Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Professori HS:ssa: Lähes kaikki potilaat epäilevät itsellään tarkkaavaisuushäiriö ADD:ta
08.10.2022 |
Etenkin nuoret naiset hakeutuvat sankoin joukoin psykiatrisiin palveluihin ADD-epäilyjensä vuoksi.
Mikä voi olla tässä taustalla eli mikä on voinut laukaista valtavan ADD-epidemian?
Olisiko niin, että myös moni sometähti on hankkinut ADD-diagnoosin ja tuota haetaan suoritusyhteiskunnassa selitykseksi kaikenlaisiin oireisiin ja elämänhallinnan ongelmiin?
Kommentit (162)
Lähes kenen tahansa tarkkaavaisuus häiriintyy nykyajan digitaalisessa työympäristössä tai opiskeluympäristöissä. Täytyy olla epätavallisen hyvä keskittymiskyky jotta tarkkaavaisuus ei lainkaan häiriintyisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen noita kutsuttiin "pikkusen pöljiksi" mutta nyt niillä muka hienot diagnoosit?
Et sitten tiedä tieteestä mitään. Kyseinen diagnoosi on ihan tutkittu juttu ja add potilailla on erinlaiset aivokuvat "normaaleihin" verrattuna.
No, siksi just ne on "pikkuisen pöljiä" kun niiden aivot ei toimi kuten normaalin ihmisen aivot.
Ja sitten samaan aikaan te itkette miten add-lääkkeet ovat epäreiluja, vaikka se vain palauttaa add potilaan samalle viivalle muiden kanssa. Koittakaa jo päättää!
Pakko kysyä kuka itkee ja miksi? Ja siis nimenomaan ADD diagnoosilla vai ADHD?
Nykyään kaikki haluavat jonkin diagnoosin jotta voivat perustella itselleen miksi ei huvita. Osalla diagnooseista saa jopa rahaa, joten se on myös kannattavaa.
Luin vain ensimmäisen sivun niin tämä saattaa olla jo mainittu. Ennenvanhaan kun ei ollut nettiä. Silloin saattoi erehtyä lukemaan lääkärikirjaa maalikoille. Heti niistä löytyi vaivoja jotka täsmää. Nyt niitä luetaan netistä ja toki nykyään löydetään sellaista mitä ei ennen edes tiedetty.
Kuitenkin ei se add tai adhd ole joka toisella. Lisäksi lääkärit jakelee niitä mielialalääkkeitä kuin karkkia. Vasta oli lääkärissä 18 vuotiaalta kysytty masentaako, ahdistaako jne haluatko lääkkeitä? Kaikilla myös nuorilla on vähintään joskus vaikeaa. Aika radikaali ratkaisu jos lääkitään kaikki. Heh onnellisin kansa.
Nykynuoriso on ääliöitä suurimmilta osin. Ennen vanhaa hu llut luki lääkärikirjan ja sai sieltä kaikki taudit itselleen. Nyt Etelä-Suomen nuoret tekee samaa netistä.
Ahtaasti kerrostaloläävissä asuminen alkaa kantaa hedelmää. Ei meillä pikkukaupungeissa ole tuommoista kuin muutamalla ja nekin on Helsingistä muuttaneita ää Li öitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen noita kutsuttiin "pikkusen pöljiksi" mutta nyt niillä muka hienot diagnoosit?
Et sitten tiedä tieteestä mitään. Kyseinen diagnoosi on ihan tutkittu juttu ja add potilailla on erinlaiset aivokuvat "normaaleihin" verrattuna.
No, siksi just ne on "pikkuisen pöljiä" kun niiden aivot ei toimi kuten normaalin ihmisen aivot.
Ja sitten samaan aikaan te itkette miten add-lääkkeet ovat epäreiluja, vaikka se vain palauttaa add potilaan samalle viivalle muiden kanssa. Koittakaa jo päättää!
Pakko kysyä kuka itkee ja miksi? Ja siis nimenomaan ADD diagnoosilla vai ADHD?
Nykyään puhutaan vain ADHD diagnooseista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen noita kutsuttiin "pikkusen pöljiksi" mutta nyt niillä muka hienot diagnoosit?
Et sitten tiedä tieteestä mitään. Kyseinen diagnoosi on ihan tutkittu juttu ja add potilailla on erinlaiset aivokuvat "normaaleihin" verrattuna.
No, siksi just ne on "pikkuisen pöljiä" kun niiden aivot ei toimi kuten normaalin ihmisen aivot.
