Mitä Sinulle tänään kuuluu?

"Eilen tuli kolme viikkoa siitä, kun haimme auton"  

Edelliseen korjaus. Siis viikko siitä, kun haemme auton. Pitää tämä vielä korjata. 

Vierailija kirjoitti:

Suunnittelen elämäni päättämistä kroonisen sairauden vuoksi. Elämä murskautunut, ihmissuhteet tuhoutuneet, en koskaan tulisi saamaan töitä, en koskaan voisi hankkia asuntoa, autoa, uusia vaatteita, hyvää ruokaa. Sairauteni vuoksi olen tuomittu köyhyyteen ja kurjuuteen.



Olen tästä syystä päättänyt, että lopetan itseni joko typpikaasulla tai ottamalla massiivisen yliannostuksen lääkkeitä niin, että joko kuolen myrkytykseen tai tukehtumalla omaan oksennukseeni tiedottomana.

Onpa rankka kirjoitus. Kaikki myötätunto ja sympatia sinne. Toivon toki, ettei tuo olisi totta noin toivoton tulevaisuuden näkymä. Päättäjien pitäisi tosiaankin osata mennä sellaisten ihmisten nahkoihin, keiden asioista he siellä nyt päätöksiään tekee. Vihaksi pistää, että köyhyys ja kuolema olisi ainut vaihtoehto.

Askartelua, keppijumppaa ja kauraomenapaistosta. Sadepäivän ilot.

Vierailija kirjoitti:

Suunnittelen elämäni päättämistä kroonisen sairauden vuoksi. Elämä murskautunut, ihmissuhteet tuhoutuneet, en koskaan tulisi saamaan töitä, en koskaan voisi hankkia asuntoa, autoa, uusia vaatteita, hyvää ruokaa. Sairauteni vuoksi olen tuomittu köyhyyteen ja kurjuuteen.



Olen tästä syystä päättänyt, että lopetan itseni joko typpikaasulla tai ottamalla massiivisen yliannostuksen lääkkeitä niin, että joko kuolen myrkytykseen tai tukehtumalla omaan oksennukseeni tiedottomana.

Maailmassa on paljon kärsimystä ja epäoikeudenmukaisuutta. Siksi joskus voi tuntua toivottomalta. Kun se tunne tulee, ei kannata tehdä mitään päätöksiä, vaan antaa sen tulla ja mennä. 

Joskus on hyvä tehdä jotain konkreettista, kun ahdistaa. Se voi olla kävelylenkki tai että keittää kupin kahvia. Mikä vaan, mikä vie ajatukset muualle.

Elämässä on aina myös hyviä asioita, vaikka niitä ei huomaa. Mitä jos hakisit SPR:n ystäväpalvelusta ystävää? Onko sairautesi sellainen, että on potilasjärjestö? Niitä voit etsiä netistä. Mielenterveyden keskusliitolla on puhelinpalveluita, joista voit saada kuuntelijan ja myös vertaistukiryhmiä netissä. Hakeudu jonkin avun piiriin. Toisten tuki helpottaa ja elämäsi voi näyttää valoisammalta. Et ole yksin.

Kävelin pitkän lenkin. Sateen jälkeen tuoksui raikkaalta. 

Ostin päivällä tarpeet purjo-parsapiirasta varten, mutta sen valmistus jäi, kun aloin lueskelemaan. Teinkin sitten vain lämpimiä voileipiä, ihan hyviä nekin. Kauppoihin on taas ilmestynyt Lombardian leipä, se on tuttu nuoruusvuosilta.

Tänään näin taas hevosia. Tulivat laitumelta katsomaan. Eräs niistä todella hieno mustan värinen. Välillä mietin, että olisi niin kiva vielä harrastaa jotain niihin liittyvää, kun muuten en hevosia elämääni saa. En omia enkä sukulaisten yms hevosia. Näin pitäisi ratsastus taas jossain aloittaa. Taukoa on tullut jo yli 10 vuotta. En tiedä mitä enää osaisin. 

