Opettajat avautuvat: näin koulut tuhottiin muutamassa vuodessa

Vierailija kirjoitti:

On käytännössä turha haaveilla paluusta vanhaan. Lasten asema perheissä ja lastenkasvatuksen periaatteet ovat nykyään aivan erilaiset kuin vaikka 20 vuotta sitten. Lapsilta, joille ei kotona haluta tuottaa pettymyksiä, joilta ei vaadita mitään ja joiden tylsistyminen pitää kaikin keinoin estää, ei voi koulussa vaatia yhtään sen enempää kotonakaan. Koulu ei ole erillään muusta yhteiskunnasta, eikä koululta voida vaatia kaiken sen korjaamista, missä lasten kohdalla on muutenkin yhteiskunnassa menty vikaan.

Aamen. Lapset tuodaan jo taaperoina päiväkotiin kasvatettavaksi, vaikka vanhempi olisi kotona, kun ei itse jakseta tai viitsitä. Miksi vanhempia ei vastuuteta enempää?? Kun niille tulee paha mieli? Kauheat paineet? Haloo, heidän lapset kyseessä!

Suomen koulujen prioriteetit ovat vaihtuneet vasemmistoajatusten levittämiseen oppimistulosten sijaan. Ei ihme, että pisa syöksylaskussa opettajien motivaation kanssa.

Opettajia ei nykyisellä moraalilla ja motivaatiolla pitäisi päästää lähellekään lapsia!

Yksityiskoulut välttämättömiä tilanteen pelastamiseksi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukeminen on alakoulussa vapaaehtoista (lukupassi). Useimmat pojat ei lue, ei suurin surminkaan. Kyllä se lukemiseen velvoittaminen pitää tulla koulusta ja osana opetussuunnitelmaa. Ei niin, että koulussa "rohkaistaan" lukemaan ja annetaan extra pisteitä kun luet kirjan. Kaikki jää sitten kodin varaan patistella lapsi lukemaan. Ja nyt ennen kuin kukaan tulee viisastelemaan vanhempien vastuusta: Kyllä, pojalle on luettu iltasatuja koko pikkulapsuus. Pojalle on hankittu kirjoja, lehtiä, sarjakuvia, äänikirjoja. Olen lukenut hänelle kolmanneksen nuortenkirjaa vielä 5 luokalla, jotta hän innostuisi tarttumaan itse loppuun, että saisi selville miten tarina jatkuu. On maksettu lukemisesta euro/kolme sivua. Kaikkea on koitettu, mutta se pakko on tuossa asiassa vähän vaikea asia, ellei se tule koulusta. 

Tässä nyt on vaan se ongelma, että ei siellä koululla ole yhtään enempää keinoja patistella. Ennemminkin vähemmän, kun vanhempi voi kuitenkin kieltää/sallia lapselleen mitä haluaa lastensuojelun rajaan asti. Koulun ainoa keino on numero todistuksessa, joka ei kyllä motivoi yleensä mitenkään. Eikä jälki-istuntoakaan voi antaa lukemattomuudesta. Kotoa ne keinot on löydettävä, koulu voi sitten auttaa pysymällä samalla linjalla vanhempien kanssa.

Ei tietenkään mihinkään voi patistaa oppilasta joka ei yhtään piittaa arvosanoistaan. Mutta keskimäärin oppilas kyllä lukee kirjan jos siitä pitää tehdä tehtävä saadakseen ylipäätään arvosanaa ko aineesta. Vaikkei lukisi jos lukemalla voi saada paremman arvosanan. Lapseni ei osallistunut vapaaehtoiseen lukupassiin alakoulussa, kuten ei kuulema kukaan luokan poika. Nyt kyllä lukevat Antti Tuuria, mm, kun kirjoihin liittyvät tehtävät ovat pakollisia.

Kerro muuten ihmeessä kuinka olet paistellut lapsen lukemaan. Meillä kun ei auttanut yhteiset lukuhetket, ei luettavan aineiston valitseminen yhdessä, ei leffan ja lukukokemuksen yhdistäminen, eikä edes suoranainen rahalla lahjominen.

