Lue keskustelun säännöt.
"ADHD-lääkkeisiin ei liity Puustjärven mukaan selkeää riippuvuuden riskiä" Miksi sitten amfetamiini laittomana aiheuttaa riippuvuutta ja ris...
05.10.2022 |
Samaa tavaraa se on, mutta puhtaampana.
"hoitovalikoimassa on deksamfetamiini- ja lisdeksamfetamiinivalmisteita. Sana amfetamiini voi aiheuttaa kielteisiä mielikuvia ja kyseiset lääkkeet sisältävätkin Valviran mukaan huumausainetta."
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/adhd-oireita-voidaan-helpottaa-huum…
Kommentit (330)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas väitän, että ADHD-potilaat on pääsääntöisesti riippuvaisia lääkkeestään. Se ei ole huono asia, on varsin normaalia että ihminen tarvitsee jotain lääkitystä arjesta ja elämästä selvitäkseen.
Mutta kyllä minusta kovasti kuulostaa siltä, että nämä ihmiset nimenomaan tarvitsevat lääkkeensä ja sitä ilman suorituskyky ja elämänlaatu kärsii. Riippuvuudelta kuulostaa.
En siis arvostele lainkaan ketään, pelkästään hyvä jos on saanut toimivan lääkkeen joka parantaa elämänlaatua. Mutta kyllä mä kokisin, että suurin osa on siitä aika riippuvaisia.
Miten riippuvuus määritellään? On totta, että toimintakyky on monelta osin huonompi, jos lääkettä ei ota. Tämä pätee myös täysin lääkitsemättömiin, joten se ei itsessään voi riippuvuuden määritelmä.
Vaikka lääkkeestä hyötyisi, voi unohtaa ottaa lääkkeen koska ei muista, että siitä hyötyisi. Tämä on ikävä oire. Pitäisi siis olla lääkitty, jotta muistaisi ottaa lääkkeen :D Ongelman ydin on se, ettei adhd poistu mihinkään siinä lääkkeiden oton välillä. Terveisin hlö jonka puoliso kysyy, oletko ottanut lääkkeen ja siinä vaiheessa muistan että minulla todella on lääkitys ja sitä voi myös käyttää. Joka kerta innostun, että tämähän toimii.
En varmaan pystyisi olemaan riippuvainen, koska unohtaisin että olen riippuvainen ja todennäköisesti en saisi aikaiseksi hankkia ainetta. Pakka pysyisi ehkä kasassa jos olisi aikaa keskittyä vain riippuvuuteen, mutta on kaikkea muutakin. Unohdin illalla laittaa vesilasin kun tuli se puhelu, no haen keittiöstä. Ai linnut on palanneet, on siis kevät. Missä kevyemmät takit? Nonniin, nyt on kiire, miks lääkkeet ei auta??( en ole ottanut siis vieläkään). Lääkärille on hävettävää sanoa, etten aina muista ottaa lääkettä, koska minun pitäisi tietää paremmin ja täsmälääkityskin on.....Täytyy ostaa dosetti, jotta muistaisin riippuvaisuuteni lääkkeestä. Käy hyvin järkeen, että huumeidenkäyttäjät käyttävät amfetamiinia muistaakseen käyttää muita huumeita. Varmasti on niin, jos kärsii myös adhdsta.
Joka tapauksessa on aivan sama, miten sinä asian koet, koska ethän sinä asiaa koe. Kokemus on aivan eri asia kuin näkemys, etenkin jos jälkimmäinen ei perustu juuri mihinkään. Luulisin, ettet KOE kyseessä olevan oikea ongelma, jolloin lääkkeitäkään ei syötäisi oikeasti tarpeeseen vaan riippuvuuteen. Ja silloinhan riippuvuus olisi välttämätön jos lääkettä käyttää. Ihan loogista järkeilyä, mutta ei vastaa todellisuutta.
Eikö kännykkään kannattaisi laittaa päivittäinen muistutus lääkkeistä, niin ei tarvitsisi edes muistella asiaa? Tai jääkaapin oveen excel, mihin rasti aina kun on ottanut lääkkeen. Mun metodi muistaa uudet rutiinit on laittaa hälytyksiä puhelin täyteen. Minulla ei siis ole diagnoosia, enkä aio hakea. Epäilen vahvasti adhd:ta itselläni (sitä mitä ennen sanottii add-versioksi). Olen opetellut näyttelemään "normaalia", elämä sujuu näinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseinen aine vaikuttaa adhd-ihmiseen päinvastoin kuin ns. terveeseen ihmiseen. Siinä missä Veeti ja Jonne lähtevät päristen vauhdilla sekoilemaan, se adhd-ihminen rauhoittuu, hänen aivotoimintansa selkeytyy ja hän saa asioita tehtyä. Esim. hoidettua kotitöitä, opiskeltua ja työhommatkin sujuvat.
