Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Odottelen just palaveria alkavaksi. Eilen illalla nukkumaan mennessä mietin, että onkohan vielä olemassa parsinsieniä. Oli pakko ottaa kännykkä vielä esiin ja googlettaa. Onhan niitä näköjään. Mulla on yksissä villasukissa reikä, joten pitääpä käydä nyt viikonloppuna ostamassa parsinsieni ja sitten parsia villasukat. Ensi viikolla labroihin ja sitten päätetään lääkärin kanssa, aloitetaanko reumalääkitys uudestaan vai ei. En halua käyttää sytostaatteja, jos nämä mun nivelkipuni ovatkin vain nivelrikkoa eikä nivelreuma olekaan aktiivinen. 

Ärsyttää, harmittaa, pöyristyttää ja vit...aa tuttuni (en ehkä häntä ystäväksi kutsuisi)  joka käyttää toisia hyväkseen aivan siekailematta, niin silmiinpistävästi ja sillä tyylillä että pitää palveluksia ja hänen "muka jeesaamista pikkujutuissa" että itsestäänselvyytenä. Hän on jo reilusti keski-iän ylittänyt mutta tuo tyyli tuntuu vain korostuvan. Hän ottaa yhteyttä vain jos tarvitsee jotain. Ja itsensä palvelemispyynnöt tulee niin automaattisesti ettei ehkä itsekään tajua että ei voi pyytää xx palvelusta koska hänellä itsellä on yhtäläinen mahdollisuus tehdä asia johon pyytää palvelusta (ei siis apua johonkin asiaan vaan ihan vaan palvelemaan häntä jotta pääsee itse helpommalla ja on mukavaa kun joku tekee kuten hän toivoo, siis käskyttää). Voin vaan kauhulla kuvitella millainen ylimielinen tyranni hän on työpaikallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut käyttäytyi kuin kingit elokuvateatterissa. Räpsivät salamalla kuvia, koko aika känny kädessä ja hermoni meni siinä, kun jotain huumausainetta alkoivat pössytellä. Lähdin vetää sieltä. Hyi saatan a minkälaista elokuvissa on.

Työpäivä pitkästä aikaa ja se sentään paremmin meni. Sain lahjankin työkaverilta tänään. Harmittaa tämä ilta, kun meni ihan pilalle.

No jo oli ikävä kokemus. Itse olin 30v elokuvakerhossa, siellä oli aina hipihiljaista. Kyllä oli melkonen järkytys käydä normileffassa, se ruuan määrä, rapistelu. Ja tosiaan tuo kännykkäilmiö, tämän tästä joku katsoi kai  kelloaan niin, että valo näkyi pimeässä häiritsevästi.

Ja Sodankylässä, isossa teltassa, 800 ihmistä. Loistavia leffoja ja korrekti väki

Mä vielä hyväksyn ihan pienet hetket kännyllä, mutta yli puolet elokuvasta ne vaan räpläsi puhelimiaan. Sen näpräilyn vielä hyväksyin, mutta salamalla otetut valokuvat ja huumeet oli itselleni liikaa.

Pakkasta 23 astetta. Kotiin menen vasta helmikuussa.

Korvissa suhisee ja pierettää.

Harmittaa kun lomaa & vapaata 1.1. alkaen on 6 päivää mutta ei oikeastaan mitään tekemistä. Jotain näennäistä laatikoiden järjestämistä, yksin ulkoilua ja yksin kaupoissa kiertelyä vaikken ees osta mitään kun en tarvii. Hitto kun ois pitäny vaan hypätä koneeseen ja lähtee etelään mut ku täältä keskisuomen pikkukentiltä ei saatana pääse ku jonnekin Grandin canarialle jossa oon käyny jo 3x joka evvk enää.

Vihjailin eräälle vanhalle tutulle et käytäs vaik syömässä tai ulkoilemassa koska hänkin on yksineläjä mut ei, ei hänestäkään ole kuulunut mitään, siis nimenomaan sanoin et hän ottaa yhteyttä jos kaipaa seuraa. Ois kiva vaikka istua jonkun kans hetki jossain kahvilassa ja rupatella, mut lojun yksin kotona sadatellen yksinäisyyttäni ja ikävääni.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään vein vanhalle äidilleni jääkaappiin täytettä ja ostin omat ruuat samalla reissulla. Ei tarvi viikkoon mennä kauppaan. Oli ihan hyvä kävellä kun oli satanut lunta ja katutyöt hyvin tehty. Mieluummin saisi pakkanen nyt kestää.

