Lue keskustelun säännöt.
Mitä Sinulle tänään kuuluu?
Kommentit (24139)
Kirjoitan itse viestiin 4219, että kävin omenoita hakemassa tuolta hylätyn talon vierestä. Toivon, ettei kukaan nyt pidä itseäni varkaana, kun oikeasti katson hyvin tarkkaan miten toimin. Nytkin otin vaan niitä jäljellä jääneitä ja maasta pääosin keräsin pudonneita. Itseä ehkä harmittaa eniten se jos menee omenat yms hukkaan, kun joillakin olisi niille käyttöä niin paljon. Muuten tiedän kyllä itsekin sen, ettei toisten omaisuutta saa käyttää. Eri asia on esim naapurini joka sanoi, että omenoita saa poimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen suunnitellut kappareissua seitsemän tuntia. Ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitan itse viestiin 4219, että kävin omenoita hakemassa tuolta hylätyn talon vierestä. Toivon, ettei kukaan nyt pidä itseäni varkaana, kun oikeasti katson hyvin tarkkaan miten toimin. Nytkin otin vaan niitä jäljellä jääneitä ja maasta pääosin keräsin pudonneita. Itseä ehkä harmittaa eniten se jos menee omenat yms hukkaan, kun joillakin olisi niille käyttöä niin paljon. Muuten tiedän kyllä itsekin sen, ettei toisten omaisuutta saa käyttää. Eri asia on esim naapurini joka sanoi, että omenoita saa poimia.
Ei auta selitykset, tehty mikä tehty, olemme elättäneet kyytä povellamme. 😂🍎🍏 vitsi-vitsi.
Omenavarkaissa käynti oli lasten suuri hupi, kun olin pieni. Kiinnijäämisestä sai yleensä pussillisen omenoita mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitan itse viestiin 4219, että kävin omenoita hakemassa tuolta hylätyn talon vierestä. Toivon, ettei kukaan nyt pidä itseäni varkaana, kun oikeasti katson hyvin tarkkaan miten toimin. Nytkin otin vaan niitä jäljellä jääneitä ja maasta pääosin keräsin pudonneita. Itseä ehkä harmittaa eniten se jos menee omenat yms hukkaan, kun joillakin olisi niille käyttöä niin paljon. Muuten tiedän kyllä itsekin sen, ettei toisten omaisuutta saa käyttää. Eri asia on esim naapurini joka sanoi, että omenoita saa poimia.
Ymmärrän. Enkä varsinaisesti viestissäni toru. Tuli vain ikäviä mieleen. Kun niitä omenapuita pihalla on aina ollut, olen niitä mahdollisuuksien mukaan ihmisille vienyt ja jättänyt paikkoihin joista niitä voi noutaa. Jos joku muutaman varastaa, niin varastakoot, tiedän itsekin, että se varastettu omena maistuu mehukkaimmalle.
Sellainen keksikin taisi aikoinaan olla kuin omenavarkaan onnenkeksi? Maistui omenalle ja kanelille? Keksissä oli nelilehtinen apila kuviona.🍀
Ei varsinaisesti kuulu hyvää. Huomenna pitäisi käydä ostoksilla. Ostaa maalia, hiomakone, lakkaa, sähkövatkain.. Kaikkea! Pesukone taitaa nyt sitten mennä myöhemmäksi. Oli tarkoitus ostaa sekin ennen syyskuuta.. ;(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänään onkin ollut oikea supermummoilupäivä, vapaapäivän ratoksi. Aamupäivällä hoidossani oli muutamia tunteja nuorin lapsenlapsi, jonka kanssa touhuttiin kaikenlaista. Kovaa kyytiä mennä viipotti ja mummia veti perässä joka paikkaan. Niin paljon nähtävää ja koettavaa. Viinimarjoja muun muassa maisteltiin suoraan pensaasta, niitä loppuja, joita keräämisen jäljiltä oli pensaisiin jäänyt. Ja iltapäivällä sitten ansaittujen päikkäreideni jälkeen hain vanhimmat lapsenlapseni viikonloppukylään. Uimaan vielä uskaltautuivat, hrrrr. Itse en käynyt, kun lasten toiveesta piipahdettiin yleisellä uimarannalla eikä siis ollut saunaa vieressä.
Viikonloppu meneekin näissä merkeissä. Tosin mökille ajetaan huomenna. Saas nähdä, uskallanko itse vielä pulahtaa.
