Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Opettajat avautuvat: näin koulut tuhottiin muutamassa vuodessa
03.10.2022 |
Suomen ennen niin ylistetty koulujärjestelmä on muutettu hirviöksi. Nyt ääneen pääsevät opettajat. He kertovat karulla tavalla siitä, miten järjettömäksi työ on muuttunut.
Sen piti olla unelmien ammatti. Opettaja.
Niin se olikin lähes 20 vuoden ajan. Mutta nyt suomalainen koululaitos on syvässä ja nopeassa syöksykierteessä. Seuraukset ovat kohtalokkaat.
Opettajana yritän kovasti, että kaikilla oppilailla olisi hyvä olla, mutta nykyään se alkaa olla mahdotonta. Joudun tekemään koko ajan arvovalintoja oppilaiden kustannuksella, helsinkiläisopettaja sanoo suoraan.
Opetushallitus, opetusministeriö tai -ministeri voisi vihdoinkin ottaa vastuun niistä kaikista perceelleen menneistä ns. uudistuksista ja korjata asiat takaisin ennalleen.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ec1c170d-2e0f-4648-9c6e-5ad89153255a
Kommentit (700)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pisa tulokset alkoivat tippumaan 2009. Mitä tapahtui silloin?
Älypuhelimet alkoi yleistyä?
Ehkä älypuhelimet ja tietokonepelit vaikuttavat keskittymiskykyyn ja aivoihin? Myös tekstien lukemiseen, sillä koko ajan on ympärillä tietoa kuvina ja videoina. Moni aikuinenkaan ei jaksa lukea pitkiä sähköposteja tms. tekstejä.
Ensimmäinen sukupolvi on aikuistumassa, jonka lapsuudessa on näin suurella volyymillä ollut mukana tietokoneet, älypuhelimet ja muu digiaineisto. Totutaan välittömään palautteeseen ja tyydytykseen, eikä jakseta enää keskittyä kauaa.
"Suomessa Facebook alkoi levitä varsinaisesti vuoden 2007 lokakuussa"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea ottaa ainakaan ihan suoraan kantaa tuohon linkissä olevaan tekstiin, koska se on maksukaton alla eikä itsellä ole tuota. Voisiko joku vaikka pähkinänkuoressa kertoa nuo asiat mitä tuolla on? Ei tarvitse kokonaan kopioida, mutta tämä voisi olla kyllä kiinnostava aihe keskustella kun vain tietäisi mistä on kyse. Onko se opetussuunnitelman vaihtamisesta kiinni? Miten sitä on muutettu?
Isommat opetusryhmät koska säästetään rahaa.
Kuinka iso on liian iso opetusryhmä?
Meitä oli lukiossa kasarilla luokassa 30. Opettajat piti kuria, vastattiin viittaamalla, mölisijät lensi luokasta ja värikylläisyyttä oppilasmateriaalissa ei ollut.
L-paperit tuli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun erityistarpeiset heitetään isoihin ryhmiin eikä apua saa. Siinä pelkästään yksi iso syy, minkä takia opettaja ei edes ehdi huomata niitä kilttejä, hiljaisia lapsia. Ja ne, ketkä hyötyisivät pienestä avusta ja opastuksesta, nekin jää oman onnensa nojaan. Ei muuta kuin häiriköitä pitää yrittää pitää ryhmän mukana tai edes vähän ruodussa, että muut voisivat edes jollain tapaa saada rauhan työskennellä ITSEOHJAUTUVASTI, mikä taas ei oikeasti ole taito, jota pieneltä lapselta voisi oppimisessa edellyttää.
Lisäksi opettajilla ei ole enää auktoriteettia.
Erityistarpeinen poikani on hyvin kiltti ja hiljainen lapsi. Häiriköiden ryhmä (pienryhmä) ja normaaliryhmä (liian suuri ja meluisa) molemmat huonoja vaihtoehtoja. Ymmärrän kyllä, ettei ole varaa tehdä erikseen pienryhmää kilteille ja hiljaisille erityistarpeisille lapsille. En silti pidä siitä, että kaikki erityistarpeiset leimataan häiriköiksi tai muuten ulkopuolisiksi. Käytännössä ohjataan tulevien rikollisten ryhmiin pienestä pitäen.
Helsingissä oli erilliset ryhmät. Ensin virallisesti, sen jälkeen epävirallisesti. Ja se toimi erinomaisesti. Pienluokalla oli kunnon opiskelurauha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea ottaa ainakaan ihan suoraan kantaa tuohon linkissä olevaan tekstiin, koska se on maksukaton alla eikä itsellä ole tuota. Voisiko joku vaikka pähkinänkuoressa kertoa nuo asiat mitä tuolla on? Ei tarvitse kokonaan kopioida, mutta tämä voisi olla kyllä kiinnostava aihe keskustella kun vain tietäisi mistä on kyse. Onko se opetussuunnitelman vaihtamisesta kiinni? Miten sitä on muutettu?
Isommat opetusryhmät koska säästetään rahaa.
Kuinka iso on liian iso opetusryhmä?
Meitä oli lukiossa kasarilla luokassa 30. Opettajat piti kuria, vastattiin viittaamalla, mölisijät lensi luokasta ja värikylläisyyttä oppilasmateriaalissa ei ollut.
L-paperit tuli.
Juuri näin. Luokkakoot ovat samoja kuin 80-luvulla. Koulurakennukset ovat suurempia kuin aikaisemmin ja koulumatkat pidempiä, koska ollaan säästetty tiloissa keskittämällä. Silti itse opetukseen ei tunnu riittävän rahaa.
