Lue keskustelun säännöt.
Poikani haluaa vaihtaa lukiosta amikseen
15.10.2022 |
Ja vieläpä rakennusalalle. Hävettää :(. Suku täynnä ylioppilaita ja sitten olisi yksi kirvesmies. Annanko pojan vaihtaa vai taivuttelenko jatkamaan lukiossa?
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio on niille jotka eivät tiedä mitä haluavat. Jos tietää mitä haluaa, on turha kitua lukiossa turhan panttina.
Paitsi jos tietää haluavansa yliopistokoulutuksen.
Kertoisitko, mitä yliopistokoulutusta ei amiksen papereilla saa?
Miten tämä liittyy siihen, mihin vastasin?
Sanoit, että lukioon kannattaa mennä, jos haluaa yliopistokoulutuksen. Fakta on, että ei lukion käyminen ole edellytys sille, että pääsee yliopistoon. Myös amiksesta pääsee sinne.
Enhän mä mitään sellaista ole edes väittänyt. Jos tietää haluavansa yliopistoon, niin miksi menisi amikseen? Voiskos nää rivien välistä lukemiset lopettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio on niille jotka eivät tiedä mitä haluavat. Jos tietää mitä haluaa, on turha kitua lukiossa turhan panttina.
Paitsi jos tietää haluavansa yliopistokoulutuksen.
Kertoisitko, mitä yliopistokoulutusta ei amiksen papereilla saa?
Miten tämä liittyy siihen, mihin vastasin?
Sanoit, että lukioon kannattaa mennä, jos haluaa yliopistokoulutuksen. Fakta on, että ei lukion käyminen ole edellytys sille, että pääsee yliopistoon. Myös amiksesta pääsee sinne.
Enhän mä mitään sellaista ole edes väittänyt. Jos tietää haluavansa yliopistoon, niin miksi menisi amikseen? Voiskos nää rivien välistä lukemiset lopettaa.
Alkuperäinen väittämä oli tämä Lukio on niille jotka eivät tiedä mitä haluavat. Jos tietää mitä haluaa, on turha kitua lukiossa turhan panttina.
Jos tietää haluavansa lääkäriksi, niin lukio ei ole turhaa. Tuo alkuperäinen väittämä on naurettava.
Joo jos lukio menee nyt surkekeilla 6-7 keskiarvioilla niin kyllä
Jos on 8-10 niin sitten mieluummin lukio loppuun ja vaikka rakennusalan insinööriksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio on niille jotka eivät tiedä mitä haluavat. Jos tietää mitä haluaa, on turha kitua lukiossa turhan panttina.
Paitsi jos tietää haluavansa yliopistokoulutuksen.
Kertoisitko, mitä yliopistokoulutusta ei amiksen papereilla saa?
Miten tämä liittyy siihen, mihin vastasin?
Sanoit, että lukioon kannattaa mennä, jos haluaa yliopistokoulutuksen. Fakta on, että ei lukion käyminen ole edellytys sille, että pääsee yliopistoon. Myös amiksesta pääsee sinne.
Enhän mä mitään sellaista ole edes väittänyt. Jos tietää haluavansa yliopistoon, niin miksi menisi amikseen? Voiskos nää rivien välistä lukemiset lopettaa.
Taasko? Minäkin jo huomautin aikaisemmin tästä asiasta.
Amispapereilla se yliopistoon pääsy on todella vaikeaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka amis onkin ihan ok, niin ksnnattaa ottaa huomioon opetuksen taso nykyään siellä. Hyvin heikkoa on, ei sieltä osaajanalkua valmistu.
Olis kannattanut mennä suoraan amikseen. Valmistuu 3 vuodessa ammattiin. Lukiolainen valmistuu siinä ajassa ylioppilaaksi eli varsinaiset opinnot on vasta edessä.
Yliopistossa yms. menee keskimäärin joku 5-6 vuotta.
Amiksen käynyt on saanut siis sen verran etumatkaa tienesteissä.
