Lue keskustelun säännöt.
Lapsi oksensi koulussa, koulusta soitettiin mulle vaikka lapsi on taas isällään viikon koska eksä ei vastaa puhelimeen
12.10.2022 |
Ei suvainnut mullekaan vastata. On sellainen paskakasa. Hain itse sitten kipeän kotiin. Toivottavasti ei nyt kaikki porukat sairastu jos lapsi on jo eksällä ehtinyt tartuttaa. Voisi eksäkin opetella vastaamaan luuriin. Helevetin vastuunpakoilija.
Kommentit (670)
Kuinka usein sieltä koulusta oikeasti vanhemmille soitetaan että nyt tarvitsisi hakea lapsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein sieltä koulusta oikeasti vanhemmille soitetaan että nyt tarvitsisi hakea lapsi?
Nimen omaan. Sen verran harvoin, että on oikeasti tilanne päällä, jos soitetaan. On todella hurjaa, ettei lapsen isää kiinnosta ollenkaan edes kysyä, että mitä on tapahtunut tai varmistaa, onko asia hoidossa. Tuo oksennustauti lienee lievimmästä päästä, miksi koululta soitetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän en pysty vastaamaan työpäivän aikana ollenkaan puhelimeen. Joskus käyn ruokiksella vilkaisemassa puhelimen, en todellakaan joka päivä. Lapset ja opettajat tietää tämän kyllä. Jos hätäasiaa, niin esimiehen numeron olen antanut.
Ihan kuten omassa lapsuudessa. Ei tehdasduunareillekaan soiteltu noineen vaan. Esimiehen kautta meni puhelut. Vain hätätilanteissa sai soittaa. Kuten veli kaatui pyörällä, veli tippui sillalta, veli otti lapaansa vallinherrassa, kun veli hiihtomäessä jalan katkas - näitähän piisas. Aina sain yhdellä soitolla kummatkin vanhemmat kiinni.
Tää on muuten hyvä pointti, että niissäkin ammateissa, joissa ei voi pitää puhelinta mukana, usein voisi antaa koululle esimiehen numeron, joka voi tuoda viestin vanhemmalle ja järjestää sijaisen tarvittaessa. Eli tekosyy se on sekin. Ehkä joku kirurgi, lentäjä tms. on ammatteja, joista ei oikeasti voi poistua, mutta sellainen nyt olisi kyllä lapsen toisen huoltajan tiedossa.
Vaikuttaa kyllä melko huolestuttavalta lähtökohdalta hankkia lapsia jos ei sitä toista osapuolta tunne senkään vertaa että tietäisi onko hänen ammatinsa sellainen jossa voi olla saatavilla aina vai joutuuko vastuut jakamaan muuten kun halutaan kuitenkin yhteishuoltajuus.
No hohhoijaa. Eiköhän ap lapsen isän ammatin tiedä. Nämä kommentoijat täällä vaan eivät tiedä ja spekuloivat kaikkea kirurgista rekkamieheen. Kuitenkin ilmeisesti ko. herran ammatti on sellainen, jossa olisi pitänyt voida vastata puhelimeen tai vähintään soittaa melko pian takaisin, kun ap kerran harmistui, ettei lapsen isä näin tehnyt.
Jos haluaa tehdä työnsä hyvin ja keskittyä siihen niin et välttämättä aina voi vastata puhelimeen, olit sitten missä ammatissa tahansa.
Ap tuskin tietää mitä Exänsä sillä hetkellä teki niin ihan turha syyllistää.Lapsi on lapsi vaikka olisi toisellaan vanhemmallaan, jos ei tätä tajua niin kannattaa luopua huoltajuudestaan.
Jos minä saisin tietää että lapsellaan on hätä niin ihan sama kumman vanhemman viikko on, auttaisin enkä kitisi somessa.
Huomaatko viestisi kaksinaismoralismin. Ap oli myös töissä, ei pelkästään lapsen isä. Samaan aikaan puolustelet, että lapsen isä nyt vaan halusi tehdä työnsä hyvin, mutta edellytät, että lapsen äidin kuuluu kuitenkin heti tiputtaa hanskat ja mukisematta hakea lapsi, vaikka lapsi on ko. päivänä isällään. Eri säännöt isälle ja äidille?
Esim. minä (nainen) tienaan enemmän kuin lasteni isä, joten ei todellakaan ole niin, että isän työ olisi jotenkin tärkeämpää kuin äidin työ.
Tärkeintä tässä pitäisi olla se kipeä lapsi, eikä se kenen työ on tärkeämpi. Lapsen hakee se, joka pääsee hakemaan.
Kuitenkin äidin voi haukkua pataluhaksi, jos ei ole mukisematta hakemassa lasta työpäivän aikana, mutta isää vaan taputellaan olalle, että on se hyvä, että teet työsi hyvin, ei sun lapsen asioita tartte hoitaa?
Onkohan näissä sun kommenteissa kenties jotain oman kokemuksen tai tilanteen värittämään tulkintaa. Täällä kyseenalaistetaan sitä tulkintaa, että isä olisi tahallaan jättänyt puhelimeen vastaamatta, kun kyseessä voi olla hyvä syy, kuten se, että ei työnpuolesta pysty. Äiti kuitenkin tässä tapauksessa oli se joka pystyi, eikä hänkään ollut puhelimella saanut isää kiinni, jolloin äiti on se vanhempi joka kipeän lapsen hakee. Se on hyvin yksinkertaista. Se hakee, joka pääsee. Harmi, että heillä on niin joustamaton vuorosysteemi ja mahdollisesti huonot välitkin, kuka tietää. Mutta vanhempi ei lakkaa olemasta vanhempi kun ei ole oma viikko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se on kokouksessa tms paikassa missä pitää pitää kännykkä äänettömällä?
Jos se on vastuussa lapsesta, täytyy olla saatavilla. Ihan sama mikä kokous on menossa. Kyllä ne lasten äiditkin poistuu kokouksesta selityksellä, että täytyy ottaa tämä puhelu. Miksi lasten isiltä ei voisi odottaa vastaavaa vastuunkantoa?
Mehän emme tiedä, mitä tuo isä tekee työkseen. Neurokirurgi tuskin kesken leikkausta vastaa puhelimeen, vaikka kuinka olisi lapsen koulu tai ex-puoliso, joka soitteleen. Aika monta muutakin sellaista ammattia on, jossa nyt ei vain kerta kaikkiaan vastata siihen puhelimeen ihan joka hetki, koska vaikkapa työturvallisuus voisi vaarantua.
Mitä jos molemmat vanhemmat on sellaisessa työssä? Kumpikaan ei vastaa?
Niin, voitko kuvitella, mutta ennen kännyköitä oli ihan normaalia että ihmisiä ei saanut kiinni ollenkaan heti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän en pysty vastaamaan työpäivän aikana ollenkaan puhelimeen. Joskus käyn ruokiksella vilkaisemassa puhelimen, en todellakaan joka päivä. Lapset ja opettajat tietää tämän kyllä. Jos hätäasiaa, niin esimiehen numeron olen antanut.
Ihan kuten omassa lapsuudessa. Ei tehdasduunareillekaan soiteltu noineen vaan. Esimiehen kautta meni puhelut. Vain hätätilanteissa sai soittaa. Kuten veli kaatui pyörällä, veli tippui sillalta, veli otti lapaansa vallinherrassa, kun veli hiihtomäessä jalan katkas - näitähän piisas. Aina sain yhdellä soitolla kummatkin vanhemmat kiinni.
Tää on muuten hyvä pointti, että niissäkin ammateissa, joissa ei voi pitää puhelinta mukana, usein voisi antaa koululle esimiehen numeron, joka voi tuoda viestin vanhemmalle ja järjestää sijaisen tarvittaessa. Eli tekosyy se on sekin. Ehkä joku kirurgi, lentäjä tms. on ammatteja, joista ei oikeasti voi poistua, mutta sellainen nyt olisi kyllä lapsen toisen huoltajan tiedossa.
Että ylilääkäri tai toimitusjohtaja siellä sitten vastailee puhelimeen ja alkaa sumplia sijaisia, kun Idalla on oksutauti ja äiskän pitäis nyt lähteä kesken leikkauksen hakemaan, tai iskän kesken tärkeimpien sopimusneuvotteluiden. Asia selvä. Poliisiylojohtajakin voisi pistää pystyyn jonkun sellaisen näppärän sijaistusringin, jos kesken pidätystilanteen Veetin käsi murtuu tai paloesimies, jos teollisuuspalo ja Jeminan menkkojen alku sattuu just sopivasti samalle päivälle.
Vanhemmista korkeintaan 2 % on tuollaisessa asemassa, joten esimerkkisi oli typerä.
No ei kyllä oikeasti nyt ole yhdenkään esimiehen tehtävä vastailla puhelimeen ja välittää viestejä koululta vanhemmille ja järjestää sijaisia noudon ajaksi. Vähän nyt taas siellä lapsiperhekuplassa niitä valoja päälle. Ei ole koko muu maailma olemassa lapsiperheiden tarpeiden palvelemista varten. Ihan on kädet täynnä työtä niille esimiehillä siellä ilman, että toimivat iskän ja äiskän juoksupoikina ja -tyttöinä.
Sori vaan, mutta todellakin on sellaisia ammatteja, joissa vanhemman saa kiinni esimiehen kautta. Ja aikana ennen kännyköitä aina toimittiin näin, että soitettiin firman yleiseen numeroon.
Ennen soitettiin sihteerille, ei esimiehelle. Ei ole toimarin tai myyntijohtajan tai laatujohtajan tai markkinointipäällikön tehtävä vastata puhelimeen, jos alaisen lapsi on sairaana ja alainen tärkeässä liikeneuvottelussa.
Harvemminpa ne sellaisessa työssä, missä ei voi vastata puhelimeen, olevat ovatkaan mitään toimarin suoria alaisia. Ihan turhaa saivartelua. Ovat tyyliin kaupan kassoja tai vaikka metsureita, joka on jossain, missä ei ole kenttää ja joku voi mennä etsimään, jos on kotona tilanne päällä jne.
Miten niin eivät ole? Kyllä firman hierarkiassa ne ylimmät esimiehet toimarin alla nimenomaan ovat ne, jotka voivat todellakin olla niin tärkeissä kokouksissa firman tuloksen kannalta, että sieltä ei yhden vatsataudin takia todellakaan poistuta. Taidat olla todella pihalla esim. Yksityisen sektorin pörssiyhtiöiden toiminnasta ja työtehtävistä.
