Millä tavalla te naiset koette miehen joka ei tupakoi ja käytä alkoholia ollenkaan?
Kuinka iso plussa tämä on, olen itse ollut jo pitkään raittiina enkä myöskään tupakoi. En ole oikeastaan ikinä kysynyt asiasta seurustelukumppaneilta tai naisilta joita tapailen. En ole koskaan tapaillut naisia jotka käyttäisivät paljon alkoholia ja tupakoivia naisiakin ei niihinkään enää hirveästi törmää. Senverran haluan sanoa, että en ole mikään raivoraitis ja terveysintoilija joka tuputtaa omia elintapojaan muille, jokainen eläkööt sellaista elämää jonka kokee itselleen parhaaksi, niin minäkin olen tehnyt.
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On plussaa, mutta ei itsessään tee miehestä kiinnostavaa.
Tämä! Hyvä juttu, jos ei harrasta paheita, mutta jos persoonallisuus on kuin apinan perseellä, niin sillä hyveellisyydellä ei tee yhtään mitään.
En tiedä ymmärrättekö te mutta joillekin meistä ei ole vaihtoehtoja, me emme vain voi yksinkertaisesti juoda, koska se aiheuttaa niin paljon ongelmia. Voi tottakai sanoa, että me olemme kovinkin hyveellisiä mukamas, en itse koe olevani, en vain voi juoda. Jos juon tuhoan mielenterveyteni ja koko elämäni.
Ihan vain tälläinen sivuhuomio, koska jotkut oikeasti kuvittelee, että täällä leikitään jotain parempaa ihmisistä, vaikka monille kyse on tuosta mistä kirjoitin. Eli meitäkin on, jotka emme voi valita, meidän on vain pakko lopettaa.
Et ymmärtänyt alkuunkaan, mitä sanoin. Vastasin vain rehellisesti aloittajan kysymykseen, siitä mitä mieltä olisin, savuttomasta, alholittomasta miehestä. Vastaukseni oli, että se on plussaa, mutta ei itseisarvo eli jos mies on muutoin esim. täysmulkku, niin sillä savuttomuudella ja raittiudella ei ole mitään merkitystä.
Neutraalisti. Ei ole erityinen plussa eikä miinus. Muut asiat ratkaisevat.
Itse tupakoin ja käytän alkoholiakin, joten tuskin sinä kuitenkaan haluaisit minua kumppaniksi.
Ei valittamista.
Aluksi oli sitä mieltä, että ei halua olla missään tekemisissä alkoholin ja minun yhdistelmän kanssa, mutta ei vastustanut minun juomistani. Sitten näki, mitä minun juominen tarkoittaa käytännössä (ei juuri mitään hyvin harvoin) ja nykyään koko asia on menettänyt merkityksensä.
Vierailija kirjoitti:
En huolisi tupakoivaa miestä mutta en myöskään täysraitista ellei hän oikeasti ole tosi rento tyyppi, jonka kanssa voi mennä minne tahansa (myös baariin, keikoille, laivalle jne). Seurustelin täysraittiin kanssa, joka ei lähtenyt juuri minnekään, missä käytetään alkoholia, ja jos lähti niin murisi mielessään koko ajan muiden juomisesta. Huom. ei minun, koska minäkään en käyttänyt alkoholia koko sinä aikansa, minkä olimme yhdessä.
Minä en juo enkä polta, mutta tykkään käydä baarissa ja keikoilla, enkä pahastu toisten juomisesta. Kyllä meitäkin on :)
Vierailija kirjoitti:
Mulle tupakointi on deal breaker, eli tupakoimaton mies on erittäin toivottu tapaus!
Täysraittius voi olla ehkä huono, koska tykkään juoda itse viiniä viikonloppuisin ja mielellään jakaisin sen pullon kumppanin kanssa. Ei toimi jos toinen tykkää juoda silloin tällöin ja toinen ei juo ollenkaan.
Ei kannata tarjota miehelle huikkaa. Voi olla että menee monta päivää sumussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tupakoinnista en tykkää, koska haju on paha ja aina läsnä. Jos joskus viihteellä polttaa se on ok, siihen sorrun välillä itsekin.
Ongelmajuominen on myös deal breaker, mutta pakko sanoa että raittius ei mielestäni ole välttämättä mikään plussa ollenkaan. Ei välttämättä, mutta täysraittiuteen liittyy monesti joko melko voimakasta uskonnollisuutta tai aikaisempaa alkoholismia.
Minulle siis se ettei juo lainkaan, koskaan, on mahdollinen pieni miinus - sellainen mies on yleensä vähintäänkin vähän tylsä, monesti sitten vähän moralisoiva.
