Lue keskustelun säännöt.
Lapsi oksensi koulussa, koulusta soitettiin mulle vaikka lapsi on taas isällään viikon koska eksä ei vastaa puhelimeen
12.10.2022 |
Ei suvainnut mullekaan vastata. On sellainen paskakasa. Hain itse sitten kipeän kotiin. Toivottavasti ei nyt kaikki porukat sairastu jos lapsi on jo eksällä ehtinyt tartuttaa. Voisi eksäkin opetella vastaamaan luuriin. Helevetin vastuunpakoilija.
Kommentit (670)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän en pysty vastaamaan työpäivän aikana ollenkaan puhelimeen. Joskus käyn ruokiksella vilkaisemassa puhelimen, en todellakaan joka päivä. Lapset ja opettajat tietää tämän kyllä. Jos hätäasiaa, niin esimiehen numeron olen antanut.
Ihan kuten omassa lapsuudessa. Ei tehdasduunareillekaan soiteltu noineen vaan. Esimiehen kautta meni puhelut. Vain hätätilanteissa sai soittaa. Kuten veli kaatui pyörällä, veli tippui sillalta, veli otti lapaansa vallinherrassa, kun veli hiihtomäessä jalan katkas - näitähän piisas. Aina sain yhdellä soitolla kummatkin vanhemmat kiinni.
Tää on muuten hyvä pointti, että niissäkin ammateissa, joissa ei voi pitää puhelinta mukana, usein voisi antaa koululle esimiehen numeron, joka voi tuoda viestin vanhemmalle ja järjestää sijaisen tarvittaessa. Eli tekosyy se on sekin. Ehkä joku kirurgi, lentäjä tms. on ammatteja, joista ei oikeasti voi poistua, mutta sellainen nyt olisi kyllä lapsen toisen huoltajan tiedossa.
Että ylilääkäri tai toimitusjohtaja siellä sitten vastailee puhelimeen ja alkaa sumplia sijaisia, kun Idalla on oksutauti ja äiskän pitäis nyt lähteä kesken leikkauksen hakemaan, tai iskän kesken tärkeimpien sopimusneuvotteluiden. Asia selvä. Poliisiylojohtajakin voisi pistää pystyyn jonkun sellaisen näppärän sijaistusringin, jos kesken pidätystilanteen Veetin käsi murtuu tai paloesimies, jos teollisuuspalo ja Jeminan menkkojen alku sattuu just sopivasti samalle päivälle.
Vanhemmista korkeintaan 2 % on tuollaisessa asemassa, joten esimerkkisi oli typerä.
No ei kyllä oikeasti nyt ole yhdenkään esimiehen tehtävä vastailla puhelimeen ja välittää viestejä koululta vanhemmille ja järjestää sijaisia noudon ajaksi. Vähän nyt taas siellä lapsiperhekuplassa niitä valoja päälle. Ei ole koko muu maailma olemassa lapsiperheiden tarpeiden palvelemista varten. Ihan on kädet täynnä työtä niille esimiehillä siellä ilman, että toimivat iskän ja äiskän juoksupoikina ja -tyttöinä.
Sori vaan, mutta todellakin on sellaisia ammatteja, joissa vanhemman saa kiinni esimiehen kautta. Ja aikana ennen kännyköitä aina toimittiin näin, että soitettiin firman yleiseen numeroon.
Ennen soitettiin sihteerille, ei esimiehelle. Ei ole toimarin tai myyntijohtajan tai laatujohtajan tai markkinointipäällikön tehtävä vastata puhelimeen, jos alaisen lapsi on sairaana ja alainen tärkeässä liikeneuvottelussa.
Harvemminpa ne sellaisessa työssä, missä ei voi vastata puhelimeen, olevat ovatkaan mitään toimarin suoria alaisia. Ihan turhaa saivartelua. Ovat tyyliin kaupan kassoja tai vaikka metsureita, joka on jossain, missä ei ole kenttää ja joku voi mennä etsimään, jos on kotona tilanne päällä jne.
Miten niin eivät ole? Kyllä firman hierarkiassa ne ylimmät esimiehet toimarin alla nimenomaan ovat ne, jotka voivat todellakin olla niin tärkeissä kokouksissa firman tuloksen kannalta, että sieltä ei yhden vatsataudin takia todellakaan poistuta. Taidat olla todella pihalla esim. Yksityisen sektorin pörssiyhtiöiden toiminnasta ja työtehtävistä.
En ole todellakaan pihalla, vaan työskentelen sellaisten kanssa. Kyllä ihan pörssiyhtiön toimarikin voi tauolla soitella lapsensa asioita ja järjestellä jonkun hakemaan. Usein heittää sitten jotain small talkia lapsiin liittyen vielä. Ne on jotain vastuuttomia muka-tärkeitä tyyppejä, ketkä jättää mieluummin lapsensa heitteille päteäkseen töissä. Ei sellaista kukaan arvosta.
Juu, Martti vähän juttelee välillä opettajan kanssa ja Jukka sopii vaimon kanssa kuka kuskaa tytön luistelutreeniin. Minnan täytyy jonottaa palaverin ajan hammashoitolan ajanvarausnumeroon kun pikku-Eelillä on reikiä. Sitten kaikki rupatellaan kevyesti perhejuttuja ja sovitaan uusi palaveri kolmen viikon päähän kun Leena ei voi venyttää yhtään yli kahteen, koska koulusta soitettiin, että pojalla on taas vatsa kipeä (kolmatta kertaa kahden viikon sisällä)... Näinhän se menee näissä 'pörssiyhtiöissä' :'D
Jos koululta soitetaan, niin kyllä siellä on jotain, mikä pitää hoitaa pian. Kyllä silloin teknisellä tauolla jokainen soittaa takaisin ja kysyy, mikä juttu ja tarvittaessa sitten soittaa jonkun hakemaan, jos ei itse voi lähteä. Ja voi myös ehdottaa sitä teknistä taukoa, kun näkee, että yritetään tavoitella.
Tämä isä ap:n tapauksessa soitti vasta 5h päästä takaisin.
