Lue keskustelun säännöt.
Is:jos lapsi nirsoilee? Asiantuntijalta täystyrmäys tietylle tavalle: Mennyttä maailmaa No väärin! on käytöstavat opetettava lapsele, lautanen syödän tyhjäksi
04.10.2022 |
Mitä tehdä, jos lapsi nirsoilee? Asiantuntijalta täystyrmäys tietylle tavalle: ”Mennyttä maailmaa”
– Jos mahdollista, lapsi voisi itse annostella ruokansa ja ottaa lisää. Eikä lautasta tarvitse syödä tyhjäksi. Sellainen on mennyttä maailmaa.
Kyllä lapselle on hyvä opettaa että lautanen syödään tyhjäksi, se syödään mitä otetaan. Ei ole suotavaa tuhlailla ruokaa.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiantuntija on oikeassa.
Tarhojen ja koulujen käytäntö, jossa toimitaan canhan maailnan mukaan, tulisi ehdottonasti lailla kieltää.
"Se syödään mitä otetaan", samalla kun pakotettu ottamaan, on HÄRSKIYDEN HUIPPU ja lasta traumatisoivaa.
Just tämä, sekä tarhassa, että koulussa ala-luokilla ainakin.
Lapsi pakotetaan ottamaan ruokaa, vaikka lapsi ei haluaisi ja sitten pakotetaan syömään ja vielä sanotaan, että kun kerran otit niin syöt.
No eihän olisi ottanut, jos ei olisi pakotettu.
Muistan kuinka koulussa aikoinaan opettaja jakoi ruuan ja kun tiesi, että kaalilaatikko/kaalikeitto oli kammo minulle ja yhdelle luokan pojalle, laittoi meille aina kunnon annokset.
Istuttiin sitten sen pojan kanssa välituntikin syömässä , koska lautanen oli syötävä tyhjäksi ja loppujen lopuksi opettaja pakkosyötätti pojan pitämällä nenästä kiinni ja työnsi lusikalla ruokaa suuhun. Pakkohan siinä on nielaista, jos aikoi hengittää.
Poika oksensikin jonkun kerran kesken syömisen, mutta armoa ei annettu. Itse söin laittamalla lusikallisen suuhun ja maitoa päälle, oksennus koko ajan kurkussa.
Se tästä "lautanen tyhjäksi" tyylistä oli hyötyä, että inhoan edelleen kaikkea kaaliruokaa ja oksennus nousee kurkkuun pelkästä hajustakin.
Vieläkin muistan sen kauhun, vaikka tuosta on jo aikaa 50 vuotta.
Onko pakko traumatisoida ihminen tuollaisella asialla, kun hyvin ihminen elää vaikka ei kaikkea söisikään?
Olisin mielummin elänyt sen koulupäivän pelkallä leivällä, mutta valita ei saanut.
Olen tuon asiantuntijan kanssa samaa mieltä, että pakko syöttminen on pahasta.
Eri asia jos lapsi itse ottaa aina vaan lisää ja lisää, eikä sitten jaksa syödä ottamaansa ruokaa, mutta silloinkin voi puhumalla tehdä selväksi, että ruokaa ei oteta enempää, kuin mitä jaksaa syödä.
No, onneksi tuo on mennyttä maailmaa ja tiedetään sen haitallisuus. Ei edes 30 vuotta sitten enää pakkosyötetty kouluissa tai päiväkodissa, ei ainakaan niissä jossa oli sen aikakauden mukainen nykyaikainen kasvatus. Tuohan on fyysistä väkivaltaa ja se kiellettiin jo 80-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä lapselleni tapahtuu, jos hän ei halua maistaa etikassa keitettyjä vihreitä tomaatteja, sianläskiä tai pippurijuustoa? Eli mistä kaikesta hän jää elämässä paitsi, jos nirsouttaan kieltäytyy ja valitsee tilalle tuoreen sipulin, maksapallerot ja puolukan?
