Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun hermot menee lapseen?
04.10.2022 |
Lapsi tekee koko ajan kiellettyjä asioita, kerjätäkseen huomiota. Tulee kuin ärsyyttääkseen vinguttamaan jotain vinkuääniä meidän muiden korvan juureen, autossa potkii selkänojaa, heittelee pehmoleluja viherkasveihin jne. Eli on välillä aivan mahdoton. Olen venynyt ja venynyt jaksaakseni rauhallisesti kieltää, selittää, ohjata fiksumpaan tekemiseen. Yrittänyt ja yrittänyt keksiä kehuja pienistä hyvistä hetkistä. Antanut yhdessäoloaikaa ja läsnäolo, kuunnellut lasta ja kaikkea mahdollista kuviteltavissa olevaa hyvää. Nyt hermoni on loppu. Olen vain koko ajan vihainen ja huonolla päällä. Ollut jo päiviä. Mitä tehdä kun omat hermot menee loputtomaan per seilykäytökseen?
Kommentit (88)
Lapselle rajat ja pidät niistä jämäkästi kiinni. Omia hermoja voi purkaa esim. salille tai muuhun urheiluun.
Tuollaisille villeille pikkupojille ei auta mikään lempeä selittely, jämäkät rajat ja niistä pidetään kiinni. Lässytys pois ja auktoriteettia tilalle.
Ja tietysti lapselle tarpeeksi tekemistä, johon purkaa energiaa oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, sinulla on lapsi. Sinä opetat hänelle elämästä ja kasvatat häntä, mutta yhtä lailla sait juuri tuon lapsen, koska hänen tehtävänsä on myös opettaa sinulle asioita itsestäsi ja elämästä. Hän on myös sinun opettajasi.
Kirjoitat, kuinka lapsi tahallaan ärsyttää, kuinka hän hakee huomiota. Yllätys, yllätys, lasten käytös on reaktio hänen maailmaansa. Hän ei huvikseen potki, tee kiellettyjä juttuja, mitä vain. Hän reagoi niillä keinoilla, joita hänellä on. Et puhu mitään, että kuinka väsynyt LAPSI on, kun näin tapahtuu. Et siitä, että onko hän silloin nälkäinen, juuri kokenut pettymyksen, jne. Puhut vain HUOMIONHAKEMISESTA. Lapset kaipaavat rajoja, rutiineja ja ennen kaikkea rakkautta. He tarvitsevat vankan aikuisen peruskallioksi, kun heidän maailmassaan myrskyää. Hän on kertomassa sinulle, mikä häntä vaivaa, mutta sinä et selvästikään kuuntele ja reagoi, kuten lapsi tarvitsisi.
Kyllä, lapset hakevat huomiota, kun eivät saa sitä. Ja kun on mennyt pitkään, ettei sitä saa, he eivät usko sen kestävän ja reagoivat. Keskity lapseen, keskity hyvään. Jos hän on päiväkodissa/hoidossa, kysy päivän tapahtumat. Käy läpi vaikeita hetkiä edeltävät tilanteet, syy ja seuraukset löytyvät kyllä.
Viisi vuotiaan maailma on mullistumassa, kun esikoulu lähestyy. He ovat tunteiltaa ailahtelevaisia ja tarvitsevat vanhemman apua. Lueppas Mannerheimin Lastensuojelu Liiton sivuilta 5v lapsista ja ymmärrät lastasi paremmin.
5-vuotiaat on tuollaisia. Sympatiat sinne. Mä yleensä katkaisen sen hölmön tekemisen fyysisesti, jos ei sanallinen kehoitus toimi. Heittää pehmolelun viherkasviin -> pehmolelu menee pois. Potkii autossa penkkiä -> ajan tien reunaan ja matka jatkuu vasta, kun lopettaa. Tekee tahalleen vinkuääniä -> kannan omaan huoneeseensa tekemään tai, jos vinkuäänet tulee tavarasta, otan sen pois.
Omien hermojen kanssa painimiseen sellainen vinkki, että kannattaa sanoa suoraan omista tunteista. Lapselle voi sanoa "mua ärsyttää nyt tosi paljon, kun sä vingut ja se sattuu korviin" tai "nyt mua kyllä harmittaa, kun mun rakkaalta kasvilta katkesi lehti". Tekee hyvää itsellekin, kun saa kerrottua, mikä on. Ja lapsen on hyvä kuulla, mitä tunteita nuo hänen tekemänsä asiat herättävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinulla on lapsi. Sinä opetat hänelle elämästä ja kasvatat häntä, mutta yhtä lailla sait juuri tuon lapsen, koska hänen tehtävänsä on myös opettaa sinulle asioita itsestäsi ja elämästä. Hän on myös sinun opettajasi.
Kirjoitat, kuinka lapsi tahallaan ärsyttää, kuinka hän hakee huomiota. Yllätys, yllätys, lasten käytös on reaktio hänen maailmaansa. Hän ei huvikseen potki, tee kiellettyjä juttuja, mitä vain. Hän reagoi niillä keinoilla, joita hänellä on. Et puhu mitään, että kuinka väsynyt LAPSI on, kun näin tapahtuu. Et siitä, että onko hän silloin nälkäinen, juuri kokenut pettymyksen, jne. Puhut vain HUOMIONHAKEMISESTA. Lapset kaipaavat rajoja, rutiineja ja ennen kaikkea rakkautta. He tarvitsevat vankan aikuisen peruskallioksi, kun heidän maailmassaan myrskyää. Hän on kertomassa sinulle, mikä häntä vaivaa, mutta sinä et selvästikään kuuntele ja reagoi, kuten lapsi tarvitsisi.
Kyllä, lapset hakevat huomiota, kun eivät saa sitä. Ja kun on mennyt pitkään, ettei sitä saa, he eivät usko sen kestävän ja reagoivat. Keskity lapseen, keskity hyvään. Jos hän on päiväkodissa/hoidossa, kysy päivän tapahtumat. Käy läpi vaikeita hetkiä edeltävät tilanteet, syy ja seuraukset löytyvät kyllä.
Viisi vuotiaan maailma on mullistumassa, kun esikoulu lähestyy. He ovat tunteiltaa ailahtelevaisia ja tarvitsevat vanhemman apua. Lueppas Mannerheimin Lastensuojelu Liiton sivuilta 5v lapsista ja ymmärrät lastasi paremmin.
Vau, käy täällä sentään joskus fiksuja ihmisiä puhumassa eikä pelkkiä kokemattomia öyhöjä.
Kiitos tekstistä.
Laita oma elämäsi/pääsi kuntoon niin jaksat hankalan ikäistä lasta. Onko parisuhde kunnossa? Tee mitään voit mutta muista, ongelma on sinussa joka et ehkä ole kypsä vanhemmaksi tai ymmärrä miten tuon ikäinen käyttäytyy välillä ja varsinkin väsyneenä. Lapsi ei ole se mitä pitää "korjata".
Ottamatta muuten kantaa teorioihin, mutta eikö halailuleikit ja sylittelyt ole mitä sopivinta puuhaa pikkulasten kanssa? Istua sohvalla ja rutistaa lasta, tai painia sängyllä, hörsköttää lattialla, lentokonetta, jalalla ratsastusta, tai rauhallisemmin lukuhetket sylikkäin sängyssä tai sohvalla.