En ole todellakaan pihalla, vaan työskentelen sellaisten kanssa. Kyllä ihan pörssiyhtiön toimarikin voi tauolla soitella lapsensa asioita ja järjestellä jonkun hakemaan. Usein heittää sitten jotain small talkia lapsiin liittyen vielä. Ne on jotain vastuuttomia muka-tärkeitä tyyppejä, ketkä jättää mieluummin lapsensa heitteille päteäkseen töissä. Ei sellaista kukaan arvosta.
Juu, Martti vähän juttelee välillä opettajan kanssa ja Jukka sopii vaimon kanssa kuka kuskaa tytön luistelutreeniin. Minnan täytyy jonottaa palaverin ajan hammashoitolan ajanvarausnumeroon kun pikku-Eelillä on reikiä. Sitten kaikki rupatellaan kevyesti perhejuttuja ja sovitaan uusi palaveri kolmen viikon päähän kun Leena ei voi venyttää yhtään yli kahteen, koska koulusta soitettiin, että pojalla on taas vatsa kipeä (kolmatta kertaa kahden viikon sisällä)... Näinhän se menee näissä 'pörssiyhtiöissä' :'D
Jos koululta soitetaan, niin kyllä siellä on jotain, mikä pitää hoitaa pian. Kyllä silloin teknisellä tauolla jokainen soittaa takaisin ja kysyy, mikä juttu ja tarvittaessa sitten soittaa jonkun hakemaan, jos ei itse voi lähteä. Ja voi myös ehdottaa sitä teknistä taukoa, kun näkee, että yritetään tavoitella.
Tämä isä ap:n tapauksessa soitti vasta 5h päästä takaisin.
Millä veetun teknisellä tauolla? Meillä on teoriassa lounastauko ja kahvitauko, jos kerkiää pitää, mutta usein se lounastauko on asiakaslounas ja kahvitaukoa ei kerkiä pitää, kun on kolme palaveria putkeen ja niiden lomassa pitää ehtiä lähettää neljä tarjousta ja vastata kuuteen tarkentavaan tiedusteluun. Vessassa ehtii käydä sitten juuri ennen kotiinlähtöä ja sen jälkeen voi tarkistaa puhelimesta, onko joku soittanut. Missä lepokodissa osa ihmisistä täällä oikein työskentelee, jos ei koskaan ole töissä niin kiire, ettei puhelimeen ehdi edes koskea työpäivän aikana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka usein sieltä koulusta oikeasti vanhemmille soitetaan että nyt tarvitsisi hakea lapsi?
Nimen omaan. Sen verran harvoin, että on oikeasti tilanne päällä, jos soitetaan. On todella hurjaa, ettei lapsen isää kiinnosta ollenkaan edes kysyä, että mitä on tapahtunut tai varmistaa, onko asia hoidossa. Tuo oksennustauti lienee lievimmästä päästä, miksi koululta soitetaan.
Mitä palstalaisen pitäisi asialle tehdä? Saada isä ottamaan vastuuta. Jos siihen ei ole keinoja sillä toisella vanhemmalla mitä keinoja esim. minulla olisi asian suhteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän en pysty vastaamaan työpäivän aikana ollenkaan puhelimeen. Joskus käyn ruokiksella vilkaisemassa puhelimen, en todellakaan joka päivä. Lapset ja opettajat tietää tämän kyllä. Jos hätäasiaa, niin esimiehen numeron olen antanut.
Ihan kuten omassa lapsuudessa. Ei tehdasduunareillekaan soiteltu noineen vaan. Esimiehen kautta meni puhelut. Vain hätätilanteissa sai soittaa. Kuten veli kaatui pyörällä, veli tippui sillalta, veli otti lapaansa vallinherrassa, kun veli hiihtomäessä jalan katkas - näitähän piisas. Aina sain yhdellä soitolla kummatkin vanhemmat kiinni.
Tää on muuten hyvä pointti, että niissäkin ammateissa, joissa ei voi pitää puhelinta mukana, usein voisi antaa koululle esimiehen numeron, joka voi tuoda viestin vanhemmalle ja järjestää sijaisen tarvittaessa. Eli tekosyy se on sekin. Ehkä joku kirurgi, lentäjä tms. on ammatteja, joista ei oikeasti voi poistua, mutta sellainen nyt olisi kyllä lapsen toisen huoltajan tiedossa.
Vaikuttaa kyllä melko huolestuttavalta lähtökohdalta hankkia lapsia jos ei sitä toista osapuolta tunne senkään vertaa että tietäisi onko hänen ammatinsa sellainen jossa voi olla saatavilla aina vai joutuuko vastuut jakamaan muuten kun halutaan kuitenkin yhteishuoltajuus.
No hohhoijaa. Eiköhän ap lapsen isän ammatin tiedä. Nämä kommentoijat täällä vaan eivät tiedä ja spekuloivat kaikkea kirurgista rekkamieheen. Kuitenkin ilmeisesti ko. herran ammatti on sellainen, jossa olisi pitänyt voida vastata puhelimeen tai vähintään soittaa melko pian takaisin, kun ap kerran harmistui, ettei lapsen isä näin tehnyt.
Jos haluaa tehdä työnsä hyvin ja keskittyä siihen niin et välttämättä aina voi vastata puhelimeen, olit sitten missä ammatissa tahansa.
Ap tuskin tietää mitä Exänsä sillä hetkellä teki niin ihan turha syyllistää.Lapsi on lapsi vaikka olisi toisellaan vanhemmallaan, jos ei tätä tajua niin kannattaa luopua huoltajuudestaan.
Jos minä saisin tietää että lapsellaan on hätä niin ihan sama kumman vanhemman viikko on, auttaisin enkä kitisi somessa.
Huomaatko viestisi kaksinaismoralismin. Ap oli myös töissä, ei pelkästään lapsen isä. Samaan aikaan puolustelet, että lapsen isä nyt vaan halusi tehdä työnsä hyvin, mutta edellytät, että lapsen äidin kuuluu kuitenkin heti tiputtaa hanskat ja mukisematta hakea lapsi, vaikka lapsi on ko. päivänä isällään. Eri säännöt isälle ja äidille?
Esim. minä (nainen) tienaan enemmän kuin lasteni isä, joten ei todellakaan ole niin, että isän työ olisi jotenkin tärkeämpää kuin äidin työ.
Tärkeintä tässä pitäisi olla se kipeä lapsi, eikä se kenen työ on tärkeämpi. Lapsen hakee se, joka pääsee hakemaan.
Kuitenkin äidin voi haukkua pataluhaksi, jos ei ole mukisematta hakemassa lasta työpäivän aikana, mutta isää vaan taputellaan olalle, että on se hyvä, että teet työsi hyvin, ei sun lapsen asioita tartte hoitaa?
Onkohan näissä sun kommenteissa kenties jotain oman kokemuksen tai tilanteen värittämään tulkintaa. Täällä kyseenalaistetaan sitä tulkintaa, että isä olisi tahallaan jättänyt puhelimeen vastaamatta, kun kyseessä voi olla hyvä syy, kuten se, että ei työnpuolesta pysty. Äiti kuitenkin tässä tapauksessa oli se joka pystyi, eikä hänkään ollut puhelimella saanut isää kiinni, jolloin äiti on se vanhempi joka kipeän lapsen hakee. Se on hyvin yksinkertaista. Se hakee, joka pääsee. Harmi, että heillä on niin joustamaton vuorosysteemi ja mahdollisesti huonot välitkin, kuka tietää. Mutta vanhempi ei lakkaa olemasta vanhempi kun ei ole oma viikko.
Uskon, että ap tietäisi, jos lapsen isän työ aidosti on sellainen, ettei viiteen tuntiin pysty yhtä lyhyttä puhelua soittaa ja varmistaa, että homma on hoidossa/soittaa jonkun hoitamaan, jos ei ole. Siihen menee max pari minuuttia. Kyllä on vastuutonta ihan vaikka miten päin kääntää, että ajattelee, ettei hänen tarvitse asian suhteen mitään tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän en pysty vastaamaan työpäivän aikana ollenkaan puhelimeen. Joskus käyn ruokiksella vilkaisemassa puhelimen, en todellakaan joka päivä. Lapset ja opettajat tietää tämän kyllä. Jos hätäasiaa, niin esimiehen numeron olen antanut.
Ihan kuten omassa lapsuudessa. Ei tehdasduunareillekaan soiteltu noineen vaan. Esimiehen kautta meni puhelut. Vain hätätilanteissa sai soittaa. Kuten veli kaatui pyörällä, veli tippui sillalta, veli otti lapaansa vallinherrassa, kun veli hiihtomäessä jalan katkas - näitähän piisas. Aina sain yhdellä soitolla kummatkin vanhemmat kiinni.
Tää on muuten hyvä pointti, että niissäkin ammateissa, joissa ei voi pitää puhelinta mukana, usein voisi antaa koululle esimiehen numeron, joka voi tuoda viestin vanhemmalle ja järjestää sijaisen tarvittaessa. Eli tekosyy se on sekin. Ehkä joku kirurgi, lentäjä tms. on ammatteja, joista ei oikeasti voi poistua, mutta sellainen nyt olisi kyllä lapsen toisen huoltajan tiedossa.
Että ylilääkäri tai toimitusjohtaja siellä sitten vastailee puhelimeen ja alkaa sumplia sijaisia, kun Idalla on oksutauti ja äiskän pitäis nyt lähteä kesken leikkauksen hakemaan, tai iskän kesken tärkeimpien sopimusneuvotteluiden. Asia selvä. Poliisiylojohtajakin voisi pistää pystyyn jonkun sellaisen näppärän sijaistusringin, jos kesken pidätystilanteen Veetin käsi murtuu tai paloesimies, jos teollisuuspalo ja Jeminan menkkojen alku sattuu just sopivasti samalle päivälle.
Vanhemmista korkeintaan 2 % on tuollaisessa asemassa, joten esimerkkisi oli typerä.
No ei kyllä oikeasti nyt ole yhdenkään esimiehen tehtävä vastailla puhelimeen ja välittää viestejä koululta vanhemmille ja järjestää sijaisia noudon ajaksi. Vähän nyt taas siellä lapsiperhekuplassa niitä valoja päälle. Ei ole koko muu maailma olemassa lapsiperheiden tarpeiden palvelemista varten. Ihan on kädet täynnä työtä niille esimiehillä siellä ilman, että toimivat iskän ja äiskän juoksupoikina ja -tyttöinä.
