Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Haudalla käyty. Samettikukat viety. Joku oli käynytkin jo, kauniit kukat laittanut, kiitos hänelle kuka onkin. 

Muistutus: Vaikka haudalla ei olisikaan yhtään kukkaa, niin se ei tarkoita että vainajien elämät olisi unohdettu. Ne ovat sitten vasta painuneet unholaan, kun ei ole enää meitäkään täällä maailmassa muistamassa heitä.

Muistamme heitä kesken päivän, kesken levon, kesken kaiken. Jonakin hetkenä emme muista, ja sitten taas havahdumme muistamaan.

Jokaisella on vain yksi äiti ja yksi isä. Joten kun he ovat poissa, orpouden tunne on ainoa laatuaan.

Sataa. Sopiva päivä siivota, siivoamme kunnolla tosi harvoin, mutta imuroimme viikottain. Ruokana keitetyt perunat ja palapaistikastike, nam 😋 Eilen pesimme kesän ensimmäisen maton, vielä 6 kertaa pitäis mennä mattorannalle. Plussaa on kun siellä on aina niin mukava tunnelma. Eikä käy työstä kun meitä on 2 pesijää. Hyvää päivää kaikille lukijoille 🌸🍓

Huh. Kävin mustikassa, hirmuinen hiki, kun kävelin reippaasti ylämäkiä. Paarmoja yäk, joku oli jo nähnyt hirvikärpäsiä yäk yäk. Pari desiä sain saalista, vettä kaipaavat. Osa oli isojakin, osa vielä raakoja...

Tulis kuula ja tappaas.

Ihan ok. Sain puutarhasta ison ämpärillisen kirsikoita. Ne pitäis perata, mut on vähän helpompaa, kuin pelastaa niitä hämppejä ämpärin pohjalta onneksi.

Mä en nyt oikein tiedä miten tähänkin asiaan pitäisi suhtautua. Huomasin, että oli muutkin käyneet kuin nelijalkaiset kirsikoita noukkimassa. Kauriithan käyvät nukkumassa kirsikkapuiden alla, mutta nyt huomasin kaksijalkaisten tehneen polun heinikkoon  tontillemme ja tyhjentäneet salaa puistamme marjoja. No, rikoksena mikään muu kuin näpistys, mutta mun mielestä törkeää käytöstä. Naapurin puolelta tuo polku näytti johtavan. Kasasin risuja rajalle tuon heinikkoon tehdyn polun alkupäähän. Näkivätpä nyt että huomattu on. Oikeastaan myös huvittavaakin ja jotenkin koomista. Ainoa surullinen asia on, että opetetaan lapsetkin käymään varkaissa ja käyttäytymään röyhkeästi. No tämä avautuminen vähän helpotti mieltäni ,tosin huvittuneenakin :D

Ukkosta en näytä tänäänkän saavan, sadetta ehkä kasvimaalle.

Kerroin eräälle ihmiselle että muuttoni kaupunkiin on tosi vaikea toteuttaa, muun muassa sen takia kun on kaksi lemmikkiä ja niiden suhteen pitäisi toimia oikein. Maalaiskissat todennäköisesti kokisivat elämänsä järkytyksen, kun eivät pääsisi enää koskaan ulos. Pitäisi joko 1) löytää niille seniorivuosiksi uusi maalaiskoti, tai 2) viedä ne piikille. Jälkimmäinen tuntuisi aivan hirveältä, koska ovat terveitä ja varsinkin kesällä aktiivisia pihakissoja. Se ihminen sanoi seuraavaksi, ikään kuin ehdotuksena:

- Niin eihän niitä sinne talollekaan sitten voi vain jättää...?

Siis talolle, joka jää autioksi.

Voi armias Luoja, auta minua ymmärtämään kaikenlaisia ihmisiä.