Ja sitten samaan aikaan te itkette miten add-lääkkeet ovat epäreiluja, vaikka se vain palauttaa add potilaan samalle viivalle muiden kanssa. Koittakaa jo päättää!
Pakko kysyä kuka itkee ja miksi? Ja siis nimenomaan ADD diagnoosilla vai ADHD?
Nykyään puhutaan vain ADHD diagnooseista.
tämä jaottelu on tullut tänä vuonna vasta. Oletan että itkussa viitattiin muihinkin kuin tänä vuonna diagnoosin saaneisiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen noita kutsuttiin "pikkusen pöljiksi" mutta nyt niillä muka hienot diagnoosit?
Et sitten tiedä tieteestä mitään. Kyseinen diagnoosi on ihan tutkittu juttu ja add potilailla on erinlaiset aivokuvat "normaaleihin" verrattuna.
On hauska katsella, kuinka vuosikymmenestä toiseen ihmisiä vedetään höplästä näillä väitteillä, että he sairastavat jotain tunnettua neurobiologista sairautta, jonka voisi aivokuvantamistutkimuksilla tunnistaa, mutta jonka psykiatri ja psykologi diagnosoida puhtaasti suoritusteisteillä ja haastattelemalla. Vuonna 2018 julkaistu systemaattisen tutkimuskatsauksen mukaan ei löydetty mitään ADHD tyypillistä poikkeamaa aivoista. Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan seuraavasti:
"Despite these caveats, our findings are in line with findings from other recent meta-analyses of brain structural and task-based studies of ADHD and neuroimaging studies of other psychiatric disorders (eg, depression) that failed to find significant spatial convergence of results across studies. We believe that, alongside these other meta-analyses, the results of our study call for a paradigm shift in the conduct and publication process of neuroimaging studies, including R-fMRI studies of ADHD. Owing to their considerable costs, neuroimaging studies in psychiatric disorders typically have small samples, with a likely tendency to prioritize publishing positive results over replication and negative studies. As such, whereas individual studies have produced intriguing signals, R-fMRI studies in ADHD have not yielded coherent conclusions."
https://www.jaacap.org/article/S0890-8567(20)31414-3/fulltext
Suomeksi: "huolimatta näistä huomioista, löytämämme tulokset ovat yhteneviä muiden toiminnallisia ja aivojen rakennetta tutkivien meta-analyysien kanssa liittyen ADHD:hen ja muihin psykiatrisiin häiriöihin (kuten masennus), joissa ei ole löydetty merkitsevää spatiaalista yhteneväisyyttä tutkimusten välillä. Me uskomme että näiden tutkimusten ohella tämä tutkimus viittaa tarpeeseen muuttaa toimintatapoja, mitä tulee aivokuvantamistutkimusten tekemiseen ja julkaisuprosessiin, sisältäen ADHD:n R-fMRI tutkimukset. Johtuen niiden kalleudesta, aivokuvantamistutkimuksissa psykiatriassa käytetään huomattavan pieniä otoksia yhdistettynä todennäköiseen taipumukseen suosia positiivisia tuloksia tuottavien tutkimusten julkaisemista negatiivisten ja toistettavien tutkimusten kustannuksella. Näin ollen vaikka yksittäiset kokeet saattavat antaa lupaavia tuloksia, R-fMRI tutkimukset eivät mahdollista selkeiden johtopäätösten tekoa. "
https://www.jaacap.org/article/S0890-8567(20)31414-3/fulltext
R-fMRI kuvantamisella ei voit tutkia aksonivaurioita. Perinnöllistä tai tapaturmassa tullut aksonimuutos ei näy perinteisellä kuvantamisella. Eli ADHD on alettu epäilemään aksonivaurioksi aivoissa jota kuvantamisella on hankala tutkia. Viitteitä tähän on saatu aivovauriopotilailta.
Diffuusi aksonivaurio on nykykäsityksen mukaan aivokudoksen vauriotyypeistä merkittävin pysyvän työkyvyttömyyden aiheuttaja tapaturmaisen aivovamman jälkeen. Se johtaa häiriöihin hermosolujen viejähaarakkeiden eli aksonien toiminnassa sekä häiritsee aivojen toimintaa laajempana hermoverkkona.
Tyypilliset aivokuvantamistekniikat, kuten tietokonetomografia ja magneettikuvantaminen (MRI) ovat hyödyllisiä makroskooppisten vaurioiden havaitsemisessa, mutta ne eivät ole riittävän herkkiä diffuusin aksonivaurion diagnostiikassa.