Kävelin kaksi pidempiä lenkkiä ja lähes koko päivän olin ulkona. Päivällä oli täällä aurinkoista ja lämmintä. Illalla ehdin ennen sadetta lenkin. Sitten olikin jo syksyinen sää ja alkoi ukkostaa ja tuli rankkasade. Ei täällä paljon rakettien ääntä kuulu. Hiljaista ja pimeää on. Esimakua jo talvesta. Ihan hyvä päivä on ollut. Olen ollut melko hyvällä mielellä. Jokin haikeus välillä on ja kaipaan jotain uutta elämääni. Tunnistan aina hyvin sen joku kirjoittaa näistä asiosta. Monesti samat ajatukset. Urheilua katson vielä ja muuten rauhallista iltaa vietän. 

Vierailija kirjoitti:

Suunnittelen elämäni päättämistä kroonisen sairauden vuoksi. Elämä murskautunut, ihmissuhteet tuhoutuneet, en koskaan tulisi saamaan töitä, en koskaan voisi hankkia asuntoa, autoa, uusia vaatteita, hyvää ruokaa. Sairauteni vuoksi olen tuomittu köyhyyteen ja kurjuuteen.



Olen tästä syystä päättänyt, että lopetan itseni joko typpikaasulla tai ottamalla massiivisen yliannostuksen lääkkeitä niin, että joko kuolen myrkytykseen tai tukehtumalla omaan oksennukseeni tiedottomana.

 

Hyvää matkaa sinulle valoon <3

Nähdään toisella puolella iloisemmissa merkeissä! 

Oli kaatosade iltapäivällä, sitten kaveri kutsui kahville, käväisin kahvilla , sitten kauppaan kun ostin äiskälle viikon maidot, leivät, makkarat ,välipalat, hän on kohta 90v ja pääruoat tulee palveluna ja kotipalvelu hoitaa terv asiat. Ihan mukavasti meni.

Toivottavasti olet päässyt pois maanpäällisestä helvetistä. Omat suunnitelmat samat. En kestä tätä turhanpäiväisyyttä. En kestä tätä pelkkää kynsien syömistä. Mihinkään ei riitä raha. En käy missään. Toivon vaan kuolemaa..Vuoden olen ollut työkyvyttömänä eläkkeellä. Siitä alkoi viimeinen alamäki. Elämässä ei ole m i t ä ä n. Tarkoitan sitä. Ei yhtään mitään eikä ketään. Pelkkää tyhjyyttä. Päässä ei yhtään ajatusta tai mielipidettä. Apaattisena saatan jonain päivänä kävellä ulos katsomaan ihmisiä. Mitä sitten? Takaisin kotiin. Sänkyyn selälleen.  Kuuntelen ulkoa ääniä. Käyn katsomassa ovisilmästä jos joku liikkuu rappukäytävässä. Siinä se elämäni. Ei ole varaa kahviin. Ei mihinkään. Te jotka toivotte pääsevänsä eläkkeelle - tätä se on. Seinään tuijottamista. 

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti olet päässyt pois maanpäällisestä helvetistä. Omat suunnitelmat samat. En kestä tätä turhanpäiväisyyttä. En kestä tätä pelkkää kynsien syömistä. Mihinkään ei riitä raha. En käy missään. Toivon vaan kuolemaa..Vuoden olen ollut työkyvyttömänä eläkkeellä. Siitä alkoi viimeinen alamäki. Elämässä ei ole m i t ä ä n. Tarkoitan sitä. Ei yhtään mitään eikä ketään. Pelkkää tyhjyyttä. Päässä ei yhtään ajatusta tai mielipidettä. Apaattisena saatan jonain päivänä kävellä ulos katsomaan ihmisiä. Mitä sitten? Takaisin kotiin. Sänkyyn selälleen.  Kuuntelen ulkoa ääniä. Käyn katsomassa ovisilmästä jos joku liikkuu rappukäytävässä. Siinä se elämäni. Ei ole varaa kahviin. Ei mihinkään. Te jotka toivotte pääsevänsä eläkkeelle - tätä se on. Seinään tuijottamista. 

Voisitko osallistua erilaisiin ilmaistapahtumiin. Niitä on vaikka kirjastoissa. Monet kaupungit ja seurakunnat järjestävät konsertteja, luentoja jne. Kuulutko eläkeläisjärjestöön? Heillä on edullisia harrastuksia ja retkiä, joissa pääset toisten mukaan.

