Opettajat avautuvat: näin koulut tuhottiin muutamassa vuodessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häiriköille omat luokat ja erityisopettajat, avustaja, , n 20 v lapseni aloitti koulun ja (Hki) lähiössä ja oli ok luokka, yläaste teknologia painotus, lukio Kalevankadulla, Hgin yliopisto, tänä vuonna valmis, armeija käyty. 

Nykyään kouluun mennään 6-7-vuotiaina, joten heillä on peruskoulu hieman erilainen kuin aikusilla. Aikuisten peruskoulussa on pienet ryhmät ja monilla halu opiskella. Et voi oikein verrata näitä.

  ilmeisesti kirjoitin väärin, kaikki koulut käyty niinku pitää,  7 v kouluun, lukio peruskoulun jälkeen, yliopisto paikka saatu heti, 

Niin, ennen tosiaan onnistui tällainen, että vaikka vanhempi ei osaa kirjallisesti ilmaista itseään, niin lapsi saa koulussa opetusta ja sivistystä niin, että voi hakeutua yliopistoon. Nykyään tällaiset luokkanousut eivät ole enää mahdollisia juurikaan, vaan vanhempien koulutustaso periytyy erittäin voimakkaasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häiriköille omat luokat ja erityisopettajat, avustaja, , n 20 v lapseni aloitti koulun ja (Hki) lähiössä ja oli ok luokka, yläaste teknologia painotus, lukio Kalevankadulla, Hgin yliopisto, tänä vuonna valmis, armeija käyty. 

Nykyään kouluun mennään 6-7-vuotiaina, joten heillä on peruskoulu hieman erilainen kuin aikusilla. Aikuisten peruskoulussa on pienet ryhmät ja monilla halu opiskella. Et voi oikein verrata näitä.

  ilmeisesti kirjoitin väärin, kaikki koulut käyty niinku pitää,  7 v kouluun, lukio peruskoulun jälkeen, yliopisto paikka saatu heti, 

Niin, ennen tosiaan onnistui tällainen, että vaikka vanhempi ei osaa kirjallisesti ilmaista itseään, niin lapsi saa koulussa opetusta ja sivistystä niin, että voi hakeutua yliopistoon. Nykyään tällaiset luokkanousut eivät ole enää mahdollisia juurikaan, vaan vanhempien koulutustaso periytyy erittäin voimakkaasti.

Se on enemmän tahto kuin taitokysymys. Ei omalla amis äidillä ollut mitään vaikeuksia ohjata ja patistaa huolehtimaan koulunkäynnistä. Lukio-opinnoissa hän ei olisi kyennyt auttamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä siellä on niinku ihan käytännön tasolla töpeksitty? Joku opetussuunnitelma, vai mikä juttu toi nyt on?

Muutama yksityiskohta:

- liian suuret opetusryhmät 

- epäpätevät opettajat, ja tästä kärsivät myös pätevät

- erityisopetuksen vähentäminen ja integrointi

- opetussuunnitelma, joka ei ole enää yhtä selkeä kuin ennen

- kirjoista ja kirjoista luopuminen ja siirtyminen digitaaliseen oppimateriaaliin, jota kaikki eivät osaa tai voi käyttää

- luokkatiloista luopuminen ja avokonttorityyppisiin kouluihin siirtyminen.

Kyllä näinä aikoina kiitän niitä, jotka eivät aikanaan valinneet minua pätevää aineenopettajaa vakituiseen opettajan virkaan eikä varsinkaan rehtoriksi vaan olen nyt muissa töissä.

Tässä on lueteltu juuri ne typerät tekosyyt, ainoa todellinen syy on heikot ja häiriköivät oppilaat ja tätä ongelmaa ei vielä 20 vuotta sitten ollut, en ymmärrä miten joku voi vieläkin väittää, että näitä tarvitaan?

Ennen oli tarkkisluokat. Nyt häiriköt on siirretty normaalien koululaisten joukkoon pilaamaan oppitunnin.

Totta, meilläkin oli ala-asteella 80-luvulla pieni tarkkailuluokka mutta nyt monissa Helsingin kouluissa 85% oppilaista pitisi laittaa tarkkailuluokalle, joten ei oikein toimi, ehkä pitäisi tehdä toisin päin ja ottaa erikseen luokka niille, ketkä osaa käyttäytyä.