Lipaston käynyt saa sen sitten joskus 40-50 vuotiaana kiinni. Jos saa töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo jos lukio menee nyt surkekeilla 6-7 keskiarvioilla niin kyllä
Jos on 8-10 niin sitten mieluummin lukio loppuun ja vaikka rakennusalan insinööriksi
Rakennusalan insinööriä arvostetaan paljon enemmän, jos pohjana on lukion sijasta ammattikoulu ja jonkun verran työkokemusta. Vain silloin lukio on hyödyllinen ja jopa tarpeellinen, jos tavoitteena on yliopistotutkinto jollekin sellaiselle alalle, jolle ei ammattikoulutusta ole tai se ei olisi hyödyllinen. Tuli mieleen historia, kielet, teologia, matematiikka.
lukio on vidun perseestä, vain tietoa päähän samoin yliopisto, ei mitään muuta kuin tiedon kopiointia paperista tenttiin ja toiseen paperiin, kopiota ja sitten työttömäksi, itsellä 10 v opiskeluja ja 2 maisterintutkintoa, työttömänä ruokajonossa
rakennusalalla mies saa tehdä kunnon töitä ja oppii ammatin, itsekin valitsisin sen jos osaisin pakittaa 35 vuotta taaksepäin, parhaat duunit on olleet puupakkaajana tehtaalla ja grafiittiautokuskina, olen toki ollut ala-asteen openakin 2 vuotta mutta paskaa se oli, akkojen paskaduunia.
mies on mies, homot on homoja, naiset saa olla opettajia, toki amiksessa on myös kaikki lahopäät ja ateistit mutta kirvesmies se Jeesuskin oli eikä nainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähipiirin nuorisossa on aika iso ero lukion ja ammattikoulun käyneitten kohdalla, kun kaikilla on ollut jokseenkin samat lähtökohdat, eli kotoa ei ole kustannettu muuta kuin välttämätöntä elämistä. Ammattikoulun käyneillä oli alle kolmekymppisenä työpaikka ja omistusasunto. Velkarahalla toki, mutta asuntolaina olikin ainoa velka. Ylioppilailla ei ollut edes vakituista työpaikkaa, vaikka olisivat jo valmistuneet.
Itse kävin aikoinani lukion ja teknillisen korkeakoulun.
Nyt päälle viisikymppisenä tuntuu, että olisin varmasti selvinnyt huomattavasti vähemmällä stressillä, jos olisin sittenkin valinnut amiksen ja vähemmän henkisesti kuormittavan ammatin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vain homot opiskelee nykyään yliopistossa
Ihan hyvä vaihtoehto, jos on enemmän käytännön ihminen. Jos yliopistoon tähtää, sitten lukioon hankkimaan parempi kieli-, kirjoitus- ja matematiikkataito. Ammattikoulusta pääsee nykyisin yliopistoon kyllä, mutta harvinaista se on. 98,5 % yliopistolaisista tulee lukiosta.
"Ammattikoulusta yliopistoon tulleet voivat kokea itsensä ulkopuolisiksi – ”Ensimmäisinä vuosina en edes kertonut kenellekään taustastani”
Häpeä ja leimatuksi tulemisen pelko. Pelko siitä, että muut halveksivat. Sellaisia olivat Helmi Riihosen tuntemukset kuusi vuotta sitten, jolloin hän tuli ammattikoulusta Tampereen yliopistoon. Takaraivossa painoivat ammattitutkinnon arvostuksen puute ja siihen liitetyt mielikuvat työväenluokkaisuudesta. Hän epäili älykyyttään ja oikeuttaan olla yliopistossa. Oli jopa vaikeaa lähestyä muita opiskelijoita.
– Ensimmäisinä vuosina en edes kertonut kenellekään taustastani.
Riihosen suomen kielen opinnot alkoivat vaikealla kurssilla. Hän uskoi hankaluuden johtuvan lukiokoulutuksen puutteesta eikä kehdannut pyytää apua.
