Lue keskustelun säännöt.
Tekniikan Maailmassa asiantuntija kertoo, että laihdutuksen jälkeen elimistö pyrkii "kaikin keinoin" saavuttamaan takaisin korkeimman aikaisemman painonsa. Siis ylipainoisen on laihdutuksen jälkeen vaikea/mahdoton pitää itsensä tervepainoisena. :( Mitä??!
03.10.2022 |
Elimistö muistaa, jos se on joskus ollut ylipainoinen. Kerran lihava on aina lihava tai koko loppuelämänsä painonnousua vastaan kamppaileva tervepainoinen. Normaalia tervepainoista ex-lihavasta ei enää voi tulla, ainakaan tämän asiantuntijan mukaan. Valitettavasti. Ylipaino jättää jälkeensä rasvasolujen kohonneen määrän. Ne voivat sitten kooltaan jopa 100-kertaistua! :O
Sitten sellainen juttu, että ylipaino vain lisää lihomista. Ylipainoinen nukkuu huonommin kuin tervepainoinen ja univaje vähentää liikkumista ja lisää näläntunnetta. Myös verensokeri alkaa heittelemään.
Hyvin masentavaa luettavaa, taitaa jäädä oma laihdutuskuuri kesken. :(
Kommentit (98)
Lihomiseen on tutkitusti ainakin sata erilaista syytä tai eri syiden yhdistelmää. Kaikki ei liho samasta syystä. Lihominen on joko neurologista, hormonaalista tai psykologista. Toisilla on myöskin oikeasti lihavuusgeeni, joka tarkoittaa sitä, että tulee vähemmällä ravinnolla toimeen. Samat ravintosuositukset ei sovi kaikille.
Kaloriteoria on lähes humpuukia, eikä se toimi kaavamaisesti, eli kalori ei ole kalori. Riippuu siitä mitä syö. Ultraprosessoidussa ruoassa ravinnon solurakenne on rikottu, ja mitä enemmän sellaista syö, sen enemmän ihminen lihoo. Ravinnon laatu vaikuttaa myös mikrobiomiin, joka vaikuttaa myös ylipainon kertymiseen. Eli tietyt ravintoaineet rikastaa mikrobiomia ja edistää hyvää aineenvaihduntaa.
Laihduttaminen ei auta, vaan pitkällä aikavälillä tutkitusti 95% laihduttaneista lihoo takaisin, vieläpä korkojen kera. Joka neljäs on lihava ja se on iso ongelma koko yhteiskunnalle. Siinä ei auta, että hoikat luulevat olevansa hoikkia, koska ovat niin erinomaisia. Ihmiset ovat erilaisia painon kertymiseen suhteen ja se täytyisi ymmärtää.
BMI on täyttä humpuukia, se on sama, kuin sanottaisiin, että kaikkien ihmisten pitäisi olla yhtä pitkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää voimaannuttava woke-maailma tekee laihduttamisesta mahdotonta läskien mieliksi. Laihduttaminen on erittäin yksinkertasta ja helppoa. Läskit vaa tarvii aina selityksiä. Suurin ongelma palstaläskeille tuntuu olevan se liikunta. Kaikenlaista kokeillaa ja mietitään, mutta liitty aina pelkkään ruokaan :D
Päivittäinen liikunta vaatii tietty kuria, ja läskiys nimenomaa kuvaa sitä kurin puutetta parhaiten.
Lol, ei sillä liikunnalla ole painonhallinnan kannalta mitään merkitystä, jos syömiset ei ole kunnossa
No on sillä sen verran että jos käyn tunnin juoksemmassa niin kulutan 600 kaloria. Helpottaa syömisten kanssa. Mä näkisin että enemmänkin väheksytään sitä liikuntaa eikä mitään kannata tehdä koska ei siitä oo mitään hyötyä. Jos juoksen viikossa kolme kertaa tuon tunnin niin olen liikunnalla kuluttanut enemmän kuin yhden päivän peruskulutukseni.
Suurin ongelma on vaikean ja sairaalloisen lihavilla. Näiden täytyisi usein laihtua kymmeniä kiloja ennen kuin minkäänlainen juoksu on mahdollista. Jos se ainoa liikunta mihin kiloineen pystyy on hidas kävely ehkä vartin ennen kuin jalkateriin, polviin ja lonkkiin alkaa sattua liikaa, niin eipä siinä paljoa kaloreita kulu.
