Lue keskustelun säännöt.
Mikä suomalaisen kulttuurin kirjoittamaton sääntö nyppii teitä eniten?
Minulla se on, kun kaikkien oletetaan rakastavan lomaa. Minusta on ärsyttävää, kum kysytään mitä teit lomalla, kun en tehnyt mitään.
Kommentit (1007)
Vierailija kirjoitti:
Punertavan kateuden ja 'paremmille' ihmisille pokkuroinnin outo yhdistelmä.
Tämä. Tuhannesti tämä. Kun kateuden ja jatkuvan ivan ja haukkumisen kohde purjehtii näköpiiriin, niin voi hitto mikä pokkurointi alkaa. Tämähän on ihan koomisissa mitoissa Suomessa. Ihan ylilyöntejä tapahtuu. Esim. kollegani vihaa yli kaiken erästä poliitikkoa ja päivät kuluu häntä haukkuessa. Kerran tämä poliitikko tuli meitä vastaan kaupungilla. Kollegani astui jalkakäytävältä ajoradan puolelle ja jäi siihen palvoen tuijottamaan, kuin kunniaa tehdäkseen. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyväveliverkostot, joiden olemassaolo kuitenkin kielletään. Esim. metsätalous-politiikka-alalla vahvana.
Kyllä vain, ja jos nainen pääsee "kiintiönä" tuollaiseen virkaan yrityksessä, niin valitsevat aina sellaisen naisen joka ei varmasti pidä muiden naisten puolta! Minulla oli tuollainen esimieshenkilö-nainen ja se mielisteli niitä miehiä, palveli niitä, kehui niitä, kulki varmaan pyyhkimässä tai nuolemassa pyllyt, mutta dissasi jokaista naista ja puhui selän takana, eikä vienyt koskaan naisten palkankorotusvaatimuksia eteenpäin.
Kaikkien pakonomainen miellyttäminen ja liikaa EU:hun nojautuminen. Eikö omassa maassa saa enää itse tehdä mitään päätöksiä. Kaikki oma aina mukamas loukkaa muita. Tulee tunne, että hävetään aina kaikkea ja mistään ei voida olla ylpeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväveliverkostot, joiden olemassaolo kuitenkin kielletään. Esim. metsätalous-politiikka-alalla vahvana.
Kyllä vain, ja jos nainen pääsee "kiintiönä" tuollaiseen virkaan yrityksessä, niin valitsevat aina sellaisen naisen joka ei varmasti pidä muiden naisten puolta! Minulla oli tuollainen esimieshenkilö-nainen ja se mielisteli niitä miehiä, palveli niitä, kehui niitä, kulki varmaan pyyhkimässä tai nuolemassa pyllyt, mutta dissasi jokaista naista ja puhui selän takana, eikä vienyt koskaan naisten palkankorotusvaatimuksia eteenpäin.
Ja usein tämä nainen työnnetään ns. susien eteen, jos ukot ovat mokanneet ja on herännyt kritiikkiä.
Vierailija kirjoitti:
Että ei osata ottaa kehuja vastaan. Jos kehun jonkun mekkoa, vastaus on usein " Tämmöinen vanha, rutjake! Hyvä, että kehtaa käyttää!" Jos minua kehutaan, olen ottanut tavaksi vain kiittää. Joskus, varsinkin vanhempi väestö katsoo pitkään, koska "vastaan väärin".
Mä vastasin ennen kehuihin just tollee "tää on joku halpa kirpparilta" tms. Sit kerran työkaveri, joka siis oli just kehunut, vastasi että eihän se muuta sitä asiaa että se on kaunis. Silloin tajusin että onpa tyhmää aina vähätellä jos joku kehuu, joten olen siitä asti kiittänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien pakonomainen miellyttäminen ja liikaa EU:hun nojautuminen. Eikö omassa maassa saa enää itse tehdä mitään päätöksiä. Kaikki oma aina mukamas loukkaa muita. Tulee tunne, että hävetään aina kaikkea ja mistään ei voida olla ylpeitä.
Tietenkin heti alapeukku. Eihän täällä saa ikinä sanoa mitään.
Vierailija kirjoitti:
"Mitä teet työksesi?"
Tämä on piintynyt klisee suomalaisissa keskusteluissa. Mitähän se niin kuin muille (kuin korkeintaan viranomaisille yms.) kuuluu lorvinko, opiskelenko, olenko työtön, nomadi vai jotain muuta. Mitä siihen edes kuuluisi vastata, jos ei halua kertoa? Sanonko vaan suoraan, että "mitä se sulle kuuluu".