Millä veetun teknisellä tauolla? Meillä on teoriassa lounastauko ja kahvitauko, jos kerkiää pitää, mutta usein se lounastauko on asiakaslounas ja kahvitaukoa ei kerkiä pitää, kun on kolme palaveria putkeen ja niiden lomassa pitää ehtiä lähettää neljä tarjousta ja vastata kuuteen tarkentavaan tiedusteluun. Vessassa ehtii käydä sitten juuri ennen kotiinlähtöä ja sen jälkeen voi tarkistaa puhelimesta, onko joku soittanut. Missä lepokodissa osa ihmisistä täällä oikein työskentelee, jos ei koskaan ole töissä niin kiire, ettei puhelimeen ehdi edes koskea työpäivän aikana?
Voit vastata niihin tarjouspyyntöihin tai vaikka yhteen niistä illalla lapsen mentyä nukkumaan. Niin ne äiditkin tekee. Ja päivällä ne hakee sen sairaan lapsen kotiin.
Haloo, minä olen äiti!
Kyllä jopa miespuoliset pörssiyhtiön pomot hakee lapsensa kotiin tarvittaessa kesken työpäivän. Tekevät kyllä sitten muuten tietysti töitä ilman varsinaista vapaa-aikaa. Olet tuollainen p -tärkeä pikkupomo, ja luulet olevasi korvaamaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän en pysty vastaamaan työpäivän aikana ollenkaan puhelimeen. Joskus käyn ruokiksella vilkaisemassa puhelimen, en todellakaan joka päivä. Lapset ja opettajat tietää tämän kyllä. Jos hätäasiaa, niin esimiehen numeron olen antanut.
Ihan kuten omassa lapsuudessa. Ei tehdasduunareillekaan soiteltu noineen vaan. Esimiehen kautta meni puhelut. Vain hätätilanteissa sai soittaa. Kuten veli kaatui pyörällä, veli tippui sillalta, veli otti lapaansa vallinherrassa, kun veli hiihtomäessä jalan katkas - näitähän piisas. Aina sain yhdellä soitolla kummatkin vanhemmat kiinni.
Tää on muuten hyvä pointti, että niissäkin ammateissa, joissa ei voi pitää puhelinta mukana, usein voisi antaa koululle esimiehen numeron, joka voi tuoda viestin vanhemmalle ja järjestää sijaisen tarvittaessa. Eli tekosyy se on sekin. Ehkä joku kirurgi, lentäjä tms. on ammatteja, joista ei oikeasti voi poistua, mutta sellainen nyt olisi kyllä lapsen toisen huoltajan tiedossa.
Vaikuttaa kyllä melko huolestuttavalta lähtökohdalta hankkia lapsia jos ei sitä toista osapuolta tunne senkään vertaa että tietäisi onko hänen ammatinsa sellainen jossa voi olla saatavilla aina vai joutuuko vastuut jakamaan muuten kun halutaan kuitenkin yhteishuoltajuus.
No hohhoijaa. Eiköhän ap lapsen isän ammatin tiedä. Nämä kommentoijat täällä vaan eivät tiedä ja spekuloivat kaikkea kirurgista rekkamieheen. Kuitenkin ilmeisesti ko. herran ammatti on sellainen, jossa olisi pitänyt voida vastata puhelimeen tai vähintään soittaa melko pian takaisin, kun ap kerran harmistui, ettei lapsen isä näin tehnyt.
Jos haluaa tehdä työnsä hyvin ja keskittyä siihen niin et välttämättä aina voi vastata puhelimeen, olit sitten missä ammatissa tahansa.
Ap tuskin tietää mitä Exänsä sillä hetkellä teki niin ihan turha syyllistää.Lapsi on lapsi vaikka olisi toisellaan vanhemmallaan, jos ei tätä tajua niin kannattaa luopua huoltajuudestaan.
Jos minä saisin tietää että lapsellaan on hätä niin ihan sama kumman vanhemman viikko on, auttaisin enkä kitisi somessa.
Huomaatko viestisi kaksinaismoralismin. Ap oli myös töissä, ei pelkästään lapsen isä. Samaan aikaan puolustelet, että lapsen isä nyt vaan halusi tehdä työnsä hyvin, mutta edellytät, että lapsen äidin kuuluu kuitenkin heti tiputtaa hanskat ja mukisematta hakea lapsi, vaikka lapsi on ko. päivänä isällään. Eri säännöt isälle ja äidille?
Esim. minä (nainen) tienaan enemmän kuin lasteni isä, joten ei todellakaan ole niin, että isän työ olisi jotenkin tärkeämpää kuin äidin työ.
Tärkeintä tässä pitäisi olla se kipeä lapsi, eikä se kenen työ on tärkeämpi. Lapsen hakee se, joka pääsee hakemaan.
Kuitenkin äidin voi haukkua pataluhaksi, jos ei ole mukisematta hakemassa lasta työpäivän aikana, mutta isää vaan taputellaan olalle, että on se hyvä, että teet työsi hyvin, ei sun lapsen asioita tartte hoitaa?
Onkohan näissä sun kommenteissa kenties jotain oman kokemuksen tai tilanteen värittämään tulkintaa. Täällä kyseenalaistetaan sitä tulkintaa, että isä olisi tahallaan jättänyt puhelimeen vastaamatta, kun kyseessä voi olla hyvä syy, kuten se, että ei työnpuolesta pysty. Äiti kuitenkin tässä tapauksessa oli se joka pystyi, eikä hänkään ollut puhelimella saanut isää kiinni, jolloin äiti on se vanhempi joka kipeän lapsen hakee. Se on hyvin yksinkertaista. Se hakee, joka pääsee. Harmi, että heillä on niin joustamaton vuorosysteemi ja mahdollisesti huonot välitkin, kuka tietää. Mutta vanhempi ei lakkaa olemasta vanhempi kun ei ole oma viikko.
Vanhempi ei lakkaa olemasta vanhempi - tarkoitat siis vain tätä äitiä? Isä voi olla olematta vanhempi jopa omalla viikollaan?
Vierailija kirjoitti:
Hä? No kai koululainen osaa itsekin tulla kotiin. Joku kaveri vaan saattamaan.
On se kumma kun omana kouluaikana ei ikinä tarvinnut vaivata vanhempia.
