseltaan ja lapsi oli vastannut: mutta kun se on niin hauskaa kun sä suutut.
Kun jotain näkee paljon siihen turtuu ja se ei jaksa enää kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikki tunteet pitää lapsen oppia ja myös se miten niiden alaisena käyttäydytään. Mistä lapsi koskaan oppisi vihanhallintaa ja muuta jos ei koskaan näkisi sinua vihaisena?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritä välttää kieltämistä. On järkevämpää sanoa: Kävele! kuin pitkästi selittää: Kulta pieni täällä ei saa nyt juosta, kun on paljon ihmisiä ja voit kaatua ja ja. Muutenkin aina lyhyet selkeät ohjeet. Jos ei onnistu, ohjaat oikean toiminnan kädestä pitäen. Kiitä heti, kun jokin onnistuu!
Noin teenkin. Mutta ei usko ennen kuin suutun. Ap
Kannattaa muistaa se, että lapsi kokee hyötyvänsä siitä, että on tottelematon, ja siksi ei halua totella. Sinun tehtäväsi on siis kääntää lapsen hyötylaskelma päälaelleen, eli saada lapsi kokemaan, että totteleminen on hänelle kannattavampi vaihtoehto kuin tottelemattomuus. Tämä harvoin onnistuu pelkästään siten, että lasta kehottaa kauniisti.
Mitä rangaistuksia teillä on käytössä lapselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitse sotasi.
Mitähän tämäkin käytännössä tarkoittaa?
Ap
Ihan kaikkeen lapsen pelleilyyn, jne ei kannata lähteä mukaan. Vähemmän älä, ei, jne. Ja sitä omaa tilaa ja aikaa lapselle ettet ole koko ajan ohjaamassa ja säätelemässä.
Vierailija kirjoitti:
Yksi äiti kertoi joskus kysyneensä tätä asiaa lapseltaan ja lapsi oli vastannut: mutta kun se on niin hauskaa kun sä suutut.
kunnon psykopaatti
Mä en tiedä mitään ratkaisuja tilanteeseen, mutta kiinnostaa nämä kasvatusasiat. Millainen vanhempi noin muuten olet? Jos lapsi toimii ainoasaan silloin kun on äärimmäinen pakko, niin mistä se mahtaa johtua? Onko kyseessä vaikka sellainen tilanne, että kaikki tehdään lapsen puolesta, jolloin odottaa aina vaan seuraavaa käskyä mitä milloinkin tehdään eikä itse pohdiskele mitään ja sitten ottaa tilaa itselleen tuolla tavalla? Vai onko asia täysin päin vastoin? Onko lapsella liikaa vastuuta itsestään?
Tai sitten joku ihan muu syy. Ehkä se vaan kuuluu lapsuuteen ja kasvamiseen ylipäätään. Rajojahan siinä kokeillaan.
Tervetuloa vanhemmuuteen. Riippuen minkä ikäisestä on kyse, mutta tuota se on vielä monta tulevaa vuotta.