Näin tämän voisi ehkä selittää lapselle, mutta jos nyt puhuttais ihan oikeasti. Ei se noin mee.
En tiennytkään olevani aihe vapaa lääkäreille ja tutkijoille -keskustelupalstalla. Yleensä kokemukseni mukaan asian selittäminen selkokielellä ja lapsenomaisesti on mitä tehokkainta viestintää. Yhtään kysyjää tai lapsia väheksymättä.
Joo, mutta jos se "selkokielinen" ja lapsenomainen selitys on täysin väärä niin se on epäonnistunutta viestintää, olkoonkin miten tehokasta tahansa. Se että aine vaikuttaisi päinvastoin neurotyypilliseen kuin keskittymishäiriöiseen ihmiseen ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
Jos sanon sen sijaan, että lääkkeen vaikutus eli lopputulos on adhd-potilaalla erilainen kuin ns. normaalitapauksella niin onko se parempi tapa ilmaista asia? Minua nyppii lähinnä se, että asioista tietämättömät kuvittelevat adhd-potilaita jonkinlaisiksi narkeiksi, mitä he eivät ole.
On se jo parempi, mutta sikäli vähän kyseenalainen, että vaikutusTAPA on sinällään samanlainen, vaikutuksen voimakkuus taas vahvasti eri. Se tekee samoja asioita mutta hyödyt keskittymishäiriöiselle on moninkertaiset.
Minua nyppii sama asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on valtavan stereotyyppisiä käsityksiä ADHD:ta, jopa asiaan perehtymättömillä kouluterveydenhoitajilla. Tyyliin, jos oppilaan ka. on 9,5 ja käytös 9, niin oppilaalla ei voi olla ADHD:ta.
Tämä on valitettavasti totta. Jostain se kuitenkin tulee; ADHD-oppilaat on selvästi monella mittarilla huonompia koulussa ja älykkyysosamäärätesteissä kuin neurotyypilliset.
Mutta toki typerää, että jos joku suoriutuu hyvin niin se sulkisi pois ADHD:n.
Vielä raivostuttavampaa on sanoa, että jos joku on verbaalisesti ja kielellisesti lahjakas, hänellä ei voi olla adhd:ta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on valtavan stereotyyppisiä käsityksiä ADHD:ta, jopa asiaan perehtymättömillä kouluterveydenhoitajilla. Tyyliin, jos oppilaan ka. on 9,5 ja käytös 9, niin oppilaalla ei voi olla ADHD:ta.
Tämä on valitettavasti totta. Jostain se kuitenkin tulee; ADHD-oppilaat on selvästi monella mittarilla huonompia koulussa ja älykkyysosamäärätesteissä kuin neurotyypilliset.
Mutta toki typerää, että jos joku suoriutuu hyvin niin se sulkisi pois ADHD:n.
ADHD ei vaikuta älykkeeteen. Älykäs pystyy kompensoimaan oireita pitkälle, kunnes kuormitus kasvaa liian suureksi. Diagnoosi voi tulla vasta lukiossa, yliopistossa tai paljon myöhemmin aikuisena. Heitä on paljon ilman diagnoosia.
Vierailija kirjoitti:
Sun täytyy olla hölmö. ADHD lääke tasaa. Taviksella huumaa. Yksinkertaista.
Mutta onneksi vieroitusoireissa se toimii samalla tavalla molemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on valtavan stereotyyppisiä käsityksiä ADHD:ta, jopa asiaan perehtymättömillä kouluterveydenhoitajilla. Tyyliin, jos oppilaan ka. on 9,5 ja käytös 9, niin oppilaalla ei voi olla ADHD:ta.
Tämä on valitettavasti totta. Jostain se kuitenkin tulee; ADHD-oppilaat on selvästi monella mittarilla huonompia koulussa ja älykkyysosamäärätesteissä kuin neurotyypilliset.
Mutta toki typerää, että jos joku suoriutuu hyvin niin se sulkisi pois ADHD:n.
