Lue keskustelun säännöt.
Mitä haluaisit sanoa ystävällesi, mutta se ei olisi OK?
Eli mitä haluaisitte sanoa, neuvo tai mielipide, josta teille aivan varmasti suututtaisiin ja katkaistaisiin välit? Minulla on ystävä jolla on kolme suurta koiraa, eikä niitä lenkitetä ollenkaan. Tekee pahaa eläinten puolesta ja niiden jätöksiä on milloin missäkin. Olen monesti vihjannut, että mennäänkö vaikka yhdessä lenkille, mutta ei. Inhottavaa, teen kohta elsun.
Kommentit (2621)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä sopii monelle tässä ketjussa, mutta erityisesti eräälle ystävälleni:
Jos oikeasti pidät minua niin kamalana, kerro se suoraan, tai jos et siihen pysty, lakkaa yhteydenpito kanssani. Minä tulen luoksesi vaikka sinä et tule koskaan minun, ajattelet jostakin syystä että olen ärsyttävä ihminen ja huono ystävä (näin olen päätellyt), vaikka koitan järjestää vähäisestä vapaa-ajastani näkemisellesi aikaa. Myös minulla on rankkaa, ei vain sinulla. Minulla on myös minua arvostavia ystäviä, jos jokin käytöksessäni vaivaa, etkä siitä halua kuitenkaan kertoa ja halveksit minua, pyydän ettet käytä aikaani. En halua olla ystävä ihmisen kanssa, joka ajattelee minusta näin selkäni takana. Et sinäkään ole täydellinen, miksi vaadit sitä minulta.
Ironian määrä on valtaisa.
En tarkoittanut ironisesti. Koitan oikeasti ymmärtää tätä ystävää ja hänen ongelmiaan, sen mitä omiltani pystyn. Lisäksi hän on minulle tärkeä. En kuitenkaan kestä, jos hän ajattelee minusta pahaa selkäni takana, ja silti esittää ystävääni minua jatkuvasti halveksuen. Minulle hän on kuitenkin tärkeä.
Oletat ja päättelet aika paljon. Ja kaikki vika tuntuu olevan siinä toisessa.
Myös minussa on vikaa, olen niin poikki ja kärsin ongelmista oman mielenterveyteni kanssa, etten jatkuvasti reflektoi itseäni ja omaa toimintaani, jonka vuoksi toivon että tämä sanotaan suoraan jos tuntuu pahalta. Minäkin kerron ääneen jos minusta joku tuntuu väärältä ystävyyssuhteessa, en mieti itsekseni että ompa tuo toinen kamala ja pitäis katkaista välit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä sopii monelle tässä ketjussa, mutta erityisesti eräälle ystävälleni:
Jos oikeasti pidät minua niin kamalana, kerro se suoraan, tai jos et siihen pysty, lakkaa yhteydenpito kanssani. Minä tulen luoksesi vaikka sinä et tule koskaan minun, ajattelet jostakin syystä että olen ärsyttävä ihminen ja huono ystävä (näin olen päätellyt), vaikka koitan järjestää vähäisestä vapaa-ajastani näkemisellesi aikaa. Myös minulla on rankkaa, ei vain sinulla. Minulla on myös minua arvostavia ystäviä, jos jokin käytöksessäni vaivaa, etkä siitä halua kuitenkaan kertoa ja halveksit minua, pyydän ettet käytä aikaani. En halua olla ystävä ihmisen kanssa, joka ajattelee minusta näin selkäni takana. Et sinäkään ole täydellinen, miksi vaadit sitä minulta.
Veikkaukseni on, että kyllä hän lakkaakin sen yhteydenpidon sinuun.
Ei välttämättä jos hän hyötyy ystävyydestä jotenkin.
Kamalaa :/
Se että tuttaviesi exät tulevat vonkaamaan sinulta baarissa ei ole säkenöivän ulkonäkösi ja tyylisi ansiota, vaan sinulla on tietty maine.
Joka ikinen päivä ei tarvitse postata someen oman naaman kuvaa, varsinkaan kun se selfie ei liity aiheeseen mitenkään.
Olet alkoholisoitumassa ja se, että aina kun tavataan arkena tai vknloppuna, ulkona tai sisällä, yhdessä tai porukalla sinulla on viiniä mukana tai lasissa ei ole enää kivaa.
En jaksa tapaasi puhua vain itsestäsi tuntikausia viinipäissäsi. Jätä se esimiehesi varsinkin kun hän on varattu perheenisä. Olit ennen mukava, nyt pidät muita ilmaisina terapeutteinasi.
