Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi päiväkodissa olisi oltava lähihoitajia tai lastenhoitajia palkkalistoilla
09.10.2022 |
Eihän äiditkään käy opiskelemassa ja hoitavat kotona. Ei ne lapset ole sairaita. Eikös sinne kelpaisi kuka vaan..
Kommentit (105)
Kyllä minä toivon, että lastani opettaa pätevä opettaja, joka ymmärtää lasten kehityksestä jotain, eikä tee omia diagnoosejaan mututuntumalla. Lasten koko tulevaisuus on kuitenkin näiden ihmisten käsissä. Voidaan tehdä vääriä diagnooseja tai toisaalta ei huomata tuen tarvetta ja tämä vaikuttaa lapsen koko loppuelämään. Sitten väki ihmettelee ja päivittelee, kun lapsen lukivaikeus tai tarkkaavaisuuden pulma todetaan vasta yläkoulussa tai ammattikoulussa.
Ammattikouluun lähihoitajalinjalle pääsee nykyisin peruskoulusta vitosen keskiarvolla, eli se osaaminen voi olla tosi heikkoa. Mieti ihmisen osaamista joka saa kaikista lukuaineista päättötodistukseen arvosanan 5. Hyvä kun osaa lukea. Siksi toivon, että jokaisessa ryhmässä olisi myös joku osaava ja vastuullinen aikuinen. Ihan kaikella kunnioituksella kaikkia lähihoitajia kohtaan, myös niitä muita osaajia tarvitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä toivon, että lastani opettaa pätevä opettaja, joka ymmärtää lasten kehityksestä jotain, eikä tee omia diagnoosejaan mututuntumalla. Lasten koko tulevaisuus on kuitenkin näiden ihmisten käsissä. Voidaan tehdä vääriä diagnooseja tai toisaalta ei huomata tuen tarvetta ja tämä vaikuttaa lapsen koko loppuelämään. Sitten väki ihmettelee ja päivittelee, kun lapsen lukivaikeus tai tarkkaavaisuuden pulma todetaan vasta yläkoulussa tai ammattikoulussa.
Ammattikouluun lähihoitajalinjalle pääsee nykyisin peruskoulusta vitosen keskiarvolla, eli se osaaminen voi olla tosi heikkoa. Mieti ihmisen osaamista joka saa kaikista lukuaineista päättötodistukseen arvosanan 5. Hyvä kun osaa lukea. Siksi toivon, että jokaisessa ryhmässä olisi myös joku osaava ja vastuullinen aikuinen. Ihan kaikella kunnioituksella kaikkia lähihoitajia kohtaan, myös niitä muita osaajia tarvitaan.
Sehän näillä heikosti koulutetuilla on ongelma, että oppilashuolto jää kokonaan tekemättä. Asioita, joihin lapsi voisi saada tukea ja apua jäävät huomaamatta ja tuet saamatta. Ajatellaan, että kyse on pelkästä persoonallisuudesta, kun itsekään ei kyetä näkemään mikä on persoonallisuutta ja mikä on esim. hahmotuksen pulmaa tai deprivaatiota.
Opettajan työtä arvostetaan nykyisin liian vähän. Jos miettii mihin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, demokratia, osaaminen ja kilpailukyky perustuvat, on se, että meillä on koulutetut ja pätevät opettajat, jotka tuottavat osaajia eri aloille. Suomi on houkutteleva paikka yrityksille niin kauan kuin meillä on osaavaa työvoimaa. Siksi näistä Pisa-tulosten heikentymisistä pitäisi huolestua, koska pitkällä tähtäimellä se vaikuttaa hyvinvointiyhteiskuntaan ja demokratiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johan on parjattu sitä, että kalliisti koulutetut ja isolla palkalla olevat akateemiset opettajat pyyhkivät pöytiä ja pesevät lattioita, laittavat/annostelevat ja pilkkovat ruokaa, vaihtavat vaippoja, pukevat ja riisuvat, huuhtelevat kuravaatteita ja kääntelevät kuivauskaapin sisältöä, nukuttavat ja istua möllöttävät unihuoneessa valvomassa, vaihtavat lakanoita jne. Paljon menee kallista aikaa perusarkisiin asioihin, jotka joskus ovat olleet päiväkotiapulaisten työsarkaa. Nyt niitä apulaisia ei enää ole.
Ja kyllä, vakahoitajien määrää halutaan vähentää kuluvan vuosikymmenen aikana niin, että joka ryhmässä työskentelisi opettaja ja sosionomi. Nyt pienten (alle 3v) ryhmissä on 1 ope, 2 hoitajaa ja isojen ryhmissä 2 opea, 1 hoitaja. Opettajilla on noin 1,5h lyhyemmät työpäivät lapsiryhmässä mitä hoitajilla, jos huomioidaan SAK-aika ja kotityöskentelyaika. Kahden opettajan ryhmässä se on jo 3h/pvä, jolloin ryhmästä puuttuu yksi kasvattaja. Todellisuudessa se aika on isompi, sillä työvuorot jakautuvat päiväkodin aukioloajan puitteissa limittäin. Pienten, yhden opettajan ryhmässä, kaikki kolme kasvattajaa ovat noin 2-3h päivässä samaan aikaan paikalla ja tuohon lukeutuu aamupäivän ulkoilu (hyvin pedagogista...), ruokailu ja päivälepo. Tosiasiassa tuolla ajalla henkilöstö pitää vielä taukonsa, osallistuvat palavereihin ja koulutuksiin. Ja te haluatte lisää akateemisia ryhmiin, jotka istuvat palavereissa ja koulutuksissa, hoitavat paperiasiat ja suunnitelmat? Kuka ne lapset hoitaa?
Hyvin riittäisi, jos vain johtaja olisi akateeminen teoreetikko joka ei likaa käsiään kuraan. Lastenhoito on käytännön työtä ja niitä duunareita ryhmissä tarvitaan eikä muita. Paperiasioista, palavereista ja suunnitelmista voisi karsia vaikka heti 90%.
Se, että sinä et ymmärrä niistä koulutettujen töistä hölkäsen pöläystä ei tarkoita sitä, että neivät olisi tarpeellisia. Lasten kasvatus ja opettaminen vaativat nykymaailmassa ihan hemmetin paljon enemmän kuin 60 -luvulla. Ei se kurahoususirkus tai pyllynpyyhintä vaan riitä, että niistä saataisiin kelvollisia koululaisia seitsemänvuotiaana.
Kun nykylasten valmiudet ovat noin paljon heikommalla tasolla kuin 60-luvun lasten, niin ehkä koulun pitäisi alkaa Suomessakin jo 5-vuotiaana? Ja sitä sitten tietysti edeltäisi 2-vuotinen pakollinen esikoulu joka aloitettaisiin 3-vuotiaana. Nykyisinhän moni vanhempi aiheuttaa valtavaa hallaa lapselleen, kun ei tuo tätä varhaiskasvatettavaksi.
Ei ne heikommalla tasolla ole, mutta maailma on hyvin toinen kuin menneinä vuosikymmeninä. Yhteiskunta on äärimmäisen polarisoitunut. Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea kouluun tullessaan. Moni laskeekin, puhuu paria kieltä ja osaa itse sitoa kenkiensä nauhat. Sillä toisella puolella on sitten haasteita. Itsekin olen tavannut eskarilaisia, jotka eivät tunnista valmistettua ruokaa, kun sitä ei ole kotona tarjottu. Eivät osaa leikkiä toisten lasten kanssa tai toimia ryhmässä. Eikä nämä ole välttämättä edes lastensuojelun lapsia. Varhaiskasvatuksen idea on tasata näitä eroja, jotta kaikilla olisi mahdollisuus hyötyä koulusta. Koululla ei ole resursseja enää kiskoa kurahousuja.
Tiedoksesi, että lukeminen opetetaan koulussa. Sitä ei tarvitse siis osata valmiiksi. Jos 7-vuotias ei osaa sitoa kengänauhoja niin sitten vanhemmat varmaan opettavat hänelle sen tai hankkivat tarrakengät.