Vierailija kirjoitti:
Nirsous ei todellakaan parane sillä, ettei tarvitse maistaa uusia ruokia vaan pahenee. Mikä vika on siinä säännössä että uutta ruokaa täytyy edes maistaa yksi lusikallinen? Ja jos on ottanut jotain ruokaa lautaselleen niin tietysti se myös syödään pois. Lautaselle ei oteta ruokaa, jota ei aiota syödä.
No, jos haluaa maistaa jotain niin sitä on otettava lautaselleen. Toki vain pieni määrä. Sitten jos maistaa ja toteaa ettei tykkää niin ei tietenkään ole pakko syödä kaikkea. Ja maistaminen voi olla vaikka se kielenkärjellinen. Meillä on kannustettu lapsia maistamaan kaikkea, edes se lusikankärjellinen. Jos ei tykkää, saa syödä jotain muuta. Jos on kertakaikkiaan niin vastenmielinen ruoka ettei edes maistaminen onnistu, ei ole tietenkään pakko.
Vierailija kirjoitti:
Mitä lapselleni tapahtuu, jos hän ei halua maistaa etikassa keitettyjä vihreitä tomaatteja, sianläskiä tai pippurijuustoa? Eli mistä kaikesta hän jää elämässä paitsi, jos nirsouttaan kieltäytyy ja valitsee tilalle tuoreen sipulin, maksapallerot ja puolukan?
Kasvatat aikuisen ruoka-aineongelmaisen nirsoilijan. Ikiteini syö sitten vanukkaita ja pakastepitsaa jne. kuonaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruuan syömisen pakottaminen on väärin, tätä harrastetaan päiväkodeissa ja kouluissa. Vähemmästäkin tulee nirsoksi, miksi ei saa syödä itse mitä haluaa ja kuinka paljon haluaa. Pakko maistaa, pakko maistaa. Siis miksi?
Ei harrasteta enää. Ihan kielletty on nykyään kaikki ruokaan liittyvä pakottaminen.
Ei ole. Pakottaminen kuuluu VaSu:aan tarhassa, ja koulussa se jatkuu ensimmäisillä vuosiluokilla.
-eriMun lapset on nyt 20 ja 18 ja edes heillä ei ollut tuota enää. Koulussahan ei edes pysty valvomaan mitä kukakin syö tai onko edes ruokailussa.
Ei sitä tarvitse hengittää jokaisen niskaan, kun ryhmän niskaan hengittäminen riittää. Wilmassa pyydetty vanhempia tukemaan hiostusta, käytännössä pakottamista.
Ei ole meillä ollut mitään tuollaista. Kokemusta kuitenkin kolmesta koulusta peruskoulunkin osalta.
Meillä on tälläkin hetkellä ja lapsi ekalla luokalla. Tämä pakottaminen on johtanut siihen että lapsi kieltäytyy koulussa kokonaan ruokailusta. Että kiitos tästäkin pakottamisesta.
Meillä sama juttu. Ekaluokkalainen menee kouluun klo 8:45, lounastauko on noin klo 11, ei syö mitään, vaikka opettaja pakottaa ja sanoo, että ei pääse välitunnille. Ei juo edes maitoa.
"Kun meillä on maistamissuositus" sanoo opettaja ja minä totean, että kaksi viikkoa sitä suositusta elokuussa riitti, tämä lapsi ei nyt enää syö koulussa mitään. Käytössä on ryhmärangaistus eli jos yksi ei syö, niin koko porukka saa merkinnän Wilmaan ja välitunnilla pitää istua pulpetissa paikallaan. Kiitos tämän on lapseni nyt ilman kavereita ja kiusattu, opettaja sanoo, että näin me ryhmäpaineella pyritään vaikuttamaan siihen, että kaikki maistaa.
Ihan oikeasti: miksi koulussa oksennuksenomaisen pesunasoseen ja limaisen kalan syöminen on tärkeämpää kuin lukemisen oppiminen?