Olen vaikeasti lihava ja hidas kävely ei ole ainoa mitä pystyy tekemään. Olen oman lajini liikunnanohjaaja ja olin jo ennen kuin lihoin.
Hyvä sulle, mutta monella ei ole näin onnellisesti. Itse en ollut liikkunut koskaan, ja kun lihoin äkkiä 40 kg (kilpirauhasen vajaatoiminnan takia), en pystynyt kuin vaappumaan ehkä puoli kilometriä hitaasti ja sitten jo jalkateriin sattui, polviin sattui, olin aivan uupunut.
Mä taas olin ollut koko ikäni normaalipainoinen tai hoikka. Lihoin kilpirauhasen vajaatoiminnan takia vuodessa 20 kiloa kun jouduin jättämään juoksun. Vasta kun sain lääkityksen loppuivat nivelkivut joita oli tullut lyhyelläkin lenkillä akillesjänteisiin, polveen ja jalkapohjaan.
Sittenkin on vaatinut älyttömästi työtä saada ne 20 kiloa pois. Ja TSH meinaa silti sahata välillä ylös. Lääkärit puhuvat subkliinisesta versiosta kun kerron monenlaisista oireista. Että voitaisiin kokeilla jättää lääkitys pois välillä! Kun T4V on normaalin rajoissa ollut aina!
Voin ihan suoraan sanoa, että joidenkin lihavien kitinä toisten hoikkuudesta on takapuolesta kun en itse tilannut itselleni ylipainoa! Ja teen fyysisesti raskasta työtä seitsemän tunnin edestä päivittäin joten treeniä tulee noin 35 tuntia joka viikko!
mitä työtä teet? sinä edellisen kirjoittaja
Vierailija kirjoitti:
mitä työtä teet? sinä edellisen kirjoittaja
Varasto- ja terminaalityötä.
Sama juttu kuin se, että alkoholisti on aina alkoholisti, vaikkei enää joisikaan. Eli muutos on mahdollinen, mutta sen eteen voi joka päivä joutua tekemään päätöksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko nyt kerrankin kertoa, mistä se elimistö taikoo laihduttajalla sen ylimääräisen energian tyhjästä. Eikä mitään muttakun-puheita nyt. Miten energian tyhjästä taikominen on jotain parempaa taikauskoa eikä täysin verrannollista johonkin hammaskeijuun tai joulupukkiin uskomiseen?
Kuka on väittänyt että elimistö taikoo energiaa tyhjästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laihtuminen onnistuu tiukalla ruokavaliolla, mutta ainakaan minun kroppa alkaa ilmoittaa lisäruoan tarpeesta 12 sellaisen viikon jälkeen. Hankalaksi asian tekee se seikka, että kun selvittää oman ruoantarpeen ja toteaa sen olevan 1500 kaloria (jos vain on eikä liiku) niin se on niin vähän, että jättää nälän ja sitten kierre on valmis. Ei tarvitse syödä kuin joka päivä vähän yli tarpeensa, niin kohta on jo samoissa kilomäärissä mistä lähdettiin. 1500 kaloria olisi itselleni ainaista kyttäämistä ja kitumista. Ei siihen mahdu yhtään mitään ylimääräistä hyvää ikinä. Sellaista elämää en jaksa enkä halua. Mieluummin vähän läskiä ja pysyy lämpimänäkin, kuin ikuinen kitukuuri.
Siksi kannattaa lisätä hyötyliikuntaa ja urheilua. Saa nostettua kalorinkulutusta. Isommilla lihaksilla isompi peruskulutus jne. Toi 1500 peruskoulutus on silloin jos makaat sängyssä koko päivän, kaikki liikkuminen päälle on plussaa.
1500 kcal peruskulutus on naiselle PALJON! Esim itsellä (164cm, 74kg) peruskulutus on luokkaa 1200kcal per päivä. Tämä on testattu ihan pidemmällä aikavälillä kaloreita tarkkaan laskien, eli en ala laihtua ennen kuin kalorit menee alle tuon. Ja tuolloin kävin salilla 3-4 kertaa viikko, lihaksia varmasti keskivertonaista enemmän. Joudunkin harrastamaan paljon liikuntaa, keskimäärin yli tunnin päivässä, jotta saisin syödä edes tuon 1500 kcal.
No ei todellakaan ole. Olen 162 / 60 nainen ja syön heittämällä tuon 1500 kcal vaikka makaisin vain sängyssä, normaalipäivänä helposti yli 2000 kcal. Enkä siis liho. Mutta peruskulutuksessa suurimman eron tekeekin liikunta - minulla on lihasta ja suht alhainen rasvaprosentti. Lihas kuluttaa energiaa levossakin - painoilla tehtävä nousujohteinen treeni on siis kaiken aa ja oo.