Alkaa jo syksyiseltä vaikuttaa kelien puolesta. Toisaalta ihan mukava, että on virkistävä tuuli eikä liian kuuma. Mutta kunhan lehdet tippuvat, niin se on ankeaa. Vielä nautin kuitenkin näistä keleistä ja näistä ihanista läheisistä. Paljon on aihetta hymyyn.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
50+ Mummeli
Kiitoksia hyvää, juostaan pois...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei enää ikinä pakastepizzoja!
Söin yhden tänä iltaja ja oksensin sen. En todellakaan ostanut sitä pizzaa, että voisin pahoin. En todellakaan saanut rahoilleni vastinetta. Hirveää oloa kuuluu.
Vatsatautia on liikkeellä. Heti, kun koulut alkoivat, rantautui meille. Paranemisia!
Kiva päivä tulossa tänään. Nautin syksyisestä säästä, ja mukavaa tekemistäkin tiedossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkusen krapulaa pukkaa mutta onneksi on lonkeroita jäljellä. Venetsialaisia vietetään mökillä koko viikonloppu🥂
Huomenta!
Mieheni lähti aikaisin aamulla hakemaan meille koiranpentua; mukavia hetkiä luvassa pennun kanssa.
En minäkään osannut enää nukkua, nousin ylös ja tekaisin kaksi pellillistä omenapiirakkaa, kun noita omenia nyt on. Onpahan sitten pakastimessa mitä ottaa kahvileiväksi.
Joo, kyllä tutulta kuulostaa lapsena omenavarkaissa käynti ja tunnustan käyneeni aikuisenakin yhden autiotalon pihasta hakemassa omenia, kirpakoita, piirakkaan sopivia.
Mukavaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miettii, mitä ja miten voisi lopettaa näkemänsä/ tietämänsä lähisuhde väkivallan sukupiirissään...
En saa puuttua, ettei menis pahemmaksi kuulema.
Kohde odottaa, että kiusaaja väsyttäisi itsensä. Työtön mielenterveystyyppi, ei muuta kuin aikaa pommittaa kilttiä ymmärtäjää, joka auttanut tätä ongelmaperhettä jo vuosia, koska lähisukua :(
Olen varoitellut häntä olemasta liikaa saatavilla, mut halunnut tukea ja auttaa mm. taloudellisesti +10 000e pumpannut heille maksellut velkojaan.
Oletko itse kokenut lähisuhde väkivaltaa tai parisuhde, koulu- tai työpaikkakiusaamista?
Valvoin koko hienon viime yön. 😊
Menen nyt nukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valvoin koko hienon viime yön. 😊
Menen nyt nukkumaan.
Oho, miten jaksoit vai oliko seuraa?
Vierailija kirjoitti:
Suunnittelen elämäni päättämistä kroonisen sairauden vuoksi. Elämä murskautunut, ihmissuhteet tuhoutuneet, en koskaan tulisi saamaan töitä, en koskaan voisi hankkia asuntoa, autoa, uusia vaatteita, hyvää ruokaa. Sairauteni vuoksi olen tuomittu köyhyyteen ja kurjuuteen.
Olen tästä syystä päättänyt, että lopetan itseni joko typpikaasulla tai ottamalla massiivisen yliannostuksen lääkkeitä niin, että joko kuolen myrkytykseen tai tukehtumalla omaan oksennukseeni tiedottomana.
Hae apua!
Vierailija kirjoitti:
Suunnittelen elämäni päättämistä kroonisen sairauden vuoksi. Elämä murskautunut, ihmissuhteet tuhoutuneet, en koskaan tulisi saamaan töitä, en koskaan voisi hankkia asuntoa, autoa, uusia vaatteita, hyvää ruokaa. Sairauteni vuoksi olen tuomittu köyhyyteen ja kurjuuteen.
Olen tästä syystä päättänyt, että lopetan itseni joko typpikaasulla tai ottamalla massiivisen yliannostuksen lääkkeitä niin, että joko kuolen myrkytykseen tai tukehtumalla omaan oksennukseeni tiedottomana.
No. Kunnioitan toki päätöstäsi, jokainen kai omasta elämästään päättää. Onko sairautesi etenevä vai vakaa? Miten läheisesi, sukusi suhtautuvat sinuun ja sairauteesi? Onko ystäviä?