Ehkä ei suoraan noin kysyen (ennemmin jotenkin tyyliin "mitä teet elämässä", "mitä harrastat" jne), mutta silti edes jollakin tasolla kontekstin saaminen uutta ihmistä koskien vaatii vain usein joitakin tuon tyyppisiä, "tylsiä" kysymyksiä. On kauhean vaikea keskustella vähänkään enemmän, jos toisesta ei tiedä edes "perustietoja". No, itseni puolesta voin sanoa sen, että en sitten arvota ihmistä sen mukaan että mitä hän vastaa, vaan osaan - ihan aidosti - löytää lisäkysyttävää ja itseäni kiinnostavia asioita hänen työtään/ammattiaan/harrastustaan jne. Kohtaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaiken pitää aina olla niin vaatimatonta ja luonnollista 😅 tuntuu että joskus tekee mieli vaikka laittautua vähän enemmän ihan arkipäivänä ja laittaa ne nätit saappaat töihin ja meikata vähän nätisti ja laittaa jopa se persoonallinen, värikäs vintagehuivi hartioille. Ja käydä jossakin hemmotteluhoidossa. Olisi hauska jos ihmiset täällä eivät ottaisi kaikkea aina niin vakavasti ja järkevästi vaan tekisivät enemmän kaikkea "pinnallista" ja "ei-järkevää" mutta elämää niin piristävää
Vierailija kirjoitti:
Minusta outoa myös haukkua suomalaisia jostain tyypillisestä "kateudesta" joka saattaa olla hetkellistä murinaa tai narinaa, sillä olen todistanut paljon pahempaa kateutta useassa eri maassa joissa olen asunut, ihan hämmennykseen asti! Pahimmassa tapauksissa heidän omaisuuttaan vandalisoitu kuten yritetty syöttää kilpailevalle näyttelykoiralle laksatiiveja, muotinäytöksissä on piilotettu paremman näköisen mallin korkokenkiä tai kaadettu hänen meikkien sekaan vettä tai cokista, tai että uuden auton kylkiä naarmutettu avaimilla. Useasti.
En usko että suomalaiset pystyisi tuohon, sen verran kuitenkin järkeä päästä.
Usein lievä kritiikki koetaan täällä Suomessa kateudeksi, esimerkiksi jos joku on ostanut jotain aivan turhaa liian kalliilla, siis että hyväuskoista henkilöä on suoranaisesti huijattu, ja jos mainitsee neutraalisti asiasta niin heti saa kuulla olevansa kateellinen ja katkera p----ska , tai jos yrität hieman hyväntahtoisuuttasi neuvoa.
Kerrot jostain äärimmäisistä yksitäistapahtumista ulkomailla ikäänkuin se olisi jokapäiväistä kaikkialla ulkomailla. Vastaavanlaista en ole kokenut, vaikka asun yli 50 vuotta ulkosuomalaisena eri maissa. Ei ole yhtään vertailukelpoinen yleiseen kansankateuteen Suomessa, jossa naapurit ovat sytyttäneet kadehtimansa ja vihaamansa ihmisen talon tuleen tai hosutaan rautakanki, kirves tai talikko käsissä tai myrkytetään naapurin kissa tai koira. Kiusa se on pienikin kiusa, sanotaan ja tehdään yhtä sun toista ilkivaltaa naapureille. Naapurisopu on hävinnyt, toleranssiraja niin alhaalla, että lapset huomaavat kotona, että kiusaaminen on kivaa, ihan naurattaa kun saa naapuria pikkukiusata ja niinpä lasten mielestä koulussakin on kiva kiusata muita. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaiken pitää aina olla niin vaatimatonta ja luonnollista 😅 tuntuu että joskus tekee mieli vaikka laittautua vähän enemmän ihan arkipäivänä ja laittaa ne nätit saappaat töihin ja meikata vähän nätisti ja laittaa jopa se persoonallinen, värikäs vintagehuivi hartioille. Ja käydä jossakin hemmotteluhoidossa. Olisi hauska jos ihmiset täällä eivät ottaisi kaikkea aina niin vakavasti ja järkevästi vaan tekisivät enemmän kaikkea "pinnallista" ja "ei-järkevää" mutta elämää niin piristävää
En tiedä missä maailmoissa elät, mutta pinnallisuus on kyllä nykyään jo ihan huipussaan ja siihen ei kuulu kyllä mitkään saappaat, hameet ja huivit ynnä meikit arkipäivänä. Tuohan on aivan tavallista ja normaalia työpukeutumista. Kaikki taas eivät edes välitä "hemmotteluhoidoista", käyköövät he, jotka siitä välittävät ja luulevat kaunistuvansa rakennekynsistä ja tekoripsistä ja silikonitisseistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että ei osata ottaa kehuja vastaan. Jos kehun jonkun mekkoa, vastaus on usein " Tämmöinen vanha, rutjake! Hyvä, että kehtaa käyttää!" Jos minua kehutaan, olen ottanut tavaksi vain kiittää. Joskus, varsinkin vanhempi väestö katsoo pitkään, koska "vastaan väärin".