Jos sattui onnettomuus, koulusta vietiin lääkäriin tarvittaessa.
Kaikilla ei ole koti/koulu kävelymatkan päässä. Meilläkin kouluun on matkaa reilu 10km. Että bussiin vaan se oksenteleva lapsi? Muut matkustajat kiittävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän en pysty vastaamaan työpäivän aikana ollenkaan puhelimeen. Joskus käyn ruokiksella vilkaisemassa puhelimen, en todellakaan joka päivä. Lapset ja opettajat tietää tämän kyllä. Jos hätäasiaa, niin esimiehen numeron olen antanut.
Ihan kuten omassa lapsuudessa. Ei tehdasduunareillekaan soiteltu noineen vaan. Esimiehen kautta meni puhelut. Vain hätätilanteissa sai soittaa. Kuten veli kaatui pyörällä, veli tippui sillalta, veli otti lapaansa vallinherrassa, kun veli hiihtomäessä jalan katkas - näitähän piisas. Aina sain yhdellä soitolla kummatkin vanhemmat kiinni.
Tää on muuten hyvä pointti, että niissäkin ammateissa, joissa ei voi pitää puhelinta mukana, usein voisi antaa koululle esimiehen numeron, joka voi tuoda viestin vanhemmalle ja järjestää sijaisen tarvittaessa. Eli tekosyy se on sekin. Ehkä joku kirurgi, lentäjä tms. on ammatteja, joista ei oikeasti voi poistua, mutta sellainen nyt olisi kyllä lapsen toisen huoltajan tiedossa.
Että ylilääkäri tai toimitusjohtaja siellä sitten vastailee puhelimeen ja alkaa sumplia sijaisia, kun Idalla on oksutauti ja äiskän pitäis nyt lähteä kesken leikkauksen hakemaan, tai iskän kesken tärkeimpien sopimusneuvotteluiden. Asia selvä. Poliisiylojohtajakin voisi pistää pystyyn jonkun sellaisen näppärän sijaistusringin, jos kesken pidätystilanteen Veetin käsi murtuu tai paloesimies, jos teollisuuspalo ja Jeminan menkkojen alku sattuu just sopivasti samalle päivälle.
Vanhemmista korkeintaan 2 % on tuollaisessa asemassa, joten esimerkkisi oli typerä.
No ei kyllä oikeasti nyt ole yhdenkään esimiehen tehtävä vastailla puhelimeen ja välittää viestejä koululta vanhemmille ja järjestää sijaisia noudon ajaksi. Vähän nyt taas siellä lapsiperhekuplassa niitä valoja päälle. Ei ole koko muu maailma olemassa lapsiperheiden tarpeiden palvelemista varten. Ihan on kädet täynnä työtä niille esimiehillä siellä ilman, että toimivat iskän ja äiskän juoksupoikina ja -tyttöinä.
Sori vaan, mutta todellakin on sellaisia ammatteja, joissa vanhemman saa kiinni esimiehen kautta. Ja aikana ennen kännyköitä aina toimittiin näin, että soitettiin firman yleiseen numeroon.
Ennen soitettiin sihteerille, ei esimiehelle. Ei ole toimarin tai myyntijohtajan tai laatujohtajan tai markkinointipäällikön tehtävä vastata puhelimeen, jos alaisen lapsi on sairaana ja alainen tärkeässä liikeneuvottelussa.
Harvemminpa ne sellaisessa työssä, missä ei voi vastata puhelimeen, olevat ovatkaan mitään toimarin suoria alaisia. Ihan turhaa saivartelua. Ovat tyyliin kaupan kassoja tai vaikka metsureita, joka on jossain, missä ei ole kenttää ja joku voi mennä etsimään, jos on kotona tilanne päällä jne.
Miten niin eivät ole? Kyllä firman hierarkiassa ne ylimmät esimiehet toimarin alla nimenomaan ovat ne, jotka voivat todellakin olla niin tärkeissä kokouksissa firman tuloksen kannalta, että sieltä ei yhden vatsataudin takia todellakaan poistuta. Taidat olla todella pihalla esim. Yksityisen sektorin pörssiyhtiöiden toiminnasta ja työtehtävistä.
En ole todellakaan pihalla, vaan työskentelen sellaisten kanssa. Kyllä ihan pörssiyhtiön toimarikin voi tauolla soitella lapsensa asioita ja järjestellä jonkun hakemaan. Usein heittää sitten jotain small talkia lapsiin liittyen vielä. Ne on jotain vastuuttomia muka-tärkeitä tyyppejä, ketkä jättää mieluummin lapsensa heitteille päteäkseen töissä. Ei sellaista kukaan arvosta.
Juu, Martti vähän juttelee välillä opettajan kanssa ja Jukka sopii vaimon kanssa kuka kuskaa tytön luistelutreeniin. Minnan täytyy jonottaa palaverin ajan hammashoitolan ajanvarausnumeroon kun pikku-Eelillä on reikiä. Sitten kaikki rupatellaan kevyesti perhejuttuja ja sovitaan uusi palaveri kolmen viikon päähän kun Leena ei voi venyttää yhtään yli kahteen, koska koulusta soitettiin, että pojalla on taas vatsa kipeä (kolmatta kertaa kahden viikon sisällä)... Näinhän se menee näissä 'pörssiyhtiöissä' :'D
Jos koululta soitetaan, niin kyllä siellä on jotain, mikä pitää hoitaa pian. Kyllä silloin teknisellä tauolla jokainen soittaa takaisin ja kysyy, mikä juttu ja tarvittaessa sitten soittaa jonkun hakemaan, jos ei itse voi lähteä. Ja voi myös ehdottaa sitä teknistä taukoa, kun näkee, että yritetään tavoitella.
Tämä isä ap:n tapauksessa soitti vasta 5h päästä takaisin.
Millä veetun teknisellä tauolla? Meillä on teoriassa lounastauko ja kahvitauko, jos kerkiää pitää, mutta usein se lounastauko on asiakaslounas ja kahvitaukoa ei kerkiä pitää, kun on kolme palaveria putkeen ja niiden lomassa pitää ehtiä lähettää neljä tarjousta ja vastata kuuteen tarkentavaan tiedusteluun. Vessassa ehtii käydä sitten juuri ennen kotiinlähtöä ja sen jälkeen voi tarkistaa puhelimesta, onko joku soittanut. Missä lepokodissa osa ihmisistä täällä oikein työskentelee, jos ei koskaan ole töissä niin kiire, ettei puhelimeen ehdi edes koskea työpäivän aikana?