Jos ei halua kituuttaa koko elämäänsä 1200 kcal (mikä vaatii jo jonkin häiriön, että 74-kiloisena muka et kuluta edes tuota), niin lihakset on siihen se ratkaisu. Saa syödä enemmän ja hyvin, lihomatta. Eikä todellakaan vaadi mitään himotreeniä, itselleni riittää 3 x 45 min viikossa. Kunhan sen tekee oikein, ja johdonmukaisesti pitkällä aikavälillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kaltaiset laihduttajat ilmeisesti luulevat, että kun oikea paino on tai olisi saavutettu, voisi elämää jatkaa kuten ennen laihdutusKUURIA. Millä logiikalla paino ei nousisi uudelleen? Sen sijaan paino on tarkoitus pitää siinä ihannepainossa niillä muuttuneilla, terveillä elämäntavoilla.
Muistan ikuisesti kuinka koetin selittää työpaikan lihavalle työkaverilleni, että minä en ole sairas syömishäiriöinen, vaan ihan oikeasti saan syödä mitä haluan ja paljon söinkin.
En tajunnut kertoa, että minä ihan oikeasti pidän -terveellisestä- ruuasta ja jos välipalaksi töissä syön läjän porkkanan paloja, vaikka söin lounaaksi isomman annoksen ruokaa kuin hän (koska minulla ei ollut mitään rasvaläjää) niin se on eri asia kuin se rasvaläjä lounaaksi ja kotona jatkuva mässytys ties mitä. Hän ei vain ymmärtänyt, miten erilaisia elämäntapamme olivat.
Lisäksi kuljin työmatkat pyöräillen, koska en omistanut ajokorttia, hän taas autolla, vaikka asui tietääkseni loistavan pyöräilymatkan päässä. Hän oli minulle vihainen noista kaikista asioista ja alkoi siksi ehkä jopa kiusaamaan minua tai otti silmätikuksi ja levitti juoruja. En ole mikään terveysintoilija enkä aiemmin enkä myöhemmin ole joutunut moiseen rooliin työelämässä.
Hänen lempimainintansa kahvihuoneessa oli esim. että jotkut sentään SAAVAT syödä pullaa (minä en tykännyt pullasta edes lapsena, enemmänkin karkista enkä sitäkään kyllä yleensä töissä mässytä enkä edes viikolla muutenkaan).Joo läskit on monesti just tollasii. Voivat huonosti mutta ovat niin heikkoja, etteivät saa muutosta aikaan niin suuttuvat siitä hyväkuntoisille. Kyllä täälläkin palstavalaita aina vi tuttaa kun joku treenaa ja on hyväs kunnos :D
Suosittelen että aloitat jonkin kivan liikuntamuodon jossa voi edistyä. Kun saavuttaa tavoitteensa liikuntalajissaan niin ei ole tarvetta haukkua muita. Kiva liikuntamuoto myös imaisee mukaansa eikä jää aikaa muiden kiusaamiselle.
t. N100 kg joka kävi juuri USAssa harrastuslajini kilpailussa ja voitin kirkkaasti :)
Just. Käviks sä siel jossai sumopaini kisoissa, vai puhuks vaan paskaa?
En kerro lajia. Se on liikuntalaji mutta samalla myös tekniikkalaji, vaatii mm. lihasten hallintaa ja koordinaatiota. sanotaan näin että sinulta tämä laji ei onnistuisi, harjoittelu vaatii niin kovaa kurinalaisuutta ja mikään 8 kertaa viikossa ei todellakaan riitä. Ja sinulla ei varmasti lihakset tottelisi.
Esim. amerikkalaiset kilpasiskot tekivät vähän sinne päin, itse olen tottunut tekemään aina prikulleen niin kuin pitää niin siksi menestyin.[/quot
Eli oot voimannostaja, sumopainija tai joku kuulantyöntäjä :D "Liikuntalaji mut tarvii myös tekniikkaa" Just. "Vaatii myös lihasten hallintaa ja koordinaatiota" "Mikään 8 kertaa ei riitä"
Silti oot 100 kilonen nainen.