Samaa mieltä tuosta pakkasesta. Meillä vaihtui tässä taloyhtiössä kuukausi sitten hultoyhtiö ja eilen ihmettelin, mitä piski oikein raapii alakerrassa. Menin katsomaan ja siellä se nukkui omalla pedillään. Kurkistin olohuoneen ikkunasta verhojen välisdtä ja mun pihalla oli huoltomies lapioimassa lumia. Olen asunut tässä taloyhtiössä yli 30 vuotta ja aiemmissa sopimuksissa ei ole ollut, että huoltoyhtiö hoitaisi myös asuntojen omat pihat. Nyt se on sopimuksessa ja olen todella iloinen, ettei enää tarvitse itse heilua lapion kanssa. 

Hei, sinäkö toivoit pitempää vapaata? Muistanko oikein? 

Onko kuulunut mitään?

N6t

Pitäisi lähteä ulos, kun täällä vain 15 astetta pakkasta. Se on vielä itselleni ok. Nukuin todella hyvin pitkästä aikaa. Harmittaa, kun yle ei enää näytä edes koko Tour de Skiin kilpailuja. Vain muutamia ja itsekin olen yleensä aikana kuluksi katsonut. Joskus lapsuudessa hiihdin enemmänkin ja palkintoja on. Nykyisin ei tule hiihdettyä, vaikka voisi olla ihan kivaa liikuntaa välillä. 

Muuten hyvin tavallista päivää taas vietän. Äitini jalka on edelleen kipeä ja jos nyt viimein ensi viikolla menisi lääkäriin. Hänellä ikävä tilanne on se, että eläke jää muuten hyvin pieneksi jos ei loppuun saakka ole töissä. Näin ei oikein voi jäädä eläkkeelle aiemmin tai jos jää niin eläke on ikävän pieni. Eri juttu on tietysti se saako tuolla edes olla niin pitkään töissä. On kuitenkin ollut lomautuksia yms. Isäni on taas mielellään töissä vieläkin. Hänellä parempi tilanne eläkkeen kanssakin.

Itse katsoin eilen erään elokuvan missä kuvattiin Vietnamin sotaa ja eräiden ihmisten kohtaloa siellä. Koskettava ja surullinen elokuva. Minulle ei oikein sovi tuollaiset elokuvat, kun alan vaan pohtia omaa elämääni. Se ajatus tuli, että tavallaan minäkin olen vaan jotenkin elänyt aina eteenpäin. Joku hyvin kirjoittikin, että pyrkii elämään niin, ettei keskity huonoon. Minäkin olen tavallaan yrittänyt vaan unohtaa ikävät asiat elämääni liittyen ja mennä aina eteenpäin. Sitten samalla ymmärtää sen, että elämäni ei ole sitä mitä toivoisin ja kuitenkin kokemukseni ovat määrittäneet kaikkea ja vaikuttaneet valintoihini ja kaikkeen muuhunkin. Siihen miten näen itseni ja miten elän elämääni. Toisaalta myös taloudelliset jutut yms ovat vaikuttaneet.

Kuitenkin se on niin pysäyttävää, kun miettii kuinka elämäni ei ole sitä mitä toivoisin ja tavallaan se, että olen yrittänyt unohtaa ja se keskittyä hyvään sekä mennä eteenpäin on tavallaan kääntynyt itseään vastaan ja kuitenkin minulla on niitä asioita jotka pitäisi käsitellä. Sitten mietin sitä, että onko siitä kaikesta hyötyä. Olisiko se kaikki liikaa ja veisi minut vaan enemmän johonkin synkkiin ajatuksiin tai saisinko siltikään elämästäni enemmän oman näköistä. Samalla ymmärrän, että kirjoitan ehkä liikaa jo, mutta ajatusten purkua tämäkin. 

"Hei, sinäkö toivoit pitempää vapaata? Muistanko oikein? 