Tuon diffuusin aksonivaurion tutkimuksessa on aivan samat ongelmat, kuin edellä käsitellyissä tutkimuksissa. Jotta objektiivista näyttöä olisi mahdollista tuottaa, pitää otoskokojen olla riittävän laajoja, julkaisuharhan olla merkittävästi vähäisempää ja lisäksi löydösten pitäisi luonnollisesti olla systemaattisia ja yhdensuuntaisia. Ongelma on lähinnä siinä, että sinänsä varmaan ihan hyvätkin esitetyt hypoteesit ja väärät positiiviset tutkimustulokset saavat aivan liian paljon painoarvoa suhteessa kokonaisnäyttöön -tai sen puutteeseen. Kun valtamedia lisäksi julkaisee toistuvasti uutisia mullistavista tutkimustuloksista aivokuvantamisen saralla, niin se tuottaa meille maalikoille aivan vääristyneen kuvan siitä, mikä on se kokonaisnäyttö siellä taustalla. Yleensä tutkijat itsekin liiottelevat tuloksia -tämän takia hyvissä tutkimuskatsauksissa kiinnitetään huomiota vinouman riskiin, julkaisuharhaan jne. Tosiallisen tiedon välittäminen on erityisen tärkeää, kun kirjoitetaan ja puhutaan ihmisen terveyteen, elämään ja hyvinvointiin liittyvistä ilmiöistä. On tärkeää erotella, milloin kyse on hypoteeseista, milloin yksittäisistä tutkimuksista, milloin laajasta empiirisestä näytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka jostain sairaudesta tulee muoti-ilmiö, ei se vähennä sitä faktaa että jotkut siitä kärsivät ja ihmisiä on ilman diagnoosia. Näinhän kävi viimeksi ferritiinin kanssa.
Itse olen tutkimuksissa enkä vahingossakaan puhu enää kellekkään siitä, koska kommentit on luokkaa "oiskohan mullakin kun en jaksa lukea kirjaa loppuun?" "Joo mäkin oon varmaan adhd kun selaan puhelinta samalla kun katson netflixiä."
Itsellä on neuvolasta asti mainintoja ylivilkkaudesta, hajamielisyydestä ja "haahuilusta." Monta kesken jäänyttä koulua, katkenneita ihmissuhteita ja repaleinen työhistoria, mutta olen nainen niin koskaan ei ole otettu tosissaan, kuin vasta nyt.
Kyse ei ole mistään tarkkaavaisuushäiriöstä, vaan addiktiosta.
Häh?
Ei kertakaikkiaan pysty pysyttelemään erossa Facesta, Tiktokista, AV:lta tai vaikka ylikseltä, jos niikseen tulee. Ei se mistään neurologisesta häiriöstä johdu, vaan on riippuvuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen noita kutsuttiin "pikkusen pöljiksi" mutta nyt niillä muka hienot diagnoosit?
Et sitten tiedä tieteestä mitään. Kyseinen diagnoosi on ihan tutkittu juttu ja add potilailla on erinlaiset aivokuvat "normaaleihin" verrattuna.
Miksi näitä diagnosoituja on aina vain enemmän ja enemmän? Mikä muuttaa ihmiskunnan aivoja ja kielteiseen suuntaan?
Ehkä se on sitä evoluutiota.
Suunta ei välttämättä ole kielteinen, vaikka se onkin erilainen kuin ennen.
Minusta juttu oli ikävä ja lääkäri tuntui ylimieliseltä. Monet meistä adhd-ihmisistä saavat koulut ja työt jollakin tavalla läpi, mutta elämä on koko ajan ihan kauheaa taistelua omaa päätä vastaan. Itsellä oli lukion päättötodistuksessa viitosia ja silti pääsin yliopistoon. Olen varma, että jos menisin tuon miehen vastaanotolle, hän sanoisi että olen juuri näitä itse diagnosoija. On todella raskasta ja lapsillekin epäreilua, kun heidän äitinsä on koko ajan aivan tutkalla. Tavaroita, rahaa, ihmissuhteita katoaa, omaa tunne-elämää on vaikea kestää kun aivot ovat koko ajan epänormaalissa keskittymisen tilassa. En pysty ajamaan autoa, hukkaan koko ajan tärkeitä tavaroita, asunto on sekaisin. Olen niin älykäs ja lahjakas ja hyvistä lähtökohdista, että olen pystynyt kompensoimaan ja ne jotka eivät minua tunne pitävät minua varmaan aika menestyneenä, mutta elämä tuntuu oikeastaan ihan kauhean raskaalta ja pelkään etten pysty enää tätä jaksamaan kovin kauan. Nuori, kaunis ja lahjakas ihminen voi sekoilla läpi elämänsä ja pärjätä toisten avulla, mutta kuka tällaista vanhenevaa sekopäätä enää auttaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että ellei yksilön toiminta oli itselle tai muille häiriöksi niin tarvetta diagnoosille ei ole.