1. Että et voi ruveta yksipuolisella päätöksellä ystäväkseni, vaikka meillä olisikin sama sairaus josta keskustelemme vertaisutkiryhmässä. (OT: vältekää vertaistukea kuin ruttoa, siitä ei seuraa muuta kuin takertuvia sekopäitä tuttavapiiriin. Minä opin tämän vasta kolmannesta diagnoosista.)
Että minulla ei ole mitään velvollisuutta keskustella sinun tunteistasi yhtään mihinkään liittyen. Minun ei tarvitse keskustella siitä, että sinun tuli paha mieli jostain mitä sanoin tai tein, tai en sanonut tai en tehnyt. (ks. kohta 1.) Minun ei myöskään tarvitse kuunnella tunteistasi liittyen siihen, mitä Mirka-Petteri tai joku muu (epäilemättä pakotettu) ystäväsi sanoi tai teki tai ei sanonut tai ei tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille ystäville yhteisesti. Jos mulla on jokin asia, josta puhun, en kaipaa neuvoja vaan kuuntelua. Puhuminen on vain tapa järjestellä omia ajatuksia. Paljastatte vaan joka kerta, miten paljon parempana itseänne pidätte. Elkää ihmetelkö jos siis en soittele itse tai kysele mihinkään. Ei jaksa aina ottaa sitä täyslaidallista paskaa vastaan.
OT olen tällainen ongelmien ratkoja, enkä tee sitä sillä ajatuksella, että MINÄ viisaampana tekisin näin kun sinä TYHMÄ taas teet väärin. Minulle (omatkin) ongelmat ovat ratkaisemista varten, ei märehtimistä varten eli minulle pitää sanoa, että nyt tarvitsen vain kuuntelevan olkapään, en muuta. Olisi kamalaa, jos ystäväni ei sanoisi minulle, että en etsi tässä nyt apukeinoja sinulta tilanteen ratkaisemiseksi/kestämiseksi, vaan haluan sinun vaan kuuntelevan ja myötäelävän.
No hupsista ja hyvänen aika. Noi asiat voi erottaa. Jos alkaisin puhua että hei mulla on yks tällainen ongelma, että mitä sun mielestä kannattais tehdä, tai annatko näkemyksesi tähän. Niin silloin kaivataan ratkaisua tai sitä näkemystä. Mutta jos kertoo jotain arkaluonteisempaa tai tunne- tai ihmissuhdeasiaa, ei siihen kannata alkaa lataamaan että joo se äitis on kyllä aivan hirviö, että jäädytä välit. Paasata että miksi annat sen miehesi kohdella sua noin että nyt vaan kuule jätät sen. Niinkuin noin esimerkkinä. Odota että kysytäänkö sulta jotain tai kysy saatko sanoa. Ymmärrän kyllä, olen itsekin ratkaisukeskeinen, märehtiminen ei auta, mutta joskus ajatuksia pitää vähän muhitella ainakin elämän isommissa asioissa, jotta tietää mitä pitää tehdä.
Jos äiti on jatkuvasti mulkero, niin onhan se hyvä pohtia miten sen kanssa voi elää, asettaa rajoja, toimia jne. ja onko se oikeasti sen vaivan arvoista. Miksi hakata päätään seinään samassa asiassa koko ajan ja voivotella asiaa vaan? Ehkä tämä on yksi asia, jonka haluaisin sanoa ystävälle, kuten moni muukin tänne vastannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikutat siltä, että pidät itseäsi minua parempana monessakin asiassa, ettei jopa ylipäätään.
Monikohan näitä lukenut ja tullut ihan vainoharhaiseksi ystävistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kävisi useammankin ystävän kohdalla, mutta erityisesti yhden kohdalla toivoisin voivani sanoa ilman hänen romahtamistaan, että kasvattaisi itselleen selkärangan, jottei olisi niin tavattoman saamaton ja siten pääsisi eteenpäin ongelmallisen elämänsä kanssa.
Että olisi viimeinkin aikuinen, itsensä herra.
Minullakin on noita, jotka tuntuu ajattelevan minusta suunnilleen samalla tavalla eli melkein naamatkin huutaa, että "en jaksa sinua, ota niskasta itseäsi". Vaikka elämässäni on niitä rankimpia kokemuksia, mitä voi olla elämässä, kuten puolison kuolema ja vakavaa sairautta ja erilaiset kiinnostuksen kohteet kuin heillä, niin niskasta tarttis ottaa kiinni. Elämäni kait menisi sitten eteenpäin. Mitä se sitten onkaan heidän mielestään. Varmaan jotakin sitä, mitä he itse ovat.
Vierailija kirjoitti:
Monikohan näitä lukenut ja tullut ihan vainoharhaiseksi ystävistään.
