Opettajat avautuvat: näin koulut tuhottiin muutamassa vuodessa

Vierailija kirjoitti:

Alkoiko tuho sattumalta silloin kun Olli-Pekka Heinonen oli opetushallituksen pääjohtajana (15.10.2016–1.5.2021)?

Ja nykyinen opetusministeri on pitänyt huonnonnuksiksi osoittautuneet uudistukset voimassa. Kannattaa avoimia oppimisympäristöjä ja digitalisaation lisäämistä, puhumattakaan hankevetoisuudesta. Mutta eihän noissa hommissa tarvitse pätevä ollakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea ottaa ainakaan ihan suoraan kantaa tuohon linkissä olevaan tekstiin, koska se on maksukaton alla eikä itsellä ole tuota. Voisiko joku vaikka pähkinänkuoressa kertoa nuo asiat mitä tuolla on? Ei tarvitse kokonaan kopioida, mutta tämä voisi olla kyllä kiinnostava aihe keskustella kun vain tietäisi mistä on kyse. Onko se opetussuunnitelman vaihtamisesta kiinni? Miten sitä on muutettu?

Isommat opetusryhmät koska säästetään rahaa.

  Sukupuuton eteneminen vähentää lähiaikoina oppilasmäärää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa koulujen ja opetusten ongelmien suurin syy olla se, että kaikki oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet ja tulevat yhä lisääntymään. Ns nepsylapsia on yhä enemmän ja se johtuu siitä, että ne periytyvät.

Uskon, että jokainen joka katsoo lähipiiriään tunnistaa vähintään yhden lapsen, jolla on jokin nepsypiirre. Se voi olla eduksin jos on erityislahjakas jollain saralla, mutta yleisemmin rasite.

https://oppimateriaalit.jamk.fi/erkkaperusteetii/1-erityiset-tuen-tarpe…

Onko ihmiskunta tai suomalaiset ykskas geneettisesti taantumassa, kun näitä ihmeoireisia erityistapauksia alkaa mukamas olla enemmän ja enemmän? Minkähänlaisissa perheissä niitä oikein todetaan? Miten niitä lapsia on kasvatettu ennen "erityisyyden" toteamista? Oma veikkaukseni on se, että silläkin on vaikutusta ja paljon, miten paljon tai vähän perheissä luetaan, ollaan kiinnostuneita kulttuurista (muutenkin kuin ruutulaitteiden äärellä istumalla), tehdään asioita yhdessä ja kannustetaan lapsia mutta myös asetetaan lapsille selkeät rajat.

Korkeasti koulutetut tekee vähemmän lapsia kuin matalan koulutuksen omaavat (ja joilla osalla matala koulutus johtuu ADHD:sitä ja muista nepsy-ongelmista)? Kasvatuskin ja kasvuympäristö varmaan vaikuttaa myös.

Ei ainakaan Suomessa, täällä nimenomaan kouluttamattomuus ennustaa lapsettomuutta.

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-12370854

Samaan tapaan kun kaupassa pitää asiakkaiden hoitaa nykyään itse rahastus, niin koulussakin oppilaiden luotetaan hoitavan itse itsensä opettaminen. Kyllähän sen tietää ettei nuoria kauheasti opiskelut kiinnosta siinä vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppimistulokset ovat laskeneet koko Suomessa, joten syy on aivan muussa kuin öyhöttäjien toivomassa asiassa. Huonoimmat tulokset tulevat Itä- ja Pohjois-Suomesta ihan kotoperäisin voimin.

Parhaat oppimistulokset edelleenkin on Uudellamaalla.

Ja mistähän rasistisesta hatusta hesan juntti tällaisen tilaston tempas, ihan linkkejä tutkimukseen?

"Osaamistasoissa havaittiin myös alueellisia eroja. Osaaminen oli useimmiten parasta Etelä- ja Lounais-Suomessa ja heikointa Itä-Suomessa, Lapissa sekä muualla Pohjois-Suomessa."

https://yle.fi/uutiset/3-10973426 (löytyy linkki alkuperäiseen tutkimukseen)

Ei ehkä uusin tutkimus, aineisto vuodelta 2017, mutta en nyt ehdi etsiä.