Voit vastata niihin tarjouspyyntöihin tai vaikka yhteen niistä illalla lapsen mentyä nukkumaan. Niin ne äiditkin tekee. Ja päivällä ne hakee sen sairaan lapsen kotiin.
Haloo, minä olen äiti!
Kyllä jopa miespuoliset pörssiyhtiön pomot hakee lapsensa kotiin tarvittaessa kesken työpäivän. Tekevät kyllä sitten muuten tietysti töitä ilman varsinaista vapaa-aikaa. Olet tuollainen p -tärkeä pikkupomo, ja luulet olevasi korvaamaton.
Katkera av-mamma keksii rinnakkaistodellisuuksia, kun argumentit loppuu kesken. Meidän pörssiyhtiön toimari on muuten nainen, ja minä paskantärkeä myyntijohtajakin olen nainen ja äiti. Kumpikaan meistä ei todellakaan ole aina tavoitettavissa, mutta onneksi molempien miehetkin tarvittaessa auttavat, samoin isovanhemmat. Ja opettajatkin ymmärtävät, että aina ei välttämättä kukaan ehdi ihan heti vastata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän en pysty vastaamaan työpäivän aikana ollenkaan puhelimeen. Joskus käyn ruokiksella vilkaisemassa puhelimen, en todellakaan joka päivä. Lapset ja opettajat tietää tämän kyllä. Jos hätäasiaa, niin esimiehen numeron olen antanut.
Ihan kuten omassa lapsuudessa. Ei tehdasduunareillekaan soiteltu noineen vaan. Esimiehen kautta meni puhelut. Vain hätätilanteissa sai soittaa. Kuten veli kaatui pyörällä, veli tippui sillalta, veli otti lapaansa vallinherrassa, kun veli hiihtomäessä jalan katkas - näitähän piisas. Aina sain yhdellä soitolla kummatkin vanhemmat kiinni.
Tää on muuten hyvä pointti, että niissäkin ammateissa, joissa ei voi pitää puhelinta mukana, usein voisi antaa koululle esimiehen numeron, joka voi tuoda viestin vanhemmalle ja järjestää sijaisen tarvittaessa. Eli tekosyy se on sekin. Ehkä joku kirurgi, lentäjä tms. on ammatteja, joista ei oikeasti voi poistua, mutta sellainen nyt olisi kyllä lapsen toisen huoltajan tiedossa.
Että ylilääkäri tai toimitusjohtaja siellä sitten vastailee puhelimeen ja alkaa sumplia sijaisia, kun Idalla on oksutauti ja äiskän pitäis nyt lähteä kesken leikkauksen hakemaan, tai iskän kesken tärkeimpien sopimusneuvotteluiden. Asia selvä. Poliisiylojohtajakin voisi pistää pystyyn jonkun sellaisen näppärän sijaistusringin, jos kesken pidätystilanteen Veetin käsi murtuu tai paloesimies, jos teollisuuspalo ja Jeminan menkkojen alku sattuu just sopivasti samalle päivälle.
Vanhemmista korkeintaan 2 % on tuollaisessa asemassa, joten esimerkkisi oli typerä.
No ei kyllä oikeasti nyt ole yhdenkään esimiehen tehtävä vastailla puhelimeen ja välittää viestejä koululta vanhemmille ja järjestää sijaisia noudon ajaksi. Vähän nyt taas siellä lapsiperhekuplassa niitä valoja päälle. Ei ole koko muu maailma olemassa lapsiperheiden tarpeiden palvelemista varten. Ihan on kädet täynnä työtä niille esimiehillä siellä ilman, että toimivat iskän ja äiskän juoksupoikina ja -tyttöinä.
Sori vaan, mutta todellakin on sellaisia ammatteja, joissa vanhemman saa kiinni esimiehen kautta. Ja aikana ennen kännyköitä aina toimittiin näin, että soitettiin firman yleiseen numeroon.
Ennen soitettiin sihteerille, ei esimiehelle. Ei ole toimarin tai myyntijohtajan tai laatujohtajan tai markkinointipäällikön tehtävä vastata puhelimeen, jos alaisen lapsi on sairaana ja alainen tärkeässä liikeneuvottelussa.
Harvemminpa ne sellaisessa työssä, missä ei voi vastata puhelimeen, olevat ovatkaan mitään toimarin suoria alaisia. Ihan turhaa saivartelua. Ovat tyyliin kaupan kassoja tai vaikka metsureita, joka on jossain, missä ei ole kenttää ja joku voi mennä etsimään, jos on kotona tilanne päällä jne.
Miten niin eivät ole? Kyllä firman hierarkiassa ne ylimmät esimiehet toimarin alla nimenomaan ovat ne, jotka voivat todellakin olla niin tärkeissä kokouksissa firman tuloksen kannalta, että sieltä ei yhden vatsataudin takia todellakaan poistuta. Taidat olla todella pihalla esim. Yksityisen sektorin pörssiyhtiöiden toiminnasta ja työtehtävistä.
En ole todellakaan pihalla, vaan työskentelen sellaisten kanssa. Kyllä ihan pörssiyhtiön toimarikin voi tauolla soitella lapsensa asioita ja järjestellä jonkun hakemaan. Usein heittää sitten jotain small talkia lapsiin liittyen vielä. Ne on jotain vastuuttomia muka-tärkeitä tyyppejä, ketkä jättää mieluummin lapsensa heitteille päteäkseen töissä. Ei sellaista kukaan arvosta.
