Poikani haluaa vaihtaa lukiosta amikseen
Ja vieläpä rakennusalalle. Hävettää :(. Suku täynnä ylioppilaita ja sitten olisi yksi kirvesmies. Annanko pojan vaihtaa vai taivuttelenko jatkamaan lukiossa?
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Kävin lukion jälkeen amiksen :D Ei se ylioppilaaksikaan valmistuminen tarkoita, että jatkaisi vielä korkeakouluun. Sinänsä mitä väliä käykö lukiota loppuun, jos siitä ei ole sitten mitään hyötyä?
Itse kävin ilta-amitsun sen jälkeen kun oli dipan paperit olleet melkein kymmenen vuotta taskussa.
Ai miksi? Siksi kun voin ja illat alkoivat olla tylsiä, niin pitihän jotain oikeasti hyödyllistä tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä päätös. Lukioon otetaan aivan liikaa ja liian helposti oppilaita. Vain lahjakkain 10% pitäisi kouluttaa lukiossa ja korkeakouluissa. Tavallisen työn suorittajia tarvitaan ja gaussin käyrän mukaan valtaosa ihmisistä sopii kyvyiltään suorittavaan työhön.
Tässä on syy kohtaanto-ongelmaan sekä uupumukseen Suomen työmarkkinoilla ja opiskelijoilla. Liian suuri osa ihmisistä yritetään kouluttaa liian korkealle. Kun kapasiteetti ei riitä, uuvutaan jo lukiossa, amk:ssa ja yliopistossa. Lahjakkuutta paikataan tekemällä valtavasti työtä, aikaa käyttäen. Sitten, jos pääsee koulutusta vastaavaan työhön, se on liian vaativaa kykyihin nähden ja uuvutaan taas. Suuri osa ei pääse, koska tarvittaisiin suorittavan työn tekijöitä, eikä amk- ja yliopistoihmisiä. Ja näin on sekä työvoimapula että työttömyys. Ihan perusduunaritasollakin on ylikoulutusta ja liian korkeita koulutusvaatimuksia.
Vain pieni osa lukioon ja yliopistoihin. Loput 1-2 vuoden ammatilliseen koulutukseen ja kymmenet turhat "kortit" pois. Opetuksesta suorittavaan työhön käytännönläheistä.
Ap, nyt eletään 2000 luvulla eikä 50-luvulla! Naurettavaa miten jotkut suvut vielä tärkeilee,ylpeilee jollain valkolakilla. Siitähän ei valmistu mihinkään.
Amis on tosi hyvä ratkaisu!
Vierailija kirjoitti:
Toivomus oli, että ylioppilas ja sitten yliopistoon, mutta poika vain haluaa amikseen.
Mitä enemmän ohjaat ja vaadit toivomaasi suuntaan, sitä enemmän vastustusta kohtaat. Minkälaisia sukulaisia teillä oikein on? Tai miksi et näe eri vaihtoehtoja ammatilliseen pätevöitymiseen? Anna poikasi hankkia yksi käytännöllinen ammatti. Tunnen paljon nuoria jo työni puolesta ja olen monta kertaa saanut todistaa sitä kaavaa, että muutaman vuoden kuluttua ammattimiehenä, fiksumpi nuori hakeutuu oma-aloitteisesti jatko-opintoihin. Hän alkaa yksinkertaisesti kyseenalaistaa joitakin käytäntöjä, hakea tehokkaampia ratkaisuja niihin, tai vain haluta tietää jatkuvasti enemmän, tai näkee esimiehensä työn mielenkiintoisena. Motivaatio tulee silloin sisältäpäin, ja se on voimakas!
Vierailija kirjoitti:
Lukio on niille jotka eivät tiedä mitä haluavat. Jos tietää mitä haluaa, on turha kitua lukiossa turhan panttina.
Paitsi jos tietää haluavansa yliopistokoulutuksen.
sulla on kirjat jäänyt lukematta varmaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä mitä väliä käykö lukiota loppuun, jos siitä ei ole sitten mitään hyötyä?
Koskahan siitä ei ole mitään hyötyä? Yleissivistävä oppilaitoshan se on.