Olen usein pohtinut, onko samaan luokkaan "sulauttaminen" hyvä idea. Useinhan muutkim lapset villiintyvät, kun näkevät yhden yrittäessä että aikuisen auktoriteettia voi koetella ja jos opettajalla ei ole enää valtaa/auktoriteettitettia puuttua mihinkään, näkevät lapsetkin sen.

Siis jos joku lapsista tai parikin lasta koettelee aikuisen pinnaa luokassa ja tämä ei voi kunnolla puuttua asiaan --> muutkin lapset näkee tilaisuuden ottaa valta takaisin. Lapsilla ja nuorilla on taipumus lähteä mukaan tilanteisiin, joissa voidaan kapinoida. "Ai että! Eipä se Olli Opettaja meille mahtanutkaan mikään! Häh, näittekö se ilmeen?" *liidut lentelee, osa porukasta liitelee siellä täällä, kauhea meteli*

Lisäksi joidenkin erityisoppilaiden käytös voi olla toisista lapsista pelottavaa - varsinkin jos aistivat ettei opettaja saa häiriköitä kuriin tai tietävät ettei opettaja mahda mitään.

Haluaisin kysyä, miten häiriköivä oppilas tulee tuollaisessa enemmän hyväksytyksi kuin tarkkis- tai erityisluokalla? Eikö hän saa vain enemmän negatiivista huomiota kun häiriköinti aiheuttaa negatiivisia tuntemuksia sekä toisissa lapsissa että vanhemmissa? Lisäksi mahtaa olla erityistä tukea tarvitsevalla olla paineita "tavallisten" oppijoiden keskellä.

T. Nuorisotyössä ja joskus /erityisten vaativien nuorten kanssa läksyjä tehnyt

Ei erityinen tuki tarkoita sitä, että lapsella olisi oppimisessa mitään vaikeuksia. Monet nepsyt ovat nopeita ja lahjakkaita oppimaan.

Ongelma on siinä, että nuo erityisluokat, jonne kerätään hyvinkin eri ikäisiä lapsia, ovat vankiloiden esilaitoksia. Siellä se tyhmyys vasta tiivistyykin, käytös alkaa noudattaa odotettua, alkuopetuksen lapset oppivat isoimmilla pojilta hirveää kieltä (puhutaan panemisesta, pi*****, ku**** yms. seksiin ja sukuelimiin liittyvistä jatkuvasti), ala-asteella alkaa jo päihteiden käyttö, lapset leimaantuvat, identiteetti muovautuu erityisryhmäläiseksi jne.

Kuitenkin noin puolet ikäluokasta voisi olla jollain tapaa erityismat ja kaikkiinko näihin on sitten erityisryhmät? Ja jatkossa erityisyhteiskunnat, koska eletään omissa kuplissamme kukin. Jo ihan se, että poikia on noissa erkkaryhmissä paljon enemmän on ongelma. Kaikkien pitäisi oppia tulemaan toimeen kaikkien kanssa. Sille tulevalle lääkärillekin (tai nuorisotyöntekijälle) on ihan hyvä nähdä, että on erilaisia tallaajia ja voivat olla ihan hyviä ihmisiä, vaikka joissain asioissa ovat erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Ongelman juurisyy on postmodernissa intersektionaalisessa marxilaisessa ideologiassa.

Tarvitseeko perustella

Ei vaan ulkoistamiskulttuurissa. Ostetaan hankitaan lapsen hoito yhdestä paikasta, koulutus toisesta, harrastukset kolmannesta ja tilataan vielä ruoat Woltista. Pääasia ettei itse tarvitse tehdä mitään.

Ja taas meni syyttelyksi ihan asian vierestä! Kristus, mihin tää ihmiskunta on menossa! Onneks ei tarvitse enää kauan täällä itse tarpoa.

Alkaa olla niin isot ongelmat jo kouluissa, että jos ei paineta jarrua ja palata entiseen malliin, kohta kouluissa on luotiliivit ja aseet opettajilla, vartijat käytävillä ja Amerikan meininki täälläkin.