Sori vaan, mutta todellakin on sellaisia ammatteja, joissa vanhemman saa kiinni esimiehen kautta. Ja aikana ennen kännyköitä aina toimittiin näin, että soitettiin firman yleiseen numeroon.
Ennen soitettiin sihteerille, ei esimiehelle. Ei ole toimarin tai myyntijohtajan tai laatujohtajan tai markkinointipäällikön tehtävä vastata puhelimeen, jos alaisen lapsi on sairaana ja alainen tärkeässä liikeneuvottelussa.
Harvemminpa ne sellaisessa työssä, missä ei voi vastata puhelimeen, olevat ovatkaan mitään toimarin suoria alaisia. Ihan turhaa saivartelua. Ovat tyyliin kaupan kassoja tai vaikka metsureita, joka on jossain, missä ei ole kenttää ja joku voi mennä etsimään, jos on kotona tilanne päällä jne.
Miten niin eivät ole? Kyllä firman hierarkiassa ne ylimmät esimiehet toimarin alla nimenomaan ovat ne, jotka voivat todellakin olla niin tärkeissä kokouksissa firman tuloksen kannalta, että sieltä ei yhden vatsataudin takia todellakaan poistuta. Taidat olla todella pihalla esim. Yksityisen sektorin pörssiyhtiöiden toiminnasta ja työtehtävistä.
En ole todellakaan pihalla, vaan työskentelen sellaisten kanssa. Kyllä ihan pörssiyhtiön toimarikin voi tauolla soitella lapsensa asioita ja järjestellä jonkun hakemaan. Usein heittää sitten jotain small talkia lapsiin liittyen vielä. Ne on jotain vastuuttomia muka-tärkeitä tyyppejä, ketkä jättää mieluummin lapsensa heitteille päteäkseen töissä. Ei sellaista kukaan arvosta.
Juu, Martti vähän juttelee välillä opettajan kanssa ja Jukka sopii vaimon kanssa kuka kuskaa tytön luistelutreeniin. Minnan täytyy jonottaa palaverin ajan hammashoitolan ajanvarausnumeroon kun pikku-Eelillä on reikiä. Sitten kaikki rupatellaan kevyesti perhejuttuja ja sovitaan uusi palaveri kolmen viikon päähän kun Leena ei voi venyttää yhtään yli kahteen, koska koulusta soitettiin, että pojalla on taas vatsa kipeä (kolmatta kertaa kahden viikon sisällä)... Näinhän se menee näissä 'pörssiyhtiöissä' :'D
Jos koululta soitetaan, niin kyllä siellä on jotain, mikä pitää hoitaa pian. Kyllä silloin teknisellä tauolla jokainen soittaa takaisin ja kysyy, mikä juttu ja tarvittaessa sitten soittaa jonkun hakemaan, jos ei itse voi lähteä. Ja voi myös ehdottaa sitä teknistä taukoa, kun näkee, että yritetään tavoitella.
Tämä isä ap:n tapauksessa soitti vasta 5h päästä takaisin.
Millä veetun teknisellä tauolla? Meillä on teoriassa lounastauko ja kahvitauko, jos kerkiää pitää, mutta usein se lounastauko on asiakaslounas ja kahvitaukoa ei kerkiä pitää, kun on kolme palaveria putkeen ja niiden lomassa pitää ehtiä lähettää neljä tarjousta ja vastata kuuteen tarkentavaan tiedusteluun. Vessassa ehtii käydä sitten juuri ennen kotiinlähtöä ja sen jälkeen voi tarkistaa puhelimesta, onko joku soittanut. Missä lepokodissa osa ihmisistä täällä oikein työskentelee, jos ei koskaan ole töissä niin kiire, ettei puhelimeen ehdi edes koskea työpäivän aikana?
Vähän nyt taas liioittelet siellä. Kyllä vessakäynneille aina on mahdollisuus n. 2h välein ja niin on silloin mahdollisuus soittaa sitä lapsen asiaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hä? No kai koululainen osaa itsekin tulla kotiin. Joku kaveri vaan saattamaan.
On se kumma kun omana kouluaikana ei ikinä tarvinnut vaivata vanhempia.
Jos sattui onnettomuus, koulusta vietiin lääkäriin tarvittaessa.Aika turhaa tällainen taivastelu. Nykyään jos vanhempi ei ole tunnin sisään hakemassa, tulee lasu-ilmoitus ja selvityksiä jne. Vaatimukset vanhemmille on ihan eri luokkaa kuin joskus ennen. Ja se on siis ihan viranomaisten toimintaa.
Älä nyt jauha paskaa. Ei todellakaan tule tuollaisesta lasu-ilmoitusta.
T: lasun työntekijä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän en pysty vastaamaan työpäivän aikana ollenkaan puhelimeen. Joskus käyn ruokiksella vilkaisemassa puhelimen, en todellakaan joka päivä. Lapset ja opettajat tietää tämän kyllä. Jos hätäasiaa, niin esimiehen numeron olen antanut.
Ihan kuten omassa lapsuudessa. Ei tehdasduunareillekaan soiteltu noineen vaan. Esimiehen kautta meni puhelut. Vain hätätilanteissa sai soittaa. Kuten veli kaatui pyörällä, veli tippui sillalta, veli otti lapaansa vallinherrassa, kun veli hiihtomäessä jalan katkas - näitähän piisas. Aina sain yhdellä soitolla kummatkin vanhemmat kiinni.
Tää on muuten hyvä pointti, että niissäkin ammateissa, joissa ei voi pitää puhelinta mukana, usein voisi antaa koululle esimiehen numeron, joka voi tuoda viestin vanhemmalle ja järjestää sijaisen tarvittaessa. Eli tekosyy se on sekin. Ehkä joku kirurgi, lentäjä tms. on ammatteja, joista ei oikeasti voi poistua, mutta sellainen nyt olisi kyllä lapsen toisen huoltajan tiedossa.
Vaikuttaa kyllä melko huolestuttavalta lähtökohdalta hankkia lapsia jos ei sitä toista osapuolta tunne senkään vertaa että tietäisi onko hänen ammatinsa sellainen jossa voi olla saatavilla aina vai joutuuko vastuut jakamaan muuten kun halutaan kuitenkin yhteishuoltajuus.
No hohhoijaa. Eiköhän ap lapsen isän ammatin tiedä. Nämä kommentoijat täällä vaan eivät tiedä ja spekuloivat kaikkea kirurgista rekkamieheen. Kuitenkin ilmeisesti ko. herran ammatti on sellainen, jossa olisi pitänyt voida vastata puhelimeen tai vähintään soittaa melko pian takaisin, kun ap kerran harmistui, ettei lapsen isä näin tehnyt.
Jos haluaa tehdä työnsä hyvin ja keskittyä siihen niin et välttämättä aina voi vastata puhelimeen, olit sitten missä ammatissa tahansa.
Ap tuskin tietää mitä Exänsä sillä hetkellä teki niin ihan turha syyllistää.Lapsi on lapsi vaikka olisi toisellaan vanhemmallaan, jos ei tätä tajua niin kannattaa luopua huoltajuudestaan.
Jos minä saisin tietää että lapsellaan on hätä niin ihan sama kumman vanhemman viikko on, auttaisin enkä kitisi somessa.
Huomaatko viestisi kaksinaismoralismin. Ap oli myös töissä, ei pelkästään lapsen isä. Samaan aikaan puolustelet, että lapsen isä nyt vaan halusi tehdä työnsä hyvin, mutta edellytät, että lapsen äidin kuuluu kuitenkin heti tiputtaa hanskat ja mukisematta hakea lapsi, vaikka lapsi on ko. päivänä isällään. Eri säännöt isälle ja äidille?
Esim. minä (nainen) tienaan enemmän kuin lasteni isä, joten ei todellakaan ole niin, että isän työ olisi jotenkin tärkeämpää kuin äidin työ.
Tärkeintä tässä pitäisi olla se kipeä lapsi, eikä se kenen työ on tärkeämpi. Lapsen hakee se, joka pääsee hakemaan.
Kuitenkin äidin voi haukkua pataluhaksi, jos ei ole mukisematta hakemassa lasta työpäivän aikana, mutta isää vaan taputellaan olalle, että on se hyvä, että teet työsi hyvin, ei sun lapsen asioita tartte hoitaa?
Onkohan näissä sun kommenteissa kenties jotain oman kokemuksen tai tilanteen värittämään tulkintaa. Täällä kyseenalaistetaan sitä tulkintaa, että isä olisi tahallaan jättänyt puhelimeen vastaamatta, kun kyseessä voi olla hyvä syy, kuten se, että ei työnpuolesta pysty. Äiti kuitenkin tässä tapauksessa oli se joka pystyi, eikä hänkään ollut puhelimella saanut isää kiinni, jolloin äiti on se vanhempi joka kipeän lapsen hakee. Se on hyvin yksinkertaista. Se hakee, joka pääsee. Harmi, että heillä on niin joustamaton vuorosysteemi ja mahdollisesti huonot välitkin, kuka tietää. Mutta vanhempi ei lakkaa olemasta vanhempi kun ei ole oma viikko.
Uskon, että ap tietäisi, jos lapsen isän työ aidosti on sellainen, ettei viiteen tuntiin pysty yhtä lyhyttä puhelua soittaa ja varmistaa, että homma on hoidossa/soittaa jonkun hoitamaan, jos ei ole. Siihen menee max pari minuuttia. Kyllä on vastuutonta ihan vaikka miten päin kääntää, että ajattelee, ettei hänen tarvitse asian suhteen mitään tehdä.
No minä uskon, ettei heidän ero ollut kiva, kuten erot koskaan, ja tällöin kumpikin löytää toisistaan kaikki viat ja toista helppo syyttää jokaisesta tilanteesta joka ei mene niin kuin toivoisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän en pysty vastaamaan työpäivän aikana ollenkaan puhelimeen. Joskus käyn ruokiksella vilkaisemassa puhelimen, en todellakaan joka päivä. Lapset ja opettajat tietää tämän kyllä. Jos hätäasiaa, niin esimiehen numeron olen antanut.