Jos nuorella ei ole uteliaisuutta ja intohimoa itsensä sivistämiseen, niin ei lukiostakaan sitä saa, vaikka on ns. yleissivistävä oppilaitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio on niille jotka eivät tiedä mitä haluavat. Jos tietää mitä haluaa, on turha kitua lukiossa turhan panttina.
Paitsi jos tietää haluavansa yliopistokoulutuksen.
Kertoisitko, mitä yliopistokoulutusta ei amiksen papereilla saa?
Häpeä. Poikasi on luuseri jos antaa periksi.
Meidänkin poika halusi amikseen metallialalle lukion ekalta, lähinnä kai kaverien takia. Ei annettu vaihtaa ja poika lukee nyt toista vuotta kauppatieteitä ja vaikuttaa tyytyväiseltä eloonsa. Viimeistään viiskymppisenä on kivempi olla firmassa tj kuin sorvari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin lukion jälkeen amiksen :D Ei se ylioppilaaksikaan valmistuminen tarkoita, että jatkaisi vielä korkeakouluun. Sinänsä mitä väliä käykö lukiota loppuun, jos siitä ei ole sitten mitään hyötyä?
Näitähän on paljon varsinkin pikkupaikkakunnilla. Turhaan käyty se lukio, olisi voinut mennä suoraan amikseen eikä tuhlata vuositolkulla kahteen eri toisen asteen tutkintoon.
Näillä se yleissivistyskään ei missään näy, eli kaikinpuolin turhaan käyty lukio.Ei kaikki tiedä, mihin jatkaa heti peruskoulun päätyttyä. Lukio on vielä suht turvallinen valinta, koska se avaa ovia vaikka minne :) En sanoisi, että aikaa olisi heitetty hukkaan. Monilla lukion jälkeen korkeakouluun menneillä on opintojen välissä useampi välivuosi. Onko sekin turhaan hukattua aikaa?
Kerrotko, mihin amis EI avaa ovia?
Minun tietääksen oikeustiede on ainoita, joita ei pääse lukemaan ilman ylioppilaatodistusta, mutta tämäkin voi olla vanhaa tietoa.
Itse olen liiketalouden opettaja amk:ssa ja meillä on iso joukko merkonomeja ilman ylioppilaspohjaa. Opettajana huomaan taustan vain siinä, että lukiolaiset ovat parempia kirjoittajia. Loogisessa päättelykyvyssä, perusteluissa tai pohdinnan tasossa ei ole mitään eroa. Siis kun opiskelijoita ajattelee massana.
Hei, en yrittänyt väittää, etteikö amis avaisi ovia. Sanoin tuon lukiosta siksi, että on ihmisiä, joiden mukaan siitä ei ole mitään hyötyä ellei heti nyt jatka korkeakouluun.
Vierailija kirjoitti:
Lukio on niille jotka eivät tiedä mitä haluavat. Jos tietää mitä haluaa, on turha kitua lukiossa turhan panttina.
Eikä ole. Ihan kun siellä turhaan monet sivistyy.
Amis ja muutama vuosi työelämässä voi antaa erilaista motivaatiota, jos ja kun lähtee uudelleen opiskelemaan. Itselläni ainakin oppiminen ja opiskelu oli paljon helpompaa, kun olin ottanut muutaman vuoden etäisyyttä peruskouluun ja lähdin opiskelemaan tietoisena miksi olen valinnut tietyn suunnan.
Vierailija kirjoitti:
Ap, nyt eletään 2000 luvulla eikä 50-luvulla! Naurettavaa miten jotkut suvut vielä tärkeilee,ylpeilee jollain valkolakilla. Siitähän ei valmistu mihinkään.
Amis on tosi hyvä ratkaisu!
Valmistuuhan,, ylioppilaaksi.
Vai hävettää että poikasi saisi haluamansa ammatin ? Minualla myötähäpeä että olet tuollainen vanhempi.
Ja, poikani ovat molemmat DI vaikka amiksee n lähtivät koulutusta hankkimaan.
Molemmilla hyvät peruskoulutodistukset, että heillä ihan valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio on niille jotka eivät tiedä mitä haluavat. Jos tietää mitä haluaa, on turha kitua lukiossa turhan panttina.
Paitsi jos tietää haluavansa yliopistokoulutuksen.