Meissä kaikissa on piirteitä erilaisista diagnooseista: autismista, narsismista, jopa luulosairaudesta.
Jos tuntuu, että provosoidut, lue ensimmäinen lause.
Tämä on hienosti ilmaistu 😊👍
No todella hienosti.
Lapsellani ei ollut oppimisvaikeuksia eikä käytösongelmia. Eikä ole vieläkään.
Hän pärjäsi koulussa hyvin eikä saanut tietenkään mitään tukitoimia. Yhtäkkiä ei kuitenkaan enää pärjännyt. Ei kyennyt tekemään muuta kuin makaamaan velttona lattialla. Siitä mentiin sitten ambulanssilla sairaalaan.
Lapsella oli tukitoimien puuttumisen takia autistinen burnout.
Se on muuten samanlainen kuin tavallinen burnout, mutta se on voimakkaampi ja siitä toipuu hitaammin.
Tuli diagnoosi ja tuli tukitoimia. Ensimmäinen vuosi harjoiteltiin terapiassa ulos menemistä.
Yhteiskunnalle olisi tullut halvemmaksi jos diagnoosi ja tukitoimet olisivat tulleet aikaisemmin. Valitettavasti lapsi osasi näytellä neurotyypillistä niin taitavasti, että kukaan ei ollut huomannut autismia ennen romahdusta.
Tarvetta diagnoosille ja tuelle voi olla paljonkin vaikka mitään oireilua ei näkyisi päällepäin. Niillä voidaan varmistaa se, että ihminen pysyy toumintakykyisenä ja tuottavana yhteiskunnan jäsenenä ja pystyy elämään hyvää elämää.
Meillä on jännittävä sukupolvi kasvamassa, kun ihan päiväkodissa jo aletaan tabletteja käyttämään vaikka aivokuvissa on ihan oikeasti osoitettu että nuorella iällä älylaitteiden käyttäminen vaikuttaa haitallisesti aivojen kehitykseen.
Itse sain onneksi koulutettua aivoni takaisin kirjojen pariin, vaikka vielä hieman kangertelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasti jatkuva kännykän käyttö ja kaiken maailman 7 sekunnin Tiktok videot muovaa aivoja, niin ettei keskittyminen enää riitä mihinkään
Vierailija kirjoitti:
Nykyään kaikki haluavat jonkin diagnoosin jotta voivat perustella itselleen miksi ei huvita. Osalla diagnooseista saa jopa rahaa, joten se on myös kannattavaa.
Tähän liittyen kysyin jokin aika sitten puolisoltani, miten ihmeessä hän jaksoi lukea ylemmän korkeakoulututkinnon matematiikasta. Hän vastasi, ettei silloin ollut nettiä, sosiaalista mediaa tai suoratoistopalveluja kilpailemassa jatkuvasti huomiosta ja ajasta. Matematiikan tehtävät olivat hyvää ajankulua.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti jatkuva kännykän käyttö ja kaiken maailman 7 sekunnin Tiktok videot muovaa aivoja, niin ettei keskittyminen enää riitä mihinkään
Jos ei pysty laittamaan puhelinta äänettömälle ja syrjään muutamaksi tunniksi, kannattaa heittää se jorpakkoon. Kummasti alkaa keskittymiskyky palautumaan.
Vierailija kirjoitti:
Arjen elämisen taidot ovat monella hukassa..ei mulla muuta
Itse taas väitän, että yhteiskunnasta on tullut huomattavasti enemmän keskittymistä, suorittamista ja tehokkuutta vaativa verrattuna aiempaan.
Esimerkiksi laskujen maksaminen on itselle ihan hirveää. Hektisen ja tehokkaan työpäivän jälkeen minun on todella, todella vaikea jaksaa istua alas ja kyetä suoriutumaan siitä. Ennen marssin pankkiin ja löin laskut tiskiin.
Tai uuden pesukoneen ostaminen... Sekin on vaikeaa, kun pitää selata nettiä ja jaksaa vertailla pesukoneita, kannettavia, vaatteita tai vakuutuksia... Haluan vain suoriutua nopeasti noista ilman, että niihin pitäisi jaksaa keskittyä, syöttää pitkää numerosarjaa ja vertailla kymmeniä eri vaihtoehtoja. En pysty tuollaiseen. Vaatekaupan ovella jo alkaa ahdistaa, että pitäisi jaksaa keskittyä etsimään valikoimasta juuri sitä oikeaa paitaa. Tai parturiin en mene, koska pitäisi jaksaa istua pitkään.