Ja btw trolli, kerro yks liikuntalaji joka ei vaadi noita mitä mainitsit :D
No esim. juosta osaa kaikki, samoin pakarajumppa, kuntosali, uinti eivät tarvitse mitään erikoisharjoittelua. Juoksu on helppoa ja kivaa, siinä ei tarvitse paljon vaivaa nähdä, ei tarvitse koordinaatiota eikä mitään spesiaalimpaa lihasten käyttöä. Sen kun vaan juoksukengät jalkaan. Sinulla ei varmaan ole kokemusta mistään oikeasti jokapäiväistä keskittynyttä treenia ja taitoa vaativista liikuntalajeista niin et ymmärrä.
Tämä minun laji vaatii oikeasti tekniikkaharjoittelua ja sellaisten lihasten käyttöä mitä yleensä ei käytetä. Vertaisin ehkä tankotanssiin tai taek wondoon lajiani. Osaan tehdä liikkeitä joita sinä et osaa. Olen harrastanut lajiani 12 vuotta(ja sitä ennen monenlaista liikuntaa 30 vuotta) ja olen ainoa lajin ohjaaja Suomessa ja lisäkseni Euroopassa on vain yksi toinen ohjaaja, muut ovat lähinnä amerikan mantereella.
Olin hoikka ennen, lihoin 100 kiloiseksi parissa vuodessa sairauksien myötä. Haluatko vielä kitistä jostain?
No mikä laji ? kerro ny jos uskallat.
Ja mikä sairaus iski?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kaltaiset laihduttajat ilmeisesti luulevat, että kun oikea paino on tai olisi saavutettu, voisi elämää jatkaa kuten ennen laihdutusKUURIA. Millä logiikalla paino ei nousisi uudelleen? Sen sijaan paino on tarkoitus pitää siinä ihannepainossa niillä muuttuneilla, terveillä elämäntavoilla.
Muistan ikuisesti kuinka koetin selittää työpaikan lihavalle työkaverilleni, että minä en ole sairas syömishäiriöinen, vaan ihan oikeasti saan syödä mitä haluan ja paljon söinkin.
En tajunnut kertoa, että minä ihan oikeasti pidän -terveellisestä- ruuasta ja jos välipalaksi töissä syön läjän porkkanan paloja, vaikka söin lounaaksi isomman annoksen ruokaa kuin hän (koska minulla ei ollut mitään rasvaläjää) niin se on eri asia kuin se rasvaläjä lounaaksi ja kotona jatkuva mässytys ties mitä. Hän ei vain ymmärtänyt, miten erilaisia elämäntapamme olivat.
Lisäksi kuljin työmatkat pyöräillen, koska en omistanut ajokorttia, hän taas autolla, vaikka asui tietääkseni loistavan pyöräilymatkan päässä. Hän oli minulle vihainen noista kaikista asioista ja alkoi siksi ehkä jopa kiusaamaan minua tai otti silmätikuksi ja levitti juoruja. En ole mikään terveysintoilija enkä aiemmin enkä myöhemmin ole joutunut moiseen rooliin työelämässä.
Hänen lempimainintansa kahvihuoneessa oli esim. että jotkut sentään SAAVAT syödä pullaa (minä en tykännyt pullasta edes lapsena, enemmänkin karkista enkä sitäkään kyllä yleensä töissä mässytä enkä edes viikolla muutenkaan).Joo läskit on monesti just tollasii. Voivat huonosti mutta ovat niin heikkoja, etteivät saa muutosta aikaan niin suuttuvat siitä hyväkuntoisille. Kyllä täälläkin palstavalaita aina vi tuttaa kun joku treenaa ja on hyväs kunnos :D
Suosittelen että aloitat jonkin kivan liikuntamuodon jossa voi edistyä. Kun saavuttaa tavoitteensa liikuntalajissaan niin ei ole tarvetta haukkua muita. Kiva liikuntamuoto myös imaisee mukaansa eikä jää aikaa muiden kiusaamiselle.
t. N100 kg joka kävi juuri USAssa harrastuslajini kilpailussa ja voitin kirkkaasti :)
Just. Käviks sä siel jossai sumopaini kisoissa, vai puhuks vaan paskaa?
En kerro lajia. Se on liikuntalaji mutta samalla myös tekniikkalaji, vaatii mm. lihasten hallintaa ja koordinaatiota. sanotaan näin että sinulta tämä laji ei onnistuisi, harjoittelu vaatii niin kovaa kurinalaisuutta ja mikään 8 kertaa viikossa ei todellakaan riitä. Ja sinulla ei varmasti lihakset tottelisi.