Tuohon polarisoitumiseen en usko hetkeäkään ainakaan jos etnisistä suomalaisista puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
Opettajan työtä arvostetaan nykyisin liian vähän. Jos miettii mihin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, demokratia, osaaminen ja kilpailukyky perustuvat, on se, että meillä on koulutetut ja pätevät opettajat, jotka tuottavat osaajia eri aloille. Suomi on houkutteleva paikka yrityksille niin kauan kuin meillä on osaavaa työvoimaa. Siksi näistä Pisa-tulosten heikentymisistä pitäisi huolestua, koska pitkällä tähtäimellä se vaikuttaa hyvinvointiyhteiskuntaan ja demokratiaan.
Pisa-tulokset heikkenevät koska on tehty vääriä uudistuksia kuten tämä varhaiskasvatuksen käyttöönotto. Päiväkotien pitäisi ottaa toiminnassaan 80- ja 90-lukujen malli takaisin, koska se tuotti ne parhaat Pisa-tulokset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johan on parjattu sitä, että kalliisti koulutetut ja isolla palkalla olevat akateemiset opettajat pyyhkivät pöytiä ja pesevät lattioita, laittavat/annostelevat ja pilkkovat ruokaa, vaihtavat vaippoja, pukevat ja riisuvat, huuhtelevat kuravaatteita ja kääntelevät kuivauskaapin sisältöä, nukuttavat ja istua möllöttävät unihuoneessa valvomassa, vaihtavat lakanoita jne. Paljon menee kallista aikaa perusarkisiin asioihin, jotka joskus ovat olleet päiväkotiapulaisten työsarkaa. Nyt niitä apulaisia ei enää ole.
Ja kyllä, vakahoitajien määrää halutaan vähentää kuluvan vuosikymmenen aikana niin, että joka ryhmässä työskentelisi opettaja ja sosionomi. Nyt pienten (alle 3v) ryhmissä on 1 ope, 2 hoitajaa ja isojen ryhmissä 2 opea, 1 hoitaja. Opettajilla on noin 1,5h lyhyemmät työpäivät lapsiryhmässä mitä hoitajilla, jos huomioidaan SAK-aika ja kotityöskentelyaika. Kahden opettajan ryhmässä se on jo 3h/pvä, jolloin ryhmästä puuttuu yksi kasvattaja. Todellisuudessa se aika on isompi, sillä työvuorot jakautuvat päiväkodin aukioloajan puitteissa limittäin. Pienten, yhden opettajan ryhmässä, kaikki kolme kasvattajaa ovat noin 2-3h päivässä samaan aikaan paikalla ja tuohon lukeutuu aamupäivän ulkoilu (hyvin pedagogista...), ruokailu ja päivälepo. Tosiasiassa tuolla ajalla henkilöstö pitää vielä taukonsa, osallistuvat palavereihin ja koulutuksiin. Ja te haluatte lisää akateemisia ryhmiin, jotka istuvat palavereissa ja koulutuksissa, hoitavat paperiasiat ja suunnitelmat? Kuka ne lapset hoitaa?
Hyvin riittäisi, jos vain johtaja olisi akateeminen teoreetikko joka ei likaa käsiään kuraan. Lastenhoito on käytännön työtä ja niitä duunareita ryhmissä tarvitaan eikä muita. Paperiasioista, palavereista ja suunnitelmista voisi karsia vaikka heti 90%.
Se, että sinä et ymmärrä niistä koulutettujen töistä hölkäsen pöläystä ei tarkoita sitä, että neivät olisi tarpeellisia. Lasten kasvatus ja opettaminen vaativat nykymaailmassa ihan hemmetin paljon enemmän kuin 60 -luvulla. Ei se kurahoususirkus tai pyllynpyyhintä vaan riitä, että niistä saataisiin kelvollisia koululaisia seitsemänvuotiaana.
Kun nykylasten valmiudet ovat noin paljon heikommalla tasolla kuin 60-luvun lasten, niin ehkä koulun pitäisi alkaa Suomessakin jo 5-vuotiaana? Ja sitä sitten tietysti edeltäisi 2-vuotinen pakollinen esikoulu joka aloitettaisiin 3-vuotiaana. Nykyisinhän moni vanhempi aiheuttaa valtavaa hallaa lapselleen, kun ei tuo tätä varhaiskasvatettavaksi.
Ei ne heikommalla tasolla ole, mutta maailma on hyvin toinen kuin menneinä vuosikymmeninä. Yhteiskunta on äärimmäisen polarisoitunut. Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea kouluun tullessaan. Moni laskeekin, puhuu paria kieltä ja osaa itse sitoa kenkiensä nauhat. Sillä toisella puolella on sitten haasteita. Itsekin olen tavannut eskarilaisia, jotka eivät tunnista valmistettua ruokaa, kun sitä ei ole kotona tarjottu. Eivät osaa leikkiä toisten lasten kanssa tai toimia ryhmässä. Eikä nämä ole välttämättä edes lastensuojelun lapsia. Varhaiskasvatuksen idea on tasata näitä eroja, jotta kaikilla olisi mahdollisuus hyötyä koulusta. Koululla ei ole resursseja enää kiskoa kurahousuja.
Tiedoksesi, että lukeminen opetetaan koulussa. Sitä ei tarvitse siis osata valmiiksi. Jos 7-vuotias ei osaa sitoa kengänauhoja niin sitten vanhemmat varmaan opettavat hänelle sen tai hankkivat tarrakengät.
Tuohon polarisoitumiseen en usko hetkeäkään ainakaan jos etnisistä suomalaisista puhutaan.
Asu vaan tynnyrissä ja jätä lapsesi kasvattamatta ja opettamatta. Kumma kyllä, että yhteiskuntatieteelliset tutkimukset puhuvat laajasti polarisoitumisesta ja siksi se on lainsäätäjän ajattelun taustalla. Mitä tulee etnisiin suomalaisiin, niin tuolla Itä-Suomessa heitä taitaa olla viidennes pojista jo lukutaidottomia vielä peruskoulun käytyäänkin. Yhdeksässä vuodessa ei ole onnistunut peruskoulu purkamaan ensimmäisten kuuden vuoden asenneongelmia ja tekemättä jättämisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johan on parjattu sitä, että kalliisti koulutetut ja isolla palkalla olevat akateemiset opettajat pyyhkivät pöytiä ja pesevät lattioita, laittavat/annostelevat ja pilkkovat ruokaa, vaihtavat vaippoja, pukevat ja riisuvat, huuhtelevat kuravaatteita ja kääntelevät kuivauskaapin sisältöä, nukuttavat ja istua möllöttävät unihuoneessa valvomassa, vaihtavat lakanoita jne. Paljon menee kallista aikaa perusarkisiin asioihin, jotka joskus ovat olleet päiväkotiapulaisten työsarkaa. Nyt niitä apulaisia ei enää ole.
Ja kyllä, vakahoitajien määrää halutaan vähentää kuluvan vuosikymmenen aikana niin, että joka ryhmässä työskentelisi opettaja ja sosionomi. Nyt pienten (alle 3v) ryhmissä on 1 ope, 2 hoitajaa ja isojen ryhmissä 2 opea, 1 hoitaja. Opettajilla on noin 1,5h lyhyemmät työpäivät lapsiryhmässä mitä hoitajilla, jos huomioidaan SAK-aika ja kotityöskentelyaika. Kahden opettajan ryhmässä se on jo 3h/pvä, jolloin ryhmästä puuttuu yksi kasvattaja. Todellisuudessa se aika on isompi, sillä työvuorot jakautuvat päiväkodin aukioloajan puitteissa limittäin. Pienten, yhden opettajan ryhmässä, kaikki kolme kasvattajaa ovat noin 2-3h päivässä samaan aikaan paikalla ja tuohon lukeutuu aamupäivän ulkoilu (hyvin pedagogista...), ruokailu ja päivälepo. Tosiasiassa tuolla ajalla henkilöstö pitää vielä taukonsa, osallistuvat palavereihin ja koulutuksiin. Ja te haluatte lisää akateemisia ryhmiin, jotka istuvat palavereissa ja koulutuksissa, hoitavat paperiasiat ja suunnitelmat? Kuka ne lapset hoitaa?