Kerron tarinan: Olin terveyskeskuksessa. Viereeni istahti vanhempi rouva. Juttelimme säästä, puutarhasta, jotain ihan yleistä. Viimein sanoi tuo: Tämä oli sitten viimeinen lääkäri, mitään ei ole tehtävissä. Istuimme hetken hiljaa. Kysyin, onko hänellä lapsia? Sanoi olevan, kaikesta on lasten kanssa sovittu. Hautajaiset on suunniteltu, omaisuus setvitty. Istuttiin taas tovi hiljaa... Lähtiessäni rouva sanoi: Nähdään, ja hymyili kauniisti.
Minua itketti. Olin etuoikeutettu keskustelusta.
Jokaisella on tehtävä täällä maanpäällä, jokaisella on surunsa, ilonsa, aikansa...
Voi hyvin, voimia🌹
N63
Vierailija kirjoitti:
Olen suunnitellut kappareissua seitsemän tuntia. Ei muuta.
Join 1,5 litraa Pepsi Max'a, söin perunalastuja ja otin lääkkeet siihen päälle. Olen tullut siihen lopputulokseen että lauantai on kaikista pahin ja vaikein päivä viikosta itselleni, enkä ole siihen keksinyt mitään toimivaa ratkaisua jotta se olennaisesti helpottuisi. Kokeilen nyt siis limua ja sipsejä (ja sama ens lauantainakin ja seuraavanakin) koska muuta vaihtoehtoa en näe mahdollisena. Harmaa taivas ei auta masennuksen ja toivottomuuden tunteiden suhteen.
Kohta tv päälle, ja vajaan 12 tunnin kuluttua nukkumaan. Ehkäpä ensi yö tarjoaa miellyttävämmät unet kuin viime yö, joka ei tarjonnut muuta kuin unimaisen (lupauksia herättävän mutta valheellisen ja tuskallisen) viittauksen teini-iän ensimmäiseen ihastukseen, joka avasi polun nykyiseen epävakaaseen elämäntilaani. Olen, ja tulen aina olemaan, ns maanantaikappale.
Tässä muutama rivi kappaleesta - googlettakaa jos haluatte tietää orkesterin ja kappaleen nimen, jostakin syystä en nyt jaksa niitä tässä naputella. Tuovat aina mieleen tuon tytön.. no joo. "Life has been unfaithful and it all promised so so much, I am a relic, I am just a petrified cry..." - ja tässä sitten toinen sitaatti toiseltä orkesterilta vähän myöhemmältä iältä, muistuttaen omasta epäonnistumisestani elämän suhteen. Yritä nyt tässä sitten pysyä kärryillä tai perässä, yhteiskunnan ja ihmisten ja maailman suhteen.
This one goes out to the one I love
This one goes out to the one I've left behind
Fire, fire
"Kerron tarinan: Olin terveyskeskuksessa. Viereeni istahti vanhempi rouva. Juttelimme säästä, puutarhasta, jotain ihan yleistä. Viimein sanoi tuo: Tämä oli sitten viimeinen lääkäri, mitään ei ole tehtävissä. Istuimme hetken hiljaa. Kysyin, onko hänellä lapsia? Sanoi olevan, kaikesta on lasten kanssa sovittu. Hautajaiset on suunniteltu, omaisuus setvitty. Istuttiin taas tovi hiljaa... Lähtiessäni rouva sanoi: Nähdään, ja hymyili kauniisti."
Sivusta tähän. Minäkin muistin, että olet jo kirjoittanut tämän joskus ketjuun ja olen sen lukenut. Jää tälläiset kokemukset mieleen.
Jos mietin elämääni niin eihän itselläkään ole monikaan asia mennyt niin kuin olisin toivonut. Tämä ihmisiin, elämäntilanteeseen, töissä oloon, opiskeluihin yms liittyen. Parisuhteesta puhumattakaan. Olin nuoruudessa ihastunut moniin. Eräällä leirillä yhteen poikaan jolle en uskaltanut oikein edes puhua mitään ja emme enää leirin jälkeen koskaan nähneet. Katselin, kun hän lähti bussilla sieltä leiripaikasta ja itse jouduin toiseen bussiin. Toinen ihastuksen kohde oli minua vanhempi. Alussa ihan ok minua kohtaan ja myöhemmin sai eräiden epäonnisten tapahtumien jälkeen tietää ja alkoi minua ikävästi joissakin tilanteissa kohtelemaan. Ehkä ymmärrettävää, mutta ikävää, kun ajattelin hänestä ennen niin hyvää. Kolmas ihastuksen kohde kuoli hyvin nuorena onnettomuudessa. Todella surullinen asia. Neljäs oli taas lukiossa niitä suosittuja ja minä siellä asteikon alaosassa. Ehkä hän jotenkin piti minusta tai oli vaan kohtelias, mutta en olisi ikinä voinut lähestyä häntä silloin. Viimeinen josta kiinnostuin oli jo varattu.