Varmasti moni! Mutta on myös järkyttävä nähdä kuinka kaksinaamaisia ihmisiä voi olla "ystävinä". Ei ole itse sen kaksisempi, jos ajattelee tuollaisia asioita ja esittää aivan pokalla ystävää toiselle, vaikkei sitä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystäväni, lopeta tuo turha meikkaaminen! (Ihan normaalia meikkaamista, ei sotamaalauksia). Ihosi on upea, silmäsi kauniit ja hienon väriset. Myös hiuksesi väri on kaunis luonnostaan, älä turhaan kuivata niitä vaalentamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monikohan näitä lukenut ja tullut ihan vainoharhaiseksi ystävistään.
Varmasti moni! Mutta on myös järkyttävä nähdä kuinka kaksinaamaisia ihmisiä voi olla "ystävinä". Ei ole itse sen kaksisempi, jos ajattelee tuollaisia asioita ja esittää aivan pokalla ystävää toiselle, vaikkei sitä ole.
Voitko sinä rehellisesti sanoa, ettei mikään ystävissäsi ärsytä ja jonka jätät mainitsematta koska et viitsi aiheuttaa kitkaa ystävyyteen? Ei yhtään mikään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettei hän voi olla aina oikeassa, vaikka tekisi mitä. Ja voisi lopettaa sen satunnaisen muita lyttäävän puheen ja piilovittuilun. Ja ennen kaikkea, ymmärrän jos joku yhteiskunnallinen asia ärsyttää, mutta ei tarvitse jankuttaa siitä lähes huutaen ja olla ymmärtämättä muiden eriäviä mielipiteitä!
Haluaisin sanoa, että vaikka kuvitteletkin olevasi älykkäämpi, älykkyytesi on suppeaa.
Sosiaaliset taitosi kaipaavat hiomista. Suoraan puhuminen on ok jos sen osaa tehdä kohteliaasti.
Yli-ihmisenä katsot oikeudeksesi töksäyttää asiat etkä pysty ajattelemaan vastapuolen tunteita.
Saatat itse olla joskus väärässä, sitä ei pysty ymmärtämään ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tietenkään voi sanoa ystävilleni mitään, koska olen luonteeltani kiltti myötäilijä joka hautoo kaiken sisälleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille ystäville yhteisesti. Jos mulla on jokin asia, josta puhun, en kaipaa neuvoja vaan kuuntelua. Puhuminen on vain tapa järjestellä omia ajatuksia. Paljastatte vaan joka kerta, miten paljon parempana itseänne pidätte. Elkää ihmetelkö jos siis en soittele itse tai kysele mihinkään. Ei jaksa aina ottaa sitä täyslaidallista paskaa vastaan.
Taidan olla autisti tai jotain, mutten ymmärrä mitä ideaa tuollaisessa valittamisessa on ja että toisen pitäisi vaan vissiin olla että "aijaa, no vooi vooi". Onko se hyödyllistä? Tuntuu paljon hyödyllisemmältä yrittää ratkaista ne ongelmat kuin vain voivotella.
Eikös tuossa aika selvästi sanottu mitä ideaa siinä on. Omien ajatusten selvittely. Ihminen haluaa ratkaista asian itse ja hänen olisi helpompaa tehdä se, jos hän saisi puhua asiasta toisen häiritsemättä neuvoillaan. Tätä tehdään terapiassakin, kyllä se toimii pienemmissä ongelmissa myös.
Itse olen tosi varovainen puhumaan asioistani, jos en ole satavarma että toinen ei ole sitä tyyppiä että alkaa tykittää neuvojaan. Kun juttu on vähän niin että en usko muiden tietävän minua paremmin miten minun asiani kannattaa hoitaa. Tämä on tietysti monelle punainen vaate. Aika moni uskoo ymmärtävänsä muiden asiat paremmin kuin he itse.
Että haluaisin hänen vastaavan viestiini useammin kuin kerran kuussa, ja ettei moittisi minua. Yhteydenpidon hiipumisen vuoksi olen usein ehtinyt jo tottua ajatukseen, että hän ei enää halua jatkaa ystävyyttä, kunnes yhtäkkiä hän ottaakin yhteyttä kiivastuneen oloisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että luomuilunsa menee välillä pahasti yli. Esim.pesevät lapsen hampaat jollain luomuhammastahnalla ja lapsen suu on täynnä reikiä. Hammaslääkäristä asiaan puuttuneet ja uhanneet tehdä lasun, josta ystävä on pahana. Ei kuulema johdu hammastahnasta vaan geeneistä, kun vanhemmillakin on reikiä. Johtuisikohan kuitenkin siitä hammastahnasta... Ei ole normaalia, että tokaluokkalaisella on ollut jo lähemmäs 20 reikää.
