Lue keskustelun säännöt.
Mitä Sinulle tänään kuuluu?
Kommentit (22267)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muisteluja
Kansakoulussa piti virkata sipulipussi (en ole kenenkään, koskaan nähnyt käyttävän sellaista :) ). Väri oli jotenkin niin vaalean keltainen, että virkkauksen ja virheiden korjausten jälkeen näytti tosi nuhruiselta. Silmukat oli ihan eri kokoisia, niin myös reiät. Kevätjuhlissa kaikkien käsityöt laitettiin esille nimien kanssa. Yksi tytöistä jäi luokalle, hänen äitinsä suuttui opelle eivätkä ottaneet tytön käsitöitä mukaansa.
... missä lieneekään minun sipulipussini :)
Minä käytän sipulipussia!
Ootko itte koulussa virkannu?
Ei kun ihan aikuisena. Kansakoulussa sukkien kutominen ei mennyt ihan putkeen, tai siis meni, mutta ei opettajan mielestä :( Neuloin toista sukkaa kotona, missä äit
Kiitos, kun jaoit :)
Hienostohanskat, voi taivas
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytiin katsomassa vanhaa äitini parin tunnin ajomatkan päässä. Katsomiseksi jäikin kun en raaskinut herättää syvästä unesta. Kunpa jo kuolema armahtaisi! Kohta täyttää 97.
Matkalla näkyi joutsenparvia pelloilla ja töyhtöhyyppä.
Kaupan kautta kotiin. Käytiin lounaalla.
Siinäpä päivä vierähti, hieno ilma oli.
Oikean silmän takana juilii ja pahasti. Ole tässä sitten. Välillä ihan huono olo. Pakko antaa periksi kohta ja ottaa TAAS sumatriptaani. Pikkuvarpaan tyvestä jalkaterän reunasta poksahti luultavasti suoni, nyt musta pollura jalassa, enkä voi kävellä normaalisti.
Mies tuli eilen töistä oksennusta pidätellen ja ilta sekä yö meni hänellä oksentaessa. Norovirus ilmeisesti, töissä oli kuulemma muutama muukin tänään saikulla samasta syystä. Nyt kaikki sormet ja varpaat ristissä, että minä ja lapsi vältyttäisiin siltä. Ihan hirveä tauti!
Itse olen kaivanut ompelukoneen esiin; ajatuksissa olisi surauttaa pari kangaskassia ja uusi esiliina yhdestä ihanasta, pitkään hillotusta Nuppuprintin kankaasta. Pitäisi siivotakin ja kirjoittaa pari esseetä opintoihin, mutta tekee vain mieli selata ompeluohjeita ja järjestellä kankaita ja lankoja. Paljon (liikaa) on kaikkea käsityötavaraa kertynyt nurkkiin vuosien aikana, kirjoista puhumattakaan.
Tulossa pitkästä aikaa kotiviikonloppu ilman pakollista ohjelmaa, joten voisi keksiä jotakin mukavaa puuhaa lapsen kanssa, jos tässä nyt terveenä pysytään. Elokuvissa olisi kiva käydä ja ulkona syömässä. Tai laittaa itse jotakin hyvää ruokaa pidemmän kaavan mukaan. Ehkä jotakin intialaista? Tai marokkolaista, pitkästä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Mies tuli eilen töistä oksennusta pidätellen ja ilta sekä yö meni hänellä oksentaessa. Norovirus ilmeisesti, töissä oli kuulemma muutama muukin tänään saikulla samasta syystä. Nyt kaikki sormet ja varpaat ristissä, että minä ja lapsi vältyttäisiin siltä. Ihan hirveä tauti!
Itse olen kaivanut ompelukoneen esiin; ajatuksissa olisi surauttaa pari kangaskassia ja uusi esiliina yhdestä ihanasta, pitkään hillotusta Nuppuprintin kankaasta. Pitäisi siivotakin ja kirjoittaa pari esseetä opintoihin, mutta tekee vain mieli selata ompeluohjeita ja järjestellä kankaita ja lankoja. Paljon (liikaa) on kaikkea käsityötavaraa kertynyt nurkkiin vuosien aikana, kirjoista puhumattakaan.
Tulossa pitkästä aikaa kotiviikonloppu ilman pakollista ohjelmaa, joten voisi keksiä jotakin mukavaa puuhaa lapsen kanssa, jos tässä nyt terveenä pysytään. Elokuvissa olisi kiva käydä ja ulkona syömässä. Tai laittaa itse jotakin hyvää ruokaa pidemmän kaava
Toivotaan miehelle toipumista ja sitä, ettei muut sairastu, on hirmuisen helposti tarttuva.
