Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Komentava lapsi?
Neljävuotiaani komentaa (minua) aivan koko ajan, ihan pienissä asioissakin. Kysyisin mielipiteitä mistä voi johtua ja miten sen saisi loppumaan. En ole antanut lapsen määräillä vaan asiat tehdään kuten sanon. Eli komentamalla ei ole koskaan saanut tahtoaan läpi. Olen tietenkin myös kieltänyt komentamisen, selittänyt lukuisia kertoja, että sillä tavalla ei saa haluamaansa jne. Olen myös ollut reagoimatta komentamiseen.
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Koiria koulutetaan positiivisen vahvistamisen kautta, eli toivottu käytös palkitaan heti, ei-toivottu jätetään huomiotta. Tämä toimii erinomaisesti, ja uskon, että tämä malli toimisi lapsillekin.
Hevosille taas annetaan raippoja. Tämä toimii erinomaisesti, ja uskon, että tämä malli toimisi lapsillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koiria koulutetaan positiivisen vahvistamisen kautta, eli toivottu käytös palkitaan heti, ei-toivottu jätetään huomiotta. Tämä toimii erinomaisesti, ja uskon, että tämä malli toimisi lapsillekin.
Tutun lapsi oikein kerjää huomiota negatiivisella käytöksellä. Jatkaa sitä niin kauan, että äitinsä lopulta reagoi, vaikka sitten menettämällä hermonsa. Ei tuo siis toimi kaikilla.
Minunkin lapsi on tuollainen. En ole keksinyt vielä toimivaa keinoa tuohon. Mutta tosiaan, huomiotta jättäminen vain lisää lapsen huonon käytöksen kierroksia. Ad infinitum.
Vierailija kirjoitti:
Komenna takaisin?
Voi toimia joskus, kunhan se ei tarkoita sitä, että lähtee huutokilpailuun lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koiria koulutetaan positiivisen vahvistamisen kautta, eli toivottu käytös palkitaan heti, ei-toivottu jätetään huomiotta. Tämä toimii erinomaisesti, ja uskon, että tämä malli toimisi lapsillekin.
Tutun lapsi oikein kerjää huomiota negatiivisella käytöksellä. Jatkaa sitä niin kauan, että äitinsä lopulta reagoi, vaikka sitten menettämällä hermonsa. Ei tuo siis toimi kaikilla.
Näin koirakin yrittää toimia. Hermoja ei saa menettää koskaan, ja heti kun käytös on vähänkin toivotun suuntaista, palkitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koiria koulutetaan positiivisen vahvistamisen kautta, eli toivottu käytös palkitaan heti, ei-toivottu jätetään huomiotta. Tämä toimii erinomaisesti, ja uskon, että tämä malli toimisi lapsillekin.
Tutun lapsi oikein kerjää huomiota negatiivisella käytöksellä. Jatkaa sitä niin kauan, että äitinsä lopulta reagoi, vaikka sitten menettämällä hermonsa. Ei tuo siis toimi kaikilla.
Näin koirakin yrittää toimia. Hermoja ei saa menettää koskaan, ja heti kun käytös on vähänkin toivotun suuntaista, palkitaan.
Mutta entä kun se ei välttämättä ole sitä tuntikausiin, koko päivänä, kertaakaan. Ennen kuin äiti lopulta reagoi vaikka hermostumalla. Sen jälkeen on kuin enkeli.
Jos koiran käytös on huomionhakuisuuden vuoksi huonoa, täytyy kääntää sen huomio johonkin toiseen, mielellään tuttuun, asiaan. Kun on sitten hetken puuhastellut muuta, huono käytös unohtuu ja voidaan taas lähteä palkitsemislinjalle. Tämä toimii varmasti lapsillakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koiria koulutetaan positiivisen vahvistamisen kautta, eli toivottu käytös palkitaan heti, ei-toivottu jätetään huomiotta. Tämä toimii erinomaisesti, ja uskon, että tämä malli toimisi lapsillekin.
Ootko tosissas vertaamassa koiria lapsiin...
Onko sulla lapsia?
Jos on, totisesti toivon lastensuojelua lapsillesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ole vaan sitkeästi reagoimatta. Sitten kun puhuu nätisti niin annat heti hyvää palautetta. Saattaa vaatia muutaman tuhatta toistoa...
Kun olen reagoimatta niin lapsi lisää tehoa ja komentaa aina vain kovemmalla äänellä. Kun en siihenkään reagoi niin lopulta alkaa kiukkuitku. Kun en siihenkään reagoi niin alkaa lohduton pettymysitku, ja silloin täytyy kyllä jo lohduttaa. Vaikka ei tietenkään edelleenkään saa asiaa, mistä alunperin komensi. Ap
Olen töissä kolmisiipisessä hoitolaitoksessa. Joskus kuulee toisista siivistä hoitajan ääniä. Itse en juuri korota ääntäni, minun ei tarvitse. Asukkaat ovat tottuneet siihen, että kun sanon jotakin, se ei ole neuvotteluasia, toisaalta he ovat oppineet myös sen, että äänen korottaminen tai jankkaaminen eivät vaikuta minuun. Korotatko itse ääntäsi komentaessasi lasta, jos ei tottele heti? Tai tekeekö joku muu ympäristössä niin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kommennatko sä lasta rumasti? Yleensä lapset kai oppii mallista, miten muita ihmisiä kohdellaan.
