Miten muut jaksatte sekoilevia, iäkkäitä vanhempianne?

Itsellä suht tuore tilanne, että äiti 77v alkanut höpräämään asioiden kanssa. Viimeisen vuoden ajan ollut lievempiä merkkejä jostain taantumisesta ja epäilen muistisairautta. Yhä useammin unohtelee asioita ja sanoo ettei muista. Varsinkin vähänkään väsyneenä tai stressaantuneena unohtaa jopa saman päivän aikana tapahtuneita asioita tai sekoittaa niitä. Viralliset asiat eivät suju enää kuin ennen. Aivan, kuin ei osaisi enää hoitaa niitä. Joudun koko ajan muistuttamaan kaikesta, etsimään puhelinnumeroita (äidillä ei nettiä), ja kertomaan mitä pitää tehdä ym. Ei siinä mitään neuvon kyllä, mutta kun asioita saa jankuttaa monta kertaa, laput menevät hukkaan, kaikki unohtuu ym. Ärsyttää ja pinna palaa jankata samoja asioita päivästä toiseen. Sitten jos hoitaa jonkin asian niin ei jälkeenpäin osaa täysin selittää mitä esim. joku hoitaja on sanonut tai pankin henkilö. Itse olen ainoa lapsi ja omainen satojen kilometrien päässä ja yritän puhelimen kautta hoitaa asioita. Niin kauan kaikki tuntuu olevan suht hyvin, kun puhutaan ihan muita kuulumisia ja elämän asioita. Äiti asuu yksin, pystyy käymään kaupassa, peseytymään, ulkoilemaan, syömään jne. Mutta nyt ilmentynyt vaikeutta hoitaa virallisempia asioita. Esim laskuja oli jäänyt maksamatta ja sitäkin asiaa jankattiin lähes pari viikkoa ennen kuin kaikki selvisi. Äiti ei itse myönnä, että olisi mitään vakavampaa vaan kuittaa kaiken, että on vain stressaantunut jos pitää hoitaa virallisia asioita ja ne tuntuvat mutkikkaalle ja väsyy niistä, eikä silloin jää niin mieleen asiat. Minusta hän yrittää vähätellä ongelmiaan. Itseäni ahdistaa koko tilanne, enkä tiedä mitä tehdä? Äiti suuttuu jos sanon muistisairaudesta tai että hän sekoilee. Ei halua, että virallista tahoa sekoitetaan asioihin. Itsestäni tuntuu pahalta tehdä minnekään ilmoitusta vasten äidin tahtoa. Äiti on menossa lääkäriin muun vaivan vuoksi ja toivon, että siellä huomattaisiin hänen tilanne. Tuntuu, etten jaksa enää edes vastata kohta puhelimeen, kun hän soittaa, kun pelkään jo valmiiksi mitä taas on, enkä jaksaisi toistaa ja jankuttaa samoja asioita koko ajan. Onko muita samassa tilanteessa tai kokemusta asiasta, neuvoja tai ajatuksia? Ja miten muut jaksatte vastaavassa tilanteessa?