Hyvin riittäisi, jos vain johtaja olisi akateeminen teoreetikko joka ei likaa käsiään kuraan. Lastenhoito on käytännön työtä ja niitä duunareita ryhmissä tarvitaan eikä muita. Paperiasioista, palavereista ja suunnitelmista voisi karsia vaikka heti 90%.
Se, että sinä et ymmärrä niistä koulutettujen töistä hölkäsen pöläystä ei tarkoita sitä, että neivät olisi tarpeellisia. Lasten kasvatus ja opettaminen vaativat nykymaailmassa ihan hemmetin paljon enemmän kuin 60 -luvulla. Ei se kurahoususirkus tai pyllynpyyhintä vaan riitä, että niistä saataisiin kelvollisia koululaisia seitsemänvuotiaana.
Kun nykylasten valmiudet ovat noin paljon heikommalla tasolla kuin 60-luvun lasten, niin ehkä koulun pitäisi alkaa Suomessakin jo 5-vuotiaana? Ja sitä sitten tietysti edeltäisi 2-vuotinen pakollinen esikoulu joka aloitettaisiin 3-vuotiaana. Nykyisinhän moni vanhempi aiheuttaa valtavaa hallaa lapselleen, kun ei tuo tätä varhaiskasvatettavaksi.
Ei ne heikommalla tasolla ole, mutta maailma on hyvin toinen kuin menneinä vuosikymmeninä. Yhteiskunta on äärimmäisen polarisoitunut. Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea kouluun tullessaan. Moni laskeekin, puhuu paria kieltä ja osaa itse sitoa kenkiensä nauhat. Sillä toisella puolella on sitten haasteita. Itsekin olen tavannut eskarilaisia, jotka eivät tunnista valmistettua ruokaa, kun sitä ei ole kotona tarjottu. Eivät osaa leikkiä toisten lasten kanssa tai toimia ryhmässä. Eikä nämä ole välttämättä edes lastensuojelun lapsia. Varhaiskasvatuksen idea on tasata näitä eroja, jotta kaikilla olisi mahdollisuus hyötyä koulusta. Koululla ei ole resursseja enää kiskoa kurahousuja.
Tiedoksesi, että lukeminen opetetaan koulussa. Sitä ei tarvitse siis osata valmiiksi. Jos 7-vuotias ei osaa sitoa kengänauhoja niin sitten vanhemmat varmaan opettavat hänelle sen tai hankkivat tarrakengät.
Tuohon polarisoitumiseen en usko hetkeäkään ainakaan jos etnisistä suomalaisista puhutaan.
Olen eri, mutta jos katsot ensimmäisen luokan Aapista, niin ei siellä enää mitään kirjaimia tavata, kuten omana aikanani 80-luvulla. Siellä on pitkiä tekstinpätkiä ja oletus on, että lapsi osaa lukea. Onneksi oma lapsi osasikin lukea ennen kouluun menoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johan on parjattu sitä, että kalliisti koulutetut ja isolla palkalla olevat akateemiset opettajat pyyhkivät pöytiä ja pesevät lattioita, laittavat/annostelevat ja pilkkovat ruokaa, vaihtavat vaippoja, pukevat ja riisuvat, huuhtelevat kuravaatteita ja kääntelevät kuivauskaapin sisältöä, nukuttavat ja istua möllöttävät unihuoneessa valvomassa, vaihtavat lakanoita jne. Paljon menee kallista aikaa perusarkisiin asioihin, jotka joskus ovat olleet päiväkotiapulaisten työsarkaa. Nyt niitä apulaisia ei enää ole.
Ja kyllä, vakahoitajien määrää halutaan vähentää kuluvan vuosikymmenen aikana niin, että joka ryhmässä työskentelisi opettaja ja sosionomi. Nyt pienten (alle 3v) ryhmissä on 1 ope, 2 hoitajaa ja isojen ryhmissä 2 opea, 1 hoitaja. Opettajilla on noin 1,5h lyhyemmät työpäivät lapsiryhmässä mitä hoitajilla, jos huomioidaan SAK-aika ja kotityöskentelyaika. Kahden opettajan ryhmässä se on jo 3h/pvä, jolloin ryhmästä puuttuu yksi kasvattaja. Todellisuudessa se aika on isompi, sillä työvuorot jakautuvat päiväkodin aukioloajan puitteissa limittäin. Pienten, yhden opettajan ryhmässä, kaikki kolme kasvattajaa ovat noin 2-3h päivässä samaan aikaan paikalla ja tuohon lukeutuu aamupäivän ulkoilu (hyvin pedagogista...), ruokailu ja päivälepo. Tosiasiassa tuolla ajalla henkilöstö pitää vielä taukonsa, osallistuvat palavereihin ja koulutuksiin. Ja te haluatte lisää akateemisia ryhmiin, jotka istuvat palavereissa ja koulutuksissa, hoitavat paperiasiat ja suunnitelmat? Kuka ne lapset hoitaa?
Hyvin riittäisi, jos vain johtaja olisi akateeminen teoreetikko joka ei likaa käsiään kuraan. Lastenhoito on käytännön työtä ja niitä duunareita ryhmissä tarvitaan eikä muita. Paperiasioista, palavereista ja suunnitelmista voisi karsia vaikka heti 90%.
Se, että sinä et ymmärrä niistä koulutettujen töistä hölkäsen pöläystä ei tarkoita sitä, että neivät olisi tarpeellisia. Lasten kasvatus ja opettaminen vaativat nykymaailmassa ihan hemmetin paljon enemmän kuin 60 -luvulla. Ei se kurahoususirkus tai pyllynpyyhintä vaan riitä, että niistä saataisiin kelvollisia koululaisia seitsemänvuotiaana.
Kun nykylasten valmiudet ovat noin paljon heikommalla tasolla kuin 60-luvun lasten, niin ehkä koulun pitäisi alkaa Suomessakin jo 5-vuotiaana? Ja sitä sitten tietysti edeltäisi 2-vuotinen pakollinen esikoulu joka aloitettaisiin 3-vuotiaana. Nykyisinhän moni vanhempi aiheuttaa valtavaa hallaa lapselleen, kun ei tuo tätä varhaiskasvatettavaksi.
Ei ne heikommalla tasolla ole, mutta maailma on hyvin toinen kuin menneinä vuosikymmeninä. Yhteiskunta on äärimmäisen polarisoitunut. Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea kouluun tullessaan. Moni laskeekin, puhuu paria kieltä ja osaa itse sitoa kenkiensä nauhat. Sillä toisella puolella on sitten haasteita. Itsekin olen tavannut eskarilaisia, jotka eivät tunnista valmistettua ruokaa, kun sitä ei ole kotona tarjottu. Eivät osaa leikkiä toisten lasten kanssa tai toimia ryhmässä. Eikä nämä ole välttämättä edes lastensuojelun lapsia. Varhaiskasvatuksen idea on tasata näitä eroja, jotta kaikilla olisi mahdollisuus hyötyä koulusta. Koululla ei ole resursseja enää kiskoa kurahousuja.
Tiedoksesi, että lukeminen opetetaan koulussa. Sitä ei tarvitse siis osata valmiiksi. Jos 7-vuotias ei osaa sitoa kengänauhoja niin sitten vanhemmat varmaan opettavat hänelle sen tai hankkivat tarrakengät.
Tuohon polarisoitumiseen en usko hetkeäkään ainakaan jos etnisistä suomalaisista puhutaan.