Pitäisikö sitä turhaa humppaa vähentää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea ottaa ainakaan ihan suoraan kantaa tuohon linkissä olevaan tekstiin, koska se on maksukaton alla eikä itsellä ole tuota. Voisiko joku vaikka pähkinänkuoressa kertoa nuo asiat mitä tuolla on? Ei tarvitse kokonaan kopioida, mutta tämä voisi olla kyllä kiinnostava aihe keskustella kun vain tietäisi mistä on kyse. Onko se opetussuunnitelman vaihtamisesta kiinni? Miten sitä on muutettu?
Isommat opetusryhmät koska säästetään rahaa.
Meillä oli 80-luvulla 34 oppilasta luokalla, ei mitään ongelmia ja valtaosa menestynyt elämässään erittäin hyvin, kyllä kyse on oppilaista ja heidän kasvatuksestaan, eikä mistään ryhmistä tai muista.
80-luvulla lapsia sai vielä tukistella ja antaa karttakepistä, ja pelolla kasvattamisella saadaan ihmiset toimimaan lamaantuneita. Tämä ei ole 2020-luvulla mahdollista tai oikein. Nuo väkivaltaa koulussa (ja kotona) kokeneet ovat kärsineet henkisistä ongelmista todella pahasti, mutta aika kultaa muistot ja nämä tyypit eivät monetkaan ole täällä enää itse kertomassa.
Ei ainakaan meidän koulussa tuollaista harrastettu. Olen käynyt peruskoulun 70- ja 80-luvuilla, minkäänlaista ruumiillista kuritusta ei ollut. Opettaja oli kyllä kova auktoriteetti sekä luokassa että koulun pihalla ja komensi oppilaita tiukasti - ja oppilaat yleensä tottelivat myös. Mutta kyllä ne karttakepillä lyömiset, tukkapöllyt ja korvatillikat kuuluivat lähinnä mun vanhempien ikäluokan kouluaikaan eli sinne 50- ja 60-luvuille (ja luonnollisesti sitä varhaisempaan aikaan).
Meitä oli muuten ala-asteella enimmillään luokassa 39 oppilasta (5. luokalla) ja alimmillaan 36 (2. luokalla)! Laskin vanhoista luokkakuvista. :) Kaksi vähän vilkkaampaa poikaa oli, mutta eivät nekään ongelmaksi asti häiriköineet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa koulujen ja opetusten ongelmien suurin syy olla se, että kaikki oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet ja tulevat yhä lisääntymään. Ns nepsylapsia on yhä enemmän ja se johtuu siitä, että ne periytyvät.
Uskon, että jokainen joka katsoo lähipiiriään tunnistaa vähintään yhden lapsen, jolla on jokin nepsypiirre. Se voi olla eduksin jos on erityislahjakas jollain saralla, mutta yleisemmin rasite.
https://oppimateriaalit.jamk.fi/erkkaperusteetii/1-erityiset-tuen-tarpe…
Esim ADHD periytyvyys on 2-8 krt todennäköisempää saada oireita jos sisaruksella tai vanhemmalla on ADHD kuin jos ei ole. Ja kun noin 3-5% väestöstä on, niin ei tuo periytyminen vielä kovin vahvaa ole. Eihän suurella osalla suomalaisista ole reumasairauksiakaan, eikä diabetesta, vaikka alttius on samalla lailla periytyvää. Nepsy-häiriöt ei taida koulun alennustilaa selittää, ei edes kokemusperäisesti (opetuksen epäonnistumista valitussa luokassa ei voi koskaan lukea yhden tai kahden oppilaan syyksi, koska luokan oppimistulokset eivät vaihtele vaikka ryhmän kokoonpano vaihtuu oppiaineiden välillä).
Nämä samat nepsyongelmat olivat 90-luvun koulussakin. Matikka- ja lukivaikeudet näkyvät päälle päin ja joissakin sairauksissa tai syndroomissa on tyypilliset kasvonpiirteet, jotka helpolla erottaa luokkakuvasta vuosikymmenten jälkeenkin.
Mitään tukea ei ollut tarjolla silloin, joten siinä mielessä ollaan vain palattu takaisin vanhaan. Isompi ongelma on se, että ne ennen keskitasoisesti pärjänneet eivät enää pärjää samalla tasolla, koska maailma on muuttunut niin paljon. Sosiaalisia taitoja ei harjoitella pihaleikeissä, kun ulkoilu on vähentynyt. Kirjoja ei lueta, kaikki aika menee digilaitteilla. Kouluissakaan ei ole kirjoja, vaan niitä pirun digilaitteita, avoimia oppimisympäristöjä ja ilmiöoppimista. Siksi oppimistulokset ovat laskeneet koko maassa, eikä vain niissä kaupungeissa, joissa puhutaan useampaa kieltä kuin aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Omien lasten (3) kautta peruskoulujärjestelmää on tullut seurattua 11 vuotta. Esikoisen aloittaessa tuntui, että painotus oli enemmän niissä perusasioissa. Vanhempainilloissa keskusteltiin asioista yhdessä, myös erityisopettaja oli usein paikalla ja mukana keskustelussa.
Toisen lapsen aloittaessa muutamaa vuotta myöhemmin alkoivat vanhempainillat olla ryhmäytymisleikkejä ja mielikuvaharjoituksia. Tuntui että ne asiat jäävät toissijaiseksi.