Toi on vain yhden mielenvikaisen opettajan periaate, ei voi olla koko koulussa käytössä. Kai tollanen kidutus kuitenkin loppui viimeistään kun ilmoitit rehtorille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ikinä lapsena jaksanut syödä sitä jätti annosta minkä vanhemmat eteeni antoi, joten en päässyt leikkimään tms vaan piti istua itku kurkussa sen jäähtyneen ruuan kanssa.
Kerran oksensin ne takaisin lautaselle ja pissaasn samalla housuun, sain selkääni.
Teini-iässä tuli sitten anoreksia. Että kiitti vaan he""sti.
Omaa lasta en todellakaan ikinä pakota syömään lautasta tyhjäksi!
Olin koulunkäyntiavustajana vuoden eri kouluissa sijaistamassa ja valvoin oppilaiden lounaatkin luokka kerrallaan. Ala-asteen oppilat annostelivat itse ruokansa ja söivät sen, mitä olivat annostelleetkin esim. kaksi kappaletta makaronia tai yksi tomaattiviipale tai pala leipää paksulla margariinikerroksella. Siis ihan sitä, mihin on kotona opetettu ja totuttu. Meillä aikuisilla ei ollut aikaa muuhun kuin hoputtaa syömään 15. minuutissa tomaattiviipale tai jututtaa oppilasta, joka ihan huvikseen oli mättänyt kymmenen perunaa lautaselleen kun se vaan oli kivaa tehdä niin.
Sen sijaan, että mietittäisiin mitä lapsi suostuu syömään varaisin mieluummin aikaa ruokailuun sekä rauhaan syödä se mitä lautasella on. Lapset peilaavat meidän aikuisten kiireitä ja vauhtia, joten jos jostakin lähtisin kasvattamaan niin ensin suomalaista tapakulttuuria ja vetäisin lapset mukaan kiireettömään ruokailuun. Siinä olisi aikaa myös tutustua ruokaan, jutella mitä se on ja opetella pöytätapoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin koulunkäyntiavustajana vuoden eri kouluissa sijaistamassa ja valvoin oppilaiden lounaatkin luokka kerrallaan. Ala-asteen oppilat annostelivat itse ruokansa ja söivät sen, mitä olivat annostelleetkin esim. kaksi kappaletta makaronia tai yksi tomaattiviipale tai pala leipää paksulla margariinikerroksella. Siis ihan sitä, mihin on kotona opetettu ja totuttu. Meillä aikuisilla ei ollut aikaa muuhun kuin hoputtaa syömään 15. minuutissa tomaattiviipale tai jututtaa oppilasta, joka ihan huvikseen oli mättänyt kymmenen perunaa lautaselleen kun se vaan oli kivaa tehdä niin.
Sen sijaan, että mietittäisiin mitä lapsi suostuu syömään varaisin mieluummin aikaa ruokailuun sekä rauhaan syödä se mitä lautasella on. Lapset peilaavat meidän aikuisten kiireitä ja vauhtia, joten jos jostakin lähtisin kasvattamaan niin ensin suomalaista tapakulttuuria ja vetäisin lapset mukaan kiireettömään ruokailuun. Siinä olisi aikaa myös tutustua ruokaan, jutella mitä se on ja opetella pöytätapoja.
Joo toi 15 minuuttia on naurettavan lyhyt aika.
Mulle on osunut pari sellaista opettajaankin kohdalle jotka ovat halunneet panostaa ruokailuun ja ovat nipistäneet ruokailun ympärillä olleista oppitunneista niin, että ruokailuun oli joskus aikaa jopa puoli tuntia. (Mikä mun kouluaikana oli ihan normaali aika.)
Tällöin me ryhmän aikuiset istuttiin lasten kanssa syömässä ja samalla kun kyseltiin kuulumisia ohjattiin hyviin pöytätapoihin.
Se oli mukavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lapselleni tapahtuu, jos hän ei halua maistaa etikassa keitettyjä vihreitä tomaatteja, sianläskiä tai pippurijuustoa? Eli mistä kaikesta hän jää elämässä paitsi, jos nirsouttaan kieltäytyy ja valitsee tilalle tuoreen sipulin, maksapallerot ja puolukan?