Itse olen käsittänyt, että adhd ei vaikuta älykkyysosamäärään, eikä merkittävää korrelaatiota ole testeissäkään havaittu. Mihin perustat väitteen monella mittarilla huonommista tuloksista älykkyysosamäärätesteissä? Koulunkäynnin vaikeudet ovat ymmärrettävissä paremmin huonosti adhd-piirteitä huomioivalla kulttuurilla ja rakenteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on valtavan stereotyyppisiä käsityksiä ADHD:ta, jopa asiaan perehtymättömillä kouluterveydenhoitajilla. Tyyliin, jos oppilaan ka. on 9,5 ja käytös 9, niin oppilaalla ei voi olla ADHD:ta.
Tämä on valitettavasti totta. Jostain se kuitenkin tulee; ADHD-oppilaat on selvästi monella mittarilla huonompia koulussa ja älykkyysosamäärätesteissä kuin neurotyypilliset.
Mutta toki typerää, että jos joku suoriutuu hyvin niin se sulkisi pois ADHD:n.
Mikähän lähteesi tähän on? "Huonompia" tarkoittaa omalla kokemuksella sitä, että kun adhd vaikuttaa niin moneen osa-alueeseen niin "huonous" tulee siitä. Älykkyyteen adhd ei vaikuta mitenkään. Päinvastoin, etenkin tytöt jäävät usein ilman diagnoosia, koska pystyivät kompensoimaan älyllä puutteita. Siksi diagnosointi viivästyy. Ja ei, tämä ei tarkoita myöskään sitä, että ahdh olisi keskimäärin älykkäämpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas väitän, että ADHD-potilaat on pääsääntöisesti riippuvaisia lääkkeestään. Se ei ole huono asia, on varsin normaalia että ihminen tarvitsee jotain lääkitystä arjesta ja elämästä selvitäkseen.
Mutta kyllä minusta kovasti kuulostaa siltä, että nämä ihmiset nimenomaan tarvitsevat lääkkeensä ja sitä ilman suorituskyky ja elämänlaatu kärsii. Riippuvuudelta kuulostaa.
En siis arvostele lainkaan ketään, pelkästään hyvä jos on saanut toimivan lääkkeen joka parantaa elämänlaatua. Mutta kyllä mä kokisin, että suurin osa on siitä aika riippuvaisia.
Ihmeellistä piiloveetuilua riviesi välissä. Et yhtään arvostele, mutta kyllä on riippuvuutta. Väität, että on rippuvuutta, kyllä tarvitaan, mutta kovasti kuulostaa. Riippuvuudelta. Mainitset riippuvuuden 3 kertaa kiemurrellen ja kaarrellen.
Kyllä minäkin olen riippuvainen päivittäisestä verenpainelääkkeestäni. En näe mitään eroa siihen, että adhd-ihminen ottaa oman lääkkeensä. Jos lääkäri määrää lääkkeen, potilas syö sen lääkkeen eikä muilla ulkopuolisilla ole nokan koputtamista.
Minua taas harmittaa, ettei lääkäri määrää minulle lääkettä, jota kipeästi tarvitsisin normaalin elämän ylläpitämiseksi. En ole työelämässä, enkä saa kotonakaan mitään aikaiseksi. Tässä iässä tuskin enää saan mitään diagnoosia, kun silloin nuorena ei näitä edes tiedetty. Koen, että minut on jätetty heitteille. Sanotaan vain, että pitää tsempata. 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on valtavan stereotyyppisiä käsityksiä ADHD:ta, jopa asiaan perehtymättömillä kouluterveydenhoitajilla. Tyyliin, jos oppilaan ka. on 9,5 ja käytös 9, niin oppilaalla ei voi olla ADHD:ta.
Tämä on valitettavasti totta. Jostain se kuitenkin tulee; ADHD-oppilaat on selvästi monella mittarilla huonompia koulussa ja älykkyysosamäärätesteissä kuin neurotyypilliset.
Mutta toki typerää, että jos joku suoriutuu hyvin niin se sulkisi pois ADHD:n.
ADHD ei vaikuta älykkeeteen. Älykäs pystyy kompensoimaan oireita pitkälle, kunnes kuormitus kasvaa liian suureksi. Diagnoosi voi tulla vasta lukiossa, yliopistossa tai paljon myöhemmin aikuisena. Heitä on paljon ilman diagnoosia.
En ole väittänytkään ADHD:n vaikuttavan älykkyyteen. Väitän, että älykkyysosamääräTESTEISSÄ keskittymishäiriöiset (varsinkin lääkitsemättömät) pärjäävät huonommin.