Sanoisin että täysraittius on plussa lähinnä toisille täysin raittiille, jos itse käyttää lainkaan alkoholia niin se ei enää ole.
Kuulen raivoraitis argumentin jatkuvasti, jos joku saa kuulla, että en käytä alkoholia. Argumentilla hyökätään kimppuun ja sillä halutaan leimata ihmisiä. Joillekin se on keino hyväksyttää omaa juomistaan, varsinkin jos se on jo lähellä alkoholismia, melkein joka vkl 2pv kaatokännissä, tyyliin enhän minä halua olla sellainen tiukkapipo.
Olen huomannut, että Suomessa juomattomuutta pitää jatkuvasti selitellä, siihen ei tule koskaan loppua, sitä kummastellaan ja hämmästellään. Olen joutunut kertomaan omille kavereillekin lukemattomia kertoja miksi en juo ja suoraan sanoen se on jo alkanut kyllästyttää. Ja niinkuin sinäkin raivoraitis leimalla lyödään jatkuvasti päähän vaikka en ikinä tuo asiaa millään tavalla esille, muille taas juomattomuuteni tuntuu olevan täysin ylitsepääsemätön asia.
En puhunut raivoraittiudesta, aloit puolustautumaan, kun kukaan ei hyökännyt.
Sanomasi on tietysti totta, mutta jostain se stereotyyppikin tulee. Sanoinkin, ettei kaikki ole tosiaankaan sellaisia. Mutta monet on.
Mä olen huomannut että nykyään juomattomuutta ei tarvitse hirveästi enää selitellä, se on ihan yleistä. Jos en jollain kertaa juo alkoholia, niin ei minulta yleensä kysellä mitään. Jos ei koskaan juo, niin on ihan luonnollista että ihmisiä kiinnostaa, miksi.
Jos taas joutuu puolustelemaan niin se kertoo enemmän siitä seurasta; ne jotka vielä nykyään kovaan ääneen ihmettelee ja yrittää painostaa juomaan on itse ongelmakäyttäjiä.
Totta. Ei juomattomuutta tarvitse enää selitellä tai sitten minä olen jo sen ikäinen tai sellainen naisihminen, että kukaan ei tule minulle mitään selittämään.
En pidä juomattomuudestani mitään isoa meteliä ja koska olen ollut aikaisemminkin usein kuskina, niin juomattomuus on ollut ihan selviö.
Ja tuo, että jos joku alkaa kovaan ääneen asiaa ihmettelemään tai yrittää painostaa juomaan alkoholia, on usein itse jonkunnsortin alkoholin ongelmakäyttäjä, sen olen huomannut minäkin. N48
Mä oon aina ihmetellyt tätä, että juomattomuutta pitäisi aina muka jotenkin selitellä tai puolustella. Jotkut on uteliaita, että mikähän on syy. Mutta koskaan en ole kokenut, että sitä vierastetaan erityisesti. Itse juon joskus sosiaalisissa tilanteissa, en läheskään aina.
Taitaa olla viinaanmenevien porukoiden ominaispiirre tuo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tupakoinnista en tykkää, koska haju on paha ja aina läsnä. Jos joskus viihteellä polttaa se on ok, siihen sorrun välillä itsekin.
Ongelmajuominen on myös deal breaker, mutta pakko sanoa että raittius ei mielestäni ole välttämättä mikään plussa ollenkaan. Ei välttämättä, mutta täysraittiuteen liittyy monesti joko melko voimakasta uskonnollisuutta tai aikaisempaa alkoholismia.
Minulle siis se ettei juo lainkaan, koskaan, on mahdollinen pieni miinus - sellainen mies on yleensä vähintäänkin vähän tylsä, monesti sitten vähän moralisoiva.
Sanoisin että täysraittius on plussa lähinnä toisille täysin raittiille, jos itse käyttää lainkaan alkoholia niin se ei enää ole.
Kuulen raivoraitis argumentin jatkuvasti, jos joku saa kuulla, että en käytä alkoholia. Argumentilla hyökätään kimppuun ja sillä halutaan leimata ihmisiä. Joillekin se on keino hyväksyttää omaa juomistaan, varsinkin jos se on jo lähellä alkoholismia, melkein joka vkl 2pv kaatokännissä, tyyliin enhän minä halua olla sellainen tiukkapipo.
Olen huomannut, että Suomessa juomattomuutta pitää jatkuvasti selitellä, siihen ei tule koskaan loppua, sitä kummastellaan ja hämmästellään. Olen joutunut kertomaan omille kavereillekin lukemattomia kertoja miksi en juo ja suoraan sanoen se on jo alkanut kyllästyttää. Ja niinkuin sinäkin raivoraitis leimalla lyödään jatkuvasti päähän vaikka en ikinä tuo asiaa millään tavalla esille, muille taas juomattomuuteni tuntuu olevan täysin ylitsepääsemätön asia.