1,5 prosenttia uusista yliopisto-opiskelijoista on ammattikoulutaustaisia.
Nykyäänkin ammattitutkinnolla mennään pääasiassa töihin. Ammattikorkeakouluihin vain joka viides tulee ammattikoulusta.
Riihosen mukaan ammattikoulutaustaiset tulevat harvoin esille keskusteluissa. Silloin kun tulevat, oletetaan, ettei seurueessa tunneta tällaisia henkilöitä. Syynä lienee se, että vain noin joka 70. uusi yliopistolainen on suorittanut pelkän ammatillisen perustutkinnon, selviää Tilastokeskuksesta.
Yliopiston henkilökunnalla on puhetapoja, jotka voivat aiheuttaa ulkopuolisuuden tunteita.
– On sen tyyppisiä viittauksia, että kyllähän kaikki meistä ovat ylioppilaskirjoitukset käyneet läpi. No ei, eivät ole, Riihonen naurahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo jos lukio menee nyt surkekeilla 6-7 keskiarvioilla niin kyllä
Jos on 8-10 niin sitten mieluummin lukio loppuun ja vaikka rakennusalan insinööriksiRakennusalan insinööriä arvostetaan paljon enemmän, jos pohjana on lukion sijasta ammattikoulu ja jonkun verran työkokemusta. Vain silloin lukio on hyödyllinen ja jopa tarpeellinen, jos tavoitteena on yliopistotutkinto jollekin sellaiselle alalle, jolle ei ammattikoulutusta ole tai se ei olisi hyödyllinen. Tuli mieleen historia, kielet, teologia, matematiikka.
Insinööriä arvostetaan sen mukaan mitä se osaa. Joku pakkopulla etäamis ja pari vuotta lautapoikana ei hirveää respectiä herätä.
Vierailija kirjoitti:
Itse kävin aikoinani lukion ja teknillisen korkeakoulun.
Nyt päälle viisikymppisenä tuntuu, että olisin varmasti selvinnyt huomattavasti vähemmällä stressillä, jos olisin sittenkin valinnut amiksen ja vähemmän henkisesti kuormittavan ammatin.
Itse olen näin viiskymppisenä sitä mieltä, että paljon kivempi on tässä iässä patsastella työmaalla valkea kypärä päässä, kuin kiipeillä pakkasessa tai sateessa jollain rakennustelineillä. Aika paljon helpommalla irtoaa leipä ja aika paljon leveäpikin. Välillä on jotain paineita kymmenien miljoonien projektien kanssa mutta niitä voi aika paljon tietoisesti hallitakin.
Vierailija kirjoitti:
Olis kannattanut mennä suoraan amikseen. Valmistuu 3 vuodessa ammattiin. Lukiolainen valmistuu siinä ajassa ylioppilaaksi eli varsinaiset opinnot on vasta edessä.
Yliopistossa yms. menee keskimäärin joku 5-6 vuotta.
Amiksen käynyt on saanut siis sen verran etumatkaa tienesteissä.
Lipaston käynyt saa sen sitten joskus 40-50 vuotiaana kiinni. Jos saa töitä.
Eli amiksen elämän tavoitteena on saada mahdollisimman paljon työvuosia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo jos lukio menee nyt surkekeilla 6-7 keskiarvioilla niin kyllä
Jos on 8-10 niin sitten mieluummin lukio loppuun ja vaikka rakennusalan insinööriksiRakennusalan insinööriä arvostetaan paljon enemmän, jos pohjana on lukion sijasta ammattikoulu ja jonkun verran työkokemusta. Vain silloin lukio on hyödyllinen ja jopa tarpeellinen, jos tavoitteena on yliopistotutkinto jollekin sellaiselle alalle, jolle ei ammattikoulutusta ole tai se ei olisi hyödyllinen. Tuli mieleen historia, kielet, teologia, matematiikka.