Ihan kuten omassa lapsuudessa. Ei tehdasduunareillekaan soiteltu noineen vaan. Esimiehen kautta meni puhelut. Vain hätätilanteissa sai soittaa. Kuten veli kaatui pyörällä, veli tippui sillalta, veli otti lapaansa vallinherrassa, kun veli hiihtomäessä jalan katkas - näitähän piisas. Aina sain yhdellä soitolla kummatkin vanhemmat kiinni.
Tää on muuten hyvä pointti, että niissäkin ammateissa, joissa ei voi pitää puhelinta mukana, usein voisi antaa koululle esimiehen numeron, joka voi tuoda viestin vanhemmalle ja järjestää sijaisen tarvittaessa. Eli tekosyy se on sekin. Ehkä joku kirurgi, lentäjä tms. on ammatteja, joista ei oikeasti voi poistua, mutta sellainen nyt olisi kyllä lapsen toisen huoltajan tiedossa.
Että ylilääkäri tai toimitusjohtaja siellä sitten vastailee puhelimeen ja alkaa sumplia sijaisia, kun Idalla on oksutauti ja äiskän pitäis nyt lähteä kesken leikkauksen hakemaan, tai iskän kesken tärkeimpien sopimusneuvotteluiden. Asia selvä. Poliisiylojohtajakin voisi pistää pystyyn jonkun sellaisen näppärän sijaistusringin, jos kesken pidätystilanteen Veetin käsi murtuu tai paloesimies, jos teollisuuspalo ja Jeminan menkkojen alku sattuu just sopivasti samalle päivälle.
Vanhemmista korkeintaan 2 % on tuollaisessa asemassa, joten esimerkkisi oli typerä.
No ei kyllä oikeasti nyt ole yhdenkään esimiehen tehtävä vastailla puhelimeen ja välittää viestejä koululta vanhemmille ja järjestää sijaisia noudon ajaksi. Vähän nyt taas siellä lapsiperhekuplassa niitä valoja päälle. Ei ole koko muu maailma olemassa lapsiperheiden tarpeiden palvelemista varten. Ihan on kädet täynnä työtä niille esimiehillä siellä ilman, että toimivat iskän ja äiskän juoksupoikina ja -tyttöinä.
Sori vaan, mutta todellakin on sellaisia ammatteja, joissa vanhemman saa kiinni esimiehen kautta. Ja aikana ennen kännyköitä aina toimittiin näin, että soitettiin firman yleiseen numeroon.
Ennen soitettiin sihteerille, ei esimiehelle. Ei ole toimarin tai myyntijohtajan tai laatujohtajan tai markkinointipäällikön tehtävä vastata puhelimeen, jos alaisen lapsi on sairaana ja alainen tärkeässä liikeneuvottelussa.
Harvemminpa ne sellaisessa työssä, missä ei voi vastata puhelimeen, olevat ovatkaan mitään toimarin suoria alaisia. Ihan turhaa saivartelua. Ovat tyyliin kaupan kassoja tai vaikka metsureita, joka on jossain, missä ei ole kenttää ja joku voi mennä etsimään, jos on kotona tilanne päällä jne.
Miten niin eivät ole? Kyllä firman hierarkiassa ne ylimmät esimiehet toimarin alla nimenomaan ovat ne, jotka voivat todellakin olla niin tärkeissä kokouksissa firman tuloksen kannalta, että sieltä ei yhden vatsataudin takia todellakaan poistuta. Taidat olla todella pihalla esim. Yksityisen sektorin pörssiyhtiöiden toiminnasta ja työtehtävistä.
En ole todellakaan pihalla, vaan työskentelen sellaisten kanssa. Kyllä ihan pörssiyhtiön toimarikin voi tauolla soitella lapsensa asioita ja järjestellä jonkun hakemaan. Usein heittää sitten jotain small talkia lapsiin liittyen vielä. Ne on jotain vastuuttomia muka-tärkeitä tyyppejä, ketkä jättää mieluummin lapsensa heitteille päteäkseen töissä. Ei sellaista kukaan arvosta.
Juu, Martti vähän juttelee välillä opettajan kanssa ja Jukka sopii vaimon kanssa kuka kuskaa tytön luistelutreeniin. Minnan täytyy jonottaa palaverin ajan hammashoitolan ajanvarausnumeroon kun pikku-Eelillä on reikiä. Sitten kaikki rupatellaan kevyesti perhejuttuja ja sovitaan uusi palaveri kolmen viikon päähän kun Leena ei voi venyttää yhtään yli kahteen, koska koulusta soitettiin, että pojalla on taas vatsa kipeä (kolmatta kertaa kahden viikon sisällä)... Näinhän se menee näissä 'pörssiyhtiöissä' :'D
Jos koululta soitetaan, niin kyllä siellä on jotain, mikä pitää hoitaa pian. Kyllä silloin teknisellä tauolla jokainen soittaa takaisin ja kysyy, mikä juttu ja tarvittaessa sitten soittaa jonkun hakemaan, jos ei itse voi lähteä. Ja voi myös ehdottaa sitä teknistä taukoa, kun näkee, että yritetään tavoitella.
Tämä isä ap:n tapauksessa soitti vasta 5h päästä takaisin.
Millä veetun teknisellä tauolla? Meillä on teoriassa lounastauko ja kahvitauko, jos kerkiää pitää, mutta usein se lounastauko on asiakaslounas ja kahvitaukoa ei kerkiä pitää, kun on kolme palaveria putkeen ja niiden lomassa pitää ehtiä lähettää neljä tarjousta ja vastata kuuteen tarkentavaan tiedusteluun. Vessassa ehtii käydä sitten juuri ennen kotiinlähtöä ja sen jälkeen voi tarkistaa puhelimesta, onko joku soittanut. Missä lepokodissa osa ihmisistä täällä oikein työskentelee, jos ei koskaan ole töissä niin kiire, ettei puhelimeen ehdi edes koskea työpäivän aikana?
Voit vastata niihin tarjouspyyntöihin tai vaikka yhteen niistä illalla lapsen mentyä nukkumaan. Niin ne äiditkin tekee. Ja päivällä ne hakee sen sairaan lapsen kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän en pysty vastaamaan työpäivän aikana ollenkaan puhelimeen. Joskus käyn ruokiksella vilkaisemassa puhelimen, en todellakaan joka päivä. Lapset ja opettajat tietää tämän kyllä. Jos hätäasiaa, niin esimiehen numeron olen antanut.
Ihan kuten omassa lapsuudessa. Ei tehdasduunareillekaan soiteltu noineen vaan. Esimiehen kautta meni puhelut. Vain hätätilanteissa sai soittaa. Kuten veli kaatui pyörällä, veli tippui sillalta, veli otti lapaansa vallinherrassa, kun veli hiihtomäessä jalan katkas - näitähän piisas. Aina sain yhdellä soitolla kummatkin vanhemmat kiinni.
Tää on muuten hyvä pointti, että niissäkin ammateissa, joissa ei voi pitää puhelinta mukana, usein voisi antaa koululle esimiehen numeron, joka voi tuoda viestin vanhemmalle ja järjestää sijaisen tarvittaessa. Eli tekosyy se on sekin. Ehkä joku kirurgi, lentäjä tms. on ammatteja, joista ei oikeasti voi poistua, mutta sellainen nyt olisi kyllä lapsen toisen huoltajan tiedossa.
Että ylilääkäri tai toimitusjohtaja siellä sitten vastailee puhelimeen ja alkaa sumplia sijaisia, kun Idalla on oksutauti ja äiskän pitäis nyt lähteä kesken leikkauksen hakemaan, tai iskän kesken tärkeimpien sopimusneuvotteluiden. Asia selvä. Poliisiylojohtajakin voisi pistää pystyyn jonkun sellaisen näppärän sijaistusringin, jos kesken pidätystilanteen Veetin käsi murtuu tai paloesimies, jos teollisuuspalo ja Jeminan menkkojen alku sattuu just sopivasti samalle päivälle.
Vanhemmista korkeintaan 2 % on tuollaisessa asemassa, joten esimerkkisi oli typerä.
No ei kyllä oikeasti nyt ole yhdenkään esimiehen tehtävä vastailla puhelimeen ja välittää viestejä koululta vanhemmille ja järjestää sijaisia noudon ajaksi. Vähän nyt taas siellä lapsiperhekuplassa niitä valoja päälle. Ei ole koko muu maailma olemassa lapsiperheiden tarpeiden palvelemista varten. Ihan on kädet täynnä työtä niille esimiehillä siellä ilman, että toimivat iskän ja äiskän juoksupoikina ja -tyttöinä.
Sori vaan, mutta todellakin on sellaisia ammatteja, joissa vanhemman saa kiinni esimiehen kautta. Ja aikana ennen kännyköitä aina toimittiin näin, että soitettiin firman yleiseen numeroon.
Ennen soitettiin sihteerille, ei esimiehelle. Ei ole toimarin tai myyntijohtajan tai laatujohtajan tai markkinointipäällikön tehtävä vastata puhelimeen, jos alaisen lapsi on sairaana ja alainen tärkeässä liikeneuvottelussa.
Harvemminpa ne sellaisessa työssä, missä ei voi vastata puhelimeen, olevat ovatkaan mitään toimarin suoria alaisia. Ihan turhaa saivartelua. Ovat tyyliin kaupan kassoja tai vaikka metsureita, joka on jossain, missä ei ole kenttää ja joku voi mennä etsimään, jos on kotona tilanne päällä jne.
Miten niin eivät ole? Kyllä firman hierarkiassa ne ylimmät esimiehet toimarin alla nimenomaan ovat ne, jotka voivat todellakin olla niin tärkeissä kokouksissa firman tuloksen kannalta, että sieltä ei yhden vatsataudin takia todellakaan poistuta. Taidat olla todella pihalla esim. Yksityisen sektorin pörssiyhtiöiden toiminnasta ja työtehtävistä.
En ole todellakaan pihalla, vaan työskentelen sellaisten kanssa. Kyllä ihan pörssiyhtiön toimarikin voi tauolla soitella lapsensa asioita ja järjestellä jonkun hakemaan. Usein heittää sitten jotain small talkia lapsiin liittyen vielä. Ne on jotain vastuuttomia muka-tärkeitä tyyppejä, ketkä jättää mieluummin lapsensa heitteille päteäkseen töissä. Ei sellaista kukaan arvosta.