En puhunut raivoraittiudesta, aloit puolustautumaan, kun kukaan ei hyökännyt.
Sanomasi on tietysti totta, mutta jostain se stereotyyppikin tulee. Sanoinkin, ettei kaikki ole tosiaankaan sellaisia. Mutta monet on.
Mä olen huomannut että nykyään juomattomuutta ei tarvitse hirveästi enää selitellä, se on ihan yleistä. Jos en jollain kertaa juo alkoholia, niin ei minulta yleensä kysellä mitään. Jos ei koskaan juo, niin on ihan luonnollista että ihmisiä kiinnostaa, miksi.
Jos taas joutuu puolustelemaan niin se kertoo enemmän siitä seurasta; ne jotka vielä nykyään kovaan ääneen ihmettelee ja yrittää painostaa juomaan on itse ongelmakäyttäjiä.Totta. Ei juomattomuutta tarvitse enää selitellä tai sitten minä olen jo sen ikäinen tai sellainen naisihminen, että kukaan ei tule minulle mitään selittämään.
En pidä juomattomuudestani mitään isoa meteliä ja koska olen ollut aikaisemminkin usein kuskina, niin juomattomuus on ollut ihan selviö.
Ja tuo, että jos joku alkaa kovaan ääneen asiaa ihmettelemään tai yrittää painostaa juomaan alkoholia, on usein itse jonkunnsortin alkoholin ongelmakäyttäjä, sen olen huomannut minäkin. N48
Minulla taas on ihan erilaisia kokemuksia, joskus tuntuu että pitää jatkuvasti selittää miksi ei juo. En tiedä johtuuko tämä sukupuolesta, kaveripiiristä vai molemmista. Yhdessä vaiheessa valehtelin aina, että on ollut iso putki päällä, niin ajattelin olla jonkun aikaa selvinpäin. Sitten on joitakin kavereita jotka on jo 5v vuotta kysyneet ryyppäämään vaikka olen 5v kertonut, että en enää juo, luulen että soittavat tulevaisuudessakin. Tälläistä oma elämäni on, muilla voi olla toisenlaista. Olen jo niin väsynyt puhumaan koko aiheesta, koska on aivan sama mitä sanon, niin he eivät vain ymmärrä miksi joku ei juo, koska he itse juovat koko aika, olen kuin joku avaruusolio noille ihmisille.
M46
Vierailija kirjoitti:
Mä oon aina ihmetellyt tätä, että juomattomuutta pitäisi aina muka jotenkin selitellä tai puolustella. Jotkut on uteliaita, että mikähän on syy. Mutta koskaan en ole kokenut, että sitä vierastetaan erityisesti. Itse juon joskus sosiaalisissa tilanteissa, en läheskään aina.
Taitaa olla viinaanmenevien porukoiden ominaispiirre tuo.
Mä en käytä älypuhelintaja aina kun tää tulee puheeksi, niin ihmiset alkavat ikään kuin puolustella miksi itse käyttävät, vaikka asia on mulle täysin yhdentekevää enkä todellakaan puhu asiasta tuomitsevasti. Sama homma alkoholin kanssa, kun en sitäkään käytä. Tää on mielenkiintoinen käyttäytymismalli. Enkä usko että heillä kaikilla olisi asian kanssa mikään ongelma.
Ihannetapauksessa mies olisi savuton ja joisi korkeintaan kohtuudella, mutta käytännössä todella monet muut asiat ja ominaisuudet ratkaisevat. Eli mitään kynnyskysymyksiä nämä eivät ole.
Itse en polta ja juon alkoholia tosi vähän (lasi tai max kaksi muutaman kerran vuodessa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tupakoinnista en tykkää, koska haju on paha ja aina läsnä. Jos joskus viihteellä polttaa se on ok, siihen sorrun välillä itsekin.
Ongelmajuominen on myös deal breaker, mutta pakko sanoa että raittius ei mielestäni ole välttämättä mikään plussa ollenkaan. Ei välttämättä, mutta täysraittiuteen liittyy monesti joko melko voimakasta uskonnollisuutta tai aikaisempaa alkoholismia.
Minulle siis se ettei juo lainkaan, koskaan, on mahdollinen pieni miinus - sellainen mies on yleensä vähintäänkin vähän tylsä, monesti sitten vähän moralisoiva.
Sanoisin että täysraittius on plussa lähinnä toisille täysin raittiille, jos itse käyttää lainkaan alkoholia niin se ei enää ole.