ADHD:t ei ole tyhmempiä, mutta tilastotasolla pärjäävät huonommin koulussa ja testeissä. Tämä on ihan faktaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän sama kuin ihmettelisi miksi varfariiniä määrätään verenohennuslääkkeeksi, kun se on rotanmyrkkyä.
Eli pitoisuudet on pienet, vaikuttava aine vapautuu tasaisesti elimistöön päivän aikana, ja se ei toimi ADHD ihmisellä päihdyttävänä eikä piristävänä niin kuin neurotyypillisillä,
vaan se päinvastoin tasaa ja rauhoittaa. Lääkkeestä pidetään myös usein taukoja. Riippuvuuden synty vaatii todella suuria annoksia ja tämmöiset tapaukset ovat lähes poikkeuksetta niitä joissa lääkettä on
alettu annostelemaan itsenäisesti enemmän kuin mitä lääkäri on määrännyt.
ADHD ihmisillä on huomattavan suuri riski ajautua päihteiden pariin nimenomaan ilman lääkitystä. Koska sitä pään sisäistä sekamelskaa lähtee helposti itselääkitsemään esim alkoholilla tms
Suomessa itselääkintää harrastaa alkoholin parissa 400 000 ihmistä tälläkin hetkellä. Alkoholin haittoihin verrattuna joku kepeähkö ADHD-lääke on todella viaton, terveellinen ja lisäksi toimiva.
No ei se kyllä ole mitenkään terveellinen. Miten kukaan edes voi sanoa lääkettä terveelliseksi? Ei se mitään vitamiinia ole. Yksi sivuoireista on verenpaine, rytmihäiriöt ja äkkikuolema.
Mikähän helvetti sun motiivi on?
Ihan oikeesti. Kysy itseltäsi , mikä on sun motiivi tälle keskustelulle?Mun verenpaine on 60/100 eikä muutu lääkkeen oton jälkeen, tosin syke tihentyy pariks tunniks.
Oletko mitannut verenpaineesi tiheän sykinnän aikana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas väitän, että ADHD-potilaat on pääsääntöisesti riippuvaisia lääkkeestään. Se ei ole huono asia, on varsin normaalia että ihminen tarvitsee jotain lääkitystä arjesta ja elämästä selvitäkseen.
Mutta kyllä minusta kovasti kuulostaa siltä, että nämä ihmiset nimenomaan tarvitsevat lääkkeensä ja sitä ilman suorituskyky ja elämänlaatu kärsii. Riippuvuudelta kuulostaa.
En siis arvostele lainkaan ketään, pelkästään hyvä jos on saanut toimivan lääkkeen joka parantaa elämänlaatua. Mutta kyllä mä kokisin, että suurin osa on siitä aika riippuvaisia.
Miten riippuvuus määritellään? On totta, että toimintakyky on monelta osin huonompi, jos lääkettä ei ota. Tämä pätee myös täysin lääkitsemättömiin, joten se ei itsessään voi riippuvuuden määritelmä.
Vaikka lääkkeestä hyötyisi, voi unohtaa ottaa lääkkeen koska ei muista, että siitä hyötyisi. Tämä on ikävä oire. Pitäisi siis olla lääkitty, jotta muistaisi ottaa lääkkeen :D Ongelman ydin on se, ettei adhd poistu mihinkään siinä lääkkeiden oton välillä. Terveisin hlö jonka puoliso kysyy, oletko ottanut lääkkeen ja siinä vaiheessa muistan että minulla todella on lääkitys ja sitä voi myös käyttää. Joka kerta innostun, että tämähän toimii.
En varmaan pystyisi olemaan riippuvainen, koska unohtaisin että olen riippuvainen ja todennäköisesti en saisi aikaiseksi hankkia ainetta. Pakka pysyisi ehkä kasassa jos olisi aikaa keskittyä vain riippuvuuteen, mutta on kaikkea muutakin. Unohdin illalla laittaa vesilasin kun tuli se puhelu, no haen keittiöstä. Ai linnut on palanneet, on siis kevät. Missä kevyemmät takit? Nonniin, nyt on kiire, miks lääkkeet ei auta??( en ole ottanut siis vieläkään). Lääkärille on hävettävää sanoa, etten aina muista ottaa lääkettä, koska minun pitäisi tietää paremmin ja täsmälääkityskin on.....Täytyy ostaa dosetti, jotta muistaisin riippuvaisuuteni lääkkeestä. Käy hyvin järkeen, että huumeidenkäyttäjät käyttävät amfetamiinia muistaakseen käyttää muita huumeita. Varmasti on niin, jos kärsii myös adhdsta.