Ensimmäisen lapsen ollessa alemmilla luokilla wilmaan ei tullut jatkuvaa viestien tulvaa ja arviointia koulupäivästä. Tuntuu että tämä käytäntö muuttui. Wilma on itsessään hyvä kanava, mutta jatkuva arviointi ja työpäivän aikana saadut (turhatkin) viestit kuormittavat varmasti niin opettajia, kuin vanhempia.
Myös tuo luokaton luokka, jossa opiskellaan vaikka sohvalla löhöten tai säkkituolissa ryhmätöitä tehden, johti siihen että ne tunnolliset tekevät ja osa leikkii puhelimella. Myös ympäristö on levoton.
Keskimmäisen ollessa 5 luokalle jouduimme me vanhemmat puuttumaan luokassa vallitsevaan tilanteeseen. Luokkaan oli sijoitettu erityisopetusta tarvitseva lapsi. Opettajan kaikki aika meni tämän yhden lapsen kanssa, joka oli myös aggressiivinen. Koulupäivän aikana tavaroita lenteli luokassa, kokeet jouduttiin keskeyttämään.
Tässä vanhemman muutamia huomioita.
Silloin aikaisemmin ei wilmasta tullut mitään tuntimerkintöjä vanhemmille viesteinä. Kyllä siellä oli myöhästymiset, tekemättömät tehtävät yms, jos opettaja vaan vaivautui ne sinne kirjaamaan. Osa opettajista käytti sitä selkeästi päiväkirjana, missä oli kaikki merkinnät, jotkut taas lattoivat poissaolot, jos niitäkään. Sitten niistäkin rupesi noista merkinnöistä tulemaan ilmoitukset vanhemmillekin (ne muuten saa laitettua asetuksista pois päältä tai tulemaan vaikka koottuna kerran viikkoon) ja ne vähän wilmaa käyttävätkin opettajat joutuivat kirjaamaan asiat wilmaan. Sitten tuli lopulta se arvointi, ne kaikki positiiviset vaihtoehdot (oli se positiivinen merkintä aikaisemminkin mukana, varmaan yhdellä vaihtoehdolla) ja siinä vaiheessa opettajat selkeästi olivat saaneet kehotuksen tekemään niitä merkintöjä, jatkuvasti. Useimmat vanhemmat kuvittelevat noita tuntimerkintäviestejä varsinaisiksi wilmaviesteiksi, mutta ei niistä kannata hirveästi stressata, nehän ovat opettajan päiväkirjamerkintöjä. Jos on jatkuvia tekemättömiä tehtäviä tai myöhästymisiä, niin silloin on ehkä syytä ottaa asia puheeksi oman jälkikasvunsa kanssa. Vain ne sinulle on tullut Wilma-viesti merkinnät on sellaisia, mitkä on syytä käydä lukemassa, ne oppilas sai merkinnän on pelkkä tieto tuntimerkinnästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea ottaa ainakaan ihan suoraan kantaa tuohon linkissä olevaan tekstiin, koska se on maksukaton alla eikä itsellä ole tuota. Voisiko joku vaikka pähkinänkuoressa kertoa nuo asiat mitä tuolla on? Ei tarvitse kokonaan kopioida, mutta tämä voisi olla kyllä kiinnostava aihe keskustella kun vain tietäisi mistä on kyse. Onko se opetussuunnitelman vaihtamisesta kiinni? Miten sitä on muutettu?
Isommat opetusryhmät koska säästetään rahaa.
Kuinka iso on liian iso opetusryhmä?
Meitä oli lukiossa kasarilla luokassa 30. Opettajat piti kuria, vastattiin viittaamalla, mölisijät lensi luokasta ja värikylläisyyttä oppilasmateriaalissa ei ollut.
L-paperit tuli.
Juuri näin. Luokkakoot ovat samoja kuin 80-luvulla. Koulurakennukset ovat suurempia kuin aikaisemmin ja koulumatkat pidempiä, koska ollaan säästetty tiloissa keskittämällä. Silti itse opetukseen ei tunnu riittävän rahaa.
Pitäisikö sitä turhaa humppaa vähentää?
Koulujen koon suureneminen koskee enemmän pieniä paikkakuntia. Niistä on kyläkoulut lakkautettu ja käydään yhdessä isossa keskuskoulussa.
Isoissa kaupungeissa on samat vanhat koulut kuin ennenkin ja uusilla alueilla uudet koulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa koulujen ja opetusten ongelmien suurin syy olla se, että kaikki oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet ja tulevat yhä lisääntymään. Ns nepsylapsia on yhä enemmän ja se johtuu siitä, että ne periytyvät.
Uskon, että jokainen joka katsoo lähipiiriään tunnistaa vähintään yhden lapsen, jolla on jokin nepsypiirre. Se voi olla eduksin jos on erityislahjakas jollain saralla, mutta yleisemmin rasite.
https://oppimateriaalit.jamk.fi/erkkaperusteetii/1-erityiset-tuen-tarpe…
Onko ihmiskunta tai suomalaiset ykskas geneettisesti taantumassa, kun näitä ihmeoireisia erityistapauksia alkaa mukamas olla enemmän ja enemmän? Minkähänlaisissa perheissä niitä oikein todetaan? Miten niitä lapsia on kasvatettu ennen "erityisyyden" toteamista? Oma veikkaukseni on se, että silläkin on vaikutusta ja paljon, miten paljon tai vähän perheissä luetaan, ollaan kiinnostuneita kulttuurista (muutenkin kuin ruutulaitteiden äärellä istumalla), tehdään asioita yhdessä ja kannustetaan lapsia mutta myös asetetaan lapsille selkeät rajat.