Kasvatat aikuisen ruoka-aineongelmaisen nirsoilijan. Ikiteini syö sitten vanukkaita ja pakastepitsaa jne. kuonaa.
JA höpöhöpö!
Olen yrittänyt ja yrittänyt opetella syömään sushia, kun en saa alas, niin en saa. Olen pakosta joutunut lapsena maistamaan riisipuuroa. Se oli kamalaa, olen koettanut...50v...ja se on edelleen kamalaa! Lihasta meinaa tulla oksennus, kun ei niin ei.
Enkä tosiaan ole syönyt vanukkaita tai pitsoja siitä huolimatta. Olipa paska* vertaus sulla.
Ai niin, en syö myöskään kakkuja, nei ovat kamalia, varsinkin täytekakut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruuan syömisen pakottaminen on väärin, tätä harrastetaan päiväkodeissa ja kouluissa. Vähemmästäkin tulee nirsoksi, miksi ei saa syödä itse mitä haluaa ja kuinka paljon haluaa. Pakko maistaa, pakko maistaa. Siis miksi?
Vain maistamalla oppii uusia makuja.
18 v. ei pidä vieläkään lanttulaatikosta. Teelusikallinen jouluaattona 😌
Älä mitään, inhoan noita joululaatikoita vieläkin. Kun muutin omilleni, arvaappa onko meillä "joululaatikoita", no ei.
Kaverini väänsi tästä, "jouluna kyllä pitää olla laatikoita", joulun jälkeen laittoi biojätteeseen. Kysyin miksi pitää olla. " No kun aina on ollut". Tajusi sitten kun sanoin että kannat rahaa roskiin, miks ostat kun kukaan ei syö, eivät tykkää :D...pitää olla. Ja pah sanin minä. EI maistamalla todellakaan opi!
Se aika oli ihan hirveää kun keittäjät lappoivat ruokaa lautaselle ja kaikki oli pakko syödä, nämä akat laittoivat tahalleen lautasen täyteen sitä mistä ei tykännyt, kyllä meille hentoisille pikku tytöille. En tiedä mikä oli siinä tarkoitus mutta jos tietää ettei tykkää jostain ruoasta niin se ei pakottamalla ala maistumaan, vaikka siellä yritti koko ruokatunnin sitä närviä. Jos on maistanut jotain ruokaa ja tietää ettei tykkää siitä, miksi on pakko kerta toisensa jälkeen sitä syödä ? Kotona ei koskaan pakotettu syömään, sai pelkällä leivälläkin pärjätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se aika oli ihan hirveää kun keittäjät lappoivat ruokaa lautaselle ja kaikki oli pakko syödä, nämä akat laittoivat tahalleen lautasen täyteen sitä mistä ei tykännyt, kyllä meille hentoisille pikku tytöille. En tiedä mikä oli siinä tarkoitus mutta jos tietää ettei tykkää jostain ruoasta niin se ei pakottamalla ala maistumaan, vaikka siellä yritti koko ruokatunnin sitä närviä. Jos on maistanut jotain ruokaa ja tietää ettei tykkää siitä, miksi on pakko kerta toisensa jälkeen sitä syödä ? Kotona ei koskaan pakotettu syömään, sai pelkällä leivälläkin pärjätä.
Ihmisellä menee aikaa totutella uusiin makuihin. Yhden maistamiskerran jälkeen ei siis voi vielä varmaksi tietää tykkääkö ruuasta vai ei. Mutta maistaminen todellakin riittää, ei tarvitse syödä ruokaa joka maistuu pahalta, eikä maistaminenkaan ole pakollista, vain suositeltavaa. On ihan tervettä opettaa lapsille, että kaikkea kannattaa maistaa, mutta ei ole pakko syödä väkisin semmoista mistä ei tykkää.