T. itä-suomalainen

ja nyt sitten kun ymmärrämme tilastollista tulkintaa, tarkoittaa tuo, että tilaston lähdeaineiston ääripäät eli korkeimmat pisteet olivat useimmin Etelä- ja Lounais-Suomesta ja heikoimmat pisteet Itä- tai Pohjois- Suomesta. Oliko sulla vielä tilastotietoa keskimääräisestä suoriutumisesta vaikka jaoteltuna maakunnittain?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen lasteni koulunkäyntiä seurannut ja kauhulla seurannut hyvien käytäntöjen romuttumista.

Opetustilojen sisustaminen ja seta- informaation julistaminen tuntuu tulleen oppiaineiden oppimisen sisältöä tärkeämmäksi. Oppilaiden keskittymiskyky on selvästi heikentynyt kännyköiden käytön ja opettajan auktoriteetin kunnioittamisen vähenemisen myötä. Opetussuunnitelmia rukkaillaan poliittisten päättäjien hatun suliksi lopputulosta miettimättä. Meteli luokissa haittaa oppimista. Luokkiin sijoitetaan erityisoppilaita, jolloin kaikkien oppiminen heikkenee. Luokaton lukio ja suuret koulut tekevät yksilöllisen opettaja-oppilassuhteen lähes mahdottomaksi - puhumattakaan siitä, että oppilaat jäävät vaille luokkakavereiden kollektiivista tukea oppilaiden vaeltaessa kurssilta toiselle vaihtuvien kurssikavereiden kanssa - ja tällä on vaikutusta myöhemminkin: luokkakokoukset jäävät pois, mikä on yksi hieno yhteisöllisyyden muoto.

Pisa- tulokset ovat menneet alas kuin lehmän häntä. Millä Suomi aikoo jatkossa pärjätä, jos lasten oppiminen tyritään nykymenolla jo ala-asteella?

Ehdotan koulurauhan julistusta ja opettajien kapinaa jatkuvien muutosrumbien estämiseksi. Monet vanhemmat tukisivat tätä.

Suomi suunnittelee ostavansa osaajat ulkomailta. Miksi luulet, että AMK- ja YO-opintolinjoja mainostetaan ulkomaita myöten. Kukaan ei vain halua jäädä Suomeen.

Eipä kait kun ei täällä ole töitä, ei koulutetuille eikä juuri kouluttamattomillekaan. Lisäksi kylmä ilmasto ja muut sekopäisyydet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pisa tulokset alkoivat tippumaan 2009. Mitä tapahtui silloin?

Saatiin nauttia oikeistosta oikeiston perään?

Olet erehtynyt valtiosta? Viimeisen 30 vuoden aikana Suomessa on ollut kokoomushallitus 4 vuoden ajan.

26 vuotta pääministeripuolue on ollut punikit tai kepulit.

Kepu on oikeistopuolue, Lipponen oli oikeistolaisempi kuin monet oikeat oikeistolaiset, kokoomus on ollut kaikissa tuon ajan hallituksissa vahvasti päättämässä asioista. Kyllä tämä on ihan oikeistolaisen politiikan seurausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea ottaa ainakaan ihan suoraan kantaa tuohon linkissä olevaan tekstiin, koska se on maksukaton alla eikä itsellä ole tuota. Voisiko joku vaikka pähkinänkuoressa kertoa nuo asiat mitä tuolla on? Ei tarvitse kokonaan kopioida, mutta tämä voisi olla kyllä kiinnostava aihe keskustella kun vain tietäisi mistä on kyse. Onko se opetussuunnitelman vaihtamisesta kiinni? Miten sitä on muutettu?

Isommat opetusryhmät koska säästetään rahaa.

Meillä oli 80-luvulla 34 oppilasta luokalla, ei mitään ongelmia ja valtaosa menestynyt elämässään erittäin hyvin, kyllä kyse on oppilaista ja heidän kasvatuksestaan, eikä mistään ryhmistä tai muista.

