"ADHD-lääkkeisiin ei liity Puustjärven mukaan selkeää riippuvuuden riskiä" Miksi sitten amfetamiini laittomana aiheuttaa riippuvuutta ja ris...

Vierailija kirjoitti:

Se on johdannaninen, ei suinkaan ihans sitä itteesä..

Mikä on mitä? Metyylifenidaatti ei ole johdannainen, ainakaan amfetamiinista. Amfetamiini on taas amfetamiinia, sitä käytetään yleisesti adhd:n hoitoon jos metyylifenidaatti ei toimi. Ja kaikki nuo lääkkeet ovat huumausaineita jos ne hankitaan apteekin ulkopuolelta.

wikipedia: Suomessa metyylifenidaatti luokitellaan ATS-lääkkeisiin (ATS = amfetamiinityyppinen stimulantti).

Se, että joku lääke on johdannainen jostain, ei tee siitä turvallista. Morfiinistakin voidaan tehdä paljon vahvempia lääkeaineita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Adhd lääkkeissä vaikuttavaa ainetta on vain tiettyinä tarkkaan laskettuina pitoisuuksina. Päihdyttävässä käytössä määrät ovat jotain ihan muuta.

No kyllä kun itse vetäsin concertaa sen 54mg pillerin turpaan niin sillä jaksoi bilettää koko yön ja aamullakaan ei vielä uni maistunut.

Että kyllä nuo isoimmat mg tabletit ainakin on päihdyttäviä määränsä puolesta.

Miten adhd:t saavat sitten unta, jos ottavat tuota?

Ne ottaa sen lääkkeen aamulla ettei se enää vaikuta illalla. Jos ADHD ottaa lääkkeensä illalla, niin samalla lailla haittaa heidänkin yöuniaan.

Vastoin sitä mitä moni julistaa tässä ketjussa, stimulantit vaikuttaa ADHD ja neuroltyypilliseen samalla tavalla. Ero on siinä, että ilman lääkettä ADHD ei pysty keskittymään, tavallinen ihminen pystyy jo valmiiksi.

Monen lääkeannos on ihan vastaava kuin monen päihdeannos ja melkoisen suuri, ja moni ADHD väärinkäyttää stimulantteja. Ei ole niin yksinkertaista että ADHD:ta rauhoittaa (jopa nukuttaa) ja muita päihdyttää ja piristää vaikka ainä näin väitetään. Lääkkeet on myös erittäin haluttuja päihdekäyttäjien keskuudessa.

Aloitukseen, niin totta kai niihin liittyy riippuvuuden ja päihdekäytön riski, joka tiedostetaan myös linkatussa jutussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on johdannaninen, ei suinkaan ihans sitä itteesä..

Mikä on mitä? Metyylifenidaatti ei ole johdannainen, ainakaan amfetamiinista. Amfetamiini on taas amfetamiinia, sitä käytetään yleisesti adhd:n hoitoon jos metyylifenidaatti ei toimi. Ja kaikki nuo lääkkeet ovat huumausaineita jos ne hankitaan apteekin ulkopuolelta.

wikipedia: Suomessa metyylifenidaatti luokitellaan ATS-lääkkeisiin (ATS = amfetamiinityyppinen stimulantti).

Se, että joku lääke on johdannainen jostain, ei tee siitä turvallista. Morfiinistakin voidaan tehdä paljon vahvempia lääkeaineita.

Kyllä se on reseptikäytössä ihan turvallista. Annostukset on säädetty turvallisiksi, siksi resepti. Ongelma huumeissa on se, ettei voi koskaan tietää mitä ne sisältävät, pitoisuuksista puhumattakaan.

Tiesitkö muuten, että jopa reseptivapaata yskänlääkettä voi väärinkäyttää päihtymistarkoituksessa. Ihan kaupasta saatavaa liimaa myös. Ei varmasti turvallista. Vähän suhteellisuudentajua kiitos.

Sytostaatitkaan ei muuten oo "turvallisia". Väärä annos vielä niin se henki pois. Mutta ne parantavat ihmisiä. Oikein käytettynä, tarvittaessa.

Vierailija kirjoitti:

Se on johdannaninen, ei suinkaan ihans sitä itteesä..

Mikä se? ADHD-lääkkeitä on erilaisia. Metyylifenidaatti on amfetamiinin kaltainen stimulantti.

Lisdeksamfetamiini (Elvanse) on periaatteessa kyllä amfetamiinijohdannainen, mutta kun kapselin syö, haima pilkkoo siitä deksamfetamiinia, joka sitten kulkeutuu aivoihin ja aiheuttaa vaikutuksen. Tämä on juurikin ihan sitä itteesä mitä kadullakin vedetään, heti kun se päätyy elimistöön.

Vierailija kirjoitti:

aloitukseen; siksi, että adhd-lääke ei anna mitään hurjaa  "rush" fiilistä kuten monet päihteet. Ei yksinkertaisesti tunnu jotenkin niin hyvältä, että sitä olisi pakko saada lisää. 