Joka asiassa nykyään säätää ihmiset, jotka ei tiiä ite asiasta mitään. Digiä tuputetaan joka paikkaan ja keskitytään epäolennaiseen. Sammutetaan tulipaloja mutta annetaan muksuille tulitikut käteen. Hölmöläiset säästää ja maksaa tulevaisuuden ongelmat velkarahalla.

Vierailija kirjoitti:

Tuosta ylemmästä listauksesta "luokallejättö takaisin" - Eikö enää tänä päivänä jää luokalle? Itsellä ei siis ole lapsia, niin en tiedä miten homma menee tänä päivänä. Olen luullut, että tuo käytäntö olisi vieläkin. Miten se sitten menee, jos lapsi saa hylkyjä kokeista eikä pisteet riitä läpipääsyyn? Annetaan säälipisteitä, ettei vahingossakaan jää sinne luokalle vai mitä ihmettä?

Luokalle jättäminen lopetettiin jo ajat sitten. Siitä on nyt joitakin vuosia,  kun yliopistojen opettajat ihmettelivät mediassa uusia opiskelijoita, jotka eivät ymmärtäneet yksinkertaisia kieliopin termejä tai normaaleja asioita, joita voisi kuvitella lukiosta päässeen opiskelijan osaavan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli oppilaita luokalla yli 30 ja silti opetus toimi yhdellä opettajalla. Miten opetus ei toimi sevästi pienemmissä ryhmissä?

Koska sanottu jo moneen kertaan.. lue edeltä! nykyäänkin on 30 oppilaan ryhmiä, mutta entiseen aikaan verrattuna esimerkiksi emut ja esyt eivät olleet yleisopetuksessa, nyt ovat. Siihen muut tuen tarpeet päälle. Nykyäön luokasta voi olla jopa 1/3 jonkin tuen tarpeessa. Ennen luokasta. löytyi se yks korkeintaan kaks ja sekin hoitua tukiopetuksella.

Haha, ei ennen edes ollut käsitteitä emut ja esyt. Siellä ne oli samassa ryhmässä ilman mitään erityistukia. Pidettiin vain häirikkönä.

Ei muuten ollut näin. Ennen tuhmat pantiin tarkkikselle ja tyhmät apukouluun. Eikä kielitaidottomia ollut lainkaan eikä lukutaidottomia vanhempia.

Nykyään esim. kielitaidoton mutisti tai lukutaidoton arabiaa puhuva kuuro löytyvät sieltä isosta luokasta muiden seasta. Eikä se edes kiinnitä huomiota, sillä 2/3 on joku ongelma pk-seudun lähiöluokissa. Inkluusiossa pitäisi huomioida, että mallioppimista tapahtuu myös toiseen suuntaan: tavislapset alkavat oireilla, sanavarasto supistuu ja oppimistuloksilla ( ja Suomen tulevaisuudella) voi pyyhkiä bebaa. Nuoret opet vaihtaa alaa ja vanhat laskee vuosia eläkkeeseen.

t. Väsynyt ope, 20 vuotta alalla

Älä puhu asiasta josta et tiedä mitään. Minun kouluaikanani ei tarkkiksia edes ollut. Ne oli jotain uudempia juttuja, tulikohan 80-luvulla.

Kaikki ne häiriköt oli normaaleissa luokissa. Meidän luokalla oli myös yksi kehitysvammainen, muita monta vuotta vanhempi tyttökin koko ala-asteajan. Ilmaisessa päivähoidossa vissiin. Piirteli vihkoonsa koko sen 6 vuotta, ei mitään muuta. Että siinä sulle tarkkista ja apukoulua.

Ehkäpä sinun ei kannata osallistua nykykoulun kriisiytymistä koskevaan keskusteluun, jos omat kokemuksesi perustuvat 1970-luvulle tai sitä vanhempaan aikaan. Aivan eri maailma. Käy vaikka Itiksessä kurkkaamassa menoa ja koita löytää yhtäläisyyksiä omaan nuoruuteesi. Silloin muuten Itäkeskuksen paikalla oli pelto. Ja pellon laidalla suomea puhuvia ihmisiä eikä yksikään kakara ollut puhelinriippuvainen. Eikä vanhemmille olisi tullut mieleenkään hyppiä lapsen impulsiivisten mielihalujen mukaan. Ja koulussa kaikki osasivat lukea ja istua omassa pulpetissa.