Korkeasti koulutetut tekee vähemmän lapsia kuin matalan koulutuksen omaavat (ja joilla osalla matala koulutus johtuu ADHD:sitä ja muista nepsy-ongelmista)? Kasvatuskin ja kasvuympäristö varmaan vaikuttaa myös.
Ei ainakaan Suomessa, täällä nimenomaan kouluttamattomuus ennustaa lapsettomuutta.
"Toisaalta yhä useampi perus- tai keskiasteen tutkinnon suorittaneista saa lapsia kolme tai enemmän. Tähän voi tutkimuksen mukaan vaikuttaa se, että enintään keskiasteen koulutuksen saaneet äidit ja isät saavat yhä yleisemmin lapsia useamman kuin yhden kumppanin kanssa"
Niin? Kaikesta kehittyneisyydestään huolimatta tämä yhteiskunta tarvitsee yhä enemmän keskiasteella koulutettavia ammattilaisia kuin akateemisia. Peruskoulun suorittaminen kohtuullisella menestyksellä olisi taasen tärkeää siksi koska peruskoululla on yleissivistävä tarkoitus sekä siksi, että peruskouluikäinen voi olla vielä kypsymätön tunnistamaan ns potentiaalinsa ja sen mihin sitä tahtoo tulevaisuudessaan käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa koulujen ja opetusten ongelmien suurin syy olla se, että kaikki oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet ja tulevat yhä lisääntymään. Ns nepsylapsia on yhä enemmän ja se johtuu siitä, että ne periytyvät.
Uskon, että jokainen joka katsoo lähipiiriään tunnistaa vähintään yhden lapsen, jolla on jokin nepsypiirre. Se voi olla eduksin jos on erityislahjakas jollain saralla, mutta yleisemmin rasite.
https://oppimateriaalit.jamk.fi/erkkaperusteetii/1-erityiset-tuen-tarpe…
Esim ADHD periytyvyys on 2-8 krt todennäköisempää saada oireita jos sisaruksella tai vanhemmalla on ADHD kuin jos ei ole. Ja kun noin 3-5% väestöstä on, niin ei tuo periytyminen vielä kovin vahvaa ole. Eihän suurella osalla suomalaisista ole reumasairauksiakaan, eikä diabetesta, vaikka alttius on samalla lailla periytyvää. Nepsy-häiriöt ei taida koulun alennustilaa selittää, ei edes kokemusperäisesti (opetuksen epäonnistumista valitussa luokassa ei voi koskaan lukea yhden tai kahden oppilaan syyksi, koska luokan oppimistulokset eivät vaihtele vaikka ryhmän kokoonpano vaihtuu oppiaineiden välillä).
Nämä samat nepsyongelmat olivat 90-luvun koulussakin. Matikka- ja lukivaikeudet näkyvät päälle päin ja joissakin sairauksissa tai syndroomissa on tyypilliset kasvonpiirteet, jotka helpolla erottaa luokkakuvasta vuosikymmenten jälkeenkin.
Mitään tukea ei ollut tarjolla silloin, joten siinä mielessä ollaan vain palattu takaisin vanhaan. Isompi ongelma on se, että ne ennen keskitasoisesti pärjänneet eivät enää pärjää samalla tasolla, koska maailma on muuttunut niin paljon. Sosiaalisia taitoja ei harjoitella pihaleikeissä, kun ulkoilu on vähentynyt. Kirjoja ei lueta, kaikki aika menee digilaitteilla. Kouluissakaan ei ole kirjoja, vaan niitä pirun digilaitteita, avoimia oppimisympäristöjä ja ilmiöoppimista. Siksi oppimistulokset ovat laskeneet koko maassa, eikä vain niissä kaupungeissa, joissa puhutaan useampaa kieltä kuin aiemmin.
Nyt korjaan sen verran, että useimmat oppimisen pulmat ei kylläkään näy millään lailla päälle päin. Ei lukihäiriö, ei neuropsykiatriset häiriöt, ei erilaiset hahmotus- tai koordinaatiohäiriöt. Ei edes älyllinen kehitysvamma näy päällepäin vaan siihen mahdollisesti liittyvät muut kehityshäiriöt. Mistä syndroomista puhut muuten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perimä heikkenee mikä näkyy älykkyyden laskuna. Älykkyys periytyy ja Suomessa eniten lapsia saavat. Joko vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta ovat tai amiksen käyneet naiset. Suomessa samoihin sosiekonomisiin luokkiin kuuluvat pariutuvat pääosin keskenään. Roskakuskin tai rakennekynsi-insinöörin lapsista ei vain tule perimän vuoksi akateemisia. Alemmissa luokissa on myös paljon nepsy ym geenimutaatioiden aiheuttamia ongelmia. Aikaisemmin näiden määrää rajasi raadollisesti korkea lapsikuolleisuus.
Afrikassa mustien keskimääräinen älykkyys on alhaisempi kuin valkoisten koska elämä siellä ei ole ollut samanlaista selviytymistaistelua kuin pohjoisessa. Pohjoisessa asuminen on aina vaatinut enemmän älyllistä toimitaa kun on pitänyt suunnitella miten selvitä talvesta. Afrikassa on aina jotain ravintokasvia kypsänä ja riistaa/kalaa riittää. Tai riittiin silloin kun asukkaita olis mantereella muutamia satoja miljoonia.