Esim. amerikkalaiset kilpasiskot tekivät vähän sinne päin, itse olen tottunut tekemään aina prikulleen niin kuin pitää niin siksi menestyin.[/quot
Eli oot voimannostaja, sumopainija tai joku kuulantyöntäjä :D "Liikuntalaji mut tarvii myös tekniikkaa" Just. "Vaatii myös lihasten hallintaa ja koordinaatiota" "Mikään 8 kertaa ei riitä"
Silti oot 100 kilonen nainen.
Ja btw trolli, kerro yks liikuntalaji joka ei vaadi noita mitä mainitsit :D
Hah, en huomannut tuota kuulantyöntöä. Lajini on naisellinen ja liike kaunista. Ei satakiloinen mikään sumopainijaan vertautuva ole. Itselläni kilot ovat menneet eniten rintamukseen. Vartalon muotoni on melko samanlainen kuin tässä kuvassa
https://app.mybodygallery.com/#/?height=170&weight=100&type=hourglass
Vierailija kirjoitti:
No mikä laji ? kerro ny jos uskallat.
Ja mikä sairaus iski?
Vieläkö sinä täällä intät. En kerro lajia koska se on niin harvinainen että minut tunnistetaan sitten.
Sairauksia tosiaan ollut kilpirauhasessa, puolet poistettu eli vajaalla mennään, sitten minulla on syöpä(etenkin syöpälääke on painoa nostanut) ja muitakin leikkauksia vaativia juttuja ollut. 4ssä leikkauksessa olen parin vuoden sisään ollut. Joskus olen treenannut lajiani sängyssä maaten kun ei ole muuhun pystynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten siinä perusteltiin tuota väitettä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää voimaannuttava woke-maailma tekee laihduttamisesta mahdotonta läskien mieliksi. Laihduttaminen on erittäin yksinkertasta ja helppoa. Läskit vaa tarvii aina selityksiä. Suurin ongelma palstaläskeille tuntuu olevan se liikunta. Kaikenlaista kokeillaa ja mietitään, mutta liitty aina pelkkään ruokaan :D
Päivittäinen liikunta vaatii tietty kuria, ja läskiys nimenomaa kuvaa sitä kurin puutetta parhaiten.
Lol, ei sillä liikunnalla ole painonhallinnan kannalta mitään merkitystä, jos syömiset ei ole kunnossa
No on sillä sen verran että jos käyn tunnin juoksemmassa niin kulutan 600 kaloria. Helpottaa syömisten kanssa. Mä näkisin että enemmänkin väheksytään sitä liikuntaa eikä mitään kannata tehdä koska ei siitä oo mitään hyötyä. Jos juoksen viikossa kolme kertaa tuon tunnin niin olen liikunnalla kuluttanut enemmän kuin yhden päivän peruskulutukseni.
Suurin ongelma on vaikean ja sairaalloisen lihavilla. Näiden täytyisi usein laihtua kymmeniä kiloja ennen kuin minkäänlainen juoksu on mahdollista. Jos se ainoa liikunta mihin kiloineen pystyy on hidas kävely ehkä vartin ennen kuin jalkateriin, polviin ja lonkkiin alkaa sattua liikaa, niin eipä siinä paljoa kaloreita kulu.
Uiminen on nivelystävällistä puuhaa myös lihavalle, kuormittaa koko kehoa ja lasketaan ns. raskaaseen liikuntaan (jopa -500 kcal/h).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No miksei elimistö muista että on ollut normaali,hoikka, ja pyri siihen?
Ehkä joskus olikin semmoinen eliöiden/nisäkkäiden sukuhaara joiden geenit toimi juuri noin, mutta ne kuolivat alipainoon ja lopulta sukupuuttoon ja evoluutiossa jäljelle jäivät ne sukuhaarat, joiden geenit edesauttavat hengissäpysymistä eli kaloreiden tallettamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kaltaiset laihduttajat ilmeisesti luulevat, että kun oikea paino on tai olisi saavutettu, voisi elämää jatkaa kuten ennen laihdutusKUURIA. Millä logiikalla paino ei nousisi uudelleen? Sen sijaan paino on tarkoitus pitää siinä ihannepainossa niillä muuttuneilla, terveillä elämäntavoilla.
Muistan ikuisesti kuinka koetin selittää työpaikan lihavalle työkaverilleni, että minä en ole sairas syömishäiriöinen, vaan ihan oikeasti saan syödä mitä haluan ja paljon söinkin.