Nämä ovat vastauksia niihin lukuisiin jeesusteluihin, miten ennen ei ollut erityislapsia, ei nepsyjä, ei vammaisia ja kaikki istui paikallaan 10-tuntia koulussa 50 lapsen luokassa.

Ainoa ero on, että ennen heillä ei ollut asiasta diagnoosia. Kyseessä ei todellakaan ole mikään uusi ilmiö, saati ennen olisi häiriköt siirretty pois luokista.

Kyllä häiriköt siirrettiin pois luokista, tunnin ajaksi käytävälle. Nyt ei saa tehdä sitäkään. Opettajan sijaisena ollessa tein muutaman kepposen häiriköille, mm. kävelytin kerran muutaman vintiön rehtorin kansliaan saman tien. Se oli sentään sallittua.

Tässä on myös yksi iso syy pisatulosten laskuun: järjestyshäiriöt luokassa. Muutaman annetaan pilata koko luokan oppiminen. Luulisi että päättäjiä kiinnostaisi puuttua tähän. Ratkaisuksi esim luokasta poistaminen ja pienet erityisryhmät niille jotka eivät kykene opiskelemaan isossa porukassa.

Rehtorit ei enää huolehdi koulun järjestyksenpidosta. Kaikenlaista kiva koulua, versoa ja palaveria palaverin perään, jotka ei toimi. Ennen häiriköt vietiin rehtorin puhutteluun ja silloin kovemmankin oppilaan puntti tutisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häiriköille omat luokat ja erityisopettajat, avustaja, , n 20 v lapseni aloitti koulun ja (Hki) lähiössä ja oli ok luokka, yläaste teknologia painotus, lukio Kalevankadulla, Hgin yliopisto, tänä vuonna valmis, armeija käyty. 

Nykyään kouluun mennään 6-7-vuotiaina, joten heillä on peruskoulu hieman erilainen kuin aikusilla. Aikuisten peruskoulussa on pienet ryhmät ja monilla halu opiskella. Et voi oikein verrata näitä.

  ilmeisesti kirjoitin väärin, kaikki koulut käyty niinku pitää,  7 v kouluun, lukio peruskoulun jälkeen, yliopisto paikka saatu heti, 

Niin, ennen tosiaan onnistui tällainen, että vaikka vanhempi ei osaa kirjallisesti ilmaista itseään, niin lapsi saa koulussa opetusta ja sivistystä niin, että voi hakeutua yliopistoon. Nykyään tällaiset luokkanousut eivät ole enää mahdollisia juurikaan, vaan vanhempien koulutustaso periytyy erittäin voimakkaasti.

ilmeisesti isältä periytyi, ei ainakaan minulta, ei oo ennen vaan valmistunut v 2022. 

Tuttu valmistui opettajaksi, mutta ei ole tehnyt sen jälkeen päivääkään opettajan työtä. Sai nopeasti vakinaisen toimistotyön eräästä yrityksestä, sen jälkeen sai lapset ja piti äitiyslomat ja nykyisin on edennyt johtajaksi. Opettajan koulutusta voi ja kannattaa käyttää käyttää muuhunkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanni Grahn-laasonen opetusministeriö ajoi koulujärjestelmän todella alas. Myös korkeakoulut ja yliopistot. Törkeä ja vastuuton ministeri, olihan Stubbin henk koht avustaja aikoinaan ja siitä Stubb teki ministerin. Täysin kyvytön . Syyttää jatkuvasti sekä eduskunnassa että lehdessä kaikkia muita alasajosta, vaikka hän itse ja kokoomus ajoivat asiat alas. Kansa muistaa, toivottavasti poistuu ensi vaalikaudella.

Ei muista vaan tämän päivän uutisten mukaan kokoomus on suosituin puolue. 

Mariinin hallitus on kohta 4 vuotta hoitanut myös opetusta, eikä tehnyt ongelmille oikeastaan yhtään mitään. Edes koulukiusaamiselle nuo ei saaneet tehtyä mitään, opetusministeri oli vaan huuli pyöreenä kun joku kysyi että miten kiusaajat saadaan lopettamaan kiusaaminen ja rupesi jauhamaan sitä miten paljon näillä kiusaajilla on oikeuksia eikä siis mitään voi tehdä, esim. siirtää niitä toisiin kouluihin.