No kävi miten kävi, hyviä ruokia yms
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies tuli eilen töistä oksennusta pidätellen ja ilta sekä yö meni hänellä oksentaessa. Norovirus ilmeisesti, töissä oli kuulemma muutama muukin tänään saikulla samasta syystä. Nyt kaikki sormet ja varpaat ristissä, että minä ja lapsi vältyttäisiin siltä. Ihan hirveä tauti!
Itse olen kaivanut ompelukoneen esiin; ajatuksissa olisi surauttaa pari kangaskassia ja uusi esiliina yhdestä ihanasta, pitkään hillotusta Nuppuprintin kankaasta. Pitäisi siivotakin ja kirjoittaa pari esseetä opintoihin, mutta tekee vain mieli selata ompeluohjeita ja järjestellä kankaita ja lankoja. Paljon (liikaa) on kaikkea käsityötavaraa kertynyt nurkkiin vuosien aikana, kirjoista puhumattakaan.
Tulossa pitkästä aikaa kotiviikonloppu ilman pakollista ohjelmaa, joten voisi keksiä jotakin mukavaa puuhaa lapsen kanssa, jos tässä nyt terveenä pysytään. Elokuvissa olisi kiva käydä ja ulkona syömässä. Tai laittaa itse jotakin hyvää ruokaa pidemmän kaava
Täällä kans yksi, joka käyttää Nuppuprintin kankaita kaikenlaiseen ompeluun.
Mulla kävi kaveri kahvilla, toi aamulla leipomat pullat meille, mä taas tarjosin karjalanpiirakan. Muuten vaan katellu telkkaria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka te yksineläjät, kaipaatteko ihmistä jakamaan elämäänne? Kärsittekö yksinäisyydestä?
Tähän mun piti vastata jo eilen, mutta en ehtinyt. Ja nyt, kun ehdin, aloin miettiä, mitä oikeastaan tarkoitit. Ensin ajattelin sun tarkoittavan sinkkua/yksinasujaa, mutta et ehkä sittenkään tarkoittanut vaan sellaista, jolla ei ole elämässään yhtään ketään ihmisiä. Jos kuitenkin tarkoitit sinkkua/yksinasujaa, niin mulle riittää oikein hyvin ystävät jas muut läheiset ihmiset. Rupesin just laskemaan ja kesällä tulee 30 vuotta mun viimeisimmästä parisuhteestani. Silloinkin meilllä oli omat asunnot molemmilla, mutta 30:een vuoteen en siis ole edes seurustellut. Ei ole ollut aikaa eikä oikein mielenkiintoakaan. Nyt olisi jo aikaa, mutta mielenkiinto puuttuu edelleen.
Mä totesin jo silloin 30 vuotta sitten, että en ole lainkaan parisuhdeihminen. Olen huono tekemään kompromisseja yksityiselämässäni. Mulle kun kompromissi on ratkaisu, jota kumpikaan ei olisi halunnut, mutta on kuitenkin edes jollain tavalla molempien mielestä siedettävä. Nuoruuden suhteissa mulle tuli aina tunne, että molemmat joutuvat aina vain tyytymään johonkin eikä kumpikaan saa koskaan sitä, mitä olisi oikeasti halunnut. Olisi pitänyt löytää joku, joka olisi halunnut samoja asioita kuin minäkin, mutta sellaista en koskaan tavannut. Täytyy tosin myöntää, että en nyt erityisemmin etsinytkään. Ja kuten joitain päiviä sitten ketjussa kerroinkin, mun vanhempieni vuosisadan rakkaustarina oli mulle se parisuhdemalli, jollaisen olisin halunnut, mutta en ollut prinsessa kenellekään eikä kukaan ollut prinssi mulle. Joten se siitä.
Yksinäisyyttä olen tuntenut hyvin harvoin. Elämä kouli musta jo nuorena vahvan ja kun kasarin alkupuolilla lähdin opiskelemaan sairaanhoitajaksi, musta ikäänkuin vahingossa tuli kaikkien muiden tuki ja turva. Silloinkin, kun mulle itselleni tapahtui jotain ikävää tai vakavaa, mä olin se, joka lohdutti muita, koska he olivat niin huolissaan, suruissaan ja kauhuissaan siitä, mitä mulle oli tapahtunut. Äidin muistisairauden yhdessä vaiheessa tunsin suorastaan ahdistavaa yksinäisyyttä. Olisin toivonut, että joku muukin olisi edes vähän jakanut sitä taakkaa, mikä mun - entisen sairaanhoitajan - niskaan oli kaadettu. Mutta kun puhuin asiasta läheisilleni, olisin saanut enemmän ymmärrystä puhumalla kissalleni. Tai no kissallenihan mä sitten lopulta puhuinkin. Mä olen varsin ratkaisukeskeinen ihminen ja mä en koe yksinäisyyttä sen vuoksi, että kukaan ei kuuntelisi mua (koska mun kissani ja myös koirani kyllä AINA kuuntelee) vaan siitä, että kukaan ei tee yhtään mitään vaan olettaa, että mä teen edelleen aivan kaiken.