En tajunnut kertoa, että minä ihan oikeasti pidän -terveellisestä- ruuasta ja jos välipalaksi töissä syön läjän porkkanan paloja, vaikka söin lounaaksi isomman annoksen ruokaa kuin hän (koska minulla ei ollut mitään rasvaläjää) niin se on eri asia kuin se rasvaläjä lounaaksi ja kotona jatkuva mässytys ties mitä. Hän ei vain ymmärtänyt, miten erilaisia elämäntapamme olivat.
Lisäksi kuljin työmatkat pyöräillen, koska en omistanut ajokorttia, hän taas autolla, vaikka asui tietääkseni loistavan pyöräilymatkan päässä. Hän oli minulle vihainen noista kaikista asioista ja alkoi siksi ehkä jopa kiusaamaan minua tai otti silmätikuksi ja levitti juoruja. En ole mikään terveysintoilija enkä aiemmin enkä myöhemmin ole joutunut moiseen rooliin työelämässä.
Hänen lempimainintansa kahvihuoneessa oli esim. että jotkut sentään SAAVAT syödä pullaa (minä en tykännyt pullasta edes lapsena, enemmänkin karkista enkä sitäkään kyllä yleensä töissä mässytä enkä edes viikolla muutenkaan).Joo läskit on monesti just tollasii. Voivat huonosti mutta ovat niin heikkoja, etteivät saa muutosta aikaan niin suuttuvat siitä hyväkuntoisille. Kyllä täälläkin palstavalaita aina vi tuttaa kun joku treenaa ja on hyväs kunnos :D
Suosittelen että aloitat jonkin kivan liikuntamuodon jossa voi edistyä. Kun saavuttaa tavoitteensa liikuntalajissaan niin ei ole tarvetta haukkua muita. Kiva liikuntamuoto myös imaisee mukaansa eikä jää aikaa muiden kiusaamiselle.
t. N100 kg joka kävi juuri USAssa harrastuslajini kilpailussa ja voitin kirkkaasti :)
Just. Käviks sä siel jossai sumopaini kisoissa, vai puhuks vaan paskaa?
En kerro lajia. Se on liikuntalaji mutta samalla myös tekniikkalaji, vaatii mm. lihasten hallintaa ja koordinaatiota. sanotaan näin että sinulta tämä laji ei onnistuisi, harjoittelu vaatii niin kovaa kurinalaisuutta ja mikään 8 kertaa viikossa ei todellakaan riitä. Ja sinulla ei varmasti lihakset tottelisi.
Esim. amerikkalaiset kilpasiskot tekivät vähän sinne päin, itse olen tottunut tekemään aina prikulleen niin kuin pitää niin siksi menestyin.[/quot
Eli oot voimannostaja, sumopainija tai joku kuulantyöntäjä :D "Liikuntalaji mut tarvii myös tekniikkaa" Just. "Vaatii myös lihasten hallintaa ja koordinaatiota" "Mikään 8 kertaa ei riitä"
Silti oot 100 kilonen nainen.
Ja btw trolli, kerro yks liikuntalaji joka ei vaadi noita mitä mainitsit :D
Mit vit, eikö se ole itsestäänselvää ettei kukaan halua levitellä netissä tietoja mistä kuka tahansa voi googlettaa henkilöllisyyden, varsinkin kun on todistetusti noin ilkeitä ihmisiä keskustelukumppaneina. Tietenkään hän ei kerro lajiaan, et kertoisi itsekään.
-ohis
Miksi pitää alun perin syödä itsensä ylipainoon? Kun huomaa 5 kg ylimääräistä niin siinä vaiheessa pitää ymmärtää laittaa stoppi mässäämiselle.
Ällöttävää että ylipainosta on tullut uusi normaali. Jo nuoret parikymppiset ovat järkyttävän lihavia.
Jos itsestään välittää niin jättää ne sipsit kauppaan ja sohvan vähemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää alun perin syödä itsensä ylipainoon? Kun huomaa 5 kg ylimääräistä niin siinä vaiheessa pitää ymmärtää laittaa stoppi mässäämiselle.
Ällöttävää että ylipainosta on tullut uusi normaali. Jo nuoret parikymppiset ovat järkyttävän lihavia.
Jos itsestään välittää niin jättää ne sipsit kauppaan ja sohvan vähemmälle.
Itse olin kuolemaisillani niin kas, enpä ehtinyt just painoani miettiä niinä 7 viikkona kun painoa tuli 15 kg.
No miten Tekniikan maailma selitti sitte lihavuuden räjähdysmäisen kasvun parissakymmenessä vuodessa?