Toisaalta typerää edes kirjoittaa tästä kaikesta, kun moni minua nuorempi on jo seurustellut. Itse en tiedä pääsenkö siihen pisteeseen koskaan. Tuli tämä kaikki mieleen, kun luin tuon yhden viestin. Samalla itsekin elän vähän kuin muistoissani, kun elämäni on melko tyhjää kuitenkin. Näin muistelen kaikkea mennyttä. Jotenkin kaipaan toisten seuraa välillä paljon. Sen takia kai kirjoitan tännekin liikaakin.
Joskus mietin, että miten tulevaisuudessa pärjään. Nyt kuitenkin aina jotenkin eteenpäin menen. Ajattelin tänään hakea taas opiskelemaan. Jokin pakko kai itselleni, kun kuitenkin aikaa on ja olisi kiva saada jotain ns järkevää tekemistä. Jotain missä käyttää päätään. Tuntuu, että hukkaan vaan aikaa ja mikään ei muutu.
Eilen tuli kolme viikkoa siitä, kun haimme auton. On toiminut hyvin ja samalla on niin tuttu, kun muistuttaa vanhaa autoamme. Se tuo taas esim koirani mieleeni ja reissut sen kanssa. Muuten tänään taas hyvin tavallinen päivä. Tein ruokaa ja kävelylle menen. Piti aamulla lähteä puutarhamyymälään, mutta en jaksanutkaan. Katsotaan sitten myöhemmin ensi viikolla. Jotenkin minun pitää aina aamuisin tehdä nämä ostosreissut. Tykkään siitä, että on eri paikoissa rauhallisempaa ja vähemmän ihmisiä. Näin pystyn paremmin esim keskittymään siihen mitä ostan. Toisaalta onhan tämäkin vähän hassua.
Venetsialaisia en vietä sen kummemmin. Ei olisi edes porukkaa siihen ja toisaalta se on ok. Koirani kanssa aina lähdimme pois, kun raketteja ammuttiin. Ei kestänyt enää yhtään niitä ääniä, kun kerran pelästyi kunnolla. Kirjoitan taas paljon, mutta jokin vaihe on, että olisi mukavaa puhua muiden kanssa. Ehkä joskus vielä mietin (hetkittäin nytkin), että kirjoitan jo aivan liikaa ja tylsästi.
Saosin - Voices cover by the New Low
(Rip Garrett)
Ketju on lukittu.
Ei tuntunut hyvälle, kun ulkopuoliset kävivät varastelemassa tontiltamme kaikkea. Talo oli tuhoutunut tulipalossa ja sen jälkeen omaisemme pihasta tuli kuin jotain yhteistä omaisuutta. Omaisemme myös kuoli siinnä tulipalossa. Eräskin kysyi minulta, voiko hän hakea omenoita sieltä omin päin. Sanoin etten voi sellaisia lupia antaa, kun en yksin sitä tonttia omista, joka palosta jäi. Muutenkin ihmiset olivat kuin hyeenat, joku yritti saada maat pilkkahintaan. Ja joku oli varastanut ladosta tavaroita. Naapureiden kakarat leikkivät jäljelle jäänessä sokkelissa, vaikka oli vaarallinen paikka leikkiä, mitään kuria ei niihin saanut. Oli pakko lopulta sanoa pahasti. Olipa joku käynyt paskallakin mustaherukka pensaan vieressä. Kyllä ihmisten rumuus ja kylmyys tuli tuolloin todettua.
Tuli tämäkin mieleen, kun omena-aika on taas käsillä. Tuo paikka myytiin kauan sitten. Paljon lapsuusmuistoja siitäkin paikasta. Kesäisin tuo paikka muistuu mieleen. Paahteiset rinteet metsämansikoineen ja kurjenkelloineen.