Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun hermot menee lapseen?
04.10.2022 |
Lapsi tekee koko ajan kiellettyjä asioita, kerjätäkseen huomiota. Tulee kuin ärsyyttääkseen vinguttamaan jotain vinkuääniä meidän muiden korvan juureen, autossa potkii selkänojaa, heittelee pehmoleluja viherkasveihin jne. Eli on välillä aivan mahdoton. Olen venynyt ja venynyt jaksaakseni rauhallisesti kieltää, selittää, ohjata fiksumpaan tekemiseen. Yrittänyt ja yrittänyt keksiä kehuja pienistä hyvistä hetkistä. Antanut yhdessäoloaikaa ja läsnäolo, kuunnellut lasta ja kaikkea mahdollista kuviteltavissa olevaa hyvää. Nyt hermoni on loppu. Olen vain koko ajan vihainen ja huonolla päällä. Ollut jo päiviä. Mitä tehdä kun omat hermot menee loputtomaan per seilykäytökseen?
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Temperamentikkaan 10v tyttären äiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi käytös on tosi huonoa, ap. Luuletko, että tulee tuolla tavalla pärjäämään esim. koulussa?
Hän käyttäytyy tuolla tavalla vain kotona. Ei esim. hoitopaikassa.
Minulle sanoi terapeutti että luottamussuhde on vahva kun lapsi uskaltaa uhmata sääntöjä ja toiveitani kun valitin samaa asiaa aikoinaan. Pistin ajattelemaan. Tuon ikäiselle ihan normaalia käytöstä, kuka enemmän kuka vähemmän. Ja missä ne kokeilee turvallisesti rajojaan ellei turvallisten vanhempien kanssa?
Ja jos on kyse tyttärestä, usein tytär on juuri tuollainen äitiään kohtaan josta pyristelee jo pienenä irti. Isän kanssa meidän villikissa on ollut aivan erilainen eli ei kapinoinut niin rajusti. 5- 6 vuotias alkaa olla valmis koulupolulle ja voi olla tosi uhmakas ja rasittava.
Mikä ihmeen tarve sille jatkuvalle uhmalle oikein on?
Itsenäistyminen. Pärjääminen kovassa maailmassa. Taidat olla aika nuori kun kysyt tuollaista. Lue niin ymmärrät enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttua täälläkin mutta tieto auttaa kirjoitti:
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/taas-paloi-pinna-lasten-kanssa-l…
Tuon artikkelin sanoma lyhennettynä:
1) Kuri ei ole nykyaika ja moni kokee sen ajattelustakin huonoa omaatuntoa.
2) Käytä sanoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla vanhan kansan jöö. Ei tarkoita, että piestään ympäriinsä vaan otetaan ne pehmolelut pois, vinkulelut tauolle yms. Kunnon äristely silloin tällöin sallittakoon
Juuri näin. Lapsen pitää nähdä, että aikuiselle tulee ihan oikeasti paha mieli huonosta käytöksestä, hän suuttuu enemmän tai vähemmän, tulee surulliseksi. Ihmeellistä tämä "tunnekasvatus" nykyisin, kun tunteet ovat sallittuja ja niitä saa näyttää, paitsi jos olet vanhempi. Sitten hymyilet teennäisesti ja hymistelet "voi meidän liisalassea nyt harmittaa" ja otat vastaan potkuja ympäri vartaloa. Totta hemmetissä se lapsi vääntää ja raivoaa, koska haluaa AIDON INHIMILLISEN reaktion, ei jotain ulkoa opeteltua diibadaabaa. Niin lapsi oppii miten kannattaa maailmassa käyttäytyä (myös muita kuin vanhempia kohtaan) ja miten ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomiota se huonokin huomio. Meillä lapsi tekee just kaikkea ei toivottua jos ei ole ollut hänelle tarpeeksi aikaa. Kun on tarpeeksi saanut huomiota leikkii ihan itsekseen mieluusti ilman ärsyttämistä. Jätä somet ja kännykän räpeltely pois huomaat eron lapsessa.