Adhd-lääke auttaa henkilöä keskittymään. Pystyy ajattelemaan yhtä tai kahta asiaa kerrallaan.

Ei se ole joku hurja upea tajunnanräjäyttävä tunne, kuten jotkut huumekäyttäjät kuvailevat omia aineitaan. 

Tämä pätee ihan amfetamiiniinkin (poislukien meta) katuhuumeena, ei se ole mikään upea tajunnanräjäyttävä tunne. Ei tosin pitäisi yllättää, kun se on ADHD lääke.

Haittoja on vain sen mukaan kuka tienaa sillä rahaa. Laittomana ja haitallisena siitä tienaa diileri ja laillisena ja hyödyttävänä sienaa lääkeyhtiö paljon enemmän vaikka kyse on ihan samasta aineesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Adhd-aivot toimii eri tavalla ja siksi se on lääke. 

Eikä kaikki lääkkeet muutenkaan aiheuta riippuvuutta kaikille. Itselleni joskus määrättiin lääkettä, jota kuulemma paljon käytetään väärin ja aiheuttaa vakavaa riippuvuutta. Yleensä siitä pitäisi tulla hyvänolontunnetta ja kipujen poistua ja mitä kaikkea. No ei kyllä minulle. Kivut pysyivät, mutta kehiin astui jatkuva vihaisuus. Annosta nostettiin ja nostettiin ja nostettiin, kunnes se oli niin yli kaikkien suositusten eikä edelleenkään tehnyt mitä piti, että ilmoitin lopettavani sen myrkyn käytön. Ei ollut ongelmia lopettaa. Vaikea se kai on kehittää riippuvuutta johonkin, mikä ei tuota hyvänolontunnetta.

Mielenkiintoista, minulla on tramal-kuuri iskiasvaivoihin ja olen kokenut itseni hämmentävän vihaiseksi.

Olen syyttänyt siitä kipua, mutta sehän voikin olla myös lääkkeen syytä.

Tramal toimii opioidivaikutuksen lisäksi kuin SNRI-lääke. Vaikuttaa noradrenaliiniin ja aiheuttaa monelle vihaisuutta, aggressiota, levottomuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Adhd lääkkeissä vaikuttavaa ainetta on vain tiettyinä tarkkaan laskettuina pitoisuuksina. Päihdyttävässä käytössä määrät ovat jotain ihan muuta.

No kyllä kun itse vetäsin concertaa sen 54mg pillerin turpaan niin sillä jaksoi bilettää koko yön ja aamullakaan ei vielä uni maistunut.

Että kyllä nuo isoimmat mg tabletit ainakin on päihdyttäviä määränsä puolesta.

Miten adhd:t saavat sitten unta, jos ottavat tuota?

Ne ottaa sen lääkkeen aamulla ettei se enää vaikuta illalla. Jos ADHD ottaa lääkkeensä illalla, niin samalla lailla haittaa heidänkin yöuniaan.

Vastoin sitä mitä moni julistaa tässä ketjussa, stimulantit vaikuttaa ADHD ja neuroltyypilliseen samalla tavalla. Ero on siinä, että ilman lääkettä ADHD ei pysty keskittymään, tavallinen ihminen pystyy jo valmiiksi.

Monen lääkeannos on ihan vastaava kuin monen päihdeannos ja melkoisen suuri, ja moni ADHD väärinkäyttää stimulantteja. Ei ole niin yksinkertaista että ADHD:ta rauhoittaa (jopa nukuttaa) ja muita päihdyttää ja piristää vaikka ainä näin väitetään. Lääkkeet on myös erittäin haluttuja päihdekäyttäjien keskuudessa.

Aloitukseen, niin totta kai niihin liittyy riippuvuuden ja päihdekäytön riski, joka tiedostetaan myös linkatussa jutussa.

Tuo rauhoittava vaikutus perustuu siihen normaalitasoon. Eli kun päästään sille, ollaan tavallisen rauhallisia (adhd:lle tietenkin poikkeavan rauhallisia, johtuen lähtötilanteesta). Kun mennään normaalitason yli, siitä tulee samat vaikutukset kaikille.

Mitä ihmiset eivät tunnu ymmärtävän, on että tasot ovat aina poikkeavat adhd:ssa ilman lääkitystä. Siitä johtuvat ne oireet, jotka lääkityksellä siis helpottuvat. Adhd-ihmisten oireet monelta osin tähtäävät dopamiinivajeen kompensoimiseen tiedostamatta. Yliaktiivisuus, ruoka, juoma, jännitys, toiminta, ääritilanteet. Normaalityyppiä hengästyttää. Koska hänen EI tarvitse tällaisilla keinoilla paikkailla vajetta, jota ei ole. Oleminen onnistuu ilman jatkuvaa stimulaatiota, koska aivot tuottavat normaalit määrät välittäjäainetta ilman ärsykkeitäkin. Ja koska lääke tekee tämän adhd-aivoille, jäävät nämä oireet, siis välittäjäaineiden puutoksen kompensointikeinot, pois.