Juu, Martti vähän juttelee välillä opettajan kanssa ja Jukka sopii vaimon kanssa kuka kuskaa tytön luistelutreeniin. Minnan täytyy jonottaa palaverin ajan hammashoitolan ajanvarausnumeroon kun pikku-Eelillä on reikiä. Sitten kaikki rupatellaan kevyesti perhejuttuja ja sovitaan uusi palaveri kolmen viikon päähän kun Leena ei voi venyttää yhtään yli kahteen, koska koulusta soitettiin, että pojalla on taas vatsa kipeä (kolmatta kertaa kahden viikon sisällä)... Näinhän se menee näissä 'pörssiyhtiöissä' :'D
Jos koululta soitetaan, niin kyllä siellä on jotain, mikä pitää hoitaa pian. Kyllä silloin teknisellä tauolla jokainen soittaa takaisin ja kysyy, mikä juttu ja tarvittaessa sitten soittaa jonkun hakemaan, jos ei itse voi lähteä. Ja voi myös ehdottaa sitä teknistä taukoa, kun näkee, että yritetään tavoitella.
Tämä isä ap:n tapauksessa soitti vasta 5h päästä takaisin.
Millä veetun teknisellä tauolla? Meillä on teoriassa lounastauko ja kahvitauko, jos kerkiää pitää, mutta usein se lounastauko on asiakaslounas ja kahvitaukoa ei kerkiä pitää, kun on kolme palaveria putkeen ja niiden lomassa pitää ehtiä lähettää neljä tarjousta ja vastata kuuteen tarkentavaan tiedusteluun. Vessassa ehtii käydä sitten juuri ennen kotiinlähtöä ja sen jälkeen voi tarkistaa puhelimesta, onko joku soittanut. Missä lepokodissa osa ihmisistä täällä oikein työskentelee, jos ei koskaan ole töissä niin kiire, ettei puhelimeen ehdi edes koskea työpäivän aikana?
Ja missäköhän duunissa olisi vielä mittavissa määrin asiakaslounaita. Aivan bullshittiä on tämä sinun viestisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän en pysty vastaamaan työpäivän aikana ollenkaan puhelimeen. Joskus käyn ruokiksella vilkaisemassa puhelimen, en todellakaan joka päivä. Lapset ja opettajat tietää tämän kyllä. Jos hätäasiaa, niin esimiehen numeron olen antanut.
Ihan kuten omassa lapsuudessa. Ei tehdasduunareillekaan soiteltu noineen vaan. Esimiehen kautta meni puhelut. Vain hätätilanteissa sai soittaa. Kuten veli kaatui pyörällä, veli tippui sillalta, veli otti lapaansa vallinherrassa, kun veli hiihtomäessä jalan katkas - näitähän piisas. Aina sain yhdellä soitolla kummatkin vanhemmat kiinni.
Tää on muuten hyvä pointti, että niissäkin ammateissa, joissa ei voi pitää puhelinta mukana, usein voisi antaa koululle esimiehen numeron, joka voi tuoda viestin vanhemmalle ja järjestää sijaisen tarvittaessa. Eli tekosyy se on sekin. Ehkä joku kirurgi, lentäjä tms. on ammatteja, joista ei oikeasti voi poistua, mutta sellainen nyt olisi kyllä lapsen toisen huoltajan tiedossa.
Vaikuttaa kyllä melko huolestuttavalta lähtökohdalta hankkia lapsia jos ei sitä toista osapuolta tunne senkään vertaa että tietäisi onko hänen ammatinsa sellainen jossa voi olla saatavilla aina vai joutuuko vastuut jakamaan muuten kun halutaan kuitenkin yhteishuoltajuus.
No hohhoijaa. Eiköhän ap lapsen isän ammatin tiedä. Nämä kommentoijat täällä vaan eivät tiedä ja spekuloivat kaikkea kirurgista rekkamieheen. Kuitenkin ilmeisesti ko. herran ammatti on sellainen, jossa olisi pitänyt voida vastata puhelimeen tai vähintään soittaa melko pian takaisin, kun ap kerran harmistui, ettei lapsen isä näin tehnyt.
Jos haluaa tehdä työnsä hyvin ja keskittyä siihen niin et välttämättä aina voi vastata puhelimeen, olit sitten missä ammatissa tahansa.
Ap tuskin tietää mitä Exänsä sillä hetkellä teki niin ihan turha syyllistää.Lapsi on lapsi vaikka olisi toisellaan vanhemmallaan, jos ei tätä tajua niin kannattaa luopua huoltajuudestaan.
Jos minä saisin tietää että lapsellaan on hätä niin ihan sama kumman vanhemman viikko on, auttaisin enkä kitisi somessa.
Huomaatko viestisi kaksinaismoralismin. Ap oli myös töissä, ei pelkästään lapsen isä. Samaan aikaan puolustelet, että lapsen isä nyt vaan halusi tehdä työnsä hyvin, mutta edellytät, että lapsen äidin kuuluu kuitenkin heti tiputtaa hanskat ja mukisematta hakea lapsi, vaikka lapsi on ko. päivänä isällään. Eri säännöt isälle ja äidille?
Esim. minä (nainen) tienaan enemmän kuin lasteni isä, joten ei todellakaan ole niin, että isän työ olisi jotenkin tärkeämpää kuin äidin työ.
Tärkeintä tässä pitäisi olla se kipeä lapsi, eikä se kenen työ on tärkeämpi. Lapsen hakee se, joka pääsee hakemaan.
Kuitenkin äidin voi haukkua pataluhaksi, jos ei ole mukisematta hakemassa lasta työpäivän aikana, mutta isää vaan taputellaan olalle, että on se hyvä, että teet työsi hyvin, ei sun lapsen asioita tartte hoitaa?
Onkohan näissä sun kommenteissa kenties jotain oman kokemuksen tai tilanteen värittämään tulkintaa. Täällä kyseenalaistetaan sitä tulkintaa, että isä olisi tahallaan jättänyt puhelimeen vastaamatta, kun kyseessä voi olla hyvä syy, kuten se, että ei työnpuolesta pysty. Äiti kuitenkin tässä tapauksessa oli se joka pystyi, eikä hänkään ollut puhelimella saanut isää kiinni, jolloin äiti on se vanhempi joka kipeän lapsen hakee. Se on hyvin yksinkertaista. Se hakee, joka pääsee. Harmi, että heillä on niin joustamaton vuorosysteemi ja mahdollisesti huonot välitkin, kuka tietää. Mutta vanhempi ei lakkaa olemasta vanhempi kun ei ole oma viikko.
Uskon, että ap tietäisi, jos lapsen isän työ aidosti on sellainen, ettei viiteen tuntiin pysty yhtä lyhyttä puhelua soittaa ja varmistaa, että homma on hoidossa/soittaa jonkun hoitamaan, jos ei ole. Siihen menee max pari minuuttia. Kyllä on vastuutonta ihan vaikka miten päin kääntää, että ajattelee, ettei hänen tarvitse asian suhteen mitään tehdä.
No minä uskon, ettei heidän ero ollut kiva, kuten erot koskaan, ja tällöin kumpikin löytää toisistaan kaikki viat ja toista helppo syyttää jokaisesta tilanteesta joka ei mene niin kuin toivoisi.
Varmaan se on myös lapsen etu että huoltajat keskittyy etsimään kaikki viat toisistaan.
Lasun tekeminen tuossa tilanteessa tuskin olisi turhaa tai hätävarjelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän en pysty vastaamaan työpäivän aikana ollenkaan puhelimeen. Joskus käyn ruokiksella vilkaisemassa puhelimen, en todellakaan joka päivä. Lapset ja opettajat tietää tämän kyllä. Jos hätäasiaa, niin esimiehen numeron olen antanut.
Ihan kuten omassa lapsuudessa. Ei tehdasduunareillekaan soiteltu noineen vaan. Esimiehen kautta meni puhelut. Vain hätätilanteissa sai soittaa. Kuten veli kaatui pyörällä, veli tippui sillalta, veli otti lapaansa vallinherrassa, kun veli hiihtomäessä jalan katkas - näitähän piisas. Aina sain yhdellä soitolla kummatkin vanhemmat kiinni.
Tää on muuten hyvä pointti, että niissäkin ammateissa, joissa ei voi pitää puhelinta mukana, usein voisi antaa koululle esimiehen numeron, joka voi tuoda viestin vanhemmalle ja järjestää sijaisen tarvittaessa. Eli tekosyy se on sekin. Ehkä joku kirurgi, lentäjä tms. on ammatteja, joista ei oikeasti voi poistua, mutta sellainen nyt olisi kyllä lapsen toisen huoltajan tiedossa.
Että ylilääkäri tai toimitusjohtaja siellä sitten vastailee puhelimeen ja alkaa sumplia sijaisia, kun Idalla on oksutauti ja äiskän pitäis nyt lähteä kesken leikkauksen hakemaan, tai iskän kesken tärkeimpien sopimusneuvotteluiden. Asia selvä. Poliisiylojohtajakin voisi pistää pystyyn jonkun sellaisen näppärän sijaistusringin, jos kesken pidätystilanteen Veetin käsi murtuu tai paloesimies, jos teollisuuspalo ja Jeminan menkkojen alku sattuu just sopivasti samalle päivälle.
Vanhemmista korkeintaan 2 % on tuollaisessa asemassa, joten esimerkkisi oli typerä.
No ei kyllä oikeasti nyt ole yhdenkään esimiehen tehtävä vastailla puhelimeen ja välittää viestejä koululta vanhemmille ja järjestää sijaisia noudon ajaksi. Vähän nyt taas siellä lapsiperhekuplassa niitä valoja päälle. Ei ole koko muu maailma olemassa lapsiperheiden tarpeiden palvelemista varten. Ihan on kädet täynnä työtä niille esimiehillä siellä ilman, että toimivat iskän ja äiskän juoksupoikina ja -tyttöinä.
Sori vaan, mutta todellakin on sellaisia ammatteja, joissa vanhemman saa kiinni esimiehen kautta. Ja aikana ennen kännyköitä aina toimittiin näin, että soitettiin firman yleiseen numeroon.
Ennen soitettiin sihteerille, ei esimiehelle. Ei ole toimarin tai myyntijohtajan tai laatujohtajan tai markkinointipäällikön tehtävä vastata puhelimeen, jos alaisen lapsi on sairaana ja alainen tärkeässä liikeneuvottelussa.
Harvemminpa ne sellaisessa työssä, missä ei voi vastata puhelimeen, olevat ovatkaan mitään toimarin suoria alaisia. Ihan turhaa saivartelua. Ovat tyyliin kaupan kassoja tai vaikka metsureita, joka on jossain, missä ei ole kenttää ja joku voi mennä etsimään, jos on kotona tilanne päällä jne.