Itse olen saanut omat poikani lukemaan ihan vaan rajoittamalla peli-/puhelinaikaa. Vanhempi (6lk) alkaa nyt olla sen ikäinen että saattaa jopa itse valita että lukee ennemmin kuin on puhelimella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea ottaa ainakaan ihan suoraan kantaa tuohon linkissä olevaan tekstiin, koska se on maksukaton alla eikä itsellä ole tuota. Voisiko joku vaikka pähkinänkuoressa kertoa nuo asiat mitä tuolla on? Ei tarvitse kokonaan kopioida, mutta tämä voisi olla kyllä kiinnostava aihe keskustella kun vain tietäisi mistä on kyse. Onko se opetussuunnitelman vaihtamisesta kiinni? Miten sitä on muutettu?

Isommat opetusryhmät koska säästetään rahaa.

Meillä oli 80-luvulla 34 oppilasta luokalla, ei mitään ongelmia ja valtaosa menestynyt elämässään erittäin hyvin, kyllä kyse on oppilaista ja heidän kasvatuksestaan, eikä mistään ryhmistä tai muista.

Kasarilla oli tarkkikset, sen lisäksi vanhemmat eivät antaneet Purjo-Paavalinsa perseillä, vaan jos koulusta oltiin yhteydessä lapsen sekoilun vuoksi niin vanhemmat oli opettajan puolella, ei opettajaa vastaan. Nyt ketään ei saa kieltää yhtään mistään ja lapset saattaa kuvata somevideoita kesken oppitunnin. Kaikilla on vaan oikeuksia eikä kellään velvollisuuksia. Ja lopuksi haukutaan opettaja tyhmäksi ja ammattitaidottomaksi. 

Olen kyllä sitä mieltä, ettei esim oppilaan rauhattomuudesta 80-90 luvulla otettu vanhempiin yhteyttä. Itse sain lapsen alakoulun opettajalta huomautuksia tyyliin: katkaisi lyijykynän lyijyn tahallaan; kenkien pukeminen oli hidasta; puhalsi sylkikuplia välitunnilla.. Naurattaa kun ajattelenkin mitä lastenlääkäri-isäni olisi tuumannut tuollaisista yhteydenotoista aikoinaan. Olisi varmaan päästänyt röhönaurut ja laskenut luurin alas.

Reissuvihkoonhan nuo kirjattiin ja oli ohjeena, mitä harjoitella kotona lisää Ilmeisesti isäsi ei kauheasti ollut kiinnostunut miten sulla menee koulussa.. Ikävää, jos olisit ollutkin erkka

No ei kyllä kirjattu Tuollaisia, älä höpise. Ei kirjattu myöskään 90 luvulla kun pikkusiskoni kävi peruskoulua. Nykyisin kaikki on niin kovin vakavaa. Lapset ei voi keskenänsä leikkiä ulkonakaan yhtään kun niin kovin vaarallista, tulee häiriöitä tmv. Paitsi täällä maalla, täällä on vielä sentään jokin maalaisjärki jäljellä.

No, hohhoijaa Teillä välinpitämätön ope tai sitten teillä tarvinnu kirjata.. Sinne reissuvihkoon nimenomaan kirjattiin, jos vaikka tartti apua kengännauhoissa, että pitää harjoitella kotona enempi Opettajan työhön tuo ainakaan kuulu.

Se mitä nykyisin, ei koske 80-lukua ja siitä, mitä kehotettiin kotona harjoittelemaan lisää. Ero on siinä, että silloin niitä myös harjoiteltiin, nykyäön äidin ja isän someaika ei anna myötä