Joka tapauksessa on aivan sama, miten sinä asian koet, koska ethän sinä asiaa koe. Kokemus on aivan eri asia kuin näkemys, etenkin jos jälkimmäinen ei perustu juuri mihinkään. Luulisin, ettet KOE kyseessä olevan oikea ongelma, jolloin lääkkeitäkään ei syötäisi oikeasti tarpeeseen vaan riippuvuuteen. Ja silloinhan riippuvuus olisi välttämätön jos lääkettä käyttää. Ihan loogista järkeilyä, mutta ei vastaa todellisuutta.
Eikö kännykkään kannattaisi laittaa päivittäinen muistutus lääkkeistä, niin ei tarvitsisi edes muistella asiaa? Tai jääkaapin oveen excel, mihin rasti aina kun on ottanut lääkkeen. Mun metodi muistaa uudet rutiinit on laittaa hälytyksiä puhelin täyteen. Minulla ei siis ole diagnoosia, enkä aio hakea. Epäilen vahvasti adhd:ta itselläni (sitä mitä ennen sanottii add-versioksi). Olen opetellut näyttelemään "normaalia", elämä sujuu näinkin.
Heh. Toki kannattaisi, mutta ongelma on se, että myös sen hälytyksen voi unohtaa. Hassua, että tällaista joutuu selittämään ihmiselle, joka epäilee itsellään adhd:ta. Itse elän hälytyksillä. Yritin näytellä normaalia kolme vuosikymmentä. Tuloksena masennus, ahdistus, toistuvat burn outit jne. Jokaisella on adhd-piirteitä. Varsinainen adhd on ihan eri juttu.
Riippuvuudesta sellainen kommentti, että adhd-lääke ei tee ainakaan minua fyysisesti riippuvaiseksi. En ota viikonloppuisin lääkettä. Mutta psyykkisesti riippuvaiseksi se siinä mielessä tekee, että ilman lääkettä kaikki haittavaikutukset korostuu, kun on tottunut lääkkeen tuomiin hyötyihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on valtavan stereotyyppisiä käsityksiä ADHD:ta, jopa asiaan perehtymättömillä kouluterveydenhoitajilla. Tyyliin, jos oppilaan ka. on 9,5 ja käytös 9, niin oppilaalla ei voi olla ADHD:ta.
Tämä on valitettavasti totta. Jostain se kuitenkin tulee; ADHD-oppilaat on selvästi monella mittarilla huonompia koulussa ja älykkyysosamäärätesteissä kuin neurotyypilliset.
Mutta toki typerää, että jos joku suoriutuu hyvin niin se sulkisi pois ADHD:n.
ADHD ei vaikuta älykkeeteen. Älykäs pystyy kompensoimaan oireita pitkälle, kunnes kuormitus kasvaa liian suureksi. Diagnoosi voi tulla vasta lukiossa, yliopistossa tai paljon myöhemmin aikuisena. Heitä on paljon ilman diagnoosia.
En ole väittänytkään ADHD:n vaikuttavan älykkyyteen. Väitän, että älykkyysosamääräTESTEISSÄ keskittymishäiriöiset (varsinkin lääkitsemättömät) pärjäävät huonommin.
ADHD:t ei ole tyhmempiä, mutta tilastotasolla pärjäävät huonommin koulussa ja testeissä. Tämä on ihan faktaa.
Et väitä, mutta mitähän niillä älykkyystesteillä mitataan? Totta kai pärjäävät huonommin ilman lääkettä, sehän on selvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on valtavan stereotyyppisiä käsityksiä ADHD:ta, jopa asiaan perehtymättömillä kouluterveydenhoitajilla. Tyyliin, jos oppilaan ka. on 9,5 ja käytös 9, niin oppilaalla ei voi olla ADHD:ta.
Tämä on valitettavasti totta. Jostain se kuitenkin tulee; ADHD-oppilaat on selvästi monella mittarilla huonompia koulussa ja älykkyysosamäärätesteissä kuin neurotyypilliset.
Mutta toki typerää, että jos joku suoriutuu hyvin niin se sulkisi pois ADHD:n.
Mikähän lähteesi tähän on? "Huonompia" tarkoittaa omalla kokemuksella sitä, että kun adhd vaikuttaa niin moneen osa-alueeseen niin "huonous" tulee siitä. Älykkyyteen adhd ei vaikuta mitenkään. Päinvastoin, etenkin tytöt jäävät usein ilman diagnoosia, koska pystyivät kompensoimaan älyllä puutteita. Siksi diagnosointi viivästyy. Ja ei, tämä ei tarkoita myöskään sitä, että ahdh olisi keskimäärin älykkäämpi.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3489818/#!po=58.3969
Vaikkapa siitä.