"Voimakastahtoinen" lapsi... aika usein nämä sitten myöhemmin paljastuvat nepsylapsiksi. varsinkin tuo ketjun alkupään "vaatteet laitettava naulakkoon tietyssä järjestyksessä" on aika hyvä merkki, että taustalla on jotain poikkeavuutta (vaikka ei AP.n lapsi tainnut ollakaan).
Ap, oletko kysynyt lapselta rauhallisella hetkellä, miksi hän komentaa sinua? Ymmärtääkö hän komentavansa sinua, vai onko hänellä haasteita kommunikaatiossa, kuvittelee pyytävänsä mutta tuleekin komentamisena ulos?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koiria koulutetaan positiivisen vahvistamisen kautta, eli toivottu käytös palkitaan heti, ei-toivottu jätetään huomiotta. Tämä toimii erinomaisesti, ja uskon, että tämä malli toimisi lapsillekin.
Ootko tosissas vertaamassa koiria lapsiin...
Onko sulla lapsia?
Jos on, totisesti toivon lastensuojelua lapsillesi.
Lapsia on kaksi. Ihan onnellisia ovat ja hyvin ovat ihmisten tavoille oppineet. Koiria olen kasvattanut muutaman. Ja kyllä, olen kyllä hyödyntänyt koirankasvatuksen oppeja lasteni kasvatuksessa. Kysehän on selkeästi behavioristisesta oppimismallista, mikä erittäin hyvin sopii 1 - 5 -vuotiaiden käsitystasolle.
Vierailija kirjoitti:
"Voimakastahtoinen" lapsi... aika usein nämä sitten myöhemmin paljastuvat nepsylapsiksi. varsinkin tuo ketjun alkupään "vaatteet laitettava naulakkoon tietyssä järjestyksessä" on aika hyvä merkki, että taustalla on jotain poikkeavuutta (vaikka ei AP.n lapsi tainnut ollakaan).
Ap, oletko kysynyt lapselta rauhallisella hetkellä, miksi hän komentaa sinua? Ymmärtääkö hän komentavansa sinua, vai onko hänellä haasteita kommunikaatiossa, kuvittelee pyytävänsä mutta tuleekin komentamisena ulos?
Ei ole kurittomia lapsia. On vain 1) sellaisia lapsia jotka reagoivat normaalisti, kun heidän tunnetaitojaan kehitetään ja 2) nepsylapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset matkivat vanhempiaan eli komentavan lapsen kokemuspiirissä on paljon komentamista ja vähän keskustelua.
Ai nykyaikana luulet, että on lapsi jota enemmän komennetaan, kuin käydään tasavertaista neuvottelua lapsen ja vanhempien välillä? HAHAHAHAHAHAHA!
T: Lastenhoitaja.
Vierailija kirjoitti:
"Voimakastahtoinen" lapsi... aika usein nämä sitten myöhemmin paljastuvat nepsylapsiksi. varsinkin tuo ketjun alkupään "vaatteet laitettava naulakkoon tietyssä järjestyksessä" on aika hyvä merkki, että taustalla on jotain poikkeavuutta (vaikka ei AP.n lapsi tainnut ollakaan).
Ap, oletko kysynyt lapselta rauhallisella hetkellä, miksi hän komentaa sinua? Ymmärtääkö hän komentavansa sinua, vai onko hänellä haasteita kommunikaatiossa, kuvittelee pyytävänsä mutta tuleekin komentamisena ulos?
Minä olen alkanut miettiä onko minun lapsi jotenkin poikkeusyksilö kun se saattaa saada tuon "vaatteet oikealla tavalla järjestykseen"-tyyppisiä raivareita, mutta sitten taas toisaalta myös leppyy nopeasti ja on taas ihan hyväntuulinen. On myös vilkas, kekseliäs ja _todella_ puhelias, mielikuvitusta tuntuu olevan ihan loputtomiin. Ei ole ollenkaan kokemusta nepsylapsista joten tosi vaikea arvioida mikä on normaalia. Päiväkodista tai neuvolasta eivät ole sanoneet mitään, viimeksikin lääkäri vaan kehui että onpa tosi reipas lapsi (eli juttua riitti niin että hyvä kun suunvuoroa sai).
Vierailija kirjoitti:
"Voimakastahtoinen" lapsi... aika usein nämä sitten myöhemmin paljastuvat nepsylapsiksi. varsinkin tuo ketjun alkupään "vaatteet laitettava naulakkoon tietyssä järjestyksessä" on aika hyvä merkki, että taustalla on jotain poikkeavuutta (vaikka ei AP.n lapsi tainnut ollakaan).