Miten niin eivät ole? Kyllä firman hierarkiassa ne ylimmät esimiehet toimarin alla nimenomaan ovat ne, jotka voivat todellakin olla niin tärkeissä kokouksissa firman tuloksen kannalta, että sieltä ei yhden vatsataudin takia todellakaan poistuta. Taidat olla todella pihalla esim. Yksityisen sektorin pörssiyhtiöiden toiminnasta ja työtehtävistä.
En ole todellakaan pihalla, vaan työskentelen sellaisten kanssa. Kyllä ihan pörssiyhtiön toimarikin voi tauolla soitella lapsensa asioita ja järjestellä jonkun hakemaan. Usein heittää sitten jotain small talkia lapsiin liittyen vielä. Ne on jotain vastuuttomia muka-tärkeitä tyyppejä, ketkä jättää mieluummin lapsensa heitteille päteäkseen töissä. Ei sellaista kukaan arvosta.
Juu, Martti vähän juttelee välillä opettajan kanssa ja Jukka sopii vaimon kanssa kuka kuskaa tytön luistelutreeniin. Minnan täytyy jonottaa palaverin ajan hammashoitolan ajanvarausnumeroon kun pikku-Eelillä on reikiä. Sitten kaikki rupatellaan kevyesti perhejuttuja ja sovitaan uusi palaveri kolmen viikon päähän kun Leena ei voi venyttää yhtään yli kahteen, koska koulusta soitettiin, että pojalla on taas vatsa kipeä (kolmatta kertaa kahden viikon sisällä)... Näinhän se menee näissä 'pörssiyhtiöissä' :'D
Jos koululta soitetaan, niin kyllä siellä on jotain, mikä pitää hoitaa pian. Kyllä silloin teknisellä tauolla jokainen soittaa takaisin ja kysyy, mikä juttu ja tarvittaessa sitten soittaa jonkun hakemaan, jos ei itse voi lähteä. Ja voi myös ehdottaa sitä teknistä taukoa, kun näkee, että yritetään tavoitella.
Tämä isä ap:n tapauksessa soitti vasta 5h päästä takaisin.
Millä veetun teknisellä tauolla? Meillä on teoriassa lounastauko ja kahvitauko, jos kerkiää pitää, mutta usein se lounastauko on asiakaslounas ja kahvitaukoa ei kerkiä pitää, kun on kolme palaveria putkeen ja niiden lomassa pitää ehtiä lähettää neljä tarjousta ja vastata kuuteen tarkentavaan tiedusteluun. Vessassa ehtii käydä sitten juuri ennen kotiinlähtöä ja sen jälkeen voi tarkistaa puhelimesta, onko joku soittanut. Missä lepokodissa osa ihmisistä täällä oikein työskentelee, jos ei koskaan ole töissä niin kiire, ettei puhelimeen ehdi edes koskea työpäivän aikana?
Vähän nyt taas liioittelet siellä. Kyllä vessakäynneille aina on mahdollisuus n. 2h välein ja niin on silloin mahdollisuus soittaa sitä lapsen asiaakin.
No ei kuule todellakaan ole kaikilla, vaikka sinulla olisikin. Tervetuloa pariksi viikoksi tekemään meikäläisen hommia ja jutellaan sen jälkeen uudestaan siitä, monenako päivänä olet kerinnyt käydä vessassa edes kerran päivän aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän en pysty vastaamaan työpäivän aikana ollenkaan puhelimeen. Joskus käyn ruokiksella vilkaisemassa puhelimen, en todellakaan joka päivä. Lapset ja opettajat tietää tämän kyllä. Jos hätäasiaa, niin esimiehen numeron olen antanut.
Ihan kuten omassa lapsuudessa. Ei tehdasduunareillekaan soiteltu noineen vaan. Esimiehen kautta meni puhelut. Vain hätätilanteissa sai soittaa. Kuten veli kaatui pyörällä, veli tippui sillalta, veli otti lapaansa vallinherrassa, kun veli hiihtomäessä jalan katkas - näitähän piisas. Aina sain yhdellä soitolla kummatkin vanhemmat kiinni.
Tää on muuten hyvä pointti, että niissäkin ammateissa, joissa ei voi pitää puhelinta mukana, usein voisi antaa koululle esimiehen numeron, joka voi tuoda viestin vanhemmalle ja järjestää sijaisen tarvittaessa. Eli tekosyy se on sekin. Ehkä joku kirurgi, lentäjä tms. on ammatteja, joista ei oikeasti voi poistua, mutta sellainen nyt olisi kyllä lapsen toisen huoltajan tiedossa.
Että ylilääkäri tai toimitusjohtaja siellä sitten vastailee puhelimeen ja alkaa sumplia sijaisia, kun Idalla on oksutauti ja äiskän pitäis nyt lähteä kesken leikkauksen hakemaan, tai iskän kesken tärkeimpien sopimusneuvotteluiden. Asia selvä. Poliisiylojohtajakin voisi pistää pystyyn jonkun sellaisen näppärän sijaistusringin, jos kesken pidätystilanteen Veetin käsi murtuu tai paloesimies, jos teollisuuspalo ja Jeminan menkkojen alku sattuu just sopivasti samalle päivälle.
Vanhemmista korkeintaan 2 % on tuollaisessa asemassa, joten esimerkkisi oli typerä.
No ei kyllä oikeasti nyt ole yhdenkään esimiehen tehtävä vastailla puhelimeen ja välittää viestejä koululta vanhemmille ja järjestää sijaisia noudon ajaksi. Vähän nyt taas siellä lapsiperhekuplassa niitä valoja päälle. Ei ole koko muu maailma olemassa lapsiperheiden tarpeiden palvelemista varten. Ihan on kädet täynnä työtä niille esimiehillä siellä ilman, että toimivat iskän ja äiskän juoksupoikina ja -tyttöinä.
Sori vaan, mutta todellakin on sellaisia ammatteja, joissa vanhemman saa kiinni esimiehen kautta. Ja aikana ennen kännyköitä aina toimittiin näin, että soitettiin firman yleiseen numeroon.
Ennen soitettiin sihteerille, ei esimiehelle. Ei ole toimarin tai myyntijohtajan tai laatujohtajan tai markkinointipäällikön tehtävä vastata puhelimeen, jos alaisen lapsi on sairaana ja alainen tärkeässä liikeneuvottelussa.
Harvemminpa ne sellaisessa työssä, missä ei voi vastata puhelimeen, olevat ovatkaan mitään toimarin suoria alaisia. Ihan turhaa saivartelua. Ovat tyyliin kaupan kassoja tai vaikka metsureita, joka on jossain, missä ei ole kenttää ja joku voi mennä etsimään, jos on kotona tilanne päällä jne.
Miten niin eivät ole? Kyllä firman hierarkiassa ne ylimmät esimiehet toimarin alla nimenomaan ovat ne, jotka voivat todellakin olla niin tärkeissä kokouksissa firman tuloksen kannalta, että sieltä ei yhden vatsataudin takia todellakaan poistuta. Taidat olla todella pihalla esim. Yksityisen sektorin pörssiyhtiöiden toiminnasta ja työtehtävistä.
En ole todellakaan pihalla, vaan työskentelen sellaisten kanssa. Kyllä ihan pörssiyhtiön toimarikin voi tauolla soitella lapsensa asioita ja järjestellä jonkun hakemaan. Usein heittää sitten jotain small talkia lapsiin liittyen vielä. Ne on jotain vastuuttomia muka-tärkeitä tyyppejä, ketkä jättää mieluummin lapsensa heitteille päteäkseen töissä. Ei sellaista kukaan arvosta.
Juu, Martti vähän juttelee välillä opettajan kanssa ja Jukka sopii vaimon kanssa kuka kuskaa tytön luistelutreeniin. Minnan täytyy jonottaa palaverin ajan hammashoitolan ajanvarausnumeroon kun pikku-Eelillä on reikiä. Sitten kaikki rupatellaan kevyesti perhejuttuja ja sovitaan uusi palaveri kolmen viikon päähän kun Leena ei voi venyttää yhtään yli kahteen, koska koulusta soitettiin, että pojalla on taas vatsa kipeä (kolmatta kertaa kahden viikon sisällä)... Näinhän se menee näissä 'pörssiyhtiöissä' :'D
Jos koululta soitetaan, niin kyllä siellä on jotain, mikä pitää hoitaa pian. Kyllä silloin teknisellä tauolla jokainen soittaa takaisin ja kysyy, mikä juttu ja tarvittaessa sitten soittaa jonkun hakemaan, jos ei itse voi lähteä. Ja voi myös ehdottaa sitä teknistä taukoa, kun näkee, että yritetään tavoitella.
Tämä isä ap:n tapauksessa soitti vasta 5h päästä takaisin.
Millä veetun teknisellä tauolla? Meillä on teoriassa lounastauko ja kahvitauko, jos kerkiää pitää, mutta usein se lounastauko on asiakaslounas ja kahvitaukoa ei kerkiä pitää, kun on kolme palaveria putkeen ja niiden lomassa pitää ehtiä lähettää neljä tarjousta ja vastata kuuteen tarkentavaan tiedusteluun. Vessassa ehtii käydä sitten juuri ennen kotiinlähtöä ja sen jälkeen voi tarkistaa puhelimesta, onko joku soittanut. Missä lepokodissa osa ihmisistä täällä oikein työskentelee, jos ei koskaan ole töissä niin kiire, ettei puhelimeen ehdi edes koskea työpäivän aikana?
Vähän nyt taas liioittelet siellä. Kyllä vessakäynneille aina on mahdollisuus n. 2h välein ja niin on silloin mahdollisuus soittaa sitä lapsen asiaakin.
No ei kuule todellakaan ole kaikilla, vaikka sinulla olisikin. Tervetuloa pariksi viikoksi tekemään meikäläisen hommia ja jutellaan sen jälkeen uudestaan siitä, monenako päivänä olet kerinnyt käydä vessassa edes kerran päivän aikana.
Varmaan olet sitten ymmärtänyt, ettei sinusta myöskään ole vanhemmaksi lapselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän en pysty vastaamaan työpäivän aikana ollenkaan puhelimeen. Joskus käyn ruokiksella vilkaisemassa puhelimen, en todellakaan joka päivä. Lapset ja opettajat tietää tämän kyllä. Jos hätäasiaa, niin esimiehen numeron olen antanut.