Onko teillä joku yhteinen harrastus jossa lapselle on tarpeeksi haasteita ja hän voi myös haastaa sinua ilman että hiillyt? Uiminen, kokkaaminen, metsässä samoilu tai vaikka shakin peluu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsen ikä?
Vapaavalintainen. Trolli kun on.
Suosittelen Janna Rantalan kirjoja. Yhteys myös perheneuvolaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä tapahtuu, että 5-vuotias on täysi hirviö, kun sille ei ole koskaan pidetty kuria vaan aina on menty sanoituslinjalla. Ja vielä taitava hirviö, kun 5v osaa manipuloida aikuisia ihan eri malliin kuin vaikka 3v.
Kyllä on meidän "hirviölle" pidetty kuria! Ja silti on välillä niin voimakas uhma ja uho. Pannaan tiukkaa linjaa ja otetaan lelut pois, poika saa huutaa ja raivota rauhassa. Ollaan lähellä mutta linja on selkeä. Kun on raivonnut aikansa säännöistä on kuin pieni kissanpentu sylissä lohdutettavana. Mutta turha kuvitella että tuo itsenäistymisuhma on sitä ettei ole rajoja laitettu. Kuten joku sanoi psykologin sanoneen, lapsi kokee olevansa turvassa kun uskaltaa uhmata juuri kotona. Tämän uskon. Meidän poika on vieraiden kanssa aivan enkeli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla vanhan kansan jöö. Ei tarkoita, että piestään ympäriinsä vaan otetaan ne pehmolelut pois, vinkulelut tauolle yms. Kunnon äristely silloin tällöin sallittakoon
Juuri näin. Lapsen pitää nähdä, että aikuiselle tulee ihan oikeasti paha mieli huonosta käytöksestä, hän suuttuu enemmän tai vähemmän, tulee surulliseksi. Ihmeellistä tämä "tunnekasvatus" nykyisin, kun tunteet ovat sallittuja ja niitä saa näyttää, paitsi jos olet vanhempi. Sitten hymyilet teennäisesti ja hymistelet "voi meidän liisalassea nyt harmittaa" ja otat vastaan potkuja ympäri vartaloa. Totta hemmetissä se lapsi vääntää ja raivoaa, koska haluaa AIDON INHIMILLISEN reaktion, ei jotain ulkoa opeteltua diibadaabaa. Niin lapsi oppii miten kannattaa maailmassa käyttäytyä (myös muita kuin vanhempia kohtaan) ja miten ei.
Kylläpä oot pihalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut koko ketjua lukea. Mutta lapsen ei toivottuun käytökseen tule puuttua heti alkuun. Ei siis venytä, katsella, kielellä ja kaarella vuosia. Perheessä on säännöt joita jokainen noudattaa, tämä kasvatus aloitetaan jo siis ihan taaperovaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut koko ketjua lukea. Mutta lapsen ei toivottuun käytökseen tule puuttua heti alkuun. Ei siis venytä, katsella, kielellä ja kaarella vuosia. Perheessä on säännöt joita jokainen noudattaa, tämä kasvatus aloitetaan jo siis ihan taaperovaiheessa.
Aivan itsestään selvää.
Joskus tuntuu että mitä tiukempi kuri sitä voimakkaampi reaktio lapselta.
Paljon on luonnekysymys myös. Meillä keskimmäinen helppo, ensimmäinen erittäin haastava ja myös kuopus aika vaikea uhmassaan.
Johdonmukainen pitää lapsen kanssa olla. Toistaminen kuten joku sanoi, sata kertaa, alkaa kehityksen myötä mennä jakeluun.