ADHD:t suoriutuu huonommin koulussa monilla mittareilla. Ja se on ihan täysin loogista: jos ei pysty keskittymään, niin totta kai se vaikuttaa koulumenestykseen. En missään vaiheessa väittänyt että ovat vähemmän älykkäitä, mutta jos älykkyyttä mitataan testillä joka vaatii keskittymistä, niin totta kai tämä näkyy tuloksissa, ellei ADHD:t ole kautta linjan vastaavalla erolla muita fiksumpia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on valtavan stereotyyppisiä käsityksiä ADHD:ta, jopa asiaan perehtymättömillä kouluterveydenhoitajilla. Tyyliin, jos oppilaan ka. on 9,5 ja käytös 9, niin oppilaalla ei voi olla ADHD:ta.
Tämä on valitettavasti totta. Jostain se kuitenkin tulee; ADHD-oppilaat on selvästi monella mittarilla huonompia koulussa ja älykkyysosamäärätesteissä kuin neurotyypilliset.
Mutta toki typerää, että jos joku suoriutuu hyvin niin se sulkisi pois ADHD:n.
ADHD ei vaikuta älykkeeteen. Älykäs pystyy kompensoimaan oireita pitkälle, kunnes kuormitus kasvaa liian suureksi. Diagnoosi voi tulla vasta lukiossa, yliopistossa tai paljon myöhemmin aikuisena. Heitä on paljon ilman diagnoosia.
En ole väittänytkään ADHD:n vaikuttavan älykkyyteen. Väitän, että älykkyysosamääräTESTEISSÄ keskittymishäiriöiset (varsinkin lääkitsemättömät) pärjäävät huonommin.
ADHD:t ei ole tyhmempiä, mutta tilastotasolla pärjäävät huonommin koulussa ja testeissä. Tämä on ihan faktaa.
Eikös tuo ole itsestäänselvää: adhd ei voi pärjätä hyvää keskittymiskykyä edellyttävissä testeissä, koska ei pysty keskittymään tai on lyhytpinnainen.
Jos tähän vielä liittyy autisminomainen jumitus, testi menee puihin.
Kertokaa mulle mikä on johdannainen. Kun kaikki tuntuu olevan amffetamiinin johdannaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on valtavan stereotyyppisiä käsityksiä ADHD:ta, jopa asiaan perehtymättömillä kouluterveydenhoitajilla. Tyyliin, jos oppilaan ka. on 9,5 ja käytös 9, niin oppilaalla ei voi olla ADHD:ta.
Tämä on valitettavasti totta. Jostain se kuitenkin tulee; ADHD-oppilaat on selvästi monella mittarilla huonompia koulussa ja älykkyysosamäärätesteissä kuin neurotyypilliset.
Mutta toki typerää, että jos joku suoriutuu hyvin niin se sulkisi pois ADHD:n.
ADHD ei vaikuta älykkeeteen. Älykäs pystyy kompensoimaan oireita pitkälle, kunnes kuormitus kasvaa liian suureksi. Diagnoosi voi tulla vasta lukiossa, yliopistossa tai paljon myöhemmin aikuisena. Heitä on paljon ilman diagnoosia.
En ole väittänytkään ADHD:n vaikuttavan älykkyyteen. Väitän, että älykkyysosamääräTESTEISSÄ keskittymishäiriöiset (varsinkin lääkitsemättömät) pärjäävät huonommin.
ADHD:t ei ole tyhmempiä, mutta tilastotasolla pärjäävät huonommin koulussa ja testeissä. Tämä on ihan faktaa.
Muistan kouluajoilta, miten ihanaa oli opetella niitä aineita jotka kiinnostivat. Ja miten tuskaisaa suossa rämpimistä ne aineet, jotka eivät olisi voineet vähemmän kiinnostaa. Olin hyvä oppilas ala-asteella, sain lukematta hyvät arvosanat jne, mutta niin vain sain jälki-istuntoa koska olin 6 kertaa jättänyt peräkkäin matematiikan tehtävät tekemättä. En ollut unohtanut niitä, en vain halunnut tehdä niitä. En pitänyt siitä. Jätin niiden tekemisen myöhään ja yritin päästä tunneista läpi ilman, että opettaja huomaisi tyhjät sivut. Tämän jälkeen raapustelin aina jotain numeroita sivuille, ettei tullut jälkkäriä. Tuo taisi olla ensimmäisiä "epämieluisan projektin lykkäämiskohtauksia" elämässäni.