Ihan kuten omassa lapsuudessa. Ei tehdasduunareillekaan soiteltu noineen vaan. Esimiehen kautta meni puhelut. Vain hätätilanteissa sai soittaa. Kuten veli kaatui pyörällä, veli tippui sillalta, veli otti lapaansa vallinherrassa, kun veli hiihtomäessä jalan katkas - näitähän piisas. Aina sain yhdellä soitolla kummatkin vanhemmat kiinni.
Tää on muuten hyvä pointti, että niissäkin ammateissa, joissa ei voi pitää puhelinta mukana, usein voisi antaa koululle esimiehen numeron, joka voi tuoda viestin vanhemmalle ja järjestää sijaisen tarvittaessa. Eli tekosyy se on sekin. Ehkä joku kirurgi, lentäjä tms. on ammatteja, joista ei oikeasti voi poistua, mutta sellainen nyt olisi kyllä lapsen toisen huoltajan tiedossa.
Vaikuttaa kyllä melko huolestuttavalta lähtökohdalta hankkia lapsia jos ei sitä toista osapuolta tunne senkään vertaa että tietäisi onko hänen ammatinsa sellainen jossa voi olla saatavilla aina vai joutuuko vastuut jakamaan muuten kun halutaan kuitenkin yhteishuoltajuus.
No hohhoijaa. Eiköhän ap lapsen isän ammatin tiedä. Nämä kommentoijat täällä vaan eivät tiedä ja spekuloivat kaikkea kirurgista rekkamieheen. Kuitenkin ilmeisesti ko. herran ammatti on sellainen, jossa olisi pitänyt voida vastata puhelimeen tai vähintään soittaa melko pian takaisin, kun ap kerran harmistui, ettei lapsen isä näin tehnyt.
Jos haluaa tehdä työnsä hyvin ja keskittyä siihen niin et välttämättä aina voi vastata puhelimeen, olit sitten missä ammatissa tahansa.
Ap tuskin tietää mitä Exänsä sillä hetkellä teki niin ihan turha syyllistää.Lapsi on lapsi vaikka olisi toisellaan vanhemmallaan, jos ei tätä tajua niin kannattaa luopua huoltajuudestaan.
Jos minä saisin tietää että lapsellaan on hätä niin ihan sama kumman vanhemman viikko on, auttaisin enkä kitisi somessa.
Huomaatko viestisi kaksinaismoralismin. Ap oli myös töissä, ei pelkästään lapsen isä. Samaan aikaan puolustelet, että lapsen isä nyt vaan halusi tehdä työnsä hyvin, mutta edellytät, että lapsen äidin kuuluu kuitenkin heti tiputtaa hanskat ja mukisematta hakea lapsi, vaikka lapsi on ko. päivänä isällään. Eri säännöt isälle ja äidille?
Esim. minä (nainen) tienaan enemmän kuin lasteni isä, joten ei todellakaan ole niin, että isän työ olisi jotenkin tärkeämpää kuin äidin työ.
Tärkeintä tässä pitäisi olla se kipeä lapsi, eikä se kenen työ on tärkeämpi. Lapsen hakee se, joka pääsee hakemaan.
Kuitenkin äidin voi haukkua pataluhaksi, jos ei ole mukisematta hakemassa lasta työpäivän aikana, mutta isää vaan taputellaan olalle, että on se hyvä, että teet työsi hyvin, ei sun lapsen asioita tartte hoitaa?
Onkohan näissä sun kommenteissa kenties jotain oman kokemuksen tai tilanteen värittämään tulkintaa. Täällä kyseenalaistetaan sitä tulkintaa, että isä olisi tahallaan jättänyt puhelimeen vastaamatta, kun kyseessä voi olla hyvä syy, kuten se, että ei työnpuolesta pysty. Äiti kuitenkin tässä tapauksessa oli se joka pystyi, eikä hänkään ollut puhelimella saanut isää kiinni, jolloin äiti on se vanhempi joka kipeän lapsen hakee. Se on hyvin yksinkertaista. Se hakee, joka pääsee. Harmi, että heillä on niin joustamaton vuorosysteemi ja mahdollisesti huonot välitkin, kuka tietää. Mutta vanhempi ei lakkaa olemasta vanhempi kun ei ole oma viikko.
Uskon, että ap tietäisi, jos lapsen isän työ aidosti on sellainen, ettei viiteen tuntiin pysty yhtä lyhyttä puhelua soittaa ja varmistaa, että homma on hoidossa/soittaa jonkun hoitamaan, jos ei ole. Siihen menee max pari minuuttia. Kyllä on vastuutonta ihan vaikka miten päin kääntää, että ajattelee, ettei hänen tarvitse asian suhteen mitään tehdä.
No minä uskon, ettei heidän ero ollut kiva, kuten erot koskaan, ja tällöin kumpikin löytää toisistaan kaikki viat ja toista helppo syyttää jokaisesta tilanteesta joka ei mene niin kuin toivoisi.
Esimieheni ja asiakkaani ovat toista mieltä. Jostain syystä kuuntelen heidän toiveitaan mieluummin kuin pyhää vihaa hehkuvan av-mamman neuvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hä? No kai koululainen osaa itsekin tulla kotiin. Joku kaveri vaan saattamaan.
On se kumma kun omana kouluaikana ei ikinä tarvinnut vaivata vanhempia.
Jos sattui onnettomuus, koulusta vietiin lääkäriin tarvittaessa.Aika turhaa tällainen taivastelu. Nykyään jos vanhempi ei ole tunnin sisään hakemassa, tulee lasu-ilmoitus ja selvityksiä jne. Vaatimukset vanhemmille on ihan eri luokkaa kuin joskus ennen. Ja se on siis ihan viranomaisten toimintaa.
Älä puhu paskaa. Meinaat että esim. lääkäri jättää leikkauksen kesken ja lähtee pillit ulvoen noutamaan lasta koulusta?
Kyllä koululainen osaa kävellä omin jaloin. Jos ei pysty, niin opettaja vie lääkäriin.Jos vanhempi on leikkaava lääkäri, hänen tulee järjestää joku toinen taho, jolle soittaa ja joka hakee lapsen tarvittaessa. Tässä tapauksessa tuo vastuussa oleva vanhempi ei ollut tehnyt näin.
No onhan sillä ollut toinen taho eli lapsen äiti. Eikö sillä lapsen hyvinvoinnilla ole mitään väliä, kun kitistään vain siitä, kumman viikko on kyseessä.
Ei. Sillä, jonka luona lapsi kulloinkin on, on velvollisuus järjestää asiat niin, että hätätilanteessa lapselle on hoitaja. Omalla vapaaviikolla toisen ei tarvitse päivystää kaiken varalta. Mitäs jos äiti olisikin mennyt toiselle paikkakunnalle koko viikoksi? Olisiko hänen pitänyt sieltä ruveta järjestelemään lapsen hoitoa, kun isä ei hoida velvollisuuksiaan?
Vaihda äidin tilalle isä ja isän tilalle äiti ja saat vastauksen kysymykseesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän en pysty vastaamaan työpäivän aikana ollenkaan puhelimeen. Joskus käyn ruokiksella vilkaisemassa puhelimen, en todellakaan joka päivä. Lapset ja opettajat tietää tämän kyllä. Jos hätäasiaa, niin esimiehen numeron olen antanut.
Ihan kuten omassa lapsuudessa. Ei tehdasduunareillekaan soiteltu noineen vaan. Esimiehen kautta meni puhelut. Vain hätätilanteissa sai soittaa. Kuten veli kaatui pyörällä, veli tippui sillalta, veli otti lapaansa vallinherrassa, kun veli hiihtomäessä jalan katkas - näitähän piisas. Aina sain yhdellä soitolla kummatkin vanhemmat kiinni.
Tää on muuten hyvä pointti, että niissäkin ammateissa, joissa ei voi pitää puhelinta mukana, usein voisi antaa koululle esimiehen numeron, joka voi tuoda viestin vanhemmalle ja järjestää sijaisen tarvittaessa. Eli tekosyy se on sekin. Ehkä joku kirurgi, lentäjä tms. on ammatteja, joista ei oikeasti voi poistua, mutta sellainen nyt olisi kyllä lapsen toisen huoltajan tiedossa.
Että ylilääkäri tai toimitusjohtaja siellä sitten vastailee puhelimeen ja alkaa sumplia sijaisia, kun Idalla on oksutauti ja äiskän pitäis nyt lähteä kesken leikkauksen hakemaan, tai iskän kesken tärkeimpien sopimusneuvotteluiden. Asia selvä. Poliisiylojohtajakin voisi pistää pystyyn jonkun sellaisen näppärän sijaistusringin, jos kesken pidätystilanteen Veetin käsi murtuu tai paloesimies, jos teollisuuspalo ja Jeminan menkkojen alku sattuu just sopivasti samalle päivälle.
Vanhemmista korkeintaan 2 % on tuollaisessa asemassa, joten esimerkkisi oli typerä.
No ei kyllä oikeasti nyt ole yhdenkään esimiehen tehtävä vastailla puhelimeen ja välittää viestejä koululta vanhemmille ja järjestää sijaisia noudon ajaksi. Vähän nyt taas siellä lapsiperhekuplassa niitä valoja päälle. Ei ole koko muu maailma olemassa lapsiperheiden tarpeiden palvelemista varten. Ihan on kädet täynnä työtä niille esimiehillä siellä ilman, että toimivat iskän ja äiskän juoksupoikina ja -tyttöinä.
Sori vaan, mutta todellakin on sellaisia ammatteja, joissa vanhemman saa kiinni esimiehen kautta. Ja aikana ennen kännyköitä aina toimittiin näin, että soitettiin firman yleiseen numeroon.
Ennen soitettiin sihteerille, ei esimiehelle. Ei ole toimarin tai myyntijohtajan tai laatujohtajan tai markkinointipäällikön tehtävä vastata puhelimeen, jos alaisen lapsi on sairaana ja alainen tärkeässä liikeneuvottelussa.
Harvemminpa ne sellaisessa työssä, missä ei voi vastata puhelimeen, olevat ovatkaan mitään toimarin suoria alaisia. Ihan turhaa saivartelua. Ovat tyyliin kaupan kassoja tai vaikka metsureita, joka on jossain, missä ei ole kenttää ja joku voi mennä etsimään, jos on kotona tilanne päällä jne.