Mä vastasin ennen kehuihin just tollee "tää on joku halpa kirpparilta" tms. Sit kerran työkaveri, joka siis oli just kehunut, vastasi että eihän se muuta sitä asiaa että se on kaunis. Silloin tajusin että onpa tyhmää aina vähätellä jos joku kehuu, joten olen siitä asti kiittänyt.
Hyvä, että tajusit. Älytöntä vähätellä ja kursailla. Jos joku tuo lahjan, vaikka kukkakimpun niin aletaan höpisemään, että mitä sinä nyt minulle ja minua varten jne. Yksinkertainen KIITOS riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Minulla se on, kun kaikkien oletetaan rakastavan lomaa. Minusta on ärsyttävää, kum kysytään mitä teit lomalla, kun en tehnyt mitään."
-eihän lomalla ollessaan todellakaan tarvitse tehdä yhtään mitään tai käydä missään kun silloin vain nautitaan lomasta omien mieltymysten mukaan... 👍
Vierailija kirjoitti:
No katsos kun mitään jumalaa ei ole olemassa. Ei tule siis rangaistustakaan tai muita kapuloita tielle. Ole ihan rauhassa. Uskonnot ovat niin syvältä.
Ei mikään mies voi asua pilvien päällä. Pilvet on vesihöyryä, ei siellä voi seistä tai asua ja lentokoneitakin viuhuu joka suuntaan !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän olet sekopää/mölyapina/örveltäjä, sitä enemmän sinua pidetään tutustumisen arvoisena, hauskana ja suosittuna ja sitä enemmän saat sikailua/perseilyä anteeksi.
Itse olen hyötynyt tästä paljonkin !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
*Saatananmoinen :)
T. 13
Saastamoinen on ihan hyvä sukunimi. Ei nimi miestä pahenna!
Kavereille saasta, muille saastamoinen !
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien pakonomainen miellyttäminen ja liikaa EU:hun nojautuminen. Eikö omassa maassa saa enää itse tehdä mitään päätöksiä. Kaikki oma aina mukamas loukkaa muita. Tulee tunne, että hävetään aina kaikkea ja mistään ei voida olla ylpeitä.
Kyllä Suomi on se EU-uskovaisin maa. Silti, kyllä suomalaiset ovat tosi ylpeitä kun heidän rakennustaitonsa on maailman parasta laatua ja Kela maailman paras laitos. Kansa maailman onnellisin kun on ilmainen kouluruoka ja lapsilisät, kuivauskaappi ja pil-lupuhelinkin kaikkialla. Ihan kaikkea osataan paremmin kuin missään ulkomaiden kepulimaissa. Kaikki muut eurooppalaiset ova laiskoja ja Suomi on maksanut koko Euroopan kaikki tukipaketitkin. Joka ainoa päivä saa jostain lukea, miten Suomi on koko maailman sosiaalitoimisto ja maksaa ihan kaiken EU:ssa. Tästä kaikesta ylpeillään ihan joka päivä. Ehkä siitä syystä, ettei tiedetä minkälaista on ulkomailla ja luullaan, että kehitystä ei ole tapahtunut missään muualla kuin Suomessa. Lisäksi suomalainen on hyvin nopea heittämään vanhat perinteensä äkkiä romukoppaan ja ottamaan vieraiden kulttuureiden perinteitä tilalle, varsinkin USA:sta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että ei osata ottaa kehuja vastaan. Jos kehun jonkun mekkoa, vastaus on usein " Tämmöinen vanha, rutjake! Hyvä, että kehtaa käyttää!" Jos minua kehutaan, olen ottanut tavaksi vain kiittää. Joskus, varsinkin vanhempi väestö katsoo pitkään, koska "vastaan väärin".