Työelämässä näitä vasta sitten tulikin lisää. Epämiellyttävät hommat, joskus ne kivatkin, tehdään aina viimeisellä hetkellä. Kun sekin tulos on hyvää ja saa kehuja, sitä alkaa vaan siirrellä lisää hommiaan. Joku päivä tulee sitten stoppi, eikä saa enää mitään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseinen aine vaikuttaa adhd-ihmiseen päinvastoin kuin ns. terveeseen ihmiseen. Siinä missä Veeti ja Jonne lähtevät päristen vauhdilla sekoilemaan, se adhd-ihminen rauhoittuu, hänen aivotoimintansa selkeytyy ja hän saa asioita tehtyä. Esim. hoidettua kotitöitä, opiskeltua ja työhommatkin sujuvat.
Näin tämän voisi ehkä selittää lapselle, mutta jos nyt puhuttais ihan oikeasti. Ei se noin mee.
Ai jaa. No mitenkäs se sitten ihan oikeasti menee? Älä ole salaperäinen, selitä se aikuiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä taas väitän, että ADHD-potilaat on pääsääntöisesti riippuvaisia lääkkeestään. Se ei ole huono asia, on varsin normaalia että ihminen tarvitsee jotain lääkitystä arjesta ja elämästä selvitäkseen.
Mutta kyllä minusta kovasti kuulostaa siltä, että nämä ihmiset nimenomaan tarvitsevat lääkkeensä ja sitä ilman suorituskyky ja elämänlaatu kärsii. Riippuvuudelta kuulostaa.
En siis arvostele lainkaan ketään, pelkästään hyvä jos on saanut toimivan lääkkeen joka parantaa elämänlaatua. Mutta kyllä mä kokisin, että suurin osa on siitä aika riippuvaisia.
Miten riippuvuus määritellään? On totta, että toimintakyky on monelta osin huonompi, jos lääkettä ei ota. Tämä pätee myös täysin lääkitsemättömiin, joten se ei itsessään voi riippuvuuden määritelmä.
Vaikka lääkkeestä hyötyisi, voi unohtaa ottaa lääkkeen koska ei muista, että siitä hyötyisi. Tämä on ikävä oire. Pitäisi siis olla lääkitty, jotta muistaisi ottaa lääkkeen :D Ongelman ydin on se, ettei adhd poistu mihinkään siinä lääkkeiden oton välillä. Terveisin hlö jonka puoliso kysyy, oletko ottanut lääkkeen ja siinä vaiheessa muistan että minulla todella on lääkitys ja sitä voi myös käyttää. Joka kerta innostun, että tämähän toimii.
En varmaan pystyisi olemaan riippuvainen, koska unohtaisin että olen riippuvainen ja todennäköisesti en saisi aikaiseksi hankkia ainetta. Pakka pysyisi ehkä kasassa jos olisi aikaa keskittyä vain riippuvuuteen, mutta on kaikkea muutakin. Unohdin illalla laittaa vesilasin kun tuli se puhelu, no haen keittiöstä. Ai linnut on palanneet, on siis kevät. Missä kevyemmät takit? Nonniin, nyt on kiire, miks lääkkeet ei auta??( en ole ottanut siis vieläkään). Lääkärille on hävettävää sanoa, etten aina muista ottaa lääkettä, koska minun pitäisi tietää paremmin ja täsmälääkityskin on.....Täytyy ostaa dosetti, jotta muistaisin riippuvaisuuteni lääkkeestä. Käy hyvin järkeen, että huumeidenkäyttäjät käyttävät amfetamiinia muistaakseen käyttää muita huumeita. Varmasti on niin, jos kärsii myös adhdsta.
Joka tapauksessa on aivan sama, miten sinä asian koet, koska ethän sinä asiaa koe. Kokemus on aivan eri asia kuin näkemys, etenkin jos jälkimmäinen ei perustu juuri mihinkään. Luulisin, ettet KOE kyseessä olevan oikea ongelma, jolloin lääkkeitäkään ei syötäisi oikeasti tarpeeseen vaan riippuvuuteen. Ja silloinhan riippuvuus olisi välttämätön jos lääkettä käyttää. Ihan loogista järkeilyä, mutta ei vastaa todellisuutta.