Minun lastani on yritetty pakkosyöttää koulussa kahden opettajan voimin, niin että toinen huusi vieressä uhkaavasti ja esti tuolilta nousemisen ja toinen väänsi kättä jossa ruokaa oli ja yritti työntää suuhun. Lopulta kolmas opettaja tullut sanomaan, että kohta toi kertoo äidilleen...
Tämän sain tietää vasta 3 vuotta tapahtuneen jälkeen, kun selvittelin miksi lapsi ei syö enää koulussa lainkaan. Lapsi kertoi siis. Koulusta ei mitään sanottu ja tuskinpa enää "muistaisivat". Kummasti kun opettajien muisti ja näkökyky on aina kadonnut silloin kun yritän selvittää kiusaamisia tai muuta ikävää. Heille helpompi sanoa aina, että eivät ole huomanneet mitään tai nähneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lapselleni tapahtuu, jos hän ei halua maistaa etikassa keitettyjä vihreitä tomaatteja, sianläskiä tai pippurijuustoa? Eli mistä kaikesta hän jää elämässä paitsi, jos nirsouttaan kieltäytyy ja valitsee tilalle tuoreen sipulin, maksapallerot ja puolukan?
Kasvatat aikuisen ruoka-aineongelmaisen nirsoilijan. Ikiteini syö sitten vanukkaita ja pakastepitsaa jne. kuonaa.
On paljon ruokia mitä en ole ikinä maistanut enkä maista, hyvin menee, vaikka olen nirsoksi haukuttu. On ruoka-aine allergioita joiden johdosta joidenkin mielestä ole nirso vaikka siis kuolen jos syön. Syön kotiruokaa en ikinä pakastepizzoja, vaikka olen nirso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä lapselleni tapahtuu, jos hän ei halua maistaa etikassa keitettyjä vihreitä tomaatteja, sianläskiä tai pippurijuustoa? Eli mistä kaikesta hän jää elämässä paitsi, jos nirsouttaan kieltäytyy ja valitsee tilalle tuoreen sipulin, maksapallerot ja puolukan?
Kasvatat aikuisen ruoka-aineongelmaisen nirsoilijan. Ikiteini syö sitten vanukkaita ja pakastepitsaa jne. kuonaa.
Hah, johan meni taas mutkat suoriksi.
Meillä ei ole koskaan pakotettu lapsia syömään. Ruoaksi tehtiin sekä perinteistä ruokaa, että maustetumpaa, jopa tulistakin, mutta jos ei maistunut, sai syödä vaikka leipää. Seuraavalla aterialla ruoka maistui. Syömään pakottaminen on silkkaa laiskuutta ja vallankäyttöä.
Meidän kolmekymppiset ikiteinimiehet laittavat nykyisin itse monipuolista ruokaa, eikä kumpikaan välitä makeasta. Tätä taustaa vasten on ihan ok, jos pakastepizzakin maistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nirsous ei todellakaan parane sillä, ettei tarvitse maistaa uusia ruokia vaan pahenee. Mikä vika on siinä säännössä että uutta ruokaa täytyy edes maistaa yksi lusikallinen? Ja jos on ottanut jotain ruokaa lautaselleen niin tietysti se myös syödään pois. Lautaselle ei oteta ruokaa, jota ei aiota syödä.
Jos sinulle annetaan syötäväksi lusikallinen paskaa, niin maistatko vai toteatko, että et halua maistaa?
Nirsous on tapa pysyä hengissä eikä se liity lainkaan siihen, syökö terveellisesti vai ei. Uudet maut eivät ole elimistölle välttämättömiä, ennen meitä monet sukupolvet selvisi elämästä ilman vaikka chiliä, kiiviä tai maissia. Miksi siis pitäisi maistaa jotain?
Ei oo kyllä paska sama asia kuin normaali ruoka.
Ei oo nirsoilu tapa pysyä hengissä. Tietty varovaisuus on mutta nirsoilu ei ole.