Minä toivon sydämestäni, että eutanasia laillistetaan pian. Kuten tälläkin palstalla huomaa, ihmisarvoisen kuoleman toive on inhimillistä. 

Minäkin olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja synnynnäisen sairauden takia pienimmällä mahdollisella eli takuueläkkeellä. Elämä on kyllä haastavaa, mutta olen hakenut ja ottanut vastaan kaiken tuen ja avun, mitä olen voinut saada ammattilaisilta ja vertaistuesta. Voimavarojen mukaan teen asioita, jotka tuovat hyvinvointia ja mielekkyyttä elämään. Paljon voi tehdä ilmaiseksi tai pikku rahalla: tavata kanssaihmisiä, liikuntaa, lukemista, kulttuuria, opiskella asioita omaksi ilokseen, osallistua harrastusryhmiin tai yhdistystoimintaan jne.

Festarit koettu. Tuli tavattua festareilla tutuksi tulleita kavereita. Myös tapasin viime festareilla tyypin jonka kanssa tuli juteltua. Ehkä uusi kaveri?

Elämässä tulee paljon vastoinkäymisiä, mutta välillä voi elämä yllättää positiivisesti. Kannattaa antaa elämälle mahdollisuus. On täällä paljon hyvääkin.

Sadepäivä, joten sain leivottua sen suunnittelemani  purjo-parsa-piirakan. Siitä tuli niin hyvää, että söin puolikkaan samantien. 

Se on ihan yksinkertainen. Piirakkapohjaan tulee perinteinen margariini+jauhot+tilkka vettä. Taputellaan pyöreään vuokaan ja pistellään haarukalla reikiä. Paistetaan n. 5 min. 

Täytteeseen 1 purjo, keitettyä parsaa, porkkana raastettuna. Mausteeksi valkosipulinen yrttimauste ja päälle 2 dl kermaa ja pussi grano padano -juustoraastetta. 

Naurettavan simppeli ohje, joten onnistuu multakin. Kaloreita tuhat ja sata, mutta syksyisin on lupa herkutella. Juomana kirpeää omenamehua. 

Aion tehdä pian uudelleen, kun tuttu tulee kylään.

Vierailija kirjoitti:

Minä toivon sydämestäni, että eutanasia laillistetaan pian. Kuten tälläkin palstalla huomaa, ihmisarvoisen kuoleman toive on inhimillistä. 

Eutanasia on vähän kimurantti juttu.

On olemassa omaisia, jotka mielellään vapautuisivat hankalasti hoidettavasta iäkkäästä sukulaisesta, osa havittelee perintöäkin.

Myös terveydenhuoltoon voi vakiintua käytäntö, jossa vaikeasti hoidettava ja parantumattomasti sairas, josta aiheutuu suuria kuluja yhteiskunnalle, saakin vikkelästi eutanasialähetteen.

Se on se vaatimustaso nykypäivänä kovin korkea. Instasta ja pinterestistä katsotaan elämän malli, jos sitä ei saa, niin se on eutanasia mulle tänne heti.

Ankeuttajat lentelee ja kuolinkellot soi. Itsekäs maailma. Mutku mä haluun.

Ei siinnä itsarissa mitään lääköreitä tarvita, senkun ostat riittävän pätkän köyttä.

Ei ole mitään toista puolta. On vain ruumis, joka ajan mittaan häviää. 

Kamalaa. Odotin innolla monta vuotta että pääsen muuttamaan tuppukylästä kaupunkiin, mutta tietysti samalla alalla aloittaa inhokkipoika. Tänään huomasin jo että musta ollaan keretty puhua pahaa ko. henkilön suunnilta ja tätä itku kurkussa kirjoittaessa mietin että milloin keskeytän opinnot, ensi kuussa?

Pakko mennä lenkille selvittämään ajatuksia. 

Dion Holy DIver kuuluu tänään kaijuttimista.

Elokuussa täytin työssäoloehdon ja nyt on 400 päivää täyttä ansiosidonnaista edessä vanhoilla ehdoilla. Seuraava määräaikaisuus alkaakin sopivasti huhtikuussa, mukavasti saan nukkua kunnon talviunet erämökilläni niin kuin karhu.