Asu vaan tynnyrissä ja jätä lapsesi kasvattamatta ja opettamatta. Kumma kyllä, että yhteiskuntatieteelliset tutkimukset puhuvat laajasti polarisoitumisesta ja siksi se on lainsäätäjän ajattelun taustalla. Mitä tulee etnisiin suomalaisiin, niin tuolla Itä-Suomessa heitä taitaa olla viidennes pojista jo lukutaidottomia vielä peruskoulun käytyäänkin. Yhdeksässä vuodessa ei ole onnistunut peruskoulu purkamaan ensimmäisten kuuden vuoden asenneongelmia ja tekemättä jättämisiä.
Et tunne entistä maailmaa jos väität nykymaailmaa polarisoituneemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johan on parjattu sitä, että kalliisti koulutetut ja isolla palkalla olevat akateemiset opettajat pyyhkivät pöytiä ja pesevät lattioita, laittavat/annostelevat ja pilkkovat ruokaa, vaihtavat vaippoja, pukevat ja riisuvat, huuhtelevat kuravaatteita ja kääntelevät kuivauskaapin sisältöä, nukuttavat ja istua möllöttävät unihuoneessa valvomassa, vaihtavat lakanoita jne. Paljon menee kallista aikaa perusarkisiin asioihin, jotka joskus ovat olleet päiväkotiapulaisten työsarkaa. Nyt niitä apulaisia ei enää ole.
Ja kyllä, vakahoitajien määrää halutaan vähentää kuluvan vuosikymmenen aikana niin, että joka ryhmässä työskentelisi opettaja ja sosionomi. Nyt pienten (alle 3v) ryhmissä on 1 ope, 2 hoitajaa ja isojen ryhmissä 2 opea, 1 hoitaja. Opettajilla on noin 1,5h lyhyemmät työpäivät lapsiryhmässä mitä hoitajilla, jos huomioidaan SAK-aika ja kotityöskentelyaika. Kahden opettajan ryhmässä se on jo 3h/pvä, jolloin ryhmästä puuttuu yksi kasvattaja. Todellisuudessa se aika on isompi, sillä työvuorot jakautuvat päiväkodin aukioloajan puitteissa limittäin. Pienten, yhden opettajan ryhmässä, kaikki kolme kasvattajaa ovat noin 2-3h päivässä samaan aikaan paikalla ja tuohon lukeutuu aamupäivän ulkoilu (hyvin pedagogista...), ruokailu ja päivälepo. Tosiasiassa tuolla ajalla henkilöstö pitää vielä taukonsa, osallistuvat palavereihin ja koulutuksiin. Ja te haluatte lisää akateemisia ryhmiin, jotka istuvat palavereissa ja koulutuksissa, hoitavat paperiasiat ja suunnitelmat? Kuka ne lapset hoitaa?
Hyvin riittäisi, jos vain johtaja olisi akateeminen teoreetikko joka ei likaa käsiään kuraan. Lastenhoito on käytännön työtä ja niitä duunareita ryhmissä tarvitaan eikä muita. Paperiasioista, palavereista ja suunnitelmista voisi karsia vaikka heti 90%.
Se, että sinä et ymmärrä niistä koulutettujen töistä hölkäsen pöläystä ei tarkoita sitä, että neivät olisi tarpeellisia. Lasten kasvatus ja opettaminen vaativat nykymaailmassa ihan hemmetin paljon enemmän kuin 60 -luvulla. Ei se kurahoususirkus tai pyllynpyyhintä vaan riitä, että niistä saataisiin kelvollisia koululaisia seitsemänvuotiaana.
Kun nykylasten valmiudet ovat noin paljon heikommalla tasolla kuin 60-luvun lasten, niin ehkä koulun pitäisi alkaa Suomessakin jo 5-vuotiaana? Ja sitä sitten tietysti edeltäisi 2-vuotinen pakollinen esikoulu joka aloitettaisiin 3-vuotiaana. Nykyisinhän moni vanhempi aiheuttaa valtavaa hallaa lapselleen, kun ei tuo tätä varhaiskasvatettavaksi.
Ei ne heikommalla tasolla ole, mutta maailma on hyvin toinen kuin menneinä vuosikymmeninä. Yhteiskunta on äärimmäisen polarisoitunut. Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea kouluun tullessaan. Moni laskeekin, puhuu paria kieltä ja osaa itse sitoa kenkiensä nauhat. Sillä toisella puolella on sitten haasteita. Itsekin olen tavannut eskarilaisia, jotka eivät tunnista valmistettua ruokaa, kun sitä ei ole kotona tarjottu. Eivät osaa leikkiä toisten lasten kanssa tai toimia ryhmässä. Eikä nämä ole välttämättä edes lastensuojelun lapsia. Varhaiskasvatuksen idea on tasata näitä eroja, jotta kaikilla olisi mahdollisuus hyötyä koulusta. Koululla ei ole resursseja enää kiskoa kurahousuja.
Tiedoksesi, että lukeminen opetetaan koulussa. Sitä ei tarvitse siis osata valmiiksi. Jos 7-vuotias ei osaa sitoa kengänauhoja niin sitten vanhemmat varmaan opettavat hänelle sen tai hankkivat tarrakengät.
Tuohon polarisoitumiseen en usko hetkeäkään ainakaan jos etnisistä suomalaisista puhutaan.
Olen eri, mutta jos katsot ensimmäisen luokan Aapista, niin ei siellä enää mitään kirjaimia tavata, kuten omana aikanani 80-luvulla. Siellä on pitkiä tekstinpätkiä ja oletus on, että lapsi osaa lukea. Onneksi oma lapsi osasikin lukea ennen kouluun menoa.
Kyllä ne nykypäivän ekaluokkalaisetkin aloittavat siitä, että kirjaimet harjoitellaan juurta jaksaen yksi kirjain kerrallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä toivon, että lastani opettaa pätevä opettaja, joka ymmärtää lasten kehityksestä jotain, eikä tee omia diagnoosejaan mututuntumalla. Lasten koko tulevaisuus on kuitenkin näiden ihmisten käsissä. Voidaan tehdä vääriä diagnooseja tai toisaalta ei huomata tuen tarvetta ja tämä vaikuttaa lapsen koko loppuelämään. Sitten väki ihmettelee ja päivittelee, kun lapsen lukivaikeus tai tarkkaavaisuuden pulma todetaan vasta yläkoulussa tai ammattikoulussa.
Ammattikouluun lähihoitajalinjalle pääsee nykyisin peruskoulusta vitosen keskiarvolla, eli se osaaminen voi olla tosi heikkoa. Mieti ihmisen osaamista joka saa kaikista lukuaineista päättötodistukseen arvosanan 5. Hyvä kun osaa lukea. Siksi toivon, että jokaisessa ryhmässä olisi myös joku osaava ja vastuullinen aikuinen. Ihan kaikella kunnioituksella kaikkia lähihoitajia kohtaan, myös niitä muita osaajia tarvitaan.
Lääkärit tekevät diagnooseja. Diagnoosien teko ei millekään "vakaopelle" kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
lapsen psykofyysissosiaaliseen kehitykseen, sen eri vaiheisiin ja mahdollisiin haasteisiin ja poikkeavuuksien lapsen kehityksessä
Tämä on varhaiskasvattajien peruskikka. Eli kutsutaan arkisia asioita aivan tavattoman monimutkaisilla ja hienoilla termeillä, jotta saadaan ne kuulostamaan vaativilta asioilta jotka ainoastaan huippuasiantuntija voi hallita.
Todellisuudessa tuo koko sinun sanarimpsusi voidaan tiivistää käsitteeseen "lapsen kehitys". Aivan arkinen asia siis, jonka oppii riittävällä tasolla, kunhan vaan hoitaa eri ikäisiä lapsia.
Eli sinulle riittää ja sinusta on ok, että lapsestasi on, olisi, työpäiväsi aikana, 5pv viikossa, vastuussa hlö joka ei muusta lapseen liittyvästä tiedä eikä ymmärrä kuin, että "kakkapylly on pyyhittävä tai pestävä"?