Kohonnut elintaso on tekemessä Suomesta Afrikan älykkyyden suhteen. Ruotsalainen kansankodin arkkitehti Gunnar Myrdal piti rotuhygieniaa tärkeänä kansankodin rakentamisessa jotta epäkelvon elätettävän aineksen määrä ei vie kaikkia voimavaroja. Nyt kun projekti on valmis Suomessakin jossa on omaksutta ruotsalainen ajattelu tarvittaisiin vielä kipeämmin rotuyginiaa. Viimeistään raskauden aikaisiin tutkimuksiin pitäisi kuulua älykkyystestit joissa päädetään steriloidaanko nainen ensimmäisen lapsen synnyttyä. Kiinassa ylempiin luokkiin kuuluville älykkyydeltään korkeaa tasoa edustaville sallitaan useampi lapsi ja suorastaan kannustetaan siihen.
No hohhoijjaa taas. Olen akateeminen äiti, akateemisen isän ja korkeakoulutetun äidin jälkeläinen. Tuloni ovat hyvin pian korkeimmassa desiilissä. Lapsen isä on korkeakoulutettu, pian työn ohessa valmistunut DI ja toimii asiantuntijatehtävissä. Lapseni on nepsy-häiriöisenä ilmeisesti poiminut sitten jostain hengityilmasta tälllaisen epäkelvon aineksen geenimutaation, mutta kuinka olit ajatellut, että hänet olisi voinut sikiövaiheessa karsia pois?
BTW onko sulla joku erityinen syykin esittää miksi ka alemman älykkyysosamäärän henkilöt tulisi steriloida? Tyhmä minä, mutta kuvittelisin silloin, että kansa kokisi muutamassa sukupolvessa sukupuuton -kas kun noin 50% on aina keskimääräistä vähemmän älykästä. Oletko lisäksi sitä mieltä, ettei tulevaisuudessa roskakuskia tai muita turhiksi laskemiasi ihmisiä tarvita? Ajattelitko sinä itse sitten briliantista älystäsi huolimatta huolehtia meidän muiden jätteistä -syöt se nimittäin sinäkin, tuotat roskaa ja teet leivästä p*aa.
Ei tietysti ole poissuljettua ettei geneettinen mutaatio joka aiheuttaa nepsyn lapsellesi ole syntynyt kun olit raskaana. Mutta todennäköisempää on sen hypääminen parin sukupolven yli kun jollakin esivanhemmistasi on ollut heikkolaatuisempaa perimää. Etelä-Afrikassa on syntynyt valkoihoisille vanhemmille mulattilapsia kun esiesiesi-isä joka tuli uudisraivaajaksi osti paikalliselta alkuasukasheimolta naisen vaimokseen kun valkoisia naisia ei tuolloin ollut saatavissa kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettava tosiasia on, että meidän perusjutut yhteiskunnassa on syystä tai toisesta rikottu. Koulutus. Opiskelu. Terveydenhuolto. Poliisi. yms. yms..
Nimenomaan kyse on rikkomisesta, eli on tehty noista työpaikoista semmoisia, että niissä ei voi enää tehdä työtään kunnolla työolojen ja -tapojen takia. Poliisi ei enää tutki pikkurikoksia ollenkaan. Kouluissa ei enää opeteta. Terveydenhuollossa ei ole enää resursseja hoitaa potilaita.
Kaikkein hassuinta on, että me saataisiin toimiva yhteiskunta takaisin, jos vaan palattaisiin 1990 toimintamalleihin. Poistetaan kerralla kaikki 1990-2022 "uudistukset", niin kaikki alkaa taas toimia niinkuin vanhoina hyvinä aikoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää muuttaa sellainen joka toimii jo?
Toimi jopa niin hyvin, että muista maista käytiin tutustumassa suomalaiseen koulujärjestelmään, joka nykyään on lähinnä kaaos.
Ilmiöopitaan ja opettaja valmentaa itseohjautuvaa lapsia. Tämän suunnitelman laatijoille ei ilmeisesti ole ollut pitkään aikaan mitään yhteyttä koulun arkeen.On yritetty tuoda aikuisille sopivaa oppimistyyliä, mutta se ei sovi lapsille, eikä kyllä monille aikuisillekaan. Jos lapsi saa valita, hän katsoo vain piirrettyjä tai tekee oppimiseen kuulumatonta. Ei lapset useinkaan ole itseohjautuvia, eikä heille pidä edes antaa liikaa valtaa päättää asioista tai he ahdistuvat monien valintojen äärellä.
Tuossa on järkeä. Juuri tuossa, että on annettu liikaa valtaa lapsille valita. Otin vuosia sitten esille tuon kun keskustelin erään rehtorin kanssa nykymenosta. Itsellä ei ole ollut vuosiin kouluakäyviä lapsia, mutta luen ongelmista aika ajoin. Nykyinen lastenkasvatus on mennyt siihen, että lapsi saa valita pienestä pitäen mitä syö, mitä vaatteita laitetaan päälle, mitä tehdään milloinkin, minne mennään jne..