Kertoisitko, mitä yliopistokoulutusta ei amiksen papereilla saa?
Jos joku tietää haluavansa esim. lääkäriksi, niin miksi hänen pitäisi lukion sijaan ensin mennä johonkin ammattikouluun, kun tietää jo haluavansa lääkäriksi?
Lukio on vain päiväkodin jatke, sieltä ei valmistu miksikään. Kirvesmies osaa sentään talon rakentaa toisin kuin ylioppilas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivomus oli, että ylioppilas ja sitten yliopistoon, mutta poika vain haluaa amikseen.
Mitä enemmän ohjaat ja vaadit toivomaasi suuntaan, sitä enemmän vastustusta kohtaat. Minkälaisia sukulaisia teillä oikein on? Tai miksi et näe eri vaihtoehtoja ammatilliseen pätevöitymiseen? Anna poikasi hankkia yksi käytännöllinen ammatti. Tunnen paljon nuoria jo työni puolesta ja olen monta kertaa saanut todistaa sitä kaavaa, että muutaman vuoden kuluttua ammattimiehenä, fiksumpi nuori hakeutuu oma-aloitteisesti jatko-opintoihin. Hän alkaa yksinkertaisesti kyseenalaistaa joitakin käytäntöjä, hakea tehokkaampia ratkaisuja niihin, tai vain haluta tietää jatkuvasti enemmän, tai näkee esimiehensä työn mielenkiintoisena. Motivaatio tulee silloin sisältäpäin, ja se on voimakas!
Jep, voimakas vastustus ajaa lasta vain kauemmas.
Tunnen akateemisten vanhempien pojan, jonka käytännönläheisiä amis-harrastuksia yritettiin tukahduttaa murrosiässä, ja ohjata voimakkaasti painostaen lukioon ja yliopistoon.
Lopputuloksena poika muutti heti täysi-ikäistyttyään kauas pois, hylkäsi perheensä, kävi amiksen, perusti jo parikymppisenä oman yrityksen ja kolmikymppisenä oli niillä suurituloisten listoilla. Siinä vaiheessa vanhemmat jättivät rauhaan, kun uskoivat että poika pärjää vaikka onkin amis, ja kun vanhemmat jätti rauhaan loppui pojalta uhmailu ja suorittikin lähempänä neljää kymppiä työn ohessa korkeakouluopinnot. :D
Mitä tuota tapausta on läheltä seurannut, niin hirveästi turhaa energiaa mennyt kaikilla osapuolilla tuollaiseen aivan turhaan vastakkainasetteluun, arvostelemiseen ja uhmailuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio on niille jotka eivät tiedä mitä haluavat. Jos tietää mitä haluaa, on turha kitua lukiossa turhan panttina.
Paitsi jos tietää haluavansa yliopistokoulutuksen.
Kertoisitko, mitä yliopistokoulutusta ei amiksen papereilla saa?
Miten tämä liittyy siihen, mihin vastasin?
Minun poikani lähti amikseen laboratotiolinjalle, koska haluaa mennä yliopistoon lukemaan mikrobiologiaa. Nyt kiinnostus on tainnut siirtyä enemmän geeniteknologiaan.
Hänellä on add, ja siksi halusi opiskelemaan jotain, missa on paljon käsillä tekemistä. Kävimme tutkimuksissa yksityisellä, ja tuloksissa kävi ilmi, että hänen kognitiiviset taitonsa ovat huomattavasti ikätasoaan korkeammat. Tämä rieto teille, jotka haukutte amislaisia tyhmemmiksi kuin lukiolaisia.
Kerrotko, mihin amis EI avaa ovia?
Minun tietääksen oikeustiede on ainoita, joita ei pääse lukemaan ilman ylioppilaatodistusta, mutta tämäkin voi olla vanhaa tietoa.
Itse olen liiketalouden opettaja amk:ssa ja meillä on iso joukko merkonomeja ilman ylioppilaspohjaa. Opettajana huomaan taustan vain siinä, että lukiolaiset ovat parempia kirjoittajia. Loogisessa päättelykyvyssä, perusteluissa tai pohdinnan tasossa ei ole mitään eroa. Siis kun opiskelijoita ajattelee massana.