Paljonpa arvostat lastasi, täytyy sanoa.
Toivottavasti hän sentään on ns täysin "normitapaus" eikä ole mitään erityisempää kehityksessä, kun ihan sen "normilapsenkin" kehityksessä ja kasvamisessa on muutakin tapahtumaa kuin kakkaaminen, nälkä ja unen tarve.
Tsiisus🤔🤨
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johan on parjattu sitä, että kalliisti koulutetut ja isolla palkalla olevat akateemiset opettajat pyyhkivät pöytiä ja pesevät lattioita, laittavat/annostelevat ja pilkkovat ruokaa, vaihtavat vaippoja, pukevat ja riisuvat, huuhtelevat kuravaatteita ja kääntelevät kuivauskaapin sisältöä, nukuttavat ja istua möllöttävät unihuoneessa valvomassa, vaihtavat lakanoita jne. Paljon menee kallista aikaa perusarkisiin asioihin, jotka joskus ovat olleet päiväkotiapulaisten työsarkaa. Nyt niitä apulaisia ei enää ole.
Ja kyllä, vakahoitajien määrää halutaan vähentää kuluvan vuosikymmenen aikana niin, että joka ryhmässä työskentelisi opettaja ja sosionomi. Nyt pienten (alle 3v) ryhmissä on 1 ope, 2 hoitajaa ja isojen ryhmissä 2 opea, 1 hoitaja. Opettajilla on noin 1,5h lyhyemmät työpäivät lapsiryhmässä mitä hoitajilla, jos huomioidaan SAK-aika ja kotityöskentelyaika. Kahden opettajan ryhmässä se on jo 3h/pvä, jolloin ryhmästä puuttuu yksi kasvattaja. Todellisuudessa se aika on isompi, sillä työvuorot jakautuvat päiväkodin aukioloajan puitteissa limittäin. Pienten, yhden opettajan ryhmässä, kaikki kolme kasvattajaa ovat noin 2-3h päivässä samaan aikaan paikalla ja tuohon lukeutuu aamupäivän ulkoilu (hyvin pedagogista...), ruokailu ja päivälepo. Tosiasiassa tuolla ajalla henkilöstö pitää vielä taukonsa, osallistuvat palavereihin ja koulutuksiin. Ja te haluatte lisää akateemisia ryhmiin, jotka istuvat palavereissa ja koulutuksissa, hoitavat paperiasiat ja suunnitelmat? Kuka ne lapset hoitaa?
Hyvin riittäisi, jos vain johtaja olisi akateeminen teoreetikko joka ei likaa käsiään kuraan. Lastenhoito on käytännön työtä ja niitä duunareita ryhmissä tarvitaan eikä muita. Paperiasioista, palavereista ja suunnitelmista voisi karsia vaikka heti 90%.
Se, että sinä et ymmärrä niistä koulutettujen töistä hölkäsen pöläystä ei tarkoita sitä, että neivät olisi tarpeellisia. Lasten kasvatus ja opettaminen vaativat nykymaailmassa ihan hemmetin paljon enemmän kuin 60 -luvulla. Ei se kurahoususirkus tai pyllynpyyhintä vaan riitä, että niistä saataisiin kelvollisia koululaisia seitsemänvuotiaana.
Kun nykylasten valmiudet ovat noin paljon heikommalla tasolla kuin 60-luvun lasten, niin ehkä koulun pitäisi alkaa Suomessakin jo 5-vuotiaana? Ja sitä sitten tietysti edeltäisi 2-vuotinen pakollinen esikoulu joka aloitettaisiin 3-vuotiaana. Nykyisinhän moni vanhempi aiheuttaa valtavaa hallaa lapselleen, kun ei tuo tätä varhaiskasvatettavaksi.
Ei ne heikommalla tasolla ole, mutta maailma on hyvin toinen kuin menneinä vuosikymmeninä. Yhteiskunta on äärimmäisen polarisoitunut. Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea kouluun tullessaan. Moni laskeekin, puhuu paria kieltä ja osaa itse sitoa kenkiensä nauhat. Sillä toisella puolella on sitten haasteita. Itsekin olen tavannut eskarilaisia, jotka eivät tunnista valmistettua ruokaa, kun sitä ei ole kotona tarjottu. Eivät osaa leikkiä toisten lasten kanssa tai toimia ryhmässä. Eikä nämä ole välttämättä edes lastensuojelun lapsia. Varhaiskasvatuksen idea on tasata näitä eroja, jotta kaikilla olisi mahdollisuus hyötyä koulusta. Koululla ei ole resursseja enää kiskoa kurahousuja.
Tiedoksesi, että lukeminen opetetaan koulussa. Sitä ei tarvitse siis osata valmiiksi. Jos 7-vuotias ei osaa sitoa kengänauhoja niin sitten vanhemmat varmaan opettavat hänelle sen tai hankkivat tarrakengät.
Tuohon polarisoitumiseen en usko hetkeäkään ainakaan jos etnisistä suomalaisista puhutaan.
Olen eri, mutta jos katsot ensimmäisen luokan Aapista, niin ei siellä enää mitään kirjaimia tavata, kuten omana aikanani 80-luvulla. Siellä on pitkiä tekstinpätkiä ja oletus on, että lapsi osaa lukea. Onneksi oma lapsi osasikin lukea ennen kouluun menoa.
Kyllä ne nykypäivän ekaluokkalaisetkin aloittavat siitä, että kirjaimet harjoitellaan juurta jaksaen yksi kirjain kerrallaan.
Kyllä, mutta Aapisessa on pitkiä tavutettuja tekstejä ja oletus on, että suurin osa osaa jo lukea ennen kuin tulevat kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johan on parjattu sitä, että kalliisti koulutetut ja isolla palkalla olevat akateemiset opettajat pyyhkivät pöytiä ja pesevät lattioita, laittavat/annostelevat ja pilkkovat ruokaa, vaihtavat vaippoja, pukevat ja riisuvat, huuhtelevat kuravaatteita ja kääntelevät kuivauskaapin sisältöä, nukuttavat ja istua möllöttävät unihuoneessa valvomassa, vaihtavat lakanoita jne. Paljon menee kallista aikaa perusarkisiin asioihin, jotka joskus ovat olleet päiväkotiapulaisten työsarkaa. Nyt niitä apulaisia ei enää ole.
Ja kyllä, vakahoitajien määrää halutaan vähentää kuluvan vuosikymmenen aikana niin, että joka ryhmässä työskentelisi opettaja ja sosionomi. Nyt pienten (alle 3v) ryhmissä on 1 ope, 2 hoitajaa ja isojen ryhmissä 2 opea, 1 hoitaja. Opettajilla on noin 1,5h lyhyemmät työpäivät lapsiryhmässä mitä hoitajilla, jos huomioidaan SAK-aika ja kotityöskentelyaika. Kahden opettajan ryhmässä se on jo 3h/pvä, jolloin ryhmästä puuttuu yksi kasvattaja. Todellisuudessa se aika on isompi, sillä työvuorot jakautuvat päiväkodin aukioloajan puitteissa limittäin. Pienten, yhden opettajan ryhmässä, kaikki kolme kasvattajaa ovat noin 2-3h päivässä samaan aikaan paikalla ja tuohon lukeutuu aamupäivän ulkoilu (hyvin pedagogista...), ruokailu ja päivälepo. Tosiasiassa tuolla ajalla henkilöstö pitää vielä taukonsa, osallistuvat palavereihin ja koulutuksiin. Ja te haluatte lisää akateemisia ryhmiin, jotka istuvat palavereissa ja koulutuksissa, hoitavat paperiasiat ja suunnitelmat? Kuka ne lapset hoitaa?
Hyvin riittäisi, jos vain johtaja olisi akateeminen teoreetikko joka ei likaa käsiään kuraan. Lastenhoito on käytännön työtä ja niitä duunareita ryhmissä tarvitaan eikä muita. Paperiasioista, palavereista ja suunnitelmista voisi karsia vaikka heti 90%.