Mun sisko jäi nyt vuodenvaihteessa vihdoin ja viimein pois työelämästä. Sanoinkin hänelle tammikuun alussa, että koska mä huolehdin äidin, sä saat huolehtia isän. Mä en enää "laita sairaanhoitajan lakkia päähäni" eli tästä päivästä lähtien unohdan aivan kaiken, mitä sairaanhoitajan koulutuksesta ja työstäni aikoinaan opin. Siskoni oli hetken aikaa ihan häkeltynyt, että joutuuko hän - siis jos isän kunto huononee - hoitamaan kaiken saman, mitä mä hoidin äidin osalta. Ja mä sanoin, että joo, koska tästä lähtien mä olen vaan koodari. Siskoni kyllä lopulta hyväksyi ajatuksen ja isähän on edelleen ihan ok kunnossa ikäisekseen (täyttää tänä vuonna 96) .
Lammas
Vanhempien asioista tuli mieleen siskoni. Isä kuoli ensin, 6v päästä äitini. Siskojen kanssa äiti saattohoidettiin kotona kotisairaalan kanssa viimeinen viikko. Sisko tuumasi: meiltä loppui vanhemmat kesken, nythän me tämä jo osattais :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lammas
Vanhempien asioista tuli mieleen siskoni. Isä kuoli ensin, 6v päästä äitini. Siskojen kanssa äiti saattohoidettiin kotona kotisairaalan kanssa viimeinen viikko. Sisko tuumasi: meiltä loppui vanhemmat kesken, nythän me tämä jo osattais :)
Sun siskosi pitäisi opiskella hoitoalalle ja mennä vanhustyöhön :D
Mun vanhemmat ei hyväksyneet yhtään minkäänlaista ulkopuolista apua yli vuoteen vaan se olin aina minä, jolle isä soitti. Ei koskaan mun siskolleni, vaikka hänkin asuu tässä samassa taloyhtiössä. Ja mulle siis isä soitti päivin ja öin. Vasta ihan viimeiset 3 viikkoa siellä oli kotihoito ja kotisairaala. Eli sen jälkeen, kun joku fiksu lääkäri viimein teki saattohoitopäätöksen.
Sipulipussiasiaa....mullakin on sellainen käytössä. Itse virkattu, mutta ei koulussa vaan vasta muutama vuosi sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kovin hyvää. Mies ei suostu puhumaan pettämisestään.
Aloin harkita käydä kirjastossa, jospa löytyisi Grimmin tarinoita ja etenkin Lumikista. Kävin katsomassa Lumikin elokuvateatterissa ja ei se tarina ollut yks' yhteen Walt Disneyn version kanssa. Kumminkin tuntui, että olisin kuullut hyvin nuorena tuon uuden Lumikin tarinan. Tämä uusi elokuva oli mielestäni todella hyvä ja parempi kuin Disneyn versio. Rachel Zegler on todella valovoimainen näyttelijä Lumikin roolissa, että kaikenlaiset kohut elokuvasta on ihan tarpeettomia.
Alkoi tässä vatsaanikin vääntää, että kiitos siitä syömäni pizzan. Työkaverini on jossain flunssassa, kun puolet päivästä on köhissyt, että pelkäänpä sen tarttuvan muhunkin. Kevät osaa olla todella inhottava, kun silloin kaikenlaiset taudit ovat liikkeellä.
Tällein itsekseen asuvana tyyppinä olen ihastunut ihmiseen, joten toivossa eläilen. Yksi kun kyseli yksinolijoiden oloja.
Wish You Were Here on soinut päässäni jo jonkin aikaa. Pink Floydin kappale.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloin harkita käydä kirjastossa, jospa löytyisi Grimmin tarinoita ja etenkin Lumikista. Kävin katsomassa Lumikin elokuvateatterissa ja ei se tarina ollut yks' yhteen Walt Disneyn version kanssa. Kumminkin tuntui, että olisin kuullut hyvin nuorena tuon uuden Lumikin tarinan. Tämä uusi elokuva oli mielestäni todella hyvä ja parempi kuin Disneyn versio. Rachel Zegler on todella valovoimainen näyttelijä Lumikin roolissa, että kaikenlaiset kohut elokuvasta on ihan tarpeettomia.