Tuo ei vaan yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Ja syynkin poikani opettaja kertoi minulle kirjausten nykylinjaan (joku kommentoijistakin sen osasi kertoa). Linja koulunkäynnin avustajien myöntämiseen on nykyisin niin tiukka, että noita kirjauksia tarvitaan osoittamaan apukäsien tarve luokassa. Muuten ei avustajaa saa. Opettaja myönsi tämän auliisti ja kertoi ettei noihin pieniin merkintöihin tarvitse sen kummemmin takertua, kyllä oppilaan tilanne käydään sitten oppimiskeskustelussa läpi. Eli ei, reissuvihkoon ei kirjoitettu, että oppilaalla oli kouluun tullessa purukumi suussaan. Reissuvihkoissa oli asiaa ylipäätään harvakseltaan, ei siellä myöskään kirjoitettu että kouluun täytyy tuoda syksyisiä lehtiä, 5 euroa, uutisotsikko tai maitopurkkeja, kuten tänä päivänä, mutta se onkin jo toinen juttu. Nykykoulu vaatii vanhemmilta huomattavasti enemmän osallistumista kuin 30 v taaksepäin ja tämän vahvistaa koko tuttavapiirini eli kyse ei nyt ole vain minulle osuneista 'välinpitämättömistä opettajista".

Kyllähän nämä ihan samat maitopurkit, lehdet yms. ovat olleet jo 1970-80-luvuillakin. Mutta ei niistä reissuvihkoon silloin kirjoitettu, vaan vastuutettiin oppilaita. Ja joku harva luokkakaveri joskus unohti, mutta pääsääntöisesti kaikki muistivat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On käytännössä turha haaveilla paluusta vanhaan. Lasten asema perheissä ja lastenkasvatuksen periaatteet ovat nykyään aivan erilaiset kuin vaikka 20 vuotta sitten. Lapsilta, joille ei kotona haluta tuottaa pettymyksiä, joilta ei vaadita mitään ja joiden tylsistyminen pitää kaikin keinoin estää, ei voi koulussa vaatia yhtään sen enempää kotonakaan. Koulu ei ole erillään muusta yhteiskunnasta, eikä koululta voida vaatia kaiken sen korjaamista, missä lasten kohdalla on muutenkin yhteiskunnassa menty vikaan.

Aamen. Lapset tuodaan jo taaperoina päiväkotiin kasvatettavaksi, vaikka vanhempi olisi kotona, kun ei itse jakseta tai viitsitä. Miksi vanhempia ei vastuuteta enempää?? Kun niille tulee paha mieli? Kauheat paineet? Haloo, heidän lapset kyseessä!

Näin se on ja lapset ovat erittäin hyviä soveltamaan asioita, joita näkevät aikuisten tekevän tai sanovan. Kiusaamiseen negatiivisesti suhtautuvasta kodista harvemmin kasvaa koulukiusaajia. Samoin voi opettaa lapselle kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, jos sattuu viitsimään. 

Vammaisille pitäisi saada omat koulut niin että normaalit ihmiset saisivat oppia rauhassa. Näin oli aiemmin ja Pisa tulokset olivat hyvät. Miksei voida myöntää että koulun uudistukset ovat menneet pieleen ja palata vanhaan opetusmuotoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukeminen on alakoulussa vapaaehtoista (lukupassi). Useimmat pojat ei lue, ei suurin surminkaan. Kyllä se lukemiseen velvoittaminen pitää tulla koulusta ja osana opetussuunnitelmaa. Ei niin, että koulussa "rohkaistaan" lukemaan ja annetaan extra pisteitä kun luet kirjan. Kaikki jää sitten kodin varaan patistella lapsi lukemaan. Ja nyt ennen kuin kukaan tulee viisastelemaan vanhempien vastuusta: Kyllä, pojalle on luettu iltasatuja koko pikkulapsuus. Pojalle on hankittu kirjoja, lehtiä, sarjakuvia, äänikirjoja. Olen lukenut hänelle kolmanneksen nuortenkirjaa vielä 5 luokalla, jotta hän innostuisi tarttumaan itse loppuun, että saisi selville miten tarina jatkuu. On maksettu lukemisesta euro/kolme sivua. Kaikkea on koitettu, mutta se pakko on tuossa asiassa vähän vaikea asia, ellei se tule koulusta. 