Se, että sinä et ymmärrä niistä koulutettujen töistä hölkäsen pöläystä ei tarkoita sitä, että neivät olisi tarpeellisia. Lasten kasvatus ja opettaminen vaativat nykymaailmassa ihan hemmetin paljon enemmän kuin 60 -luvulla. Ei se kurahoususirkus tai pyllynpyyhintä vaan riitä, että niistä saataisiin kelvollisia koululaisia seitsemänvuotiaana.
Ongelmahan on se, että niistä ei tahdota saada kunnon koululaisia seitsemään ikävuoteen mennessä, vaikka koko ajan tuotetaan tutkimusta, että mitä pidempi päiväkoti-ura, sitä parempi ja että jo 6 kk ikäiselle pitää taata subjektiivinen päivähoito-oikeus jne. Kotona kasvaneet lapset eroavat näistä tarhassa paimennetuista, kuin yö ja päivä. Tarha ei vain pysty tarjoamaan samanlaista kasvuympäristöä kuin koti, vaikka kuinka akateemiset siellä teoretisoisivat. Lapsi tarvitsee ensimmäisiksi elinvuosikseen ympärilleen ihmisiä, jotka aidosti välittävät lapsesta ja joiden valvomana lapsi voi mahdollisimman vapaasti leikkimällä (huom.) kasvaa kouluikään. Nelivuotiaasta ylöspäin lapset voivat hyötyä (en ole tästä hyötymisestä niinkään varma, sanotaan että nauttivat) jostain pienestä ryhmätoiminnasta, jossa on jotain sääntöjä ja jossa leikkien tehdään jotain, askartelua, retkeilyä yms.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
lapsen psykofyysissosiaaliseen kehitykseen, sen eri vaiheisiin ja mahdollisiin haasteisiin ja poikkeavuuksien lapsen kehityksessä
Tämä on varhaiskasvattajien peruskikka. Eli kutsutaan arkisia asioita aivan tavattoman monimutkaisilla ja hienoilla termeillä, jotta saadaan ne kuulostamaan vaativilta asioilta jotka ainoastaan huippuasiantuntija voi hallita.
Todellisuudessa tuo koko sinun sanarimpsusi voidaan tiivistää käsitteeseen "lapsen kehitys". Aivan arkinen asia siis, jonka oppii riittävällä tasolla, kunhan vaan hoitaa eri ikäisiä lapsia.
Eli sinulle riittää ja sinusta on ok, että lapsestasi on, olisi, työpäiväsi aikana, 5pv viikossa, vastuussa hlö joka ei muusta lapseen liittyvästä tiedä eikä ymmärrä kuin, että "kakkapylly on pyyhittävä tai pestävä"?
Paljonpa arvostat lastasi, täytyy sanoa.
Toivottavasti hän sentään on ns täysin "normitapaus" eikä ole mitään erityisempää kehityksessä, kun ihan sen "normilapsenkin" kehityksessä ja kasvamisessa on muutakin tapahtumaa kuin kakkaaminen, nälkä ja unen tarve.Tsiisus🤔🤨
Kouluttamattomalle lapsi on pelkkä nukke johon syötetään toisesta päästä ruokaa sisään ja toisesta päästä tulee kakkaa ja pissaa ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
lapsen psykofyysissosiaaliseen kehitykseen, sen eri vaiheisiin ja mahdollisiin haasteisiin ja poikkeavuuksien lapsen kehityksessä
Tämä on varhaiskasvattajien peruskikka. Eli kutsutaan arkisia asioita aivan tavattoman monimutkaisilla ja hienoilla termeillä, jotta saadaan ne kuulostamaan vaativilta asioilta jotka ainoastaan huippuasiantuntija voi hallita.
Todellisuudessa tuo koko sinun sanarimpsusi voidaan tiivistää käsitteeseen "lapsen kehitys". Aivan arkinen asia siis, jonka oppii riittävällä tasolla, kunhan vaan hoitaa eri ikäisiä lapsia.
Eli sinulle riittää ja sinusta on ok, että lapsestasi on, olisi, työpäiväsi aikana, 5pv viikossa, vastuussa hlö joka ei muusta lapseen liittyvästä tiedä eikä ymmärrä kuin, että "kakkapylly on pyyhittävä tai pestävä"?
Paljonpa arvostat lastasi, täytyy sanoa.
Toivottavasti hän sentään on ns täysin "normitapaus" eikä ole mitään erityisempää kehityksessä, kun ihan sen "normilapsenkin" kehityksessä ja kasvamisessa on muutakin tapahtumaa kuin kakkaaminen, nälkä ja unen tarve.Tsiisus🤔🤨
Niin en tiedä mihin tämä kouluttamattomien viha lapsia kohtaan perustuu. Miksi lapsi ei ansaitsisi ammattitaitoista opetusta ja kasvatusta? Miksi hän ei saisi saada tukia vaikkapa sosiaalisiin taitoihinsa tai ryhmässä olemiseen? Miksi ehdoin tahdoin niiden meidän vähien lasten pitäisi saada vain kaikkien heikointa, perustasoista hoivaa, jota "kelpaa" kuka tahansa antamaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johan on parjattu sitä, että kalliisti koulutetut ja isolla palkalla olevat akateemiset opettajat pyyhkivät pöytiä ja pesevät lattioita, laittavat/annostelevat ja pilkkovat ruokaa, vaihtavat vaippoja, pukevat ja riisuvat, huuhtelevat kuravaatteita ja kääntelevät kuivauskaapin sisältöä, nukuttavat ja istua möllöttävät unihuoneessa valvomassa, vaihtavat lakanoita jne. Paljon menee kallista aikaa perusarkisiin asioihin, jotka joskus ovat olleet päiväkotiapulaisten työsarkaa. Nyt niitä apulaisia ei enää ole.
Ja kyllä, vakahoitajien määrää halutaan vähentää kuluvan vuosikymmenen aikana niin, että joka ryhmässä työskentelisi opettaja ja sosionomi. Nyt pienten (alle 3v) ryhmissä on 1 ope, 2 hoitajaa ja isojen ryhmissä 2 opea, 1 hoitaja. Opettajilla on noin 1,5h lyhyemmät työpäivät lapsiryhmässä mitä hoitajilla, jos huomioidaan SAK-aika ja kotityöskentelyaika. Kahden opettajan ryhmässä se on jo 3h/pvä, jolloin ryhmästä puuttuu yksi kasvattaja. Todellisuudessa se aika on isompi, sillä työvuorot jakautuvat päiväkodin aukioloajan puitteissa limittäin. Pienten, yhden opettajan ryhmässä, kaikki kolme kasvattajaa ovat noin 2-3h päivässä samaan aikaan paikalla ja tuohon lukeutuu aamupäivän ulkoilu (hyvin pedagogista...), ruokailu ja päivälepo. Tosiasiassa tuolla ajalla henkilöstö pitää vielä taukonsa, osallistuvat palavereihin ja koulutuksiin. Ja te haluatte lisää akateemisia ryhmiin, jotka istuvat palavereissa ja koulutuksissa, hoitavat paperiasiat ja suunnitelmat? Kuka ne lapset hoitaa?
Hyvin riittäisi, jos vain johtaja olisi akateeminen teoreetikko joka ei likaa käsiään kuraan. Lastenhoito on käytännön työtä ja niitä duunareita ryhmissä tarvitaan eikä muita. Paperiasioista, palavereista ja suunnitelmista voisi karsia vaikka heti 90%.
Se, että sinä et ymmärrä niistä koulutettujen töistä hölkäsen pöläystä ei tarkoita sitä, että neivät olisi tarpeellisia. Lasten kasvatus ja opettaminen vaativat nykymaailmassa ihan hemmetin paljon enemmän kuin 60 -luvulla. Ei se kurahoususirkus tai pyllynpyyhintä vaan riitä, että niistä saataisiin kelvollisia koululaisia seitsemänvuotiaana.