Eikö kännykkään kannattaisi laittaa päivittäinen muistutus lääkkeistä, niin ei tarvitsisi edes muistella asiaa? Tai jääkaapin oveen excel, mihin rasti aina kun on ottanut lääkkeen. Mun metodi muistaa uudet rutiinit on laittaa hälytyksiä puhelin täyteen. Minulla ei siis ole diagnoosia, enkä aio hakea. Epäilen vahvasti adhd:ta itselläni (sitä mitä ennen sanottii add-versioksi). Olen opetellut näyttelemään "normaalia", elämä sujuu näinkin.
Heh. Toki kannattaisi, mutta ongelma on se, että myös sen hälytyksen voi unohtaa. Hassua, että tällaista joutuu selittämään ihmiselle, joka epäilee itsellään adhd:ta. Itse elän hälytyksillä. Yritin näytellä normaalia kolme vuosikymmentä. Tuloksena masennus, ahdistus, toistuvat burn outit jne. Jokaisella on adhd-piirteitä. Varsinainen adhd on ihan eri juttu.
Riippuvuudesta sellainen kommentti, että adhd-lääke ei tee ainakaan minua fyysisesti riippuvaiseksi. En ota viikonloppuisin lääkettä. Mutta psyykkisesti riippuvaiseksi se siinä mielessä tekee, että ilman lääkettä kaikki haittavaikutukset korostuu, kun on tottunut lääkkeen tuomiin hyötyihin.
Kiitos vastauksesta :) Juu voihan se olla, että vain kuvittelen olevani adhd, sehän on yleistä. Tuttua myös hälytyksen unohtaminen, itselläni se menee niin, että jos en HETI välittömästi tee sitä asiaa, en taatusti muista sitä 15 sekunnin jälkeen.
Burnout on tuttu juttu myös ja tiedän, että näyttelystä on haittaa, mutta olen jo sen ikäinen että en jaksa enää yrittää. Varmaan jos vielä ns. loisin uraa joutuisin ainakin terapian kautta korjaamaan itseäni, mutta onneksi en enää tee töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on valtavan stereotyyppisiä käsityksiä ADHD:ta, jopa asiaan perehtymättömillä kouluterveydenhoitajilla. Tyyliin, jos oppilaan ka. on 9,5 ja käytös 9, niin oppilaalla ei voi olla ADHD:ta.
Tämä on valitettavasti totta. Jostain se kuitenkin tulee; ADHD-oppilaat on selvästi monella mittarilla huonompia koulussa ja älykkyysosamäärätesteissä kuin neurotyypilliset.
Mutta toki typerää, että jos joku suoriutuu hyvin niin se sulkisi pois ADHD:n.
ADHD ei vaikuta älykkeeteen. Älykäs pystyy kompensoimaan oireita pitkälle, kunnes kuormitus kasvaa liian suureksi. Diagnoosi voi tulla vasta lukiossa, yliopistossa tai paljon myöhemmin aikuisena. Heitä on paljon ilman diagnoosia.
En ole väittänytkään ADHD:n vaikuttavan älykkyyteen. Väitän, että älykkyysosamääräTESTEISSÄ keskittymishäiriöiset (varsinkin lääkitsemättömät) pärjäävät huonommin.
ADHD:t ei ole tyhmempiä, mutta tilastotasolla pärjäävät huonommin koulussa ja testeissä. Tämä on ihan faktaa.
Eikös tuo ole itsestäänselvää: adhd ei voi pärjätä hyvää keskittymiskykyä edellyttävissä testeissä, koska ei pysty keskittymään tai on lyhytpinnainen.
Jos tähän vielä liittyy autisminomainen jumitus, testi menee puihin.
Luulisi sen olevan, vaan ei ole. Se on kuitenkin selitys sille, miksi jotkut kokevat, että hyvä koulumenestys sulkee pois ADHD:n. Tiedetään että pärjäävät koulussa huonommin, mistä tehdään virheellinen johtopäätös että yksikään hyvin pärjäävät ei voi olla ADHD.
Jengi on ihan pihalla näistä.
Jos neurotyypillinen ihminen ottaa 18mg Concertan tai 20mg Elvansen niin ei se ala sekoilemaan kuin mikään duracell-pupu ellei ole jotenkin yliherkkä. Sen keskittymiskyky paranee.
Jos ADHD-ihminen ottaa samanlaiset 0,3g piritöötit kuin Ala-Malmin Puukko-Hanski, niin se todellakin piristää sitä ja pistää sukat pyörimään jaloissa.