Jos sulla on rautavajetta, syöt siihen rautalisää jottei väsytä. Jos sokeritauti, otat insuliinia. Ja näin eespäin. Jos näitä vetää ilman puutosta, tulee vähintään huono olo, ehkä pahempaa. Kaikki ei tarvii lääkkeitä, mutta jos on puutetta tärkeistä aineksista, voi lääke auttaa. Kipulääkkeet parantavat elämänlaatua jos on kipuja, mutta voi niitä vetää muistakin syistä. En silti lähtisi niitä tarvitsevilta kieltämään, siksi että joku väärinkäyttää.

Hyvä vertaus stimulanttien vaikutuksista on astmalääke. Se avaa hengitysteitä sekä astmaatikoissa että terveissä (joille se on urheilussa dopingaine). Astmaatikot vaan hyötyvät siitä dramaattisesti enemmän, kun heillä on ne normaalisti ahtaat.

Samoin stimulantit piristää ja auttaa keskittymään niin ADHD kuin neurotyypillisiä. ADHD tyypit vaan hyötyy siitä paljon enemmän, kun eivät osaa normaalisti keskittyä, tavikset osaa kohtuu hyvin. Silti monet tavikset käyttää esimerkiksi opiskelussa eräänlaisena "dopingina" (sekin on myös urheilussa doping-aine). Ja sitten isompina annoksina se päihdyttää kaikkia, ADHD mukaan lukien.

Se että se rauhoittaa ADHD:ta vähän hämää, koska se piristää edelleen. Rauhoittava vaikutus syntyy siitä, että vertauskuvallisesti pään sisältä hiljenee radio, telkkari, puhelin, naapurista kuuluva möly ja kadulta tulevat raksaäänet, ja voi vaan lukea kirjaa. Siitä ei tule mitään rauhallista tokkuraa ja keskushermostoon on sitä kiihdyttävä, mutta on vaihteeksi vain yksi rauta tulessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Adhd lääkkeissä vaikuttavaa ainetta on vain tiettyinä tarkkaan laskettuina pitoisuuksina. Päihdyttävässä käytössä määrät ovat jotain ihan muuta.

No kyllä kun itse vetäsin concertaa sen 54mg pillerin turpaan niin sillä jaksoi bilettää koko yön ja aamullakaan ei vielä uni maistunut.

Että kyllä nuo isoimmat mg tabletit ainakin on päihdyttäviä määränsä puolesta.

Miten adhd:t saavat sitten unta, jos ottavat tuota?

Ne ottaa sen lääkkeen aamulla ettei se enää vaikuta illalla. Jos ADHD ottaa lääkkeensä illalla, niin samalla lailla haittaa heidänkin yöuniaan.

Vastoin sitä mitä moni julistaa tässä ketjussa, stimulantit vaikuttaa ADHD ja neuroltyypilliseen samalla tavalla. Ero on siinä, että ilman lääkettä ADHD ei pysty keskittymään, tavallinen ihminen pystyy jo valmiiksi.

Monen lääkeannos on ihan vastaava kuin monen päihdeannos ja melkoisen suuri, ja moni ADHD väärinkäyttää stimulantteja. Ei ole niin yksinkertaista että ADHD:ta rauhoittaa (jopa nukuttaa) ja muita päihdyttää ja piristää vaikka ainä näin väitetään. Lääkkeet on myös erittäin haluttuja päihdekäyttäjien keskuudessa.

Aloitukseen, niin totta kai niihin liittyy riippuvuuden ja päihdekäytön riski, joka tiedostetaan myös linkatussa jutussa.

Tuo rauhoittava vaikutus perustuu siihen normaalitasoon. Eli kun päästään sille, ollaan tavallisen rauhallisia (adhd:lle tietenkin poikkeavan rauhallisia, johtuen lähtötilanteesta). Kun mennään normaalitason yli, siitä tulee samat vaikutukset kaikille.

Mitä ihmiset eivät tunnu ymmärtävän, on että tasot ovat aina poikkeavat adhd:ssa ilman lääkitystä. Siitä johtuvat ne oireet, jotka lääkityksellä siis helpottuvat. Adhd-ihmisten oireet monelta osin tähtäävät dopamiinivajeen kompensoimiseen tiedostamatta. Yliaktiivisuus, ruoka, juoma, jännitys, toiminta, ääritilanteet. Normaalityyppiä hengästyttää. Koska hänen EI tarvitse tällaisilla keinoilla paikkailla vajetta, jota ei ole. Oleminen onnistuu ilman jatkuvaa stimulaatiota, koska aivot tuottavat normaalit määrät välittäjäainetta ilman ärsykkeitäkin. Ja koska lääke tekee tämän adhd-aivoille, jäävät nämä oireet, siis välittäjäaineiden puutoksen kompensointikeinot, pois.