Kuulen raivoraitis argumentin jatkuvasti, jos joku saa kuulla, että en käytä alkoholia. Argumentilla hyökätään kimppuun ja sillä halutaan leimata ihmisiä. Joillekin se on keino hyväksyttää omaa juomistaan, varsinkin jos se on jo lähellä alkoholismia, melkein joka vkl 2pv kaatokännissä, tyyliin enhän minä halua olla sellainen tiukkapipo.
Olen huomannut, että Suomessa juomattomuutta pitää jatkuvasti selitellä, siihen ei tule koskaan loppua, sitä kummastellaan ja hämmästellään. Olen joutunut kertomaan omille kavereillekin lukemattomia kertoja miksi en juo ja suoraan sanoen se on jo alkanut kyllästyttää. Ja niinkuin sinäkin raivoraitis leimalla lyödään jatkuvasti päähän vaikka en ikinä tuo asiaa millään tavalla esille, muille taas juomattomuuteni tuntuu olevan täysin ylitsepääsemätön asia.
En puhunut raivoraittiudesta, aloit puolustautumaan, kun kukaan ei hyökännyt.
Sanomasi on tietysti totta, mutta jostain se stereotyyppikin tulee. Sanoinkin, ettei kaikki ole tosiaankaan sellaisia. Mutta monet on.
Mä olen huomannut että nykyään juomattomuutta ei tarvitse hirveästi enää selitellä, se on ihan yleistä. Jos en jollain kertaa juo alkoholia, niin ei minulta yleensä kysellä mitään. Jos ei koskaan juo, niin on ihan luonnollista että ihmisiä kiinnostaa, miksi.
Jos taas joutuu puolustelemaan niin se kertoo enemmän siitä seurasta; ne jotka vielä nykyään kovaan ääneen ihmettelee ja yrittää painostaa juomaan on itse ongelmakäyttäjiä.Totta. Ei juomattomuutta tarvitse enää selitellä tai sitten minä olen jo sen ikäinen tai sellainen naisihminen, että kukaan ei tule minulle mitään selittämään.
En pidä juomattomuudestani mitään isoa meteliä ja koska olen ollut aikaisemminkin usein kuskina, niin juomattomuus on ollut ihan selviö.
Ja tuo, että jos joku alkaa kovaan ääneen asiaa ihmettelemään tai yrittää painostaa juomaan alkoholia, on usein itse jonkunnsortin alkoholin ongelmakäyttäjä, sen olen huomannut minäkin. N48
Minulla taas on ihan erilaisia kokemuksia, joskus tuntuu että pitää jatkuvasti selittää miksi ei juo. En tiedä johtuuko tämä sukupuolesta, kaveripiiristä vai molemmista. Yhdessä vaiheessa valehtelin aina, että on ollut iso putki päällä, niin ajattelin olla jonkun aikaa selvinpäin. Sitten on joitakin kavereita jotka on jo 5v vuotta kysyneet ryyppäämään vaikka olen 5v kertonut, että en enää juo, luulen että soittavat tulevaisuudessakin. Tälläistä oma elämäni on, muilla voi olla toisenlaista. Olen jo niin väsynyt puhumaan koko aiheesta, koska on aivan sama mitä sanon, niin he eivät vain ymmärrä miksi joku ei juo, koska he itse juovat koko aika, olen kuin joku avaruusolio noille ihmisille.
M46
Elämme todella juomiskeskeisessä kulttuurissa ja ainoa päihde minkä käyttämättömyyttä täytyy aina uudelleen ja uudelleen perustella, on alkoholi. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Juujuu, en mä nyt.
Iso plussa. Tupakoiminen on nykyään outoa. Eniten ihmettelen miehiä jotka tupakoivat heti kun ovat päässeet ulos liikuntapaikasta. Sehän mitätöi tehokkaasti liikkumisen hyödyt.
Arvostan ja rakastan miestäni, joka ei polta eikä juo. Alkoholilla ei ole mitään merkitystä meidän elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Arvostan ja rakastan miestäni, joka ei polta eikä juo. Alkoholilla ei ole mitään merkitystä meidän elämässä.
Eikä tupakallakaan.
Otse len polttamut aikoinaan ja en pidä siitä hajusta. En voisi olla sellaisen kanssa joka polttaa. Alkoholia saa juoda muttei se saa hallits elämää. Joskus voi viettää krapulapäiviä mutta pari kertaa vuodessa eikä joka viikonloppu. Täysin ratista en varmaan jaksasi katsella, kun ovat tähän mennessä olleet joko entisiä alkoholisteja ja hulluja.
Sinkku ilmeisesti olet. Ei kälättäviä ämmiä selvinpäin kestä, ja hermosavutkin tulevat usein tarpeeseen.
Mun kirjoissa miinus. Mä käytän alkoholia, miksi olisi plussaa että on raitis.
Mies joka ei juo alkohoolia👍