Tässä nyt on vaan se ongelma, että ei siellä koululla ole yhtään enempää keinoja patistella. Ennemminkin vähemmän, kun vanhempi voi kuitenkin kieltää/sallia lapselleen mitä haluaa lastensuojelun rajaan asti. Koulun ainoa keino on numero todistuksessa, joka ei kyllä motivoi yleensä mitenkään. Eikä jälki-istuntoakaan voi antaa lukemattomuudesta. Kotoa ne keinot on löydettävä, koulu voi sitten auttaa pysymällä samalla linjalla vanhempien kanssa.

sittenpä kieltää,

Ennen oli oppilaita luokalla yli 30 ja silti opetus toimi yhdellä opettajalla. Miten opetus ei toimi sevästi pienemmissä ryhmissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukeminen on alakoulussa vapaaehtoista (lukupassi). Useimmat pojat ei lue, ei suurin surminkaan. Kyllä se lukemiseen velvoittaminen pitää tulla koulusta ja osana opetussuunnitelmaa. Ei niin, että koulussa "rohkaistaan" lukemaan ja annetaan extra pisteitä kun luet kirjan. Kaikki jää sitten kodin varaan patistella lapsi lukemaan. Ja nyt ennen kuin kukaan tulee viisastelemaan vanhempien vastuusta: Kyllä, pojalle on luettu iltasatuja koko pikkulapsuus. Pojalle on hankittu kirjoja, lehtiä, sarjakuvia, äänikirjoja. Olen lukenut hänelle kolmanneksen nuortenkirjaa vielä 5 luokalla, jotta hän innostuisi tarttumaan itse loppuun, että saisi selville miten tarina jatkuu. On maksettu lukemisesta euro/kolme sivua. Kaikkea on koitettu, mutta se pakko on tuossa asiassa vähän vaikea asia, ellei se tule koulusta. 

Tässä nyt on vaan se ongelma, että ei siellä koululla ole yhtään enempää keinoja patistella. Ennemminkin vähemmän, kun vanhempi voi kuitenkin kieltää/sallia lapselleen mitä haluaa lastensuojelun rajaan asti. Koulun ainoa keino on numero todistuksessa, joka ei kyllä motivoi yleensä mitenkään. Eikä jälki-istuntoakaan voi antaa lukemattomuudesta. Kotoa ne keinot on löydettävä, koulu voi sitten auttaa pysymällä samalla linjalla vanhempien kanssa.

Ei tietenkään mihinkään voi patistaa oppilasta joka ei yhtään piittaa arvosanoistaan. Mutta keskimäärin oppilas kyllä lukee kirjan jos siitä pitää tehdä tehtävä saadakseen ylipäätään arvosanaa ko aineesta. Vaikkei lukisi jos lukemalla voi saada paremman arvosanan. Lapseni ei osallistunut vapaaehtoiseen lukupassiin alakoulussa, kuten ei kuulema kukaan luokan poika. Nyt kyllä lukevat Antti Tuuria, mm, kun kirjoihin liittyvät tehtävät ovat pakollisia.

Kerro muuten ihmeessä kuinka olet paistellut lapsen lukemaan. Meillä kun ei auttanut yhteiset lukuhetket, ei luettavan aineiston valitseminen yhdessä, ei leffan ja lukukokemuksen yhdistäminen, eikä edes suoranainen rahalla lahjominen.

Ei siinä ratkaise vanhempien patistelu, lukeeko lapsi vai ei. Yksi lapsistani on varsinainen kirjahamsteri, eli kantaa niitä kirjastosta ja omia on hyllyt täynnä. Ja kaikki luettu. Toinen taas keksi jo kouluaikana keinot, miten selvittää pakolliset kirjat lukematta niitä. Hän on se, joka kirjoitti ylioppilaaksi, vaikka vähiten lukee. Ihan samalla tavalla meillä on luettu jokaiselle lapselle.

Siitä on jo yli kymmenen vuotta, kun olin opettajana alakoulussa. Silloin tapasin vanhempia, joiden mielestä kertotaulun opetteleminen on täysin turhaa, kun kaiken voi laskea koneella. Myöhemmin opetin 2. luokkaa, jossa joku osasi 8:n kertotaulun, vaikka opeteltiin vasta 3:n kertotaulua, ja joku saman luokan oppilaista ei osannut edes kymmenen ylittäviä yhteenlaskuja. Opeta siinä sitten kaikkia samalla tunnilla. Ihan kiva ajatus se itseohjautuva oppiminen, kun ei opettajan olisi tarvinnut vaivautua.