Jos sulla on rautavajetta, syöt siihen rautalisää jottei väsytä. Jos sokeritauti, otat insuliinia. Ja näin eespäin. Jos näitä vetää ilman puutosta, tulee vähintään huono olo, ehkä pahempaa. Kaikki ei tarvii lääkkeitä, mutta jos on puutetta tärkeistä aineksista, voi lääke auttaa. Kipulääkkeet parantavat elämänlaatua jos on kipuja, mutta voi niitä vetää muistakin syistä. En silti lähtisi niitä tarvitsevilta kieltämään, siksi että joku väärinkäyttää.

Tuo on vanhentunut teoria että ADHD olisi yksinkertaisesti jatkuva dopamiinin puutostila (samoin kuin että masennus olisi serotoniinin puutostila). Ei pidä paikkaansa tai siinä määrin missä pitää, on todella yksinkertaistettu osa kokonaiskuvaa.

Kannattaa perehtyä siihen, mihin kaikkeen dopamiini oikeasti vaikuttaa. Ja sitten pohtia, millainen olisi ihminen ilman näitä vaikutuksia. Ehkä joku jo arvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan trendi on, että koukupsykologille soitetaan ja vaaditaan Adhd/add testejä. Sitten suututaan, kun tutkimusten päätteeksi todetaan, ettei lääkäri voi asettaa diagnoosia. Tuntuu, että monet ajattelevat lapsen tai nuoren ongelmien ratkeavan, kun saadaan diagnoosi ja lääkitys. Varmasti niistä on pauq, en kiellä sitä, mutta usein ongelma on ihan muualla. Adhd:n kaltaisia oireet voivat johtua ihan muista syistä. Ensinnäkin on syytä tarkistaa, että lapsi saa riittävästi unta, syö säännöllisesti, ulkoilee, voi hyvin henkisesti ja ruutuaika on kohtuullinen. Hämmästyttävän suurella osalla osalla nykylapsista ja nuorista on nämä asiat retuperällä.

Oletko koulun koulupsykologi ja pidät vielä vastaanottoa lääkärinä, kun tiedät noin tarkkaan vanhempien vaativan diagnooseja?

Vai onko se pelkkää mutoa ja mielikuvituksesi tuotetta?

Kuulun tiimiin, jossa meidän kunnassa nämä selvitykset tehdään usean ammattilaisen yhteistyönä. Uutisten mukaan viime vuosina Adhd-selvittelyuden määrä on kasvanut +50%. Ei näillä kaikilla selvityksiä lapsilla ja nuorilla voi tilastollisesti olla Adhd.

Minä olen näitä vanhempia, jotka yrittivät saada lapsensa tutkimuksiin koulun kautta. Tosin 2000-luvun alussa ei vielä pikein puhuttu adhd:sta, eli siitä en puhunut. Koulupsykologi tutki lapsen, tulokset olivat nolla.

18 v lapsi sitten pilasielämänsä oikein urakalla. Ehkä jää syrjytyneeksi lopun elämän ajaksi. Minä syyllistän itseäni ihan urakalla, ettei vaatinut silloin enemmän.

Aikuisena tutkimuksiin sitten?

Olen yrittänyt, mutta Ei voi, koska on masentunut. Adhd:ta ei voi tutkia samaan aikaan.

Ja jos adhd aiheuttaa masennusta - koska tuntee itsensä epäonnistuneeksi yms yms - niin miten tästä noidankehästä ikinä päästään pois?

Toimintaterapialla. Ei lääke korjaa kaikkia ongelmia.

Ensin pitäisi hoitaa masennus, mutta kun häntä ei mikään kiinnosta. Ei edes itseään hoida. Olen etsinyt paykoterapeutteja, eikä ole halunnut mennä.

Tuo kuullostaa masennukselta, ei ADHD:lta. ADHD jaa asiat kesken, me emme loju sohvalla koko päivää.

Sitähän aiemmin kirjoitin, että hän on pilannut elämänsä ja osin syynä on adhd:n impulsiivinen muoto. Mutta kun tuota adhd:ta ei voi tutkia ja hoitaa, koska hän on masentunut.

Pohdin sitä, että jos ja kun masennus johtuu osin adhd;sta, niin miten ihmeessä hän voi koskaan parantua masennuksesta, jos adhd:ta ei hoideta? Ja miten adhd;ta voi hoitaa, koska häntä ei voi tutkia, koska masennus.

On olemassa muitakin vaihtoehtoja ongelmille kuin ADHD. Bipolaarisuus tai epävakaapersoonallisuushäiriö esim. Lievemmissä muodoissa kummassakin on lähinnä impulsiivisuudeksi ja masennukseksi tulkittavaa oirehdintaa. Ei tarvitse olla täyttä maniaa tai aivan övereitä tunnetiloja. ADHD:sta ei tosiaan ole olemassa impulsiivista muotoa vaan joillakin oireet ovat lievempiä ja joillakin vahvempia. Oireet ovat kuitenkin hyvin samanlaisia. Miehillä ja naisilla oireet usein näyttäytyvät eri tavalla.