Koira söi jotain huonoa, varmaan ulkona, kun haukkoo kaikkea. Vatsa sillä eilen llalla sekaisin, ripulia ja allapäin, kirsu kuiva. Yöllä nukuin huonosti, heräilin ja mietin sen tilannetta. Luin netistä koirien terveysongelmista. Jos syö terävän luun, voi ensiavuksi syöttää tankoparsaa, se kietoo luun ja auttaa sitä poistumaan.

Aamulla oli virkeämpi. Päivällä ei enää mitään poikkeavaa, meno entiseen malliin. Mikä helpotus! 

Tänään ollut kotipäivä, en ole mitään järkevää tehnyt, ollut puhelimessa, netissä ja kattonu tv. 

Mä oon kipeenä nyt. Ihan helkutin kova huimaus ja lähes koko päivän oon vain nukkunut. Hirveä hikoilu nyt. Mun isäkin aamulla lesoili, kun aamulla kävi kalassa ja koiran kanssa lenkillä ja mä vaan vedän sikeitä. 

Eipä mun isä montaa metriä mennyt veneellä, kun kala nappasi samantein. Sai laskettua ensimmäisen vaapun veteen ja aika ison hauen sai ennen kuin kerkesi laskea toista vaappua. Isänikin harmittelee, kun ei pääse kunnolla kalaan, kun kalaa tarttuu liian helposti. Liian hyvät vaaput isälläni on. Eikä tässä kirjoittelussani ole mitään liioittelua. Useasti on käynyt näin, kun oon ollut isäni kanssa kalassa aikaisempina vuosina.

Kaikki kalat mitä isäni on kalastanut viime aikoina ovat aika isoja ja ajatella, että sellaisia uiskentelee allani, kun uin. Siinä meidän laiturin vieressäkin majailee iso hauki, että sen voisi nostaa haavilla siitä, mutta antaa sen elää siinä. Mä oon joskus nähnyt ravunkin laiturin vieressä. Karmii ajatus, että mä astuisin ravun päälle, jos astuisin pohjaan. Onhan siellä pohjalla monia muitakin eläviä olentoja.

Oloni on parantunut tähän hetkeen ja olisi nukkumaanmenon aika. Vaikea mun tässä nukkua, kun oon nukkunut läpi päivän.

Eipä mua pelota uidessani kalat. Kalathan pelkää ihmisiä. Eilen pelotti, kun en tiennyt mikä elukka siellä laiturin alla on. Epätietoisuus on pelottavaa.

En tiedä sairastuinko liiallisen uimisen takia vai sainko saman mikä äidilläni oli viime mökkireissulla.

M31

Eilen kävin taas katsomassa hevosia. Tulivat tällä kertaa katsomaan. Välillä lähtivät pois ja sitten palasivat takaisin. Siinä menikin sitten aikaa, kun silitin niitä jokaista pitkään. Joskus vielä suren hieman, kun osa lähtee kesän jälkeen muualle. Ehkäkä joku niistä tunnistaa minut jo, kun olen paljon niitä silittänyt. Liian harvoin vaan käyn tuolla päin, kun tulee matkaa sinne. Sitä hieman ihmettelen ja suren, että miksi noilla hevosilla ei mitään ns hyönteisloimea tai edes ns kärpäspantaa (laitetaan tiimiin hs siinä hapsut) suojaksi paarmoilta. On varsinkin tummalle hevosella kärsimystä, kun satoja paarmoja kimpussa. Tai sitten pitäisi sitä hyönteiskarkotetta edes suihkuttaa, kun niitäkin saa ihan luonnollisia öljyä yms sisältäviä hevosille tarkoitettuja tuotteita. Tiedän vaan ettei niillä ollut edes tuollaista ainetta turkissaan, kun käsiini ei mitään hajua jäänyt. Pitkästi tästä , mutta hieman ihmettelen tätä, kun voisi helpottaa niiden oloa.

Olen kävellyt hyvin paljon eilen ja tänään. Vähän väsytkin olo jo on. Paarma puri eilen  nilkkaani, kun istuin pihassa. Tänään puri toinen polven seudulle. Nilkka turposi kokonaan  ja tänään polvi. En näköjään  enää kestä niiden puremia yhteen. Polvikin kuumottaa. Kortisonivoidetta laitoin. Huomenna kauppaan. Muuten hyvin tavallista ollut. 