80-luvulla lapsia sai vielä tukistella ja antaa karttakepistä, ja pelolla kasvattamisella saadaan ihmiset toimimaan lamaantuneita. Tämä ei ole 2020-luvulla mahdollista tai oikein. Nuo väkivaltaa koulussa (ja kotona) kokeneet ovat kärsineet henkisistä ongelmista todella pahasti, mutta aika kultaa muistot ja nämä tyypit eivät monetkaan ole täällä enää itse kertomassa.

Tupakointi lisää ADHD:ta.

Suomessa on syöty salmiakkia ja lakua raskausaikana, jotka nekin lisäävät keskittymishäiriöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä siellä on niinku ihan käytännön tasolla töpeksitty? Joku opetussuunnitelma, vai mikä juttu toi nyt on?

Muutama yksityiskohta:

- liian suuret opetusryhmät 

- epäpätevät opettajat, ja tästä kärsivät myös pätevät

- erityisopetuksen vähentäminen ja integrointi

- opetussuunnitelma, joka ei ole enää yhtä selkeä kuin ennen

- kirjoista ja kirjoista luopuminen ja siirtyminen digitaaliseen oppimateriaaliin, jota kaikki eivät osaa tai voi käyttää

- luokkatiloista luopuminen ja avokonttorityyppisiin kouluihin siirtyminen.

Kyllä näinä aikoina kiitän niitä, jotka eivät aikanaan valinneet minua pätevää aineenopettajaa vakituiseen opettajan virkaan eikä varsinkaan rehtoriksi vaan olen nyt muissa töissä.

Tässä on lueteltu juuri ne typerät tekosyyt, ainoa todellinen syy on heikot ja häiriköivät oppilaat ja tätä ongelmaa ei vielä 20 vuotta sitten ollut, en ymmärrä miten joku voi vieläkin väittää, että näitä tarvitaan?

Ennen oli tarkkisluokat. Nyt häiriköt on siirretty normaalien koululaisten joukkoon pilaamaan oppitunnin.

Tarkkikselle siirtäminen oli vuosia kestävä prosessi ja kynnys todella korkealla. 

Kyllä omaan aikaani peruskoulun alkuajalla tarkkikselle siirrettiin aika äkkiä. Tosin niitä oli silloin vain yläasteella. Useampi omalta luokaltani joutui sinne ja joukossa oli niitäkin, jotka lopettivat koulun heti 16 v täytettyään, kun oppivelvollisuus loppui siihen. Nykyään erityisluokalle pääsy on aika hidas prosessi, etenkin jos vanhemmat ovat sitä vastaan. Toisaalta erityisluokilla on paljon muitakin kuin häiriköitä (AHDH  yleensä), jotka kärsivät häiriköinnistä paljon.

Omaan aikaani luokat olivat isoja, olin yhdessä vanhempainillassa möläyttää, että mikä iso luokka, kun oppilaita oli 23, kun omaan kouluaikaani oli aina yli kymmenen enemmän. Mutta ennen opettajilla oli toisenlainen auktoriteetti. No, jollain ei oikein ollut, mutta hän sai sitten apua vanhemmalta miesopettajalta, jolta ei sitä puuttunut. Hänen ei tarvinnut kuin mörähtää, että nyt pojat kunnolla, niin sen jälkeen tilanne rauhoittui.

Tasapäistäminen on ollut huononnus. Alkuunhan peruskoulussa oli tasokursseja, ne olivat todella hyvä anti. Opinnoista kiinnostuneet suorittivat laajimpia ja ne koulusta piittaamattomat taas suppeimpia, missä saivat kuitenkin perustiedot asioista.

Nykyiset monialaiset hömpötykset ovat suurin osa keksimällä keksittyjä juttuja ja pakkopullaa. Eri aineita voi yhdistellä sopivasti, kuten vaikka biologiaa ja kuvaamataitoa, piirretään tai valokuvataan jotain biologiaan tarvittavaa luonnosta.