Jokainen, joka on käynyt koulunsa aikaan, jolloin istuttiin kiltisti pulpetissa, viitattiin kun tiedettiin kysytystä ja kotona syötiin sitä mitä tarjottiin, näkee erot. Onko saatu aikaan itsekkäitä lapsia nykymenolla? He määräävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea ottaa ainakaan ihan suoraan kantaa tuohon linkissä olevaan tekstiin, koska se on maksukaton alla eikä itsellä ole tuota. Voisiko joku vaikka pähkinänkuoressa kertoa nuo asiat mitä tuolla on? Ei tarvitse kokonaan kopioida, mutta tämä voisi olla kyllä kiinnostava aihe keskustella kun vain tietäisi mistä on kyse. Onko se opetussuunnitelman vaihtamisesta kiinni? Miten sitä on muutettu?
Isommat opetusryhmät koska säästetään rahaa.
Ryhmäkokoja olen aina ihmetellyt, miten pieniä ne pitäisi olla, jotta opettajat olisivat tyytyväisiä?
Oma lapseni aloitti peruskoulun Helsingissä 2000-luvun alussa ja ryhmäkoko oli 34 oppilasta, joka oli poikkeuksellisen suuri. Ja nykyään se taitaa olla 20-25 oppilasta.
Lapsellani ei ollut mitään ongelmia, tosin opettajakin oli superhyvä ja piti huolen, että lapset oppivat.
Ja mikä parasta, lapsen kanssa ei tarvinnut tehdä iltoja läksyjä, vaan sen sai käyttää ulkoiluun, harrastuksiin jne.
Läksyt tehtiin koulussa ja opettajalta lapset sai apua kun tarvitsi, koska opettaja jäi oppituntien jälkeen tekemään omia töitään koululle.
Miesopettaja kantoi vastuun omasta työstään eli opetuksesta. Ja mikä parasta, lapseni mestyi koulussa erinomaisesti, joka antoi pohjan opiskeluun.
Ja taas kuopuksen koulun kanssa oli jatkuvasti ongelmia ja usein tuntui, että opetus on siirretty kotiin ja vanhemmille, vaikka ryhmäkoko oli n. 22 oppilasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perimä heikkenee mikä näkyy älykkyyden laskuna. Älykkyys periytyy ja Suomessa eniten lapsia saavat. Joko vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta ovat tai amiksen käyneet naiset. Suomessa samoihin sosiekonomisiin luokkiin kuuluvat pariutuvat pääosin keskenään. Roskakuskin tai rakennekynsi-insinöörin lapsista ei vain tule perimän vuoksi akateemisia. Alemmissa luokissa on myös paljon nepsy ym geenimutaatioiden aiheuttamia ongelmia. Aikaisemmin näiden määrää rajasi raadollisesti korkea lapsikuolleisuus.
Afrikassa mustien keskimääräinen älykkyys on alhaisempi kuin valkoisten koska elämä siellä ei ole ollut samanlaista selviytymistaistelua kuin pohjoisessa. Pohjoisessa asuminen on aina vaatinut enemmän älyllistä toimitaa kun on pitänyt suunnitella miten selvitä talvesta. Afrikassa on aina jotain ravintokasvia kypsänä ja riistaa/kalaa riittää. Tai riittiin silloin kun asukkaita olis mantereella muutamia satoja miljoonia.
Kohonnut elintaso on tekemessä Suomesta Afrikan älykkyyden suhteen. Ruotsalainen kansankodin arkkitehti Gunnar Myrdal piti rotuhygieniaa tärkeänä kansankodin rakentamisessa jotta epäkelvon elätettävän aineksen määrä ei vie kaikkia voimavaroja. Nyt kun projekti on valmis Suomessakin jossa on omaksutta ruotsalainen ajattelu tarvittaisiin vielä kipeämmin rotuyginiaa. Viimeistään raskauden aikaisiin tutkimuksiin pitäisi kuulua älykkyystestit joissa päädetään steriloidaanko nainen ensimmäisen lapsen synnyttyä. Kiinassa ylempiin luokkiin kuuluville älykkyydeltään korkeaa tasoa edustaville sallitaan useampi lapsi ja suorastaan kannustetaan siihen.
No hohhoijjaa taas. Olen akateeminen äiti, akateemisen isän ja korkeakoulutetun äidin jälkeläinen. Tuloni ovat hyvin pian korkeimmassa desiilissä. Lapsen isä on korkeakoulutettu, pian työn ohessa valmistunut DI ja toimii asiantuntijatehtävissä. Lapseni on nepsy-häiriöisenä ilmeisesti poiminut sitten jostain hengityilmasta tälllaisen epäkelvon aineksen geenimutaation, mutta kuinka olit ajatellut, että hänet olisi voinut sikiövaiheessa karsia pois?
BTW onko sulla joku erityinen syykin esittää miksi ka alemman älykkyysosamäärän henkilöt tulisi steriloida? Tyhmä minä, mutta kuvittelisin silloin, että kansa kokisi muutamassa sukupolvessa sukupuuton -kas kun noin 50% on aina keskimääräistä vähemmän älykästä. Oletko lisäksi sitä mieltä, ettei tulevaisuudessa roskakuskia tai muita turhiksi laskemiasi ihmisiä tarvita? Ajattelitko sinä itse sitten briliantista älystäsi huolimatta huolehtia meidän muiden jätteistä -syöt se nimittäin sinäkin, tuotat roskaa ja teet leivästä p*aa.