Juu, Martti vähän juttelee välillä opettajan kanssa ja Jukka sopii vaimon kanssa kuka kuskaa tytön luistelutreeniin. Minnan täytyy jonottaa palaverin ajan hammashoitolan ajanvarausnumeroon kun pikku-Eelillä on reikiä. Sitten kaikki rupatellaan kevyesti perhejuttuja ja sovitaan uusi palaveri kolmen viikon päähän kun Leena ei voi venyttää yhtään yli kahteen, koska koulusta soitettiin, että pojalla on taas vatsa kipeä (kolmatta kertaa kahden viikon sisällä)... Näinhän se menee näissä 'pörssiyhtiöissä' :'D
Jos koululta soitetaan, niin kyllä siellä on jotain, mikä pitää hoitaa pian. Kyllä silloin teknisellä tauolla jokainen soittaa takaisin ja kysyy, mikä juttu ja tarvittaessa sitten soittaa jonkun hakemaan, jos ei itse voi lähteä. Ja voi myös ehdottaa sitä teknistä taukoa, kun näkee, että yritetään tavoitella.
Tämä isä ap:n tapauksessa soitti vasta 5h päästä takaisin.
Millä veetun teknisellä tauolla? Meillä on teoriassa lounastauko ja kahvitauko, jos kerkiää pitää, mutta usein se lounastauko on asiakaslounas ja kahvitaukoa ei kerkiä pitää, kun on kolme palaveria putkeen ja niiden lomassa pitää ehtiä lähettää neljä tarjousta ja vastata kuuteen tarkentavaan tiedusteluun. Vessassa ehtii käydä sitten juuri ennen kotiinlähtöä ja sen jälkeen voi tarkistaa puhelimesta, onko joku soittanut. Missä lepokodissa osa ihmisistä täällä oikein työskentelee, jos ei koskaan ole töissä niin kiire, ettei puhelimeen ehdi edes koskea työpäivän aikana?
Vähän nyt taas liioittelet siellä. Kyllä vessakäynneille aina on mahdollisuus n. 2h välein ja niin on silloin mahdollisuus soittaa sitä lapsen asiaakin.
No ei kuule todellakaan ole kaikilla, vaikka sinulla olisikin. Tervetuloa pariksi viikoksi tekemään meikäläisen hommia ja jutellaan sen jälkeen uudestaan siitä, monenako päivänä olet kerinnyt käydä vessassa edes kerran päivän aikana.
Varmaan olet sitten ymmärtänyt, ettei sinusta myöskään ole vanhemmaksi lapselle?
Entä jos minulla kuitenkin on lapsi lapsia?
Joo, uskon, että panemaan olet ehtinyt jossain välissä. Sääliksi käy vaimoasi, joka siis joutuu yksin hoitamaan kaikki joustot lasten eteen. Veikkaan, että hänelle ei kauheasti kiitosta töissä heru, mutta sehän ei ole sun ongelma ja vaimon duuni toki paljon vähemmän tärkeä.
Olen hetero ja minulla on mies ja lapsillani isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on kipeänä niin eikö se ole ihan sama kumpi sen hakee, kun toisen vaan koulu kiinni saa, ihan sama kenen viikko? Vai kuinka joustamaton systeemi teillä on? Ei kai tää lapsi nyt joudu kipeänä keskelle teidän eroriitoja
näin sitä outo luulis, mutta osalle tuntuu olevan tärkeintä se, onko nyt sun viikko vai mun viikko, ei suinkaan sen sairastuneen lapsen hyvinvointi.
Miksi tässä nyt nillitetään aloittajaa, eli äitiä. Nimenomaan hänhän tässä (ja uskon että monessa muussakin asiassa), oli se, joka oli tavoitettavissa ja huolehti lapsesta. Kysehän on periaatteesta, asioista joista on sovittu oletettavasti lastenvalvojalla. Tässäkin äiti olisi kylmästi voinut olla vastaamatta puhelimeen, ja ajatellut et hoitakoon isä asia, sitten kun joskus vastaa. Koska onhan kuitenkin isän velvollisuus vuoroviikoin. Mutta ei, me äidit ollaan sellaisia, että lapset ensin. Niinkuin tässäkin tapauksessa. Tunnistan lähipiiristä tuollaisen isän mallin, kaikki muut omat jutut menee aina lasten edelle. Näissä tapauksissa yleensä äiti vielä yrittää pitää isä-lapsi suhdetta yllä puhumalla isästä lapselle hyvää, vaikka lapsi on jo alkanut itsekin näkemään mikä luuseri ja vastuunpakoilija se isä on. Ja mitkä asiat on ykkösiä.
Aika pitkälle vietyjä päätelmiä aloituksessa, jossa sanotaan vain ettei isä vastannut puhelimeen. Mielikuvitus laukalla?
Koska näitä on niiiiiiin nähty. Sunkin peilistä taitaa näkyä just tommonen tyyppi kun katsot.
On aika moneen "koiraan" kalikka kalahtanut, kommenttien määrästä päätellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua, kun nää miehet on niin tajuttoman vastuuttomia. Mun exä ei vastaa ollenkaan lapselle puhelimeen, jos lapsi on mun luona, ellei hänellä juuri satu olemaan hyvä aika. Musta se on aika hirveä ajatus, koska jos vaikka mulle sattuis jotain, niin tottakai lapsi soittais isälleen, että äiti ei herää. Ja ihan siis mietin lapsen kannalta tilannetta, että lapsihan (6v) on ihan heitteillä sitten.
Mut ei, esimerkiksi kerran lapsi koittaa soittaa isälleen aamulla (ei ollut mikään hätä, mutta eihän isänsä sitä voinut tietää, vaikka olisi ollutkin). Isä ei vastannut ja myöhemmin valitti mulle, ettei lapsi saisi soitella hänelle siihen aikaan. Justiinsa. Ei paljoa käy edes mielessä hänellä, että entäs jos lapsella on joku hätä. Ei tunne mitään vastuuta lapsesta.
Lähivanhenman velvollisuudet. Jos ne eivät miellytä, voi muksun antaa pois, ruveta etävanhemmaksi ja aloittaa elatusmaksujen maksamisen. Eikö miellytä? Miksi ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein sieltä koulusta oikeasti vanhemmille soitetaan että nyt tarvitsisi hakea lapsi?
Nimen omaan. Sen verran harvoin, että on oikeasti tilanne päällä, jos soitetaan. On todella hurjaa, ettei lapsen isää kiinnosta ollenkaan edes kysyä, että mitä on tapahtunut tai varmistaa, onko asia hoidossa. Tuo oksennustauti lienee lievimmästä päästä, miksi koululta soitetaan.