Vierailija kirjoitti:

Ennen oli oppilaita luokalla yli 30 ja silti opetus toimi yhdellä opettajalla. Miten opetus ei toimi sevästi pienemmissä ryhmissä?

Muistatko omilta kouluajoilta ne isot luokat? Oli opettajia, joiden ensimmäiset lauseet tunnin alussa olivat "Huomenta, Matti ulos". Matti seisoi suuren osan kouluajastaan oven ulkopuolella, mutta eipä häirinnyt opetusta.

Kun nyt menet luokkaan - perusopetus on siis avointa ja voit niin tehdä - näet ja kuulet sellaista hulinaa, että pakenet jo ovella. Oma kokemus on  nolo tilanne, kun sijaisopettajana kävelin luokkaan rauhoittamaan oppilaita, koska luulin, että siellä ei ole opettajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukeminen on alakoulussa vapaaehtoista (lukupassi). Useimmat pojat ei lue, ei suurin surminkaan. Kyllä se lukemiseen velvoittaminen pitää tulla koulusta ja osana opetussuunnitelmaa. Ei niin, että koulussa "rohkaistaan" lukemaan ja annetaan extra pisteitä kun luet kirjan. Kaikki jää sitten kodin varaan patistella lapsi lukemaan. Ja nyt ennen kuin kukaan tulee viisastelemaan vanhempien vastuusta: Kyllä, pojalle on luettu iltasatuja koko pikkulapsuus. Pojalle on hankittu kirjoja, lehtiä, sarjakuvia, äänikirjoja. Olen lukenut hänelle kolmanneksen nuortenkirjaa vielä 5 luokalla, jotta hän innostuisi tarttumaan itse loppuun, että saisi selville miten tarina jatkuu. On maksettu lukemisesta euro/kolme sivua. Kaikkea on koitettu, mutta se pakko on tuossa asiassa vähän vaikea asia, ellei se tule koulusta. 

Tässä nyt on vaan se ongelma, että ei siellä koululla ole yhtään enempää keinoja patistella. Ennemminkin vähemmän, kun vanhempi voi kuitenkin kieltää/sallia lapselleen mitä haluaa lastensuojelun rajaan asti. Koulun ainoa keino on numero todistuksessa, joka ei kyllä motivoi yleensä mitenkään. Eikä jälki-istuntoakaan voi antaa lukemattomuudesta. Kotoa ne keinot on löydettävä, koulu voi sitten auttaa pysymällä samalla linjalla vanhempien kanssa.

Ei tietenkään mihinkään voi patistaa oppilasta joka ei yhtään piittaa arvosanoistaan. Mutta keskimäärin oppilas kyllä lukee kirjan jos siitä pitää tehdä tehtävä saadakseen ylipäätään arvosanaa ko aineesta. Vaikkei lukisi jos lukemalla voi saada paremman arvosanan. Lapseni ei osallistunut vapaaehtoiseen lukupassiin alakoulussa, kuten ei kuulema kukaan luokan poika. Nyt kyllä lukevat Antti Tuuria, mm, kun kirjoihin liittyvät tehtävät ovat pakollisia.

Kerro muuten ihmeessä kuinka olet paistellut lapsen lukemaan. Meillä kun ei auttanut yhteiset lukuhetket, ei luettavan aineiston valitseminen yhdessä, ei leffan ja lukukokemuksen yhdistäminen, eikä edes suoranainen rahalla lahjominen.

Ei siinä ratkaise vanhempien patistelu, lukeeko lapsi vai ei. Yksi lapsistani on varsinainen kirjahamsteri, eli kantaa niitä kirjastosta ja omia on hyllyt täynnä. Ja kaikki luettu. Toinen taas keksi jo kouluaikana keinot, miten selvittää pakolliset kirjat lukematta niitä. Hän on se, joka kirjoitti ylioppilaaksi, vaikka vähiten lukee. Ihan samalla tavalla meillä on luettu jokaiselle lapselle.

Siitä on jo yli kymmenen vuotta, kun olin opettajana alakoulussa