Mä vastasin ennen kehuihin just tollee "tää on joku halpa kirpparilta" tms. Sit kerran työkaveri, joka siis oli just kehunut, vastasi että eihän se muuta sitä asiaa että se on kaunis. Silloin tajusin että onpa tyhmää aina vähätellä jos joku kehuu, joten olen siitä asti kiittänyt.
Minäkin olen opetellut väkisin kiittämään, kun luonnostaan tulee vain itsensä vähättelyä:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien pakonomainen miellyttäminen ja liikaa EU:hun nojautuminen. Eikö omassa maassa saa enää itse tehdä mitään päätöksiä. Kaikki oma aina mukamas loukkaa muita. Tulee tunne, että hävetään aina kaikkea ja mistään ei voida olla ylpeitä.
Tietenkin heti alapeukku. Eihän täällä saa ikinä sanoa mitään.
Saa tietenkin ja sanotaankin. Muiden ei vain ole pakko olla samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mitä teet työksesi?"
Tämä on piintynyt klisee suomalaisissa keskusteluissa. Mitähän se niin kuin muille (kuin korkeintaan viranomaisille yms.) kuuluu lorvinko, opiskelenko, olenko työtön, nomadi vai jotain muuta. Mitä siihen edes kuuluisi vastata, jos ei halua kertoa? Sanonko vaan suoraan, että "mitä se sulle kuuluu".
Ehkä ei suoraan noin kysyen (ennemmin jotenkin tyyliin "mitä teet elämässä", "mitä harrastat" jne), mutta silti edes jollakin tasolla kontekstin saaminen uutta ihmistä koskien vaatii vain usein joitakin tuon tyyppisiä, "tylsiä" kysymyksiä. On kauhean vaikea keskustella vähänkään enemmän, jos toisesta ei tiedä edes "perustietoja". No, itseni puolesta voin sanoa sen, että en sitten arvota ihmistä sen mukaan että mitä hän vastaa, vaan osaan - ihan aidosti - löytää lisäkysyttävää ja itseäni kiinnostavia asioita hänen työtään/ammattiaan/harrastustaan jne. Kohtaan
Mä ymmärrän sun pointin, mutta hyvin usein ihmiset tekevät ammatin tms perusteella oletuksia toisesta ihmisestä. Eli kun se on ammatiltaan X, sen on varmaankin luonteeltaan sellainen ja tällainen ja ainakin se on varmaan kiinnostunut siitä ja tästä asiasta. Lisäksi en katso millään tavalla tarpeelliseksi, että tilapäinen keskustelukumppanini olisi kiinnostunut mun työstäni, ammatistani, harrastuksestani jne. Tai ylipäätään musta ja mun elämästäni. Maailmassa on miljoonia muitakin keskustelunaiheita kuin minä, mun työni/ammattini/harrastukseni jne. Voi vain havainoida sitä, mitä ympärillä tapahtuu ja miksi on osunut toisen ihmisen kanssa samaan aikaan samaan paikkaan ja keskustelee siitä. Vaikka festareilla ollessaan siellä esiintyvistä bändeistä, festarijärjestelyistä jne.
Suomalaisten viinin juonti on silti keskittynyt ruokakulttuuriin viime vuosina.
Ei ole sellaista humalahakuista, vaan enemmän hifistelyä, mikä on toki hieno asia että kulttuuri muuttuu näiden mukana jotka ovat ehkä nyt noin viiskymppisiä ja jotka matkustelleet paljon ja asuneetkin Suomen ulkopuolella. Pahimmat alkoholistit löytyy 40-luvulta, sitä kutsutaan edelleen "märäksi vuosikymmeneksi" ja sekin ryhmä pienenee.
Tilalle on valitettavasti tulleet nistit, yläasteilla myydään kaikenlaista nappia ja jauhetta, jengijonnet tilaa niitä netistä, ja ne tulee vapaasti tullista läpi mutta nyt Suomessa aletaan kyttäämään sitä kun väki tilaa olutta Saksasta. Festarinuorilla seisoo silmät päässä lasittuneina, aivot näyttää sulaneen ja käyttäytyvät agressiivisesti, ja järkkärit on sanoneet että alkoholipulloja ei enää näe niin paljon mutta että huumeita ja huumediilereitä sitäkin enemmän, mutta onko tuo mikään ihme kun täällä ihannoidaan huumeliigatyyppejä ja niissä mukana olleita pulverijengejä ja ne saa omia tosi tv-sarjoja jopa! Suomesta on yllättäen tullut hyvin huumemyönteinen maa ja ilmeisesti on siistiä olla pintaliito jauhojengeissä ja pyrkiä niihin?