Ehkä se on kurjaa, ehkä ei, mutta pelin säännöt nyt vain ovat nämä. Eli siis että äiti saa lapset ja kaikki oikeudet, isä maksaa eikä mitään oikeuksia ole. Ja niiden oikeuksien mukana tulevat myös velvollisuudet. Jos haluat isälle velvollisuuksia, niin oletko valmis antamaan myös oikeuksia? Melko varmasti et.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap kerro ees hakiko mies lapsen sun luota kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän en pysty vastaamaan työpäivän aikana ollenkaan puhelimeen. Joskus käyn ruokiksella vilkaisemassa puhelimen, en todellakaan joka päivä. Lapset ja opettajat tietää tämän kyllä. Jos hätäasiaa, niin esimiehen numeron olen antanut.
Ihan kuten omassa lapsuudessa. Ei tehdasduunareillekaan soiteltu noineen vaan. Esimiehen kautta meni puhelut. Vain hätätilanteissa sai soittaa. Kuten veli kaatui pyörällä, veli tippui sillalta, veli otti lapaansa vallinherrassa, kun veli hiihtomäessä jalan katkas - näitähän piisas. Aina sain yhdellä soitolla kummatkin vanhemmat kiinni.
Tää on muuten hyvä pointti, että niissäkin ammateissa, joissa ei voi pitää puhelinta mukana, usein voisi antaa koululle esimiehen numeron, joka voi tuoda viestin vanhemmalle ja järjestää sijaisen tarvittaessa. Eli tekosyy se on sekin. Ehkä joku kirurgi, lentäjä tms. on ammatteja, joista ei oikeasti voi poistua, mutta sellainen nyt olisi kyllä lapsen toisen huoltajan tiedossa.
Että ylilääkäri tai toimitusjohtaja siellä sitten vastailee puhelimeen ja alkaa sumplia sijaisia, kun Idalla on oksutauti ja äiskän pitäis nyt lähteä kesken leikkauksen hakemaan, tai iskän kesken tärkeimpien sopimusneuvotteluiden. Asia selvä. Poliisiylojohtajakin voisi pistää pystyyn jonkun sellaisen näppärän sijaistusringin, jos kesken pidätystilanteen Veetin käsi murtuu tai paloesimies, jos teollisuuspalo ja Jeminan menkkojen alku sattuu just sopivasti samalle päivälle.
Vanhemmista korkeintaan 2 % on tuollaisessa asemassa, joten esimerkkisi oli typerä.
No ei kyllä oikeasti nyt ole yhdenkään esimiehen tehtävä vastailla puhelimeen ja välittää viestejä koululta vanhemmille ja järjestää sijaisia noudon ajaksi. Vähän nyt taas siellä lapsiperhekuplassa niitä valoja päälle. Ei ole koko muu maailma olemassa lapsiperheiden tarpeiden palvelemista varten. Ihan on kädet täynnä työtä niille esimiehillä siellä ilman, että toimivat iskän ja äiskän juoksupoikina ja -tyttöinä.
Sori vaan, mutta todellakin on sellaisia ammatteja, joissa vanhemman saa kiinni esimiehen kautta. Ja aikana ennen kännyköitä aina toimittiin näin, että soitettiin firman yleiseen numeroon.
Ennen soitettiin sihteerille, ei esimiehelle. Ei ole toimarin tai myyntijohtajan tai laatujohtajan tai markkinointipäällikön tehtävä vastata puhelimeen, jos alaisen lapsi on sairaana ja alainen tärkeässä liikeneuvottelussa.
Harvemminpa ne sellaisessa työssä, missä ei voi vastata puhelimeen, olevat ovatkaan mitään toimarin suoria alaisia. Ihan turhaa saivartelua. Ovat tyyliin kaupan kassoja tai vaikka metsureita, joka on jossain, missä ei ole kenttää ja joku voi mennä etsimään, jos on kotona tilanne päällä jne.
Miten niin eivät ole? Kyllä firman hierarkiassa ne ylimmät esimiehet toimarin alla nimenomaan ovat ne, jotka voivat todellakin olla niin tärkeissä kokouksissa firman tuloksen kannalta, että sieltä ei yhden vatsataudin takia todellakaan poistuta. Taidat olla todella pihalla esim. Yksityisen sektorin pörssiyhtiöiden toiminnasta ja työtehtävistä.
En ole todellakaan pihalla, vaan työskentelen sellaisten kanssa. Kyllä ihan pörssiyhtiön toimarikin voi tauolla soitella lapsensa asioita ja järjestellä jonkun hakemaan. Usein heittää sitten jotain small talkia lapsiin liittyen vielä. Ne on jotain vastuuttomia muka-tärkeitä tyyppejä, ketkä jättää mieluummin lapsensa heitteille päteäkseen töissä. Ei sellaista kukaan arvosta.
Juu, Martti vähän juttelee välillä opettajan kanssa ja Jukka sopii vaimon kanssa kuka kuskaa tytön luistelutreeniin. Minnan täytyy jonottaa palaverin ajan hammashoitolan ajanvarausnumeroon kun pikku-Eelillä on reikiä. Sitten kaikki rupatellaan kevyesti perhejuttuja ja sovitaan uusi palaveri kolmen viikon päähän kun Leena ei voi venyttää yhtään yli kahteen, koska koulusta soitettiin, että pojalla on taas vatsa kipeä (kolmatta kertaa kahden viikon sisällä)... Näinhän se menee näissä 'pörssiyhtiöissä' :'D
Jos koululta soitetaan, niin kyllä siellä on jotain, mikä pitää hoitaa pian. Kyllä silloin teknisellä tauolla jokainen soittaa takaisin ja kysyy, mikä juttu ja tarvittaessa sitten soittaa jonkun hakemaan, jos ei itse voi lähteä. Ja voi myös ehdottaa sitä teknistä taukoa, kun näkee, että yritetään tavoitella.
Tämä isä ap:n tapauksessa soitti vasta 5h päästä takaisin.