Voi huokaus mikä ketju.

Adhd lääke vaikuttaa adhd ihmisen aivoissa eri tavalla kuin normaalin. Adhd on neurologinen erityispiirre .

Mun lääkkeitä porukka käyttää väärin bilehumeena kaljan kanssa. Jos mä otan kaljaa lääkkeen kans, nukahdan.

T. Adhd

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Adhd lääkkeissä vaikuttavaa ainetta on vain tiettyinä tarkkaan laskettuina pitoisuuksina. Päihdyttävässä käytössä määrät ovat jotain ihan muuta.

No kyllä kun itse vetäsin concertaa sen 54mg pillerin turpaan niin sillä jaksoi bilettää koko yön ja aamullakaan ei vielä uni maistunut.

Että kyllä nuo isoimmat mg tabletit ainakin on päihdyttäviä määränsä puolesta.

Miten adhd:t saavat sitten unta, jos ottavat tuota?

Ne ottaa sen lääkkeen aamulla ettei se enää vaikuta illalla. Jos ADHD ottaa lääkkeensä illalla, niin samalla lailla haittaa heidänkin yöuniaan.

Vastoin sitä mitä moni julistaa tässä ketjussa, stimulantit vaikuttaa ADHD ja neuroltyypilliseen samalla tavalla. Ero on siinä, että ilman lääkettä ADHD ei pysty keskittymään, tavallinen ihminen pystyy jo valmiiksi.

Monen lääkeannos on ihan vastaava kuin monen päihdeannos ja melkoisen suuri, ja moni ADHD väärinkäyttää stimulantteja. Ei ole niin yksinkertaista että ADHD:ta rauhoittaa (jopa nukuttaa) ja muita päihdyttää ja piristää vaikka ainä näin väitetään. Lääkkeet on myös erittäin haluttuja päihdekäyttäjien keskuudessa.

Aloitukseen, niin totta kai niihin liittyy riippuvuuden ja päihdekäytön riski, joka tiedostetaan myös linkatussa jutussa.

Tuo rauhoittava vaikutus perustuu siihen normaalitasoon. Eli kun päästään sille, ollaan tavallisen rauhallisia (adhd:lle tietenkin poikkeavan rauhallisia, johtuen lähtötilanteesta). Kun mennään normaalitason yli, siitä tulee samat vaikutukset kaikille.

Mitä ihmiset eivät tunnu ymmärtävän, on että tasot ovat aina poikkeavat adhd:ssa ilman lääkitystä. Siitä johtuvat ne oireet, jotka lääkityksellä siis helpottuvat. Adhd-ihmisten oireet monelta osin tähtäävät dopamiinivajeen kompensoimiseen tiedostamatta. Yliaktiivisuus, ruoka, juoma, jännitys, toiminta, ääritilanteet. Normaalityyppiä hengästyttää. Koska hänen EI tarvitse tällaisilla keinoilla paikkailla vajetta, jota ei ole. Oleminen onnistuu ilman jatkuvaa stimulaatiota, koska aivot tuottavat normaalit määrät välittäjäainetta ilman ärsykkeitäkin. Ja koska lääke tekee tämän adhd-aivoille, jäävät nämä oireet, siis välittäjäaineiden puutoksen kompensointikeinot, pois.

Jos sulla on rautavajetta, syöt siihen rautalisää jottei väsytä. Jos sokeritauti, otat insuliinia. Ja näin eespäin. Jos näitä vetää ilman puutosta, tulee vähintään huono olo, ehkä pahempaa. Kaikki ei tarvii lääkkeitä, mutta jos on puutetta tärkeistä aineksista, voi lääke auttaa. Kipulääkkeet parantavat elämänlaatua jos on kipuja, mutta voi niitä vetää muistakin syistä. En silti lähtisi niitä tarvitsevilta kieltämään, siksi että joku väärinkäyttää.

Tuo on vanhentunut teoria että ADHD olisi yksinkertaisesti jatkuva dopamiinin puutostila (samoin kuin että masennus olisi serotoniinin puutostila). Ei pidä paikkaansa tai siinä määrin missä pitää, on todella yksinkertaistettu osa kokonaiskuvaa.

Ja se ei todellakaan ole totta ettei adhd ihminen saisi nukuttua jos ottaa lääkkeen illalla.

Mulla on lisäannos tarvittaessa otettavaksi klo 14 jälkeen .

Nentit voi mennä muualle mutuilemaan tästä ketjusta bilehuumeineen.

T. Adhd

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on johdannaninen, ei suinkaan ihans sitä itteesä..

Mikä on mitä? Metyylifenidaatti ei ole johdannainen, ainakaan amfetamiinista. Amfetamiini on taas amfetamiinia, sitä käytetään yleisesti adhd:n hoitoon jos metyylifenidaatti ei toimi. Ja kaikki nuo lääkkeet ovat huumausaineita jos ne hankitaan apteekin ulkopuolelta.

wikipedia: Suomessa metyylifenidaatti luokitellaan ATS-lääkkeisiin (ATS = amfetamiinityyppinen stimulantti).