Kiitos muille kivoista viesteistä myös. Kirsikoista tuli mieleen, että ne ovat herkkuani. Ehkä joskus omia puita. Onhan se myös ikävää jos varkaissa käydään. Ymmärrän sen. Ei ole kiva ajatus tuo. 

Juon aamukahvia ja lähden sitten asioille kaupungille

Vähän väsyttää, otin eilen illalla lihasrelaksantin pitkästä aikaa niskakipuun. Auttoi kyllä ja nukahdinkin sohvalle, mies herätteli että siirtyisin sänkyyn nukkumaan. Onneksi on viikonloppu niin saa hetkeksi taas rentoutua :) 

Vierailija kirjoitti:

Tänään ollut kotipäivä, en ole mitään järkevää tehnyt, ollut puhelimessa, netissä ja kattonu tv. 

Ei kai sitä tarvi tehdä mitään, jos ei tunnu siltä. On hyvä suoda itselleen välillä tekemätön päivä. Itse tykkäisin puhelimessa puhua, mutta kukaan ei oikein soittele. Paitsi kaiken maailman myyjät, jotka tekopirteänä esittävät, että hyviä uutisia: kattotiiliä edulliseen kymmenentuhannen euron hintaan. Äskenkin yritti soittaa joku kyseinen,mutta puhelimeen tuli ilmoitus, että epäillään häiriösoittajaksi.

Komiat-bändi, mitä mieltä ootte? On kuulema tosi suosittu nykyään... olisko biisi 'Ja minähän vien' heidän, se on ainakin tarttuva

Vierailija kirjoitti:

Komiat-bändi, mitä mieltä ootte? On kuulema tosi suosittu nykyään... olisko biisi 'Ja minähän vien' heidän, se on ainakin tarttuva

Tulee mieleen lavatanssit heidän musiikista.

Itse en ole edes kuullut tuosta yhtyeestä aikaisemmin.

Parane pian M31! 

Samaa paskaa kuin oli eilenkin ja tulee olemaan aina kuolemaan asti.

Vierailija kirjoitti:

"Samaa paskaa kuin oli eilenkin ja tulee olemaan aina kuolemaan asti."

Pitäisiköhän sinun mennä terapiaan? Voisit pohtia tuota toivotonta mielialaasi, josko sille voisi jotain tehdä?

Minulla oli tänään myös huono päivä. Kävin kaupassa, mutta sattui yksi ikävä juttu, joka tavallaan toi mieleeni ikävät kokemukset ihmisistä. Sen jälkeen koko päivä menikin sitten miettiessä elämääni ja sitä miten eri asiat ovat siihen vaikuttaneet. Jollekin joku asia vaan jokin satunnainen juttu. Minä taas muistan paljon ikäviä juttuja ja välillä nämä asiat sitten vyöryvät oikein kunnolla päälle. Jotenkin suren aina sitä, että mikä minä voisin olla ilman näitä kokemuksia. Nyt jännitän kaikkea ja lähes säikyn monia juttuja. Se kuormittaakin. Välillä olen ihan loppu tähän kaikkeen. Varsinkin jos olen muutenkin väsynyt. Ihmisten kanssa en vaan meinaa enää pystyä rennosti toimimaan. Toisaalta tämä liittyy kokemuksiini. En sillä tavalla ole esim sosiaalisten tilanteiden pelkoinen vaan mieluummin menneisyyteni vanki tässä asiassa. Tämä päivä menikin sitten lähes sisällä tuon reissun jälkeen. Yritin levätä ja lähes torkuin koko päivän. Huomenna suunnan pitää muuttua, koska tämäkin on väärin jos jätän lenkkejä väliin ja olen sisällä. Ei ole hyvä juttu. Ikävää, että muillakin vaikeampaa. 

Kahvia ja aamiaista. Pitäisi siivota tänään. Muutama maton pätkä pestävä ym.