Kun nykylasten valmiudet ovat noin paljon heikommalla tasolla kuin 60-luvun lasten, niin ehkä koulun pitäisi alkaa Suomessakin jo 5-vuotiaana? Ja sitä sitten tietysti edeltäisi 2-vuotinen pakollinen esikoulu joka aloitettaisiin 3-vuotiaana. Nykyisinhän moni vanhempi aiheuttaa valtavaa hallaa lapselleen, kun ei tuo tätä varhaiskasvatettavaksi.
Ei ne heikommalla tasolla ole, mutta maailma on hyvin toinen kuin menneinä vuosikymmeninä. Yhteiskunta on äärimmäisen polarisoitunut. Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea kouluun tullessaan. Moni laskeekin, puhuu paria kieltä ja osaa itse sitoa kenkiensä nauhat. Sillä toisella puolella on sitten haasteita. Itsekin olen tavannut eskarilaisia, jotka eivät tunnista valmistettua ruokaa, kun sitä ei ole kotona tarjottu. Eivät osaa leikkiä toisten lasten kanssa tai toimia ryhmässä. Eikä nämä ole välttämättä edes lastensuojelun lapsia. Varhaiskasvatuksen idea on tasata näitä eroja, jotta kaikilla olisi mahdollisuus hyötyä koulusta. Koululla ei ole resursseja enää kiskoa kurahousuja.
Tiedoksesi, että lukeminen opetetaan koulussa. Sitä ei tarvitse siis osata valmiiksi. Jos 7-vuotias ei osaa sitoa kengänauhoja niin sitten vanhemmat varmaan opettavat hänelle sen tai hankkivat tarrakengät.
Tuohon polarisoitumiseen en usko hetkeäkään ainakaan jos etnisistä suomalaisista puhutaan.
Olen eri, mutta jos katsot ensimmäisen luokan Aapista, niin ei siellä enää mitään kirjaimia tavata, kuten omana aikanani 80-luvulla. Siellä on pitkiä tekstinpätkiä ja oletus on, että lapsi osaa lukea. Onneksi oma lapsi osasikin lukea ennen kouluun menoa.
Kyllä ne nykypäivän ekaluokkalaisetkin aloittavat siitä, että kirjaimet harjoitellaan juurta jaksaen yksi kirjain kerrallaan.
Kyllä, mutta Aapisessa on pitkiä tavutettuja tekstejä ja oletus on, että suurin osa osaa jo lukea ennen kuin tulevat kouluun.
No tietenkin pitää olla erilaista materiaalia niille jotka osaavat lukea kuin niille jotka eivät osaa. Ei lapsia ole tarkoitus turhauttaa siihen opetukseen. Mutta silti asia on edelleenkin niin, että aivan normaalisti lapsi pärjää koulussa vaikka ei osaisi ennen sinne menoa lukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johan on parjattu sitä, että kalliisti koulutetut ja isolla palkalla olevat akateemiset opettajat pyyhkivät pöytiä ja pesevät lattioita, laittavat/annostelevat ja pilkkovat ruokaa, vaihtavat vaippoja, pukevat ja riisuvat, huuhtelevat kuravaatteita ja kääntelevät kuivauskaapin sisältöä, nukuttavat ja istua möllöttävät unihuoneessa valvomassa, vaihtavat lakanoita jne. Paljon menee kallista aikaa perusarkisiin asioihin, jotka joskus ovat olleet päiväkotiapulaisten työsarkaa. Nyt niitä apulaisia ei enää ole.
Ja kyllä, vakahoitajien määrää halutaan vähentää kuluvan vuosikymmenen aikana niin, että joka ryhmässä työskentelisi opettaja ja sosionomi. Nyt pienten (alle 3v) ryhmissä on 1 ope, 2 hoitajaa ja isojen ryhmissä 2 opea, 1 hoitaja. Opettajilla on noin 1,5h lyhyemmät työpäivät lapsiryhmässä mitä hoitajilla, jos huomioidaan SAK-aika ja kotityöskentelyaika. Kahden opettajan ryhmässä se on jo 3h/pvä, jolloin ryhmästä puuttuu yksi kasvattaja. Todellisuudessa se aika on isompi, sillä työvuorot jakautuvat päiväkodin aukioloajan puitteissa limittäin. Pienten, yhden opettajan ryhmässä, kaikki kolme kasvattajaa ovat noin 2-3h päivässä samaan aikaan paikalla ja tuohon lukeutuu aamupäivän ulkoilu (hyvin pedagogista...), ruokailu ja päivälepo. Tosiasiassa tuolla ajalla henkilöstö pitää vielä taukonsa, osallistuvat palavereihin ja koulutuksiin. Ja te haluatte lisää akateemisia ryhmiin, jotka istuvat palavereissa ja koulutuksissa, hoitavat paperiasiat ja suunnitelmat? Kuka ne lapset hoitaa?
Hyvin riittäisi, jos vain johtaja olisi akateeminen teoreetikko joka ei likaa käsiään kuraan. Lastenhoito on käytännön työtä ja niitä duunareita ryhmissä tarvitaan eikä muita. Paperiasioista, palavereista ja suunnitelmista voisi karsia vaikka heti 90%.
Se, että sinä et ymmärrä niistä koulutettujen töistä hölkäsen pöläystä ei tarkoita sitä, että neivät olisi tarpeellisia. Lasten kasvatus ja opettaminen vaativat nykymaailmassa ihan hemmetin paljon enemmän kuin 60 -luvulla. Ei se kurahoususirkus tai pyllynpyyhintä vaan riitä, että niistä saataisiin kelvollisia koululaisia seitsemänvuotiaana.
Ongelmahan on se, että niistä ei tahdota saada kunnon koululaisia seitsemään ikävuoteen mennessä, vaikka koko ajan tuotetaan tutkimusta, että mitä pidempi päiväkoti-ura, sitä parempi ja että jo 6 kk ikäiselle pitää taata subjektiivinen päivähoito-oikeus jne. Kotona kasvaneet lapset eroavat näistä tarhassa paimennetuista, kuin yö ja päivä. Tarha ei vain pysty tarjoamaan samanlaista kasvuympäristöä kuin koti, vaikka kuinka akateemiset siellä teoretisoisivat. Lapsi tarvitsee ensimmäisiksi elinvuosikseen ympärilleen ihmisiä, jotka aidosti välittävät lapsesta ja joiden valvomana lapsi voi mahdollisimman vapaasti leikkimällä (huom.) kasvaa kouluikään. Nelivuotiaasta ylöspäin lapset voivat hyötyä (en ole tästä hyötymisestä niinkään varma, sanotaan että nauttivat) jostain pienestä ryhmätoiminnasta, jossa on jotain sääntöjä ja jossa leikkien tehdään jotain, askartelua, retkeilyä yms.
-eri
Pieni lapsi tarvitsee ennen kaikkea hyvää hoitoa, ja siinä hoidossa hän oppii sitten myös niitä paljon puhuttuja "taitoja" (joihin on alettu suhtautua kuin koulun oppiaineisiin vaikka se on ihan väärä suhtautumistapa). Ei hän tarvitse mitään ihmetemppuja tai akateemisia teorioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johan on parjattu sitä, että kalliisti koulutetut ja isolla palkalla olevat akateemiset opettajat pyyhkivät pöytiä ja pesevät lattioita, laittavat/annostelevat ja pilkkovat ruokaa, vaihtavat vaippoja, pukevat ja riisuvat, huuhtelevat kuravaatteita ja kääntelevät kuivauskaapin sisältöä, nukuttavat ja istua möllöttävät unihuoneessa valvomassa, vaihtavat lakanoita jne. Paljon menee kallista aikaa perusarkisiin asioihin, jotka joskus ovat olleet päiväkotiapulaisten työsarkaa. Nyt niitä apulaisia ei enää ole.