Alkoi tässä vatsaanikin vääntää, että kiitos siitä syömäni pizzan. Työkaverini on jossain flunssassa, kun puolet päivästä on köhissyt, että pelkäänpä sen tarttuvan muhunkin. Kevät osaa olla todella inhottava, kun silloin kaikenlaiset taudit ovat liikkeellä.
Tällein itsekseen asuvana tyyppinä olen ihastunut ihmiseen, joten toivossa eläilen. Yksi kun kyseli yksinolijoiden oloja.
Wish You Were Here on soinut päässäni jo jonkin aikaa. Pin
Grimmin sadut! Mä joskus kasarilla meinasin lukea niitä esikoiselleni ja jossain vaiheessa lopetin lukemisen kesken lauseen, kun olikin aika kamalia. Kuitenkin ne oli just niitä satuja, mitä mun äitini luki mulle 1960-luvulla. Mulla ei niitä kirjoja ole, mutta veikkaan, että mun siskollani on edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Aloin harkita käydä kirjastossa, jospa löytyisi Grimmin tarinoita ja etenkin Lumikista. Kävin katsomassa Lumikin elokuvateatterissa ja ei se tarina ollut yks' yhteen Walt Disneyn version kanssa. Kumminkin tuntui, että olisin kuullut hyvin nuorena tuon uuden Lumikin tarinan. Tämä uusi elokuva oli mielestäni todella hyvä ja parempi kuin Disneyn versio. Rachel Zegler on todella valovoimainen näyttelijä Lumikin roolissa, että kaikenlaiset kohut elokuvasta on ihan tarpeettomia.
Alkoi tässä vatsaanikin vääntää, että kiitos siitä syömäni pizzan. Työkaverini on jossain flunssassa, kun puolet päivästä on köhissyt, että pelkäänpä sen tarttuvan muhunkin. Kevät osaa olla todella inhottava, kun silloin kaikenlaiset taudit ovat liikkeellä.
Tällein itsekseen asuvana tyyppinä olen ihastunut ihmiseen, joten toivossa eläilen. Yksi kun kyseli yksinolijoiden oloja.
Wish You Were Here on soinut päässäni jo jonkin aikaa. Pin
Romanttinen biisi :)
Mulla pyörii päässä Matka maailman ympäri-bändin tänään radiossa kuulemani, en muista nimeä.
Hyvää yötä kaikille
N64
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
RIP Tapani Kansa. Kiitos lauluista.
Nyt tulee muisto-ohjelma Radio-Suomessa
Olihan sillä ääntä. Komee ääni!
Mä muistan aina sen kun se oli Musiikki-Fazerin artisteja, mä olin siellä duunissa.
Kun Kansa asteli paikalle käytävää pitkin, niin sen todella kuuli pitkältä. Iski kantojaan hirrrveellä jyskeellä lattiaan. Todellinen kanta-astuja!
Hemulit sentään tämän moderoinnin kanssa. Pitkästi kirjoitin ja johonkin hyväksyntään meni viesti. En edes tiedä mitä vikaa viestissäni oli, kun pahoja sanoja en käyttänyt.
Vierailija kirjoitti:
Hemulit sentään tämän moderoinnin kanssa. Pitkästi kirjoitin ja johonkin hyväksyntään meni viesti. En edes tiedä mitä vikaa viestissäni oli, kun pahoja sanoja en käyttänyt.
Tämä. Eikä koskaan niitä julkaista :(
Oon kans joskus kirjottanut tooosiii piiiiitkän kommentin, ja hylkyyn meni. Sit ei muista puoliakaan, kun uudestaan kirjottaa (jos viitsii)
Näiden tähtien alla sua odottamalla mä palvon sua... soi radiossa.
Aurinko paistaa. En tiedä unta vai totta: yöllä revontulet loimusi.
Torstaiko toivoa täynnä?
N64
Vierailija kirjoitti:
Hemulit sentään tämän moderoinnin kanssa. Pitkästi kirjoitin ja johonkin hyväksyntään meni viesti. En edes tiedä mitä vikaa viestissäni oli, kun pahoja sanoja en käyttänyt.
Tuo on kyllä ärsyttävää! Kirjoitin kerran Mikä kirja sinulla on kesken- ketjuun pitkän kehun eräästä kirjasta. Tulin maininneeksi Saksan sodanaikaisia tapahtumia. Joku sana siinä aiheutti tuon hyväksyntään menon eikä ikinä sitten ilmestynyt. Grrr
Kaakaopuusteja leivoin aamupäivällä ja ulkoilin. Nyt meinaan iltapuhteena viedä sahaamani oksat ns. pois tieltä. Mutta ensin nakkikeittoa, mieheni tekemää. Kissalla oli äsken myyrä tähtäimessä, mutta pääsi livahtamaan pikku kolosta ulos.