Nirsoilu on lapsen uhmaa, jolle ei pidä antaa periksi ja tehdä lapselle erikoisruokia.
Järkevintä on kun ruokaa ei ole pakko syödä, mutta samaa tarjotaan mitä muillekkin on ruokana. Jos ei kelpaa niin saa oottaa seuraavaan ruoka aikaan.
Jännä että esim oma lapseni kuulemma koulussa aina syö kaiken ja ottaa lisää. Koulussa on turha nirsoilla kun siellä on sama ruoka kaikille eikä ole äitiä jolle kiukutella.
Kotona koittaa uhmaikäisenä nirsoilla mutta pääruoka on aina hänelle sama kun muillekkin. Ilta ja aamupalat hän voi valita niin että mitä kaapissa sattuu olemaan kuhan se ei ole sokeriherkku vaan joku järkevä. Vanukkaita ja muroja en enää oo ostanu kun ne ei oo mitään kunnon ruokaa. Lapsi ei päätä meillä mitä ruokaa kaappiin ostetaan.
Tässä häiritsee vähän että miehen lapset varsinkin poika on lellitty ja hänelle mies ostaa outoja ruokia aamupalaksi. Poika nirsoilee ja minun tytär matkii sitä. Jos poika sanoo ettei jostain tykkää niin yhtäkkiä mun tyttökään ei tykkää. Ärsyttävää.
Olen harkinnut että tehään kaikille sama aamupala ja jossei kelpaa voi oottaa seuraavaa ruokaa.
Ärsyttää kun nirsoillaan herneistä ruuassa. Eihän ne siellä edes paljon maistu. Tuonki tais tytär oppia miehen pojalta.
Aivan varmasti koulussakin on herneitä sisältävää ruokaa.
En oo antanu periksi. Jos ruuassa on herneitä ja se ei kelpaa niin muuta ei tarjota. Pakko ei oo koskaan syödä, odottakoon seuraavaan ruoka aikaan.
En muuten usko että köyhien maiden köyhimmät lapset on yhtä nirsoja kun täällä. Kyllä niille varmaan ruoka kelpaa. Ei nekään paskaa syö vasn ihan ruokaa syövät. Ei oo varaa nirsoiluun siellä.
Vierailija kirjoitti:
Että ruokahävikki onkin nykyään sitten ihan ok juttu? Selvä.
Syömätön ruoka pakasteastiaan ja jääkaappiin. Seuraavalla aterialla sitten sekoitetaan siihen mukaan.
Jaa, joku on taas nostanut vanhaa trollialoitusta.
Sanotaan nyt tähän vaikka, että useimmissa kulttuureissa ei edes ole hyvä tapa syödä lautanen tyhjäksi. Tai jos syö, niin silloin odotetaan, että tarjotaan lisää, ja odotetaan myös että ruokaa otetaan lisää kunnes lautasta ei enää syödä tyhjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruuan syömisen pakottaminen on väärin, tätä harrastetaan päiväkodeissa ja kouluissa. Vähemmästäkin tulee nirsoksi, miksi ei saa syödä itse mitä haluaa ja kuinka paljon haluaa. Pakko maistaa, pakko maistaa. Siis miksi?
Vain maistamalla oppii uusia makuja.
Joo tää on se mantra mitä hoetaan, nämä maistelut voi tehdä ihan omassa kodissa. Lapsille tuotetaan vaan turhia pakotteita.
sata kertaa maistat ja inhoat silti, ei se maku siitään parane! Nimim Parsakaalia vihaava-koetettu on-yökk
Jos sinulle annetaan syötäväksi lusikallinen paskaa, niin maistatko vai toteatko, että et halua maistaa?
Nirsous on tapa pysyä hengissä eikä se liity lainkaan siihen, syökö terveellisesti vai ei. Uudet maut eivät ole elimistölle välttämättömiä, ennen meitä monet sukupolvet selvisi elämästä ilman vaikka chiliä, kiiviä tai maissia. Miksi siis pitäisi maistaa jotain?