Lisäksi ovat koko perhe huomattavan ylipainoisia (en tiedä miten on edes mahdollista niillä luomuruuilla). Tästä tekisi mieli sanoa siinä kohtaa, kun ystävä alkaa saarnata minulle (hoikalle ja urheilulliselle) kuinka ruokani, pesuaineeni ym. ovat myrkkyä, kun eivät ole luomua.
Outo hammastahna, jos aiheuttaa reikiä.
Hammashoitajana olen nähnyt näiden luomuilijoiden tekemät tuhot lastensa hampaissa. Se on aivan järkyttävää. Se on lapsen terveyden laiminlyöntiä ja lasuja todellakin tehtiin täysin syystä.
Ja tiedoksi, että nämä "geenit" on yleinen vitsi hammaslääkäreiden keskuudessa. Sellaista ei ole kuin huonot hammasgeenit. Kiille/kehityshäiriö voi olla, mutta muuten perusterveeltä lapselta sekään ei hampaita tuhoa, kun hoidetaan oikein hammaslääkärissä ja kotona. (Omalla lapsellani oli osittaista kiillehäiriötä, joten tiedän, mistä puhun.)
Vaikka varmasti puhut asiaa ja tiedät miten noi luomu-jutut vaikuttaa, niin mun on pakko ihan maallikkona todeta että kyllä ihmisten hampaissa täytyy eroja olla. Onhan ihmisillä jo hampaisiin liittyviä sairauksia muitakin kuin ne hammassairaudet. Esim. itsellä ollut refluksia lapsesta asti ja koskaan ei lapsena sitä uskottu ja sokerin ym kanssa se sitten vaikutti hampaisiin. Aikuisiällä olen pessyt hampaita todella huolellisesti ja katsonut kun entinen avopuoliso veti sokeria/limuja/sipsejä/tupakoi eikä pessyt hampaitaan - hänellä ei koskaan ollut halitoosia, ei yhtään reikää, ei mitään. Tuntui kyllä aika epäreilulta kun itse yritti epätoivoisesti pestä hampaita kunnolla.
Selitä mulle tuo! Ja juu olen kuullut ettei kaikille karies tartu...
Mutta joo, vanhempien tulisi kuunnella hammaslääkärien puhetta! Itsekin lähipiirissä kauhulla seurannut kun lasten herkkujen syönti on mennyt liian yli. En tiedä miten puuttuisin. Olen yrittänyt hienovaraisesti sanoa ettei 4v pitäis olla alkavia reikiä. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monikohan näitä lukenut ja tullut ihan vainoharhaiseksi ystävistään.
Varmasti moni! Mutta on myös järkyttävä nähdä kuinka kaksinaamaisia ihmisiä voi olla "ystävinä". Ei ole itse sen kaksisempi, jos ajattelee tuollaisia asioita ja esittää aivan pokalla ystävää toiselle, vaikkei sitä ole.
Voitko sinä rehellisesti sanoa, ettei mikään ystävissäsi ärsytä ja jonka jätät mainitsematta koska et viitsi aiheuttaa kitkaa ystävyyteen? Ei yhtään mikään?
Olen eri, mutta:
-osa näistä kommenteista täällä on todellakim ystäviä väheksyviä (esim. ulkonäköön liittyvät jutut)
-osa semmoisia, että reilu ystävä sanoisi nämä ääneen
-osa taas sitä ettei tosiaan voi sanoa ääneen mutta ymmärrettävästi harmittaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monikohan näitä lukenut ja tullut ihan vainoharhaiseksi ystävistään.
Varmasti moni! Mutta on myös järkyttävä nähdä kuinka kaksinaamaisia ihmisiä voi olla "ystävinä". Ei ole itse sen kaksisempi, jos ajattelee tuollaisia asioita ja esittää aivan pokalla ystävää toiselle, vaikkei sitä ole.
Voitko sinä rehellisesti sanoa, ettei mikään ystävissäsi ärsytä ja jonka jätät mainitsematta koska et viitsi aiheuttaa kitkaa ystävyyteen? Ei yhtään mikään?
En tarkoittanut sitä, varmasti moni pieni asia voi ärsyttää josta en mainitse, koska en halua loukata toista. Pystyn silti sen verran asettumaan hänen asemaansa, että tälle on varmasti joku syy, vaikka se minua ärsyttäisikin. En vaadi toiselta täydellisyyttä. Enkä ajattele salaa että paska ystävä, kiertoon pian. Kunhan näen nyt huvikseni ja menen sen jälkeen haukkumaan nettiin.
Ei välttämättä jos hän hyötyy ystävyydestä jotenkin.