Ja kyllä, vakahoitajien määrää halutaan vähentää kuluvan vuosikymmenen aikana niin, että joka ryhmässä työskentelisi opettaja ja sosionomi. Nyt pienten (alle 3v) ryhmissä on 1 ope, 2 hoitajaa ja isojen ryhmissä 2 opea, 1 hoitaja. Opettajilla on noin 1,5h lyhyemmät työpäivät lapsiryhmässä mitä hoitajilla, jos huomioidaan SAK-aika ja kotityöskentelyaika. Kahden opettajan ryhmässä se on jo 3h/pvä, jolloin ryhmästä puuttuu yksi kasvattaja. Todellisuudessa se aika on isompi, sillä työvuorot jakautuvat päiväkodin aukioloajan puitteissa limittäin. Pienten, yhden opettajan ryhmässä, kaikki kolme kasvattajaa ovat noin 2-3h päivässä samaan aikaan paikalla ja tuohon lukeutuu aamupäivän ulkoilu (hyvin pedagogista...), ruokailu ja päivälepo. Tosiasiassa tuolla ajalla henkilöstö pitää vielä taukonsa, osallistuvat palavereihin ja koulutuksiin. Ja te haluatte lisää akateemisia ryhmiin, jotka istuvat palavereissa ja koulutuksissa, hoitavat paperiasiat ja suunnitelmat? Kuka ne lapset hoitaa?
Hyvin riittäisi, jos vain johtaja olisi akateeminen teoreetikko joka ei likaa käsiään kuraan. Lastenhoito on käytännön työtä ja niitä duunareita ryhmissä tarvitaan eikä muita. Paperiasioista, palavereista ja suunnitelmista voisi karsia vaikka heti 90%.
Se, että sinä et ymmärrä niistä koulutettujen töistä hölkäsen pöläystä ei tarkoita sitä, että neivät olisi tarpeellisia. Lasten kasvatus ja opettaminen vaativat nykymaailmassa ihan hemmetin paljon enemmän kuin 60 -luvulla. Ei se kurahoususirkus tai pyllynpyyhintä vaan riitä, että niistä saataisiin kelvollisia koululaisia seitsemänvuotiaana.
Kun nykylasten valmiudet ovat noin paljon heikommalla tasolla kuin 60-luvun lasten, niin ehkä koulun pitäisi alkaa Suomessakin jo 5-vuotiaana? Ja sitä sitten tietysti edeltäisi 2-vuotinen pakollinen esikoulu joka aloitettaisiin 3-vuotiaana. Nykyisinhän moni vanhempi aiheuttaa valtavaa hallaa lapselleen, kun ei tuo tätä varhaiskasvatettavaksi.
Ei ne heikommalla tasolla ole, mutta maailma on hyvin toinen kuin menneinä vuosikymmeninä. Yhteiskunta on äärimmäisen polarisoitunut. Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea kouluun tullessaan. Moni laskeekin, puhuu paria kieltä ja osaa itse sitoa kenkiensä nauhat. Sillä toisella puolella on sitten haasteita. Itsekin olen tavannut eskarilaisia, jotka eivät tunnista valmistettua ruokaa, kun sitä ei ole kotona tarjottu. Eivät osaa leikkiä toisten lasten kanssa tai toimia ryhmässä. Eikä nämä ole välttämättä edes lastensuojelun lapsia. Varhaiskasvatuksen idea on tasata näitä eroja, jotta kaikilla olisi mahdollisuus hyötyä koulusta. Koululla ei ole resursseja enää kiskoa kurahousuja.
Tiedoksesi, että lukeminen opetetaan koulussa. Sitä ei tarvitse siis osata valmiiksi. Jos 7-vuotias ei osaa sitoa kengänauhoja niin sitten vanhemmat varmaan opettavat hänelle sen tai hankkivat tarrakengät.
Tuohon polarisoitumiseen en usko hetkeäkään ainakaan jos etnisistä suomalaisista puhutaan.
Olen eri, mutta jos katsot ensimmäisen luokan Aapista, niin ei siellä enää mitään kirjaimia tavata, kuten omana aikanani 80-luvulla. Siellä on pitkiä tekstinpätkiä ja oletus on, että lapsi osaa lukea. Onneksi oma lapsi osasikin lukea ennen kouluun menoa.
Kyllä ne nykypäivän ekaluokkalaisetkin aloittavat siitä, että kirjaimet harjoitellaan juurta jaksaen yksi kirjain kerrallaan.
Kyllä, mutta Aapisessa on pitkiä tavutettuja tekstejä ja oletus on, että suurin osa osaa jo lukea ennen kuin tulevat kouluun.
No tietenkin pitää olla erilaista materiaalia niille jotka osaavat lukea kuin niille jotka eivät osaa. Ei lapsia ole tarkoitus turhauttaa siihen opetukseen. Mutta silti asia on edelleenkin niin, että aivan normaalisti lapsi pärjää koulussa vaikka ei osaisi ennen sinne menoa lukea.
Mun lapsi lukee ja laskee, osaa kertoa ja jakolaskua. Puhuu kahta kieltä. Oletko onnellinen, kun sun lapsi on luokan huonoin?
Oletteko miettineet te elämää nähneet ja kokeneet, että miksi nykyisin korostetaan varhaiskasvatusta niin, että auta varjele jos lapsi ei ole ollut varhaiskasvatuksen hoivissa niin tuleeko hänestä kunnon kansalainen?
Mennään ajassa taaksepäin tai nykyaikaankin, niin ei kaikki lapset ole olleet päivääkään päiväkodissa.
Silti heistä kasvoi kunnon kansalaisia, jotka ovat pärjänneet opinnoissa ja elämässä yleensä.
On ollut kotiäitejä ja on edelleen, eikä kotiäifillä ole " opettajan koulutusta tai valmiuksia" ja silti lapsesta kasvaa normaali ja pärjäävä.
Oma lapseni oli aikoinaan oppilaitoksen yhteydessä olevassa päiväkodissa, jossa ei ollut ainuttakaan lastentarhanopettajaa. Henkilökunta koostui lastenhoitajista ja siellä harjoitteli oppilaitoksen opiskelijat. Päiväkodissa oli kyläläisten lapsia ja oppilaitoksen opettajien ja opiskelijoiden lapsia. Noin puolet opiskelijoista oli aikuisopiskelijoita.
Kun katsoo ympärilleen tuttuja, sukulaisia jne niin heistäkin löytyy perheitä, joissa lapset eivät ole olleet päiväkodissa ja lapset ovat menestyneet kaikin puolin elämässään.
Minusta päiväkodissa tarvitaan juuri ns ruohonjuuritason työntekijöitä, vähemmän lto: n opin käyneitä. Kyse on yksinkertaisesti organisaatiosta ja hyvästä toiminnan suunnittelusta ja en näe suurta erottelutarvetta kuka on arvokkaampi työntekijä. Sellaista ei pidä olla. Hyvässä ilmapiirissä jokaisen työpanos on yhtä tärkeä.
Alue: Aihe vapaa
Ei ne heikommalla tasolla ole, mutta maailma on hyvin toinen kuin menneinä vuosikymmeninä. Yhteiskunta on äärimmäisen polarisoitunut. Puolet ekaluokkalaisista osaa lukea kouluun tullessaan. Moni laskeekin, puhuu paria kieltä ja osaa itse sitoa kenkiensä nauhat. Sillä toisella puolella on sitten haasteita. Itsekin olen tavannut eskarilaisia, jotka eivät tunnista valmistettua ruokaa, kun sitä ei ole kotona tarjottu. Eivät osaa leikkiä toisten lasten kanssa tai toimia ryhmässä. Eikä nämä ole välttämättä edes lastensuojelun lapsia. Varhaiskasvatuksen idea on tasata näitä eroja, jotta kaikilla olisi mahdollisuus hyötyä koulusta. Koululla ei ole resursseja enää kiskoa kurahousuja.