Onko kuulunut mitään?

N6t"

Minä juu. Ensi viikolla selviää, kun toimari palaa lomalta. Asiaa rajoittaa tällä hetkellä vain se, että ilmassa roikkuu yksi työhomma, jonka olen lupautunut tekemään, jos asiakas tilaa sen. On erittäin todennäköistä, että tilaakin, mutta ei mitään tietoa, milloin. Varmemmin kuitenkin taidan saada 4-5 viikon palkattoman loman kuin sitä 3 kuukauden pituista sapattivapaata. Mutta jo toi 4-5 viikkoa olisi aika kiva. 

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa kun lomaa & vapaata 1.1. alkaen on 6 päivää mutta ei oikeastaan mitään tekemistä. Jotain näennäistä laatikoiden järjestämistä, yksin ulkoilua ja yksin kaupoissa kiertelyä vaikken ees osta mitään kun en tarvii. Hitto kun ois pitäny vaan hypätä koneeseen ja lähtee etelään mut ku täältä keskisuomen pikkukentiltä ei saatana pääse ku jonnekin Grandin canarialle jossa oon käyny jo 3x joka evvk enää.

Vihjailin eräälle vanhalle tutulle et käytäs vaik syömässä tai ulkoilemassa koska hänkin on yksineläjä mut ei, ei hänestäkään ole kuulunut mitään, siis nimenomaan sanoin et hän ottaa yhteyttä jos kaipaa seuraa. Ois kiva vaikka istua jonkun kans hetki jossain kahvilassa ja rupatella, mut lojun yksin kotona sadatellen yksinäisyyttäni ja ikävääni.

Miten olisi pieni loma täällä Suomessa hotellissa? Tampere, Turku, Helsinki. Junalla pääsee ja kaikenlaista puuhaa löytyy. Museot, näyttelyt, teatterit, kasvitieteelliset puutarhat, kylpylät tai vaikka jääkiekkoa! Mikä nyt kiinnostaakin. :) Mun mielestä meillä on hienot kaupungit täällä, talvellakin. 

Kyllähän tämä tässä.

Vaikuttaako työnteko kipeänä nyt noin paljon? Mentaliteetti terveenä hautaan? Kysele tai pyydä äitiäsi kysymään tulevan eläkkeen määrä vaikka tosiaan Kelasta. Siis vaihtoehdot. Olen melko varma siitä, että "voitto" on pari euroa kuukaudessa. Kannattaako? Vuodessa ehkä 25 euro abt.

Itselläni todella pieni eläke, mutta Kela maksaa mulle lisäksi vanhuuseläkettä. Siis työeläke plus vanhuuseläke. Maksimisumma yhteensä takuueläkkeen luokkaa. 

Vai onko lainoja ym rahaa tulevaisuudessa vievää? Eläkkeellä nimittäin tulee toimeen omalla säätelyllä ihan hyvin. Asun uudessa vuokra-asunnossa pk-seudulla ja oma auto on. En polta enkä juo. Ruuat useimmiten teen itse. Vaatteita ei pahemmin tarvitse ostaa.

Ei kannata lähteä liioittelemaan. Ei tarvitse loukkaantua. Kannattaa pyytää laskelmia ja apua Kelalta. Sitä varten siellä ollaan töissä.

Ei minullakaan ihan helppoa ole ollut. Työttömänä yksinhuoltajana kahdelle lapselle 15 vuotta, mutta en jotenkaan antanut itseni lysähtää. Älä sinäkään. Vedä henkeä äläkä hyysää äitiä niin paljon.

Sinulla on oma elämäsi. Vain sinä voit sen elää ja tehdä valintoja sen suhteen. En tarkoita pahaa.

Äläkä katso noita surkuleffoja. Itsellenikin ne painuu syvälle. Kuuntele äänikirjoja tai podcasteja tai ihan Youtubesta jotain funny dogs etc. Jotain hauskaa tai kaunista.

Mä lähdin töistä aikaisin. Kävin kaupassa ja kotiin päästyäni torkahdin sohvalle. Herättyäni sohvalta mietin mikä vuorokauden aika on ja pitäisikö tästä lähteä töihin, eli stressaantuneena heräsin.