Kuulostaa ikävältä. Onneksi sain olla pienluokissa ja tukiopetusta myös tarvittaessa enemmän. Ei tuo systeemi toimi että kaikki samaan vaan, jossa osa oppimisvaikeuksista kärsivistä oppilaista jää vaille ohjausta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppimistulokset ovat laskeneet koko Suomessa, joten syy on aivan muussa kuin öyhöttäjien toivomassa asiassa. Huonoimmat tulokset tulevat Itä- ja Pohjois-Suomesta ihan kotoperäisin voimin.

Parhaat oppimistulokset edelleenkin on Uudellamaalla.

Ja mistähän rasistisesta hatusta hesan juntti tällaisen tilaston tempas, ihan linkkejä tutkimukseen?

"Osaamistasoissa havaittiin myös alueellisia eroja. Osaaminen oli useimmiten parasta Etelä- ja Lounais-Suomessa ja heikointa Itä-Suomessa, Lapissa sekä muualla Pohjois-Suomessa."

https://yle.fi/uutiset/3-10973426 (löytyy linkki alkuperäiseen tutkimukseen)

Ei ehkä uusin tutkimus, aineisto vuodelta 2017, mutta en nyt ehdi etsiä.

T. itä-suomalainen

ja nyt sitten kun ymmärrämme tilastollista tulkintaa, tarkoittaa tuo, että tilaston lähdeaineiston ääripäät eli korkeimmat pisteet olivat useimmin Etelä- ja Lounais-Suomesta ja heikoimmat pisteet Itä- tai Pohjois- Suomesta. Oliko sulla vielä tilastotietoa keskimääräisestä suoriutumisesta vaikka jaoteltuna maakunnittain?

Seuraavaksi tilasto kunnittain siitä, mikä on opetuksen rahoitus per oppilas. Mikä yllätys, jos parhaimmat pistemäärät ovat siellä, missä rahaa laitetaan opetukseen eniten...

Vierailija kirjoitti:

Tupakointi lisää ADHD:ta.

Suomessa on syöty salmiakkia ja lakua raskausaikana, jotka nekin lisäävät keskittymishäiriöitä.

mahdollisimman puhdasta ravintoa ja mieliteot huitsin nevadaan.

Vierailija kirjoitti:

En ole lukenut ketjua. Varmaan tämän on moni jo aiemmin kirjoittanut: Pitäisi palata siihen, että opettajajohtoisesti opiskeltaisiin kunkin oppiaineen olennainen sisältö. Opettaja myös varmistaisi, että oppilaat ovat ymmärtäneet asiat ja osaavat soveltaa oppimaansa.

Aina välillä sitten jotain muuta.

  vanhemmat kannustaa, motivoi, arvostavat koulua, katsovat että läksyt tulee tehtyä, antavat apua tarvittaessa, 

Vierailija kirjoitti:

Esim. Turkissa opettaja lyö vielä nykyäänkin häiriköitä karttakepillä sormille. Samoin opetajan sana on laki niin arabimaissa kuin Afrikassakin. Virossa opettaja on yhä nykyäänkin auktoriteetti joka päättää mitä oppilaat tekevät tai eivät tee. Nyt nautitaan ihan suomalaisten 60-lukulaisten ikuisten opiskelijaradikaalien kulttuurimarxismin hedelmiä.

  väkivaltaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pisa tulokset alkoivat tippumaan 2009. Mitä tapahtui silloin?

Älypuhelimet alkoi yleistyä?

Ehkä älypuhelimet ja tietokonepelit vaikuttavat keskittymiskykyyn ja aivoihin? Myös tekstien lukemiseen, sillä koko ajan on ympärillä tietoa kuvina ja videoina. Moni aikuinenkaan ei jaksa lukea pitkiä sähköposteja tms. tekstejä.