Miten niin eivät ole? Kyllä firman hierarkiassa ne ylimmät esimiehet toimarin alla nimenomaan ovat ne, jotka voivat todellakin olla niin tärkeissä kokouksissa firman tuloksen kannalta, että sieltä ei yhden vatsataudin takia todellakaan poistuta. Taidat olla todella pihalla esim. Yksityisen sektorin pörssiyhtiöiden toiminnasta ja työtehtävistä.
En ole todellakaan pihalla, vaan työskentelen sellaisten kanssa. Kyllä ihan pörssiyhtiön toimarikin voi tauolla soitella lapsensa asioita ja järjestellä jonkun hakemaan. Usein heittää sitten jotain small talkia lapsiin liittyen vielä. Ne on jotain vastuuttomia muka-tärkeitä tyyppejä, ketkä jättää mieluummin lapsensa heitteille päteäkseen töissä. Ei sellaista kukaan arvosta.
Juu, Martti vähän juttelee välillä opettajan kanssa ja Jukka sopii vaimon kanssa kuka kuskaa tytön luistelutreeniin. Minnan täytyy jonottaa palaverin ajan hammashoitolan ajanvarausnumeroon kun pikku-Eelillä on reikiä. Sitten kaikki rupatellaan kevyesti perhejuttuja ja sovitaan uusi palaveri kolmen viikon päähän kun Leena ei voi venyttää yhtään yli kahteen, koska koulusta soitettiin, että pojalla on taas vatsa kipeä (kolmatta kertaa kahden viikon sisällä)... Näinhän se menee näissä 'pörssiyhtiöissä' :'D
Jos koululta soitetaan, niin kyllä siellä on jotain, mikä pitää hoitaa pian. Kyllä silloin teknisellä tauolla jokainen soittaa takaisin ja kysyy, mikä juttu ja tarvittaessa sitten soittaa jonkun hakemaan, jos ei itse voi lähteä. Ja voi myös ehdottaa sitä teknistä taukoa, kun näkee, että yritetään tavoitella.
Tämä isä ap:n tapauksessa soitti vasta 5h päästä takaisin.
Millä veetun teknisellä tauolla? Meillä on teoriassa lounastauko ja kahvitauko, jos kerkiää pitää, mutta usein se lounastauko on asiakaslounas ja kahvitaukoa ei kerkiä pitää, kun on kolme palaveria putkeen ja niiden lomassa pitää ehtiä lähettää neljä tarjousta ja vastata kuuteen tarkentavaan tiedusteluun. Vessassa ehtii käydä sitten juuri ennen kotiinlähtöä ja sen jälkeen voi tarkistaa puhelimesta, onko joku soittanut. Missä lepokodissa osa ihmisistä täällä oikein työskentelee, jos ei koskaan ole töissä niin kiire, ettei puhelimeen ehdi edes koskea työpäivän aikana?
Vähän nyt taas liioittelet siellä. Kyllä vessakäynneille aina on mahdollisuus n. 2h välein ja niin on silloin mahdollisuus soittaa sitä lapsen asiaakin.
No ei kuule todellakaan ole kaikilla, vaikka sinulla olisikin. Tervetuloa pariksi viikoksi tekemään meikäläisen hommia ja jutellaan sen jälkeen uudestaan siitä, monenako päivänä olet kerinnyt käydä vessassa edes kerran päivän aikana.
Varmaan olet sitten ymmärtänyt, ettei sinusta myöskään ole vanhemmaksi lapselle?
Entä jos minulla kuitenkin on lapsi lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsehän en pysty vastaamaan työpäivän aikana ollenkaan puhelimeen. Joskus käyn ruokiksella vilkaisemassa puhelimen, en todellakaan joka päivä. Lapset ja opettajat tietää tämän kyllä. Jos hätäasiaa, niin esimiehen numeron olen antanut.
Ihan kuten omassa lapsuudessa. Ei tehdasduunareillekaan soiteltu noineen vaan. Esimiehen kautta meni puhelut. Vain hätätilanteissa sai soittaa. Kuten veli kaatui pyörällä, veli tippui sillalta, veli otti lapaansa vallinherrassa, kun veli hiihtomäessä jalan katkas - näitähän piisas. Aina sain yhdellä soitolla kummatkin vanhemmat kiinni.
Tää on muuten hyvä pointti, että niissäkin ammateissa, joissa ei voi pitää puhelinta mukana, usein voisi antaa koululle esimiehen numeron, joka voi tuoda viestin vanhemmalle ja järjestää sijaisen tarvittaessa. Eli tekosyy se on sekin. Ehkä joku kirurgi, lentäjä tms. on ammatteja, joista ei oikeasti voi poistua, mutta sellainen nyt olisi kyllä lapsen toisen huoltajan tiedossa.
Että ylilääkäri tai toimitusjohtaja siellä sitten vastailee puhelimeen ja alkaa sumplia sijaisia, kun Idalla on oksutauti ja äiskän pitäis nyt lähteä kesken leikkauksen hakemaan, tai iskän kesken tärkeimpien sopimusneuvotteluiden. Asia selvä. Poliisiylojohtajakin voisi pistää pystyyn jonkun sellaisen näppärän sijaistusringin, jos kesken pidätystilanteen Veetin käsi murtuu tai paloesimies, jos teollisuuspalo ja Jeminan menkkojen alku sattuu just sopivasti samalle päivälle.
Vanhemmista korkeintaan 2 % on tuollaisessa asemassa, joten esimerkkisi oli typerä.
No ei kyllä oikeasti nyt ole yhdenkään esimiehen tehtävä vastailla puhelimeen ja välittää viestejä koululta vanhemmille ja järjestää sijaisia noudon ajaksi. Vähän nyt taas siellä lapsiperhekuplassa niitä valoja päälle. Ei ole koko muu maailma olemassa lapsiperheiden tarpeiden palvelemista varten. Ihan on kädet täynnä työtä niille esimiehillä siellä ilman, että toimivat iskän ja äiskän juoksupoikina ja -tyttöinä.
Sori vaan, mutta todellakin on sellaisia ammatteja, joissa vanhemman saa kiinni esimiehen kautta. Ja aikana ennen kännyköitä aina toimittiin näin, että soitettiin firman yleiseen numeroon.
Ennen soitettiin sihteerille, ei esimiehelle. Ei ole toimarin tai myyntijohtajan tai laatujohtajan tai markkinointipäällikön tehtävä vastata puhelimeen, jos alaisen lapsi on sairaana ja alainen tärkeässä liikeneuvottelussa.
Harvemminpa ne sellaisessa työssä, missä ei voi vastata puhelimeen, olevat ovatkaan mitään toimarin suoria alaisia. Ihan turhaa saivartelua. Ovat tyyliin kaupan kassoja tai vaikka metsureita, joka on jossain, missä ei ole kenttää ja joku voi mennä etsimään, jos on kotona tilanne päällä jne.
Miten niin eivät ole? Kyllä firman hierarkiassa ne ylimmät esimiehet toimarin alla nimenomaan ovat ne, jotka voivat todellakin olla niin tärkeissä kokouksissa firman tuloksen kannalta, että sieltä ei yhden vatsataudin takia todellakaan poistuta. Taidat olla todella pihalla esim. Yksityisen sektorin pörssiyhtiöiden toiminnasta ja työtehtävistä.
En ole todellakaan pihalla, vaan työskentelen sellaisten kanssa. Kyllä ihan pörssiyhtiön toimarikin voi tauolla soitella lapsensa asioita ja järjestellä jonkun hakemaan. Usein heittää sitten jotain small talkia lapsiin liittyen vielä. Ne on jotain vastuuttomia muka-tärkeitä tyyppejä, ketkä jättää mieluummin lapsensa heitteille päteäkseen töissä. Ei sellaista kukaan arvosta.
Juu, Martti vähän juttelee välillä opettajan kanssa ja Jukka sopii vaimon kanssa kuka kuskaa tytön luistelutreeniin. Minnan täytyy jonottaa palaverin ajan hammashoitolan ajanvarausnumeroon kun pikku-Eelillä on reikiä. Sitten kaikki rupatellaan kevyesti perhejuttuja ja sovitaan uusi palaveri kolmen viikon päähän kun Leena ei voi venyttää yhtään yli kahteen, koska koulusta soitettiin, että pojalla on taas vatsa kipeä (kolmatta kertaa kahden viikon sisällä)... Näinhän se menee näissä 'pörssiyhtiöissä' :'D
Jos koululta soitetaan, niin kyllä siellä on jotain, mikä pitää hoitaa pian. Kyllä silloin teknisellä tauolla jokainen soittaa takaisin ja kysyy, mikä juttu ja tarvittaessa sitten soittaa jonkun hakemaan, jos ei itse voi lähteä. Ja voi myös ehdottaa sitä teknistä taukoa, kun näkee, että yritetään tavoitella.
Tämä isä ap:n tapauksessa soitti vasta 5h päästä takaisin.
Millä veetun teknisellä tauolla? Meillä on teoriassa lounastauko ja kahvitauko, jos kerkiää pitää, mutta usein se lounastauko on asiakaslounas ja kahvitaukoa ei kerkiä pitää, kun on kolme palaveria putkeen ja niiden lomassa pitää ehtiä lähettää neljä tarjousta ja vastata kuuteen tarkentavaan tiedusteluun. Vessassa ehtii käydä sitten juuri ennen kotiinlähtöä ja sen jälkeen voi tarkistaa puhelimesta, onko joku soittanut. Missä lepokodissa osa ihmisistä täällä oikein työskentelee, jos ei koskaan ole töissä niin kiire, ettei puhelimeen ehdi edes koskea työpäivän aikana?
Voit vastata niihin tarjouspyyntöihin tai vaikka yhteen niistä illalla lapsen mentyä nukkumaan. Niin ne äiditkin tekee. Ja päivällä ne hakee sen sairaan lapsen kotiin.
Haloo, minä olen äiti!
Jos koululta soitetaan, niin kyllä siellä on jotain, mikä pitää hoitaa pian. Kyllä silloin teknisellä tauolla jokainen soittaa takaisin ja kysyy, mikä juttu ja tarvittaessa sitten soittaa jonkun hakemaan, jos ei itse voi lähteä. Ja voi myös ehdottaa sitä teknistä taukoa, kun näkee, että yritetään tavoitella.
Tämä isä ap:n tapauksessa soitti vasta 5h päästä takaisin.