Elämä on nykyisin jatkuvaa keskittymistä hirveän epäkiinnostaviin asioihin. Itselläni monet arkiset koneella tehtävät jutut jää siitä syystä miehelle, jolla on huomattavasti parempi keskittymiskyky. En oikein selviö yhteiskunnasta, jossa oman elämän hoitamiseen tarvitaan paljon keskittymistä. Tulee tunne, etten pärjää ja alkaa ahdistaa jo monta päivää aikaisemmin vaikkapa se laskujen maksaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arjen elämisen taidot ovat monella hukassa..ei mulla muuta
Itse taas väitän, että yhteiskunnasta on tullut huomattavasti enemmän keskittymistä, suorittamista ja tehokkuutta vaativa verrattuna aiempaan.
Esimerkiksi laskujen maksaminen on itselle ihan hirveää. Hektisen ja tehokkaan työpäivän jälkeen minun on todella, todella vaikea jaksaa istua alas ja kyetä suoriutumaan siitä. Ennen marssin pankkiin ja löin laskut tiskiin.
Tai uuden pesukoneen ostaminen... Sekin on vaikeaa, kun pitää selata nettiä ja jaksaa vertailla pesukoneita, kannettavia, vaatteita tai vakuutuksia... Haluan vain suoriutua nopeasti noista ilman, että niihin pitäisi jaksaa keskittyä, syöttää pitkää numerosarjaa ja vertailla kymmeniä eri vaihtoehtoja. En pysty tuollaiseen. Vaatekaupan ovella jo alkaa ahdistaa, että pitäisi jaksaa keskittyä etsimään valikoimasta juuri sitä oikeaa paitaa. Tai parturiin en mene, koska pitäisi jaksaa istua pitkään.
Elämä on nykyisin jatkuvaa keskittymistä hirveän epäkiinnostaviin asioihin. Itselläni monet arkiset koneella tehtävät jutut jää siitä syystä miehelle, jolla on huomattavasti parempi keskittymiskyky. En oikein selviö yhteiskunnasta, jossa oman elämän hoitamiseen tarvitaan paljon keskittymistä. Tulee tunne, etten pärjää ja alkaa ahdistaa jo monta päivää aikaisemmin vaikkapa se laskujen maksaminen.
Minulle on tullut paljon helpompaa. Manuaalisesti maksan alle 10 laskua vuodessa, loput hyväksyn e-laskuina.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti epäilee itsellään joka ikistä vastaavaa. Hyvin on pärjännyt yli 80-vuotiaaksi. Ehkä niistä puhutaan niin paljon ja helppo se on netissä diagnosoida itselleen vaikka mitä. On se melko rasittavaa kuunneltavaa.
Nyt kun psyykejutut ovat vapautuneempia, sopii epäillä itsellään ja muilla vaikka mitä. Helposti löytää jonkun pikkupiirteen mistä tahansa mt-ongelmasta, nepsyydestä ja vinoumasta sovellettavaksi itseen että oliskohan se sitä. Myös kehitysvammat huomioon, monissa on mielenkiintoisia piirteitä. Viimeksi jossain jutussa viehtymys veteen, vähänkö sitä on istuskellut merta katsellen. Aivon signaaliradat on melkoinen sotku.
Alue: Aihe vapaa
R-fMRI kuvantamisella ei voit tutkia aksonivaurioita. Perinnöllistä tai tapaturmassa tullut aksonimuutos ei näy perinteisellä kuvantamisella. Eli ADHD on alettu epäilemään aksonivaurioksi aivoissa jota kuvantamisella on hankala tutkia. Viitteitä tähän on saatu aivovauriopotilailta.
Diffuusi aksonivaurio on nykykäsityksen mukaan aivokudoksen vauriotyypeistä merkittävin pysyvän työkyvyttömyyden aiheuttaja tapaturmaisen aivovamman jälkeen. Se johtaa häiriöihin hermosolujen viejähaarakkeiden eli aksonien toiminnassa sekä häiritsee aivojen toimintaa laajempana hermoverkkona.
Tyypilliset aivokuvantamistekniikat, kuten tietokonetomografia ja magneettikuvantaminen (MRI) ovat hyödyllisiä makroskooppisten vaurioiden havaitsemisessa, mutta ne eivät ole riittävän herkkiä diffuusin aksonivaurion diagnostiikassa.
https://aamuset.fi/artikkeli/5325404