Ensimmäinen sukupolvi on aikuistumassa, jonka lapsuudessa on näin suurella volyymillä ollut mukana tietokoneet, älypuhelimet ja muu digiaineisto. Totutaan välittömään palautteeseen ja tyydytykseen, eikä jakseta enää keskittyä kauaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea ottaa ainakaan ihan suoraan kantaa tuohon linkissä olevaan tekstiin, koska se on maksukaton alla eikä itsellä ole tuota. Voisiko joku vaikka pähkinänkuoressa kertoa nuo asiat mitä tuolla on? Ei tarvitse kokonaan kopioida, mutta tämä voisi olla kyllä kiinnostava aihe keskustella kun vain tietäisi mistä on kyse. Onko se opetussuunnitelman vaihtamisesta kiinni? Miten sitä on muutettu?

Isommat opetusryhmät koska säästetään rahaa.

Meillä oli 80-luvulla 34 oppilasta luokalla, ei mitään ongelmia ja valtaosa menestynyt elämässään erittäin hyvin, kyllä kyse on oppilaista ja heidän kasvatuksestaan, eikä mistään ryhmistä tai muista.

80-luvulla lapsia sai vielä tukistella ja antaa karttakepistä, ja pelolla kasvattamisella saadaan ihmiset toimimaan lamaantuneita. Tämä ei ole 2020-luvulla mahdollista tai oikein. Nuo väkivaltaa koulussa (ja kotona) kokeneet ovat kärsineet henkisistä ongelmista todella pahasti, mutta aika kultaa muistot ja nämä tyypit eivät monetkaan ole täällä enää itse kertomassa.

No ei taatusti saanut. Älä puhu skaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa koulujen ja opetusten ongelmien suurin syy olla se, että kaikki oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet ja tulevat yhä lisääntymään. Ns nepsylapsia on yhä enemmän ja se johtuu siitä, että ne periytyvät.

Uskon, että jokainen joka katsoo lähipiiriään tunnistaa vähintään yhden lapsen, jolla on jokin nepsypiirre. Se voi olla eduksin jos on erityislahjakas jollain saralla, mutta yleisemmin rasite.

https://oppimateriaalit.jamk.fi/erkkaperusteetii/1-erityiset-tuen-tarpe…

Onko ihmiskunta tai suomalaiset ykskas geneettisesti taantumassa, kun näitä ihmeoireisia erityistapauksia alkaa mukamas olla enemmän ja enemmän? Minkähänlaisissa perheissä niitä oikein todetaan? Miten niitä lapsia on kasvatettu ennen "erityisyyden" toteamista? Oma veikkaukseni on se, että silläkin on vaikutusta ja paljon, miten paljon tai vähän perheissä luetaan, ollaan kiinnostuneita kulttuurista (muutenkin kuin ruutulaitteiden äärellä istumalla), tehdään asioita yhdessä ja kannustetaan lapsia mutta myös asetetaan lapsille selkeät rajat.

Korkeasti koulutetut tekee vähemmän lapsia kuin matalan koulutuksen omaavat (ja joilla osalla matala koulutus johtuu ADHD:sitä ja muista nepsy-ongelmista)? Kasvatuskin ja kasvuympäristö varmaan vaikuttaa myös.

Ei ainakaan Suomessa, täällä nimenomaan kouluttamattomuus ennustaa lapsettomuutta.

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-12370854

"Toisaalta yhä useampi perus- tai keskiasteen tutkinnon suorittaneista saa lapsia kolme tai enemmän. Tähän voi tutkimuksen mukaan vaikuttaa se, että enintään keskiasteen koulutuksen saaneet äidit ja isät saavat yhä yleisemmin lapsia useamman kuin yhden kumppanin kanssa"

Teeskennellään nyt kovasti että ainoa syy koulujen pahoinvointiin on joku digitalisaatio...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä siellä on niinku ihan käytännön tasolla töpeksitty? Joku opetussuunnitelma, vai mikä juttu toi nyt on?