Joskus näkee tapauksia joissa vanhemmat turhautuvat kun lapsi ei muutamasta kerrasta ota onkeensa. Kyllä niitä sääntöjä on taisteltava kymmeniä kertoja. Jossain vaiheessa lapsi tekee aivan mahtavalla tavalla yhteistyötä.ja nuo uhmakkaat ikävaiheet ovat onnelliseksi takana päin. Mutta hirmu väsyneitä oltiin mekin vanhemmat kun työkin oli vaativaa ja vei energiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän lapsi oli tuollainen alle kouluikäisenä. Aika ongelmaton murrosikään saakka. Yläasteella joutui koulukiusatuksi, koska hiljainen lapsi. Sitten sairastui psyykkisesti.
Tuo on hemmetin raskasta itselle kun on koko ajan hermostunut. Ja itsellä ainakin sietokyky laskee silloin todella matalalle ja tulee reagoitua paljon jyrkemmin kuin hyvällä päällä.
Lapsen käytös tietysti täytyisi saada muuttumaan. Mutta voit myös itse yrittää saada pitkitettyä hermojasi. Kokeile tietoista läsnäoloa ja meditaatiota. Jos opit tunnistamaan sen hetken kun hermot alkavat mennä, voit vielä pysäyttää tilanteen. Laske hengityksiä, yritä katsoa tilannetta ulkopuolelta, päätä miten haluat stressaavan hoitaa tilanteen, esim "nyt en tiuski/huuda, vaan olen jämäkkä" tai mitä ikinä. Sekin auttaa jos pääsee joka päivä lepuuttamaan hermojaan edes hetkeksi, pikku kävely tms omaa.
Hermot ovat hyvin tärkeelliset osat kehoa, kuten myös verisuonet. Eivät ne mene lapseen, ne ovat hänessä jo syntymähetkellä valmiina. Ja vielä; hermo menee ja hermot menevät.
Vierailija kirjoitti:
Sama itsellä ja lapsia vielä kaksi, eivät usko yhtään mitään vaikka miten yrittäisi selittää ja ohjata nätisti. Onneksi ok talo ja voi käskeä menemään ulos kun tuntuu että repii seinätkin irti. Ja ikää 4v ja 5v .
Puoli vuotta olin kotona heidän kanssa, ihan väsynyt ja kokoajan ärtynyt. Nyt olen ollut kuukauden töissä ja olen ihan eri ihminen, voin henkisesti niin hyvin. Aamulla keretään jutella ja nähdä tunti ja aamut menee hyvin. Töiden jälkeen 4tuntia, ei isompia ongelmia ja jaksaa paremmin vaikka olisivatkin mahdottomia.
VOI EI, ENNEN KOTIÄIDILTÄ KYSYTTIIN MITEN SÄ SAAT AIKASI KULUMAAN MAKOILLESSASI KOTONA. Olisi kyllä kannattanut olla osa-aikaisessa työssä ihan jo nupin takia.
Harmittaa etten ole mikään super äiti joka hoitaa kodin ja 6 lasta ja vielä itsensä. Mutta uskon että lapsillekkin olen parempi äiti vaikka näemme vähemmän mutta sentään jaksan enkä ole vihainen tai väsynyt.
Mä laitan jäähylle 1min/ikävuosi jos tahallinen ärsyttäminen ei kiellosta ja varoituksesta lopu. Kerron miksi joutuu jäähylle ja milloin pääse pois. Jäähyn jälkeen vielä keskustellaan miten käyttäytymällä ei enää joudu jäähylle. Tällä saa 5min aikaa itsekin rauhoittua.
Kerran kaupassa näinkun vartija ja äiti jutteli lapsen kanssa joka oli laittanut jonkun pikku lelun taskuun, ja vartija huomannut ja puuttunut asiaan. Äidin ilmeestä tai eleistä ei huomannut mitään paheksuntaa vaikka vartija oli asiallisen tiukkana. Hymyillen kävi asiaa läpi ja lapsikin vaan virnuili.
Eikä kuulosta! Kuulostaa aivan normaalilta temperamentikkaalta lapselta jolle tarvitaan selkeitä rajoja paljon aktiviteetteja. Tätähän se on tää lapsiarki. Jos joku luuli että olisi jotenkin helppoa on pahasti erehtynyt.