Saati että tuo olisi saanut tehtyä millekään muullekaan kasaantuvalle ongelmalle muuta kuin vinguttua siitä miten kaikki on kokoomuksen vika taas kerran.

Ilmesisesti valkkaamalla vasemmistolaisen naisen johtoon siltä ei voi odottaa mitään toimenpiteitä kun se olettaa että edeltäjänään ollut oikeistolainen mies olisi hoitanut hommat siihen kuntoon ettei hänen tarvitse tehdä mitään oman kautensa aikana.

Ainiin, sori, unohtui että saihan tuo suomenruotsalainen opetusministeri tosiaan pakkoruotsia lisättyä kenenkään sitä pyytämättä entisestään. Toki tää on muusta pois mutta siitähän ei nyt puhuta kun kaikki oli kuitenkin kokoomuksen vika. 

  Anamaja otetaan hallitukseen, pitäisi välillä ottaa kristillisiä arvoja Sari ja Päivi ja Annamaja syrjään eli oppositoon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häiriköille omat luokat ja erityisopettajat, avustaja, , n 20 v lapseni aloitti koulun ja (Hki) lähiössä ja oli ok luokka, yläaste teknologia painotus, lukio Kalevankadulla, Hgin yliopisto, tänä vuonna valmis, armeija käyty. 

Nykyään kouluun mennään 6-7-vuotiaina, joten heillä on peruskoulu hieman erilainen kuin aikusilla. Aikuisten peruskoulussa on pienet ryhmät ja monilla halu opiskella. Et voi oikein verrata näitä.

  ilmeisesti kirjoitin väärin, kaikki koulut käyty niinku pitää,  7 v kouluun, lukio peruskoulun jälkeen, yliopisto paikka saatu heti, 

Niin, ennen tosiaan onnistui tällainen, että vaikka vanhempi ei osaa kirjallisesti ilmaista itseään, niin lapsi saa koulussa opetusta ja sivistystä niin, että voi hakeutua yliopistoon. Nykyään tällaiset luokkanousut eivät ole enää mahdollisia juurikaan, vaan vanhempien koulutustaso periytyy erittäin voimakkaasti.

on niitä akateemisten lapsissakin että päädytty amikseen.

Vierailija kirjoitti:

Rehtorit ei enää huolehdi koulun järjestyksenpidosta. Kaikenlaista kiva koulua, versoa ja palaveria palaverin perään, jotka ei toimi. Ennen häiriköt vietiin rehtorin puhutteluun ja silloin kovemmankin oppilaan puntti tutisi.

Rehtoreilla ei ole enää samanlaista auktoriteettia kuin aikoinaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellähän vain pääasiassa homotetaan lapsia nykyään.

Katsotaanko koulussa Salkkareita?

Todennäköisesti siellä katsotaan paljon kovempaa tavaraa kuin kukaan uskaltaa kotonaan katsoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellähän vain pääasiassa homotetaan lapsia nykyään.

Katsotaanko koulussa Salkkareita?

Todennäköisesti siellä katsotaan paljon kovempaa tavaraa kuin kukaan uskaltaa kotonaan katsoa.

Eivät pelkästään katso, vaan tuottavat myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siellähän vain pääasiassa homotetaan lapsia nykyään.

Katsotaanko koulussa Salkkareita?

Todennäköisesti siellä katsotaan paljon kovempaa tavaraa kuin kukaan uskaltaa kotonaan katsoa.

Tämä tapahtui jo aikoja sitten erään pienen koulun tietokoneluokassa: alaluokan oppilaalla ei mennyt monta minuuttia, kun hänellä oli vauvansyöntikuva ruudulla. Tappopelit olivat kevyttä kamaa siihen verrattuna. Toivon todella, että nykyisin on koulujen tietokoneilla vahvemmat estot kuin siihen aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on myös yksi iso syy pisatulosten laskuun: järjestyshäiriöt luokassa. Muutaman annetaan pilata koko luokan oppiminen. Luulisi että päättäjiä kiinnostaisi puuttua tähän. Ratkaisuksi esim luokasta poistaminen ja pienet erityisryhmät niille jotka eivät kykene opiskelemaan isossa porukassa.

Päättäjiä ei ole viimeiseen 10v kiinnostanut kotimaan asiat.