Millä veetun teknisellä tauolla? Meillä on teoriassa lounastauko ja kahvitauko, jos kerkiää pitää, mutta usein se lounastauko on asiakaslounas ja kahvitaukoa ei kerkiä pitää, kun on kolme palaveria putkeen ja niiden lomassa pitää ehtiä lähettää neljä tarjousta ja vastata kuuteen tarkentavaan tiedusteluun. Vessassa ehtii käydä sitten juuri ennen kotiinlähtöä ja sen jälkeen voi tarkistaa puhelimesta, onko joku soittanut. Missä lepokodissa osa ihmisistä täällä oikein työskentelee, jos ei koskaan ole töissä niin kiire, ettei puhelimeen ehdi edes koskea työpäivän aikana?
Voit vastata niihin tarjouspyyntöihin tai vaikka yhteen niistä illalla lapsen mentyä nukkumaan. Niin ne äiditkin tekee. Ja päivällä ne hakee sen sairaan lapsen kotiin.
Haloo, minä olen äiti!
Kyllä jopa miespuoliset pörssiyhtiön pomot hakee lapsensa kotiin tarvittaessa kesken työpäivän. Tekevät kyllä sitten muuten tietysti töitä ilman varsinaista vapaa-aikaa. Olet tuollainen p -tärkeä pikkupomo, ja luulet olevasi korvaamaton.
Katkera av-mamma keksii rinnakkaistodellisuuksia, kun argumentit loppuu kesken. Meidän pörssiyhtiön toimari on muuten nainen, ja minä paskantärkeä myyntijohtajakin olen nainen ja äiti. Kumpikaan meistä ei todellakaan ole aina tavoitettavissa, mutta onneksi molempien miehetkin tarvittaessa auttavat, samoin isovanhemmat. Ja opettajatkin ymmärtävät, että aina ei välttämättä kukaan ehdi ihan heti vastata.
Paljon matalammankin tason töissä palaveritahti ja tahti vastata erinäisiin asioihin on vähintään yhtä tiukka. Kuitenkin myös johtajan työssä on aivan varmasti mahdollista nipistää jostain välistä kaksi minuuttia sille, että soittaa takaisin lapsen asiassa. Se vain on yksinkertaisesti välinpitämättömyyttä lasta kohtaan, jos ei edes kahta minuuttia liikene tuollaiselle.
Wräppää jonkun palaverin xx:58 ja ottaa puhelimen käteen, hyppää seuraavaan xx:01. Et varmasti missaa mitään työhön liittyvää ja tulee se lapsen asiakin hoidettua (esim. kuultua, että tarvitsee hakea ja soitettua joku hakija paikalle).
Jos toimistotyössä ei viiteen tuntiin palaa takaisin, kun koululta soitetaan, on yksinkertaisesti vastuuntunnoton ja itsekäs. Meillä johtajatkin puhuvat lapsistaan ja myös saattavat sanoa siirtyvänsä kotitoimistolle kesken päivän, koska lapsi sairastui tms. Silti kaikki arvostavat heitä ammatillisesti erittäin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse äitinä olen missannut näitä koulusta tulleita yllätyspuheluita onneksi olen parisuhteessa mieheni kanssa ja asiasta ei ole tullut mitään ongelmaa. Onneksi jompikumpi vanhemmista on tavoitettu tässäkin tapauksessa.
Käsi sydämellä, saatan hyvinkin työpäivän jälkeen huomata, että joku on soittanut. Eikö muille käy koskaan näin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein sieltä koulusta oikeasti vanhemmille soitetaan että nyt tarvitsisi hakea lapsi?
Nimen omaan. Sen verran harvoin, että on oikeasti tilanne päällä, jos soitetaan. On todella hurjaa, ettei lapsen isää kiinnosta ollenkaan edes kysyä, että mitä on tapahtunut tai varmistaa, onko asia hoidossa. Tuo oksennustauti lienee lievimmästä päästä, miksi koululta soitetaan.
Ehkä se on kurjaa, ehkä ei, mutta pelin säännöt nyt vain ovat nämä. Eli siis että äiti saa lapset ja kaikki oikeudet, isä maksaa eikä mitään oikeuksia ole. Ja niiden oikeuksien mukana tulevat myös velvollisuudet. Jos haluat isälle velvollisuuksia, niin oletko valmis antamaan myös oikeuksia? Melko varmasti et.
Tarkennatko vähän, mitä oikeuksia olet vailla? Meillä (olen eronnut) on niin päin, että minä äitinä toivoisin, että lasten isä ottaisi lapsia enemmän, mutta hän kokee lapsiarjen pyörityksen jotenkin raskaaksi, eikä halua lapsia kuin viikonloppuisin ja lomilla. Kuitenkin minä esim. tienaan exääni enemmän ja olemme samalla alalla, eli voisi ajatella, että minun työni on kuormittavampaa kuin exäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se on kokouksessa tms paikassa missä pitää pitää kännykkä äänettömällä?
Jos se on vastuussa lapsesta, täytyy olla saatavilla. Ihan sama mikä kokous on menossa. Kyllä ne lasten äiditkin poistuu kokouksesta selityksellä, että täytyy ottaa tämä puhelu. Miksi lasten isiltä ei voisi odottaa vastaavaa vastuunkantoa?
Ei poistu lasten äiditkään elleivät valitse poistua. Ihminen ei ole 24/7 tavoitettavissa sukupuolestaan riippumatta. Itse olen työn takia ollut esimerkiksi tiloissa, joissa ei saa puhelinta ottaa esiin tietoturvasyistä.
Vierailija kirjoitti:
Wräppää jonkun palaverin xx:58 ja ottaa puhelimen käteen, hyppää seuraavaan xx:01. Et varmasti missaa mitään työhön liittyvää ja tulee se lapsen asiakin hoidettua (esim. kuultua, että tarvitsee hakea ja soitettua joku hakija paikalle).
ja niistä useammasta tulleesta puhelusta osaat erotella mikä on soitettu lapsen asioissa? Koululta voi soittaa koulusihteeri tai joku opettaja vaihtelevasta numerosta. Kokousten välissä olisi kova juttu siirtyä paikasta toiseen tai tarvittaessa poiketa vessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän en pysty vastaamaan työpäivän aikana ollenkaan puhelimeen. Joskus käyn ruokiksella vilkaisemassa puhelimen, en todellakaan joka päivä. Lapset ja opettajat tietää tämän kyllä. Jos hätäasiaa, niin esimiehen numeron olen antanut.