Ei tietysti ole poissuljettua ettei geneettinen mutaatio joka aiheuttaa nepsyn lapsellesi ole syntynyt kun olit raskaana. Mutta todennäköisempää on sen hypääminen parin sukupolven yli kun jollakin esivanhemmistasi on ollut heikkolaatuisempaa perimää. Etelä-Afrikassa on syntynyt valkoihoisille vanhemmille mulattilapsia kun esiesiesi-isä joka tuli uudisraivaajaksi osti paikalliselta alkuasukasheimolta naisen vaimokseen kun valkoisia naisia ei tuolloin ollut saatavissa kaikille.
Jaa. No nykytutkimus kuitenkin uskoo, ettei häiriöön ole tunnistettavissa mitään "geneettistä mutaatiota" vaan kyseessä on useamman perintötekijän (joita ei tunneta) ja ympäristötekijän yhteisvaikutus. Tämänhän toki keskimääräistä älykkäämpänä tiesitkin (Tuskin menisit esittämään julkisesti tietoon perustumatonta mutua kun osaat kyllä mainiosti etsiä argumenttiesi tueksi faktatietoakin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea ottaa ainakaan ihan suoraan kantaa tuohon linkissä olevaan tekstiin, koska se on maksukaton alla eikä itsellä ole tuota. Voisiko joku vaikka pähkinänkuoressa kertoa nuo asiat mitä tuolla on? Ei tarvitse kokonaan kopioida, mutta tämä voisi olla kyllä kiinnostava aihe keskustella kun vain tietäisi mistä on kyse. Onko se opetussuunnitelman vaihtamisesta kiinni? Miten sitä on muutettu?
Isommat opetusryhmät koska säästetään rahaa.
Kuinka iso on liian iso opetusryhmä?
Meitä oli lukiossa kasarilla luokassa 30. Opettajat piti kuria, vastattiin viittaamalla, mölisijät lensi luokasta ja värikylläisyyttä oppilasmateriaalissa ei ollut.
L-paperit tuli.
Juuri näin. Luokkakoot ovat samoja kuin 80-luvulla. Koulurakennukset ovat suurempia kuin aikaisemmin ja koulumatkat pidempiä, koska ollaan säästetty tiloissa keskittämällä. Silti itse opetukseen ei tunnu riittävän rahaa.
Pitäisikö sitä turhaa humppaa vähentää?
Koulujen koon suureneminen koskee enemmän pieniä paikkakuntia. Niistä on kyläkoulut lakkautettu ja käydään yhdessä isossa keskuskoulussa.
Isoissa kaupungeissa on samat vanhat koulut kuin ennenkin ja uusilla alueilla uudet koulut.
Ei pidä paikkaansa.
Kaikessa mennään tähtilasit silmillä yritysmaailman ihanteiden mukaan. Innovoidaan! Istutaan luovilla toreilla säkkituoleissa! Tehdään tiimitöitä diginä.
Lopputulos on, että avoimessa ympäristössä ei keskenkasvuiset pysty keskittymään kun ei pysty aikuisetkaan. Tiimityön tekee se yksi normaali, loput häiriköi tai makaa. Kukaan ei opi mitään tästä ilmiöstä, mistä kukin tiimi tekee pienen siivun ja lopputulosta ei kukaan jaksa kuunnella. Ennen jokainen pistettiin opiskelemaan kyseinen kokonaisuus kirjasta, tekemään tehtävät ja vielä kertaamaan kokeeseen sama asia.
Työelämä ei tarvitse näitä lorvimaan oppineita, "ei oo mun juttu"-tyyppejä, joille kirjoittaminen, istuminen ja pelkkä ajoissa paikalle saapuminen on positiivisen wilma-merkinnän arvoinen saavutus. Työelämä kaipaa luku- ja kirjoitustaitoista porukkaa, jotka ovat tottuneet tekemään töitä, osaavat opiskella uutta, sietävät ajoittaista tylsyyttä ja kykenevät näkemään vaivaa jonkin päämäärän ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyllä sen yritysmaailman digin ja tiimihötön oppii nopeasti kun perusasiat on ensin taottu kohdilleen. Metsään mennään jos ja kun siitä tuli koulun päätehtävä.
Ja nykyään pienessä oppimistilassa on vähintään neljä häirikköä, koska opetustahan voi halutessaan laajentaa käytävän monipuolisiin oppimisympäristöihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa koulujen ja opetusten ongelmien suurin syy olla se, että kaikki oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet ja tulevat yhä lisääntymään. Ns nepsylapsia on yhä enemmän ja se johtuu siitä, että ne periytyvät.
Uskon, että jokainen joka katsoo lähipiiriään tunnistaa vähintään yhden lapsen, jolla on jokin nepsypiirre. Se voi olla eduksin jos on erityislahjakas jollain saralla, mutta yleisemmin rasite.
https://oppimateriaalit.jamk.fi/erkkaperusteetii/1-erityiset-tuen-tarpe…
Onko ihmiskunta tai suomalaiset ykskas geneettisesti taantumassa, kun näitä ihmeoireisia erityistapauksia alkaa mukamas olla enemmän ja enemmän? Minkähänlaisissa perheissä niitä oikein todetaan? Miten niitä lapsia on kasvatettu ennen "erityisyyden" toteamista? Oma veikkaukseni on se, että silläkin on vaikutusta ja paljon, miten paljon tai vähän perheissä luetaan, ollaan kiinnostuneita kulttuurista (muutenkin kuin ruutulaitteiden äärellä istumalla), tehdään asioita yhdessä ja kannustetaan lapsia mutta myös asetetaan lapsille selkeät rajat.