Insinööriä arvostetaan sen mukaan mitä se osaa. Joku pakkopulla etäamis ja pari vuotta lautapoikana ei hirveää respectiä herätä.
Jos lautapoika tekee virheen, joku yksityiskohta pitää purkaa ja rakentaa uudestaan. Jos insinööri tekee virheen, koko talo voi sortua.
Varma Tieto kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu täysin keskiarvosta, jos on hyvä lukiossa niin kannattaa käydä loppuun. Varsinkin jos päämääränä on yliopisto. Jos lukio menee alle 9:n keskiarvoa niin ihan sama mennä amikseen tuhlaamsta aikaa. Jos on lahjoja pitkään matikkaan ja fysiikkaan lukiossa niin turhaa hankkia mitään tylsiä duunari ammatteja amiksessa. 163
Duunari ammatit eivät ole tylsiä, arvokasta tarpeellista työtä jolla elättää itsensä ja perheensä. Kunnon palkalla voi panostaa harrastuksiin ja vapaa-aikaan sekä perheeseen.
Noin kai teoriassa, mutta siinä kun raataa päivän jossain kuluttavassa työssä surkealla palkalla, niin ei siinä välttämättä riitä mielenkiinto enää muuhun kuin lärvien vetämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä vaihtoehto, jos on enemmän käytännön ihminen. Jos yliopistoon tähtää, sitten lukioon hankkimaan parempi kieli-, kirjoitus- ja matematiikkataito. Ammattikoulusta pääsee nykyisin yliopistoon kyllä, mutta harvinaista se on. 98,5 % yliopistolaisista tulee lukiosta.
"Ammattikoulusta yliopistoon tulleet voivat kokea itsensä ulkopuolisiksi – ”Ensimmäisinä vuosina en edes kertonut kenellekään taustastani”
Häpeä ja leimatuksi tulemisen pelko. Pelko siitä, että muut halveksivat. Sellaisia olivat Helmi Riihosen tuntemukset kuusi vuotta sitten, jolloin hän tuli ammattikoulusta Tampereen yliopistoon. Takaraivossa painoivat ammattitutkinnon arvostuksen puute ja siihen liitetyt mielikuvat työväenluokkaisuudesta. Hän epäili älykyyttään ja oikeuttaan olla yliopistossa. Oli jopa vaikeaa lähestyä muita opiskelijoita.
– Ensimmäisinä vuosina en edes kertonut kenellekään taustastani.
Riihosen suomen kielen opinnot alkoivat vaikealla kurssilla. Hän uskoi hankaluuden johtuvan lukiokoulutuksen puutteesta eikä kehdannut pyytää apua.
1,5 prosenttia uusista yliopisto-opiskelijoista on ammattikoulutaustaisia.
Nykyäänkin ammattitutkinnolla mennään pääasiassa töihin. Ammattikorkeakouluihin vain joka viides tulee ammattikoulusta.
Riihosen mukaan ammattikoulutaustaiset tulevat harvoin esille keskusteluissa. Silloin kun tulevat, oletetaan, ettei seurueessa tunneta tällaisia henkilöitä. Syynä lienee se, että vain noin joka 70. uusi yliopistolainen on suorittanut pelkän ammatillisen perustutkinnon, selviää Tilastokeskuksesta.
Yliopiston henkilökunnalla on puhetapoja, jotka voivat aiheuttaa ulkopuolisuuden tunteita.
– On sen tyyppisiä viittauksia, että kyllähän kaikki meistä ovat ylioppilaskirjoitukset käyneet läpi. No ei, eivät ole, Riihonen naurahtaa.
Olisi perusasia laittaa näin pitkässä lainauksessa lähdelinkki näkyville. Mihin unohtui?
Duunari ammatit eivät ole tylsiä, arvokasta tarpeellista työtä jolla elättää itsensä ja perheensä. Kunnon palkalla voi panostaa harrastuksiin ja vapaa-aikaan sekä perheeseen.