Ap, oletko kysynyt lapselta rauhallisella hetkellä, miksi hän komentaa sinua? Ymmärtääkö hän komentavansa sinua, vai onko hänellä haasteita kommunikaatiossa, kuvittelee pyytävänsä mutta tuleekin komentamisena ulos?
Ei minusta vaatteiden laittaminen naulakkoon järjestyksessä saati sen vaatiminen vanhemmalta ole mikään merkki nepsystä. Jotkut vanhemmat vain ovat sellaisia, että mitään ei tapahdu eikä tule valmiiksi ellei komenna. En pysty kuvittelemaan millaisen sekasotkun keskellä olisin joutunut kasvamaan, ellen lapsena olisi komentanut äitiäni järjestyksen ja siivoamisen osalta. Tai tavallaan pystyn, koska näin millaiseksi tilanne meni pois muutettuani ja olen joutunut niitä sotkuja hänen kuoltuaan raivaamaan, mutta että sellaisessa olisi pitänyt itse elää? Eikä kodin järjestyksen säilyttäminen kuitenkaan ole sen lapsen tehtävä, vaan kyllä vanhemman on hoidettava oma osansa ja lapsi voi osallistua vain ikänsä mukaisesti. Koko järjestyksenpitoa ei voi laittaa lapsen harteille, jolloin ollaan tilanteessa että lapsen on todellakin komennettava, jotta asia tulee tehtyä. Sama juttu esimerkiksi ruuan kanssa, ei ole lapsen asia laittaa ruokaa vaan kyllä vanhemmalla on niitä velvollisuuksia ja lapsella oikeuskin komentaa, ellei muuten tapahdu. Miksi esimerkiksi sitä naulakkoa ei voi pitää oikeassa järjestyksessä ihan komentamattakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Voimakastahtoinen" lapsi... aika usein nämä sitten myöhemmin paljastuvat nepsylapsiksi. varsinkin tuo ketjun alkupään "vaatteet laitettava naulakkoon tietyssä järjestyksessä" on aika hyvä merkki, että taustalla on jotain poikkeavuutta (vaikka ei AP.n lapsi tainnut ollakaan).
Ap, oletko kysynyt lapselta rauhallisella hetkellä, miksi hän komentaa sinua? Ymmärtääkö hän komentavansa sinua, vai onko hänellä haasteita kommunikaatiossa, kuvittelee pyytävänsä mutta tuleekin komentamisena ulos?
Ei minusta vaatteiden laittaminen naulakkoon järjestyksessä saati sen vaatiminen vanhemmalta ole mikään merkki nepsystä. Jotkut vanhemmat vain ovat sellaisia, että mitään ei tapahdu eikä tule valmiiksi ellei komenna. En pysty kuvittelemaan millaisen sekasotkun keskellä olisin joutunut kasvamaan, ellen lapsena olisi komentanut äitiäni järjestyksen ja siivoamisen osalta. Tai tavallaan pystyn, koska näin millaiseksi tilanne meni pois muutettuani ja olen joutunut niitä sotkuja hänen kuoltuaan raivaamaan, mutta että sellaisessa olisi pitänyt itse elää? Eikä kodin järjestyksen säilyttäminen kuitenkaan ole sen lapsen tehtävä, vaan kyllä vanhemman on hoidettava oma osansa ja lapsi voi osallistua vain ikänsä mukaisesti. Koko järjestyksenpitoa ei voi laittaa lapsen harteille, jolloin ollaan tilanteessa että lapsen on todellakin komennettava, jotta asia tulee tehtyä. Sama juttu esimerkiksi ruuan kanssa, ei ole lapsen asia laittaa ruokaa vaan kyllä vanhemmalla on niitä velvollisuuksia ja lapsella oikeuskin komentaa, ellei muuten tapahdu. Miksi esimerkiksi sitä naulakkoa ei voi pitää oikeassa järjestyksessä ihan komentamattakin?
Omituinen avautuminen.
Katsookohan lapsi jotakin lastenohjelmaa, jossa on komentelevat lapsi, ja ottaa siitä mallia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa pieniltä lapsilta vaaditaan ihan liikaa. Tietenkin on normaalia että 4v ei aina osaa käyttäytyä.
Suomessa pieniltä lapsilta vaaditaan poikkeuksellisen vähän. Esimerkiksi Englannissa tai Ranskassa tuollaista käytöstä ei todellakaan kuitattaisi sylittelyllä, vaan siitä tulisi ihan oikeasti rankkua "isän kädestä".
Jo Virossa on eri meininki kuin täällä. Ruokaravintolassa, museossa ym eri paikoissa eivät lapset kiukuttele ja melua ja sotke. Jos joku näin tekee, todennäköisesti kyseessä suomalainen lapsi.
Matkustan paljon työni puolesta Virossa ja olen tämän pannut merkille. Kuulemma myös koulussa siellä on eri meininki kuin täällä.
Alue: Aihe vapaa
Tutun lapsi oikein kerjää huomiota negatiivisella käytöksellä. Jatkaa sitä niin kauan, että äitinsä lopulta reagoi, vaikka sitten menettämällä hermonsa. Ei tuo siis toimi kaikilla.