Lapsellani on ADD. Olemme korkeasti koulutettu perhe, vanhemmat sekä isovanhemmat toisen vanhemman puolelta. Koko laajennettu perhe on läheinen ja lapsi viettänyt paljon aikaa isovanhempien kanssa oppien mm maaseudulla käytännön töitä. Olemme matkustaneet runsaasti, vierailleet museoissa, planetaarioissa etc etc koko lapsen eliniän, liikkuneet paljon luonnossa, lukeneet, tähystelleet taivasta tähtikaukoputkella, vierailleet eri paikkakunnilla ja ulkomailla asuvien läheisten luona, puhuneet vieraiden kanssa englantia ja ruotsia, ottaneet kaikki rokoteohjelman rokotteet, syöneet suht monipuolisesti, harrastaneet liikuntaa.. lapsi on ollut pph:ssa 5 vuotiaaksi saakka, sen jälkeen päiväkodissa, sitten koulussa ip-kerhoineen. Hänellä on paljon kavereita, älylaitteet, tietokoneet, into pelata, mutta myös virittää mopoja ja nuorempana leikkiä ja pelata ulkona. Ainoana poikkeuksena varhaislapsuudessa muistan univaikeudet, yölliset kauhukohtaukset ja pitkään jatkuneen yökastelun. Jos sinä näiden pohjalta osaat kertoa, että olemme ns heikkoa ainesta ja lapsi on joko perinyt tai tylsästä elinpiiristä johtuen kasvanut nepsy-häiriöön, niin onhan se sitten hyväksyttävä. Tunnen useita lapsia, joilla on nepsy- tai oppimisen häiriöitä, vain yksi on ns "rikkinäisestä" taustasta kotoisin.
Jokseenkin epäilen tuota sun korkeaa koulutusta, tai sitten sen lisäksi sulla on järjettömän huono itsetunto, kun yleinen pohdinta saa sut kirjoittamaan tuollaisen puolustuspuheen anonyymille keskustelupalstalle.
Sun yhden lapsen, eikä vielä sun tuttavaperheiden lapsienkaan perusteella voi vetää mitään johtopäätöstä siitä, mikä selittää ns. nepsylapsien räjähdysmäisen kasvun YLEISESTI. Eli vaikka suurimmalla osalla sun tuntemista nepsyistä se nepsyyden syy olisi "tuntematon", et sä voi väittää oman suppean otoksesi perusteella yhtään mitään. Se nyt vaan on karu fakta, että nepsyydellä on taipumus periytyä, ja että niitä nepsydiagnooseja saavat myös lapset, joiden oireilun syy on kotioloissa ja vanhempien toiminnassa (yhdistettynä nykykouluihin). Ja näiden vastapainoksi toki sitten on myös lapsia, joilla se nepsyyden "syy" jää mysteeriksi (esim. raskauden/synnytyksen aikainen hapenpuute, joka on jäänyt huomaamatta.)
Jo ysäriltä lähtien on tutkimuksia siitä, että lapsen henkinen kaltoinkohtelu/epävakaan vanhemman kanssa eläminen saa lapsen käyttäytymään kuin "oikeasti" nepsyn. Tästä vaan ollaan jostain syystä Suomessa ihan viime aikoihin saakka oltu hyshys. Osasyy on varmaan siinä, että aiemmin tämä ei ole ollut ongelma; aiemmin se koulun strukturoitu arki sai nämä kotiolojaan oireilevat ruotuun (ja siis hyvällä tavalla: opettajan auktoriteetti, päivien ennustettavuus, se koulun tietynlainen "tylsyys" toi turvaa siihen lapsen arkeen!) Nyt kun koulu ei tähän enää pysty, meillä tulvii näitä "nepsyjä" ovista ja ikkunoista. Ja niille kaikille pitäisi sitten olla henkilökohtaiset avustajat ja erityisopettajat ja kouluavustajat jajaja... jotta siellä koulussa pärjättäisiin. Kun tämö ei ole mitenkään mahdollista, niin tilanne on se että kaikki lapset kärsivät: nekin lapset, joilla ei sitä "oikeaa" nepsyyttä ole, tai kotioloista johtuvaa, alkavat oireilla - sen levottoman ja rauhattoman, ennustamattoman kouluarjen vuoksi.
Alue: Aihe vapaa
No hohhoijjaa taas. Olen akateeminen äiti, akateemisen isän ja korkeakoulutetun äidin jälkeläinen. Tuloni ovat hyvin pian korkeimmassa desiilissä. Lapsen isä on korkeakoulutettu, pian työn ohessa valmistunut DI ja toimii asiantuntijatehtävissä. Lapseni on nepsy-häiriöisenä ilmeisesti poiminut sitten jostain hengityilmasta tälllaisen epäkelvon aineksen geenimutaation, mutta kuinka olit ajatellut, että hänet olisi voinut sikiövaiheessa karsia pois?
BTW onko sulla joku erityinen syykin esittää miksi ka alemman älykkyysosamäärän henkilöt tulisi steriloida? Tyhmä minä, mutta kuvittelisin silloin, että kansa kokisi muutamassa sukupolvessa sukupuuton -kas kun noin 50% on aina keskimääräistä vähemmän älykästä. Oletko lisäksi sitä mieltä, ettei tulevaisuudessa roskakuskia tai muita turhiksi laskemiasi ihmisiä tarvita? Ajattelitko sinä itse sitten briliantista älystäsi huolimatta huolehtia meidän muiden jätteistä -syöt se nimittäin sinäkin, tuotat roskaa ja teet leivästä p*aa.