Muutama yksityiskohta:

- liian suuret opetusryhmät 

- epäpätevät opettajat, ja tästä kärsivät myös pätevät

- erityisopetuksen vähentäminen ja integrointi

- opetussuunnitelma, joka ei ole enää yhtä selkeä kuin ennen

- kirjoista ja kirjoista luopuminen ja siirtyminen digitaaliseen oppimateriaaliin, jota kaikki eivät osaa tai voi käyttää

- luokkatiloista luopuminen ja avokonttorityyppisiin kouluihin siirtyminen.

Kyllä näinä aikoina kiitän niitä, jotka eivät aikanaan valinneet minua pätevää aineenopettajaa vakituiseen opettajan virkaan eikä varsinkaan rehtoriksi vaan olen nyt muissa töissä.

Tässä on lueteltu juuri ne typerät tekosyyt, ainoa todellinen syy on heikot ja häiriköivät oppilaat ja tätä ongelmaa ei vielä 20 vuotta sitten ollut, en ymmärrä miten joku voi vieläkin väittää, että näitä tarvitaan?

Ennen oli tarkkisluokat. Nyt häiriköt on siirretty normaalien koululaisten joukkoon pilaamaan oppitunnin.

Tarkkikselle siirtäminen oli vuosia kestävä prosessi ja kynnys todella korkealla. 

Kyllä omaan aikaani peruskoulun alkuajalla tarkkikselle siirrettiin aika äkkiä. Tosin niitä oli silloin vain yläasteella. Useampi omalta luokaltani joutui sinne ja joukossa oli niitäkin, jotka lopettivat koulun heti 16 v täytettyään, kun oppivelvollisuus loppui siihen. Nykyään erityisluokalle pääsy on aika hidas prosessi, etenkin jos vanhemmat ovat sitä vastaan. Toisaalta erityisluokilla on paljon muitakin kuin häiriköitä (AHDH  yleensä), jotka kärsivät häiriköinnistä paljon.

Omaan aikaani luokat olivat isoja, olin yhdessä vanhempainillassa möläyttää, että mikä iso luokka, kun oppilaita oli 23, kun omaan kouluaikaani oli aina yli kymmenen enemmän. Mutta ennen opettajilla oli toisenlainen auktoriteetti. No, jollain ei oikein ollut, mutta hän sai sitten apua vanhemmalta miesopettajalta, jolta ei sitä puuttunut. Hänen ei tarvinnut kuin mörähtää, että nyt pojat kunnolla, niin sen jälkeen tilanne rauhoittui.

Tasapäistäminen on ollut huononnus. Alkuunhan peruskoulussa oli tasokursseja, ne olivat todella hyvä anti. Opinnoista kiinnostuneet suorittivat laajimpia ja ne koulusta piittaamattomat taas suppeimpia, missä saivat kuitenkin perustiedot asioista.

Nykyiset monialaiset hömpötykset ovat suurin osa keksimällä keksittyjä juttuja ja pakkopullaa. Eri aineita voi yhdistellä sopivasti, kuten vaikka biologiaa ja kuvaamataitoa, piirretään tai valokuvataan jotain biologiaan tarvittavaa luonnosta.

Peruskoulussa, ja varsinkaan alakoulussa, melko harva tietää potentiaalinsa ja kiinnostuksenkohteensa. Takaisin kelkkaan hyppääminen ei onnistu vuotta, paria myöhemmin enää, vaan kansanomaisesti juna meni jo. Ehdottamassasi systeemissä lahjakkaatkin oppilaat saattavat pudota tukiryhmään.

Systeemi suosii akateemisia porvariperheitä, joissa lasten treenaaminen käynnistyy heti synnytyslaitokselta. Ja usein suunta ja kohde on päätetty vanhempien taholta.

Ongelma on se, että nykykoulu pitää ikää mittarina kehitystasosta. Jos tuota mittaria pystyy kiertämään esim. varhaiskasvatuksella, sillä voi pedata jatkossa paremmat asemat. Ylipäätään ongelma on koulun kilpailullisuus ja jatkuva testaus ja standardisointi, mikä muistuttaa tehtaan liukuhihnaa. Ikä on se, mikä synkronoi järjestelmän toiminnan.