Ihan kuten omassa lapsuudessa. Ei tehdasduunareillekaan soiteltu noineen vaan. Esimiehen kautta meni puhelut. Vain hätätilanteissa sai soittaa. Kuten veli kaatui pyörällä, veli tippui sillalta, veli otti lapaansa vallinherrassa, kun veli hiihtomäessä jalan katkas - näitähän piisas. Aina sain yhdellä soitolla kummatkin vanhemmat kiinni.
Tää on muuten hyvä pointti, että niissäkin ammateissa, joissa ei voi pitää puhelinta mukana, usein voisi antaa koululle esimiehen numeron, joka voi tuoda viestin vanhemmalle ja järjestää sijaisen tarvittaessa. Eli tekosyy se on sekin. Ehkä joku kirurgi, lentäjä tms. on ammatteja, joista ei oikeasti voi poistua, mutta sellainen nyt olisi kyllä lapsen toisen huoltajan tiedossa.
Vaikuttaa kyllä melko huolestuttavalta lähtökohdalta hankkia lapsia jos ei sitä toista osapuolta tunne senkään vertaa että tietäisi onko hänen ammatinsa sellainen jossa voi olla saatavilla aina vai joutuuko vastuut jakamaan muuten kun halutaan kuitenkin yhteishuoltajuus.
No hohhoijaa. Eiköhän ap lapsen isän ammatin tiedä. Nämä kommentoijat täällä vaan eivät tiedä ja spekuloivat kaikkea kirurgista rekkamieheen. Kuitenkin ilmeisesti ko. herran ammatti on sellainen, jossa olisi pitänyt voida vastata puhelimeen tai vähintään soittaa melko pian takaisin, kun ap kerran harmistui, ettei lapsen isä näin tehnyt.
Jos haluaa tehdä työnsä hyvin ja keskittyä siihen niin et välttämättä aina voi vastata puhelimeen, olit sitten missä ammatissa tahansa.
Ap tuskin tietää mitä Exänsä sillä hetkellä teki niin ihan turha syyllistää.Lapsi on lapsi vaikka olisi toisellaan vanhemmallaan, jos ei tätä tajua niin kannattaa luopua huoltajuudestaan.
Jos minä saisin tietää että lapsellaan on hätä niin ihan sama kumman vanhemman viikko on, auttaisin enkä kitisi somessa.
Huomaatko viestisi kaksinaismoralismin. Ap oli myös töissä, ei pelkästään lapsen isä. Samaan aikaan puolustelet, että lapsen isä nyt vaan halusi tehdä työnsä hyvin, mutta edellytät, että lapsen äidin kuuluu kuitenkin heti tiputtaa hanskat ja mukisematta hakea lapsi, vaikka lapsi on ko. päivänä isällään. Eri säännöt isälle ja äidille?
Esim. minä (nainen) tienaan enemmän kuin lasteni isä, joten ei todellakaan ole niin, että isän työ olisi jotenkin tärkeämpää kuin äidin työ.
Mahdoitko nyt hiukan lukea rivien välistä ja tehdä omia päätelmiä?
Sanoin että se vanhempi hoitaa asian joka asian ensimmäiseksi huomaa/tietää.
Kun lapsella on hätä ei todellakaan mietitä kumman viikko on vaan asia hoidetaan heti kun se huomataan oli sitten äiti tai isä.
Kyse ei ole siitä kumman työ on tärkeämpää tai kumpi saa enemmän rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse äitinä olen missannut näitä koulusta tulleita yllätyspuheluita onneksi olen parisuhteessa mieheni kanssa ja asiasta ei ole tullut mitään ongelmaa. Onneksi jompikumpi vanhemmista on tavoitettu tässäkin tapauksessa.
Käsi sydämellä, saatan hyvinkin työpäivän jälkeen huomata, että joku on soittanut. Eikö muille käy koskaan näin...
Käy!!
Mä olen töissä päiväkodissa missä on 25 lasta, en tosiaan joka hetki räplää puhelinta, lasten päiväunihetki on sellainen että ehdin käydä kurkkaamassa puhelut ja viestit
Joskus olen jopa kiireessä unohtanut puhelimen kotiin tai ladata sen. En ole yli-ihminen jolle ei satu virheitä
Kostosi tuhoaa kakaran ja sinut. Fiksu mies on jo ottamut turvavälin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hä? No kai koululainen osaa itsekin tulla kotiin. Joku kaveri vaan saattamaan.
On se kumma kun omana kouluaikana ei ikinä tarvinnut vaivata vanhempia.
Jos sattui onnettomuus, koulusta vietiin lääkäriin tarvittaessa.Aika turhaa tällainen taivastelu. Nykyään jos vanhempi ei ole tunnin sisään hakemassa, tulee lasu-ilmoitus ja selvityksiä jne. Vaatimukset vanhemmille on ihan eri luokkaa kuin joskus ennen. Ja se on siis ihan viranomaisten toimintaa.
Älä puhu paskaa. Meinaat että esim. lääkäri jättää leikkauksen kesken ja lähtee pillit ulvoen noutamaan lasta koulusta?
Kyllä koululainen osaa kävellä omin jaloin. Jos ei pysty, niin opettaja vie lääkäriin.Jos vanhempi on leikkaava lääkäri, hänen tulee järjestää joku toinen taho, jolle soittaa ja joka hakee lapsen tarvittaessa. Tässä tapauksessa tuo vastuussa oleva vanhempi ei ollut tehnyt näin.
Niin no yleensä se on kaiken järjen mukaan se toinen vanhempi jolle nytkin soitettiin.
Samoin se meillä ydinperheessä on, vanhempien tehtävä on huolehtia omista lapsistaan.
Joo, uskon, että panemaan olet ehtinyt jossain välissä. Sääliksi käy vaimoasi, joka siis joutuu yksin hoitamaan kaikki joustot lasten eteen. Veikkaan, että hänelle ei kauheasti kiitosta töissä heru, mutta sehän ei ole sun ongelma ja vaimon duuni toki paljon vähemmän tärkeä.