Se, että joku lääke on johdannainen jostain, ei tee siitä turvallista. Morfiinistakin voidaan tehdä paljon vahvempia lääkeaineita.

Hohhhoijjaa sun kanssa.

Mitä sinä saat siitä että yrität mustamaalata ihmisten lääkehoitoa. Aika väsynyttä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Adhd lääkkeissä vaikuttavaa ainetta on vain tiettyinä tarkkaan laskettuina pitoisuuksina. Päihdyttävässä käytössä määrät ovat jotain ihan muuta.

No kyllä kun itse vetäsin concertaa sen 54mg pillerin turpaan niin sillä jaksoi bilettää koko yön ja aamullakaan ei vielä uni maistunut.

Että kyllä nuo isoimmat mg tabletit ainakin on päihdyttäviä määränsä puolesta.

Miten adhd:t saavat sitten unta, jos ottavat tuota?

Ne ottaa sen lääkkeen aamulla ettei se enää vaikuta illalla. Jos ADHD ottaa lääkkeensä illalla, niin samalla lailla haittaa heidänkin yöuniaan.

Vastoin sitä mitä moni julistaa tässä ketjussa, stimulantit vaikuttaa ADHD ja neuroltyypilliseen samalla tavalla. Ero on siinä, että ilman lääkettä ADHD ei pysty keskittymään, tavallinen ihminen pystyy jo valmiiksi.

Monen lääkeannos on ihan vastaava kuin monen päihdeannos ja melkoisen suuri, ja moni ADHD väärinkäyttää stimulantteja. Ei ole niin yksinkertaista että ADHD:ta rauhoittaa (jopa nukuttaa) ja muita päihdyttää ja piristää vaikka ainä näin väitetään. Lääkkeet on myös erittäin haluttuja päihdekäyttäjien keskuudessa.

Aloitukseen, niin totta kai niihin liittyy riippuvuuden ja päihdekäytön riski, joka tiedostetaan myös linkatussa jutussa.

Tuo rauhoittava vaikutus perustuu siihen normaalitasoon. Eli kun päästään sille, ollaan tavallisen rauhallisia (adhd:lle tietenkin poikkeavan rauhallisia, johtuen lähtötilanteesta). Kun mennään normaalitason yli, siitä tulee samat vaikutukset kaikille.

Mitä ihmiset eivät tunnu ymmärtävän, on että tasot ovat aina poikkeavat adhd:ssa ilman lääkitystä. Siitä johtuvat ne oireet, jotka lääkityksellä siis helpottuvat. Adhd-ihmisten oireet monelta osin tähtäävät dopamiinivajeen kompensoimiseen tiedostamatta. Yliaktiivisuus, ruoka, juoma, jännitys, toiminta, ääritilanteet. Normaalityyppiä hengästyttää. Koska hänen EI tarvitse tällaisilla keinoilla paikkailla vajetta, jota ei ole. Oleminen onnistuu ilman jatkuvaa stimulaatiota, koska aivot tuottavat normaalit määrät välittäjäainetta ilman ärsykkeitäkin. Ja koska lääke tekee tämän adhd-aivoille, jäävät nämä oireet, siis välittäjäaineiden puutoksen kompensointikeinot, pois.

Jos sulla on rautavajetta, syöt siihen rautalisää jottei väsytä. Jos sokeritauti, otat insuliinia. Ja näin eespäin. Jos näitä vetää ilman puutosta, tulee vähintään huono olo, ehkä pahempaa. Kaikki ei tarvii lääkkeitä, mutta jos on puutetta tärkeistä aineksista, voi lääke auttaa. Kipulääkkeet parantavat elämänlaatua jos on kipuja, mutta voi niitä vetää muistakin syistä. En silti lähtisi niitä tarvitsevilta kieltämään, siksi että joku väärinkäyttää.

Tuo on vanhentunut teoria että ADHD olisi yksinkertaisesti jatkuva dopamiinin puutostila (samoin kuin että masennus olisi serotoniinin puutostila). Ei pidä paikkaansa tai siinä määrin missä pitää, on todella yksinkertaistettu osa kokonaiskuvaa.

Ja se ei todellakaan ole totta ettei adhd ihminen saisi nukuttua jos ottaa lääkkeen illalla.

Mulla on lisäannos tarvittaessa otettavaksi klo 14 jälkeen .

Nentit voi mennä muualle mutuilemaan tästä ketjusta bilehuumeineen.