Mäpäs ostin myös Sugarbunnies -Hunajapupuset dvd collectionin vitosella. Eikös olekin ihana sarja Nuoret palstamiekkoset ainakin pitäisi tuosta 😂

Hyvää uutta vuotta! Tässä nähdään taas "ihania" uutisia alkavalle vuodelle:

https://youtube.com/shorts/_2Kvglp1mR4?si=ds-7VEGzHjcirBFM

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää, harmittaa, pöyristyttää ja vit...aa tuttuni (en ehkä häntä ystäväksi kutsuisi)  joka käyttää toisia hyväkseen aivan siekailematta, niin silmiinpistävästi ja sillä tyylillä että pitää palveluksia ja hänen "muka jeesaamista pikkujutuissa" että itsestäänselvyytenä. Hän on jo reilusti keski-iän ylittänyt mutta tuo tyyli tuntuu vain korostuvan. Hän ottaa yhteyttä vain jos tarvitsee jotain. Ja itsensä palvelemispyynnöt tulee niin automaattisesti ettei ehkä itsekään tajua että ei voi pyytää xx palvelusta koska hänellä itsellä on yhtäläinen mahdollisuus tehdä asia johon pyytää palvelusta (ei siis apua johonkin asiaan vaan ihan vaan palvelemaan häntä jotta pääsee itse helpommalla ja on mukavaa kun joku tekee kuten hän toivoo, siis käskyttää). Voin vaan kauhulla kuvitella millainen ylimielinen tyranni hän on työpaikallaan.

Ei se ole tyhmä, joka pyytää, vaan se, joka antaa. (Suom.sananlasku)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttää, harmittaa, pöyristyttää ja vit...aa tuttuni (en ehkä häntä ystäväksi kutsuisi)  joka käyttää toisia hyväkseen aivan siekailematta, niin silmiinpistävästi ja sillä tyylillä että pitää palveluksia ja hänen "muka jeesaamista pikkujutuissa" että itsestäänselvyytenä. Hän on jo reilusti keski-iän ylittänyt mutta tuo tyyli tuntuu vain korostuvan. Hän ottaa yhteyttä vain jos tarvitsee jotain. Ja itsensä palvelemispyynnöt tulee niin automaattisesti ettei ehkä itsekään tajua että ei voi pyytää xx palvelusta koska hänellä itsellä on yhtäläinen mahdollisuus tehdä asia johon pyytää palvelusta (ei siis apua johonkin asiaan vaan ihan vaan palvelemaan häntä jotta pääsee itse helpommalla ja on mukavaa kun joku tekee kuten hän toivoo, siis käskyttää). Voin vaan kauhulla kuvitella millainen ylimielinen tyranni hän on työpaikallaan.

Ei se ole tyhmä, joka pyytää, vaan se joka antaa.

Viisas sananlasku

Nuha on kauhea.Pää särkee.

Ihme angstia useilla. 

Katsoin just Mielensäpahoittajan taas kerran. Hyvin kuvattu sukupolvien kuilu ja sympaattiset henkilöt. Tarvii ruveta jossain vaiheessa pitämään itseään silmällä, kun ikää tulee.

Vierailija kirjoitti:

Ihme angstia useilla. 

Sehän olisi mukavaa jos elämäni olisi sellaista, ettei tarvisi miettiä ikäviä juttuja. 

Illalla mietin, että olenko tulossa kipeäksi, kun olen näin erilaisella tavalla väsynyt. Sitten totesin, että ne on vain nämä pitkät pyhät, intensiivistä yhdessä oloa, joku perheestä (tai kaikki) on koko ajan läsnä ja kyläilyt siihen päälle.

Kolme päivää vielä ja sitten alkaa ihana arki. Saa vähän hengitellä ja järjestellä päätä 'omaksi', nyt siellä on liikaa muiden ihmisten läsnäoloa ja tarvitsemista. Ei mitään ihmeellistä, ihan rauhallista eloa enimmäkseen, mutta kuormittavaa silti. Huomaan että näin keski-ikäistymisen jälkeen kuormitun entistä helpommin.

Minkähänlainen aamu siellä odottaa, lunta kai pitäisi sataa...