T. Adhd

Monikaan ei saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan trendi on, että koukupsykologille soitetaan ja vaaditaan Adhd/add testejä. Sitten suututaan, kun tutkimusten päätteeksi todetaan, ettei lääkäri voi asettaa diagnoosia. Tuntuu, että monet ajattelevat lapsen tai nuoren ongelmien ratkeavan, kun saadaan diagnoosi ja lääkitys. Varmasti niistä on pauq, en kiellä sitä, mutta usein ongelma on ihan muualla. Adhd:n kaltaisia oireet voivat johtua ihan muista syistä. Ensinnäkin on syytä tarkistaa, että lapsi saa riittävästi unta, syö säännöllisesti, ulkoilee, voi hyvin henkisesti ja ruutuaika on kohtuullinen. Hämmästyttävän suurella osalla osalla nykylapsista ja nuorista on nämä asiat retuperällä.

Oletko koulun koulupsykologi ja pidät vielä vastaanottoa lääkärinä, kun tiedät noin tarkkaan vanhempien vaativan diagnooseja?

Vai onko se pelkkää mutoa ja mielikuvituksesi tuotetta?

Kuulun tiimiin, jossa meidän kunnassa nämä selvitykset tehdään usean ammattilaisen yhteistyönä. Uutisten mukaan viime vuosina Adhd-selvittelyuden määrä on kasvanut +50%. Ei näillä kaikilla selvityksiä lapsilla ja nuorilla voi tilastollisesti olla Adhd.

Minä olen näitä vanhempia, jotka yrittivät saada lapsensa tutkimuksiin koulun kautta. Tosin 2000-luvun alussa ei vielä pikein puhuttu adhd:sta, eli siitä en puhunut. Koulupsykologi tutki lapsen, tulokset olivat nolla.

18 v lapsi sitten pilasielämänsä oikein urakalla. Ehkä jää syrjytyneeksi lopun elämän ajaksi. Minä syyllistän itseäni ihan urakalla, ettei vaatinut silloin enemmän.

Aikuisena tutkimuksiin sitten?

Olen yrittänyt, mutta Ei voi, koska on masentunut. Adhd:ta ei voi tutkia samaan aikaan.

Ja jos adhd aiheuttaa masennusta - koska tuntee itsensä epäonnistuneeksi yms yms - niin miten tästä noidankehästä ikinä päästään pois?

Toimintaterapialla. Ei lääke korjaa kaikkia ongelmia.

Sais nyt edes sitä lääkettä ensin. Mutta kun osuu ideologisesti sitouneita henkilöitä joiden mielestä ADHD:ta EI OLE, niin ei ole toivoa kummastakaan.

Miten se ADHD-lääke auttaisi masennukseen? Ei mitenkään.

Jos masentuneella/"masentuneella" on adhd niin voi auttaa todella paljonkin.

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan trendi on, että koukupsykologille soitetaan ja vaaditaan Adhd/add testejä. Sitten suututaan, kun tutkimusten päätteeksi todetaan, ettei lääkäri voi asettaa diagnoosia. Tuntuu, että monet ajattelevat lapsen tai nuoren ongelmien ratkeavan, kun saadaan diagnoosi ja lääkitys. Varmasti niistä on pauq, en kiellä sitä, mutta usein ongelma on ihan muualla. Adhd:n kaltaisia oireet voivat johtua ihan muista syistä. Ensinnäkin on syytä tarkistaa, että lapsi saa riittävästi unta, syö säännöllisesti, ulkoilee, voi hyvin henkisesti ja ruutuaika on kohtuullinen. Hämmästyttävän suurella osalla osalla nykylapsista ja nuorista on nämä asiat retuperällä.

Lapsia jotka on istutettu TV eteen vauvasta varjattyjen herkkujen ja makeutetun mehun kera.

Ai mut eihan ne vaikuta mihinkaan.

Vierailija kirjoitti:

On vaara ajautua päihteisiin ilman lääkkeitä, mutta lääkkeiden tuoteselosteissa kuitenkin varotetaan, että lääkityksen käyttö voi altistaa muille riippuvuuksille. Suo siellä, vetelä täällä.

On karmeaa katsottavaa, kun lapsi lopettaa lääkkeiden syömisen ja tunnetila menee aivan pohjamutiin. Lapsi on aivan itkuinen, alakuloinen, kärttyisä jne. Lyhytvaikutteisilla valmisteilla tämä näkyi joka ilta. Tällä tavalla oireileva voi hyvin helposti ottaa ylimääräisen lääkkeen pitääkseen ahdistuksen poissa. Jos vierotusoireita ei ole, ei väärinkäyttö ole ehkä niin todennäköistä. Riippuvuus selvästi kuitenkin syntyy joillekin, koska vierotusoireet ovat niin selkeät.

Adhd-lääkkeistä alkaa ikävä kyllä muodostua uusi masennuslääke, eli kaikille vain pilleriä naamaan ja kaikki on kunnossa. Päihdeongelmien ehkäisemiseksi pitäisi tarjota diagnoosin saaneille toiminta- ja psykoterapiaa, jotta olisi keinoja hallita oloaan ja toimintaansa muuten kuin lääkkeillä tai päihteillä.

Toisilla se menee juuri toisin päin. Pitkävaikutteinen aiheutti itkuisuutta ja alakuloa ja lyhytvaikutteinen ei. Ja toimintaterapia/ oikeiden toimintamallien löytäminen oikeasti auttaa, me ollaan käyty mahdollisimman paljon terapiajaksoilla, niistä on ollut iso apu!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Adhd lääkkeissä vaikuttavaa ainetta on vain tiettyinä tarkkaan laskettuina pitoisuuksina. Päihdyttävässä käytössä määrät ovat jotain ihan muuta.

No kyllä kun itse vetäsin concertaa sen 54mg pillerin turpaan niin sillä jaksoi bilettää koko yön ja aamullakaan ei vielä uni maistunut.

Että kyllä nuo isoimmat mg tabletit ainakin on päihdyttäviä määränsä puolesta.

Miten adhd:t saavat sitten unta, jos ottavat tuota?

Ne ottaa sen lääkkeen aamulla ettei se enää vaikuta illalla. Jos ADHD ottaa lääkkeensä illalla, niin samalla lailla haittaa heidänkin yöuniaan.

Vastoin sitä mitä moni julistaa tässä ketjussa, stimulantit vaikuttaa ADHD ja neuroltyypilliseen samalla tavalla. Ero on siinä, että ilman lääkettä ADHD ei pysty keskittymään, tavallinen ihminen pystyy jo valmiiksi.

Monen lääkeannos on ihan vastaava kuin monen päihdeannos ja melkoisen suuri, ja moni ADHD väärinkäyttää stimulantteja. Ei ole niin yksinkertaista että ADHD:ta rauhoittaa (jopa nukuttaa) ja muita päihdyttää ja piristää vaikka ainä näin väitetään. Lääkkeet on myös erittäin haluttuja päihdekäyttäjien keskuudessa.

Aloitukseen, niin totta kai niihin liittyy riippuvuuden ja päihdekäytön riski, joka tiedostetaan myös linkatussa jutussa.

Tuo rauhoittava vaikutus perustuu siihen normaalitasoon. Eli kun päästään sille, ollaan tavallisen rauhallisia (adhd:lle tietenkin poikkeavan rauhallisia, johtuen lähtötilanteesta). Kun mennään normaalitason yli, siitä tulee samat vaikutukset kaikille.

Mitä ihmiset eivät tunnu ymmärtävän, on että tasot ovat aina poikkeavat adhd:ssa ilman lääkitystä. Siitä johtuvat ne oireet, jotka lääkityksellä siis helpottuvat. Adhd-ihmisten oireet monelta osin tähtäävät dopamiinivajeen kompensoimiseen tiedostamatta. Yliaktiivisuus, ruoka, juoma, jännitys, toiminta, ääritilanteet. Normaalityyppiä hengästyttää. Koska hänen EI tarvitse tällaisilla keinoilla paikkailla vajetta, jota ei ole. Oleminen onnistuu ilman jatkuvaa stimulaatiota, koska aivot tuottavat normaalit määrät välittäjäainetta ilman ärsykkeitäkin. Ja koska lääke tekee tämän adhd-aivoille, jäävät nämä oireet, siis välittäjäaineiden puutoksen kompensointikeinot, pois.

Jos sulla on rautavajetta, syöt siihen rautalisää jottei väsytä. Jos sokeritauti, otat insuliinia. Ja näin eespäin. Jos näitä vetää ilman puutosta, tulee vähintään huono olo, ehkä pahempaa. Kaikki ei tarvii lääkkeitä, mutta jos on puutetta tärkeistä aineksista, voi lääke auttaa. Kipulääkkeet parantavat elämänlaatua jos on kipuja, mutta voi niitä vetää muistakin syistä. En silti lähtisi niitä tarvitsevilta kieltämään, siksi että joku väärinkäyttää.

Tuo on vanhentunut teoria että ADHD olisi yksinkertaisesti jatkuva dopamiinin puutostila (samoin kuin että masennus olisi serotoniinin puutostila). Ei pidä paikkaansa tai siinä määrin missä pitää, on todella yksinkertaistettu osa kokonaiskuvaa.

Toki tekijöitä on paljon ja jokaisella yksilöllinen rakenne. Lisäksi mm. etuotsalohkon koko ja muu toiminta vaikuttaa. Mutta tämä on yksi aivan varma tekijä, biologinen sellainen. Masennuskaan ei ole kenenkään "päässä", vaan joko tilapäinen tai pysyvämpi häiriötila aivoissa. Rakenteellisissa muutoksissa, kuten onnettomuuksissa tai muistisairauksissa, seuraukset ovat samanlaisia. Seuraukset ovat aina samanlaisia, kun jostain tietystä välittäjäaineesta on puutetta, tai inhibiittorien toiminta muuttuu. Ne eivät ole luonne- tai ympäristökysymyksiä niin pitkälle kun ajatellaan, vaikkapa motivaatio tai mieliala. Fysiologia tai sen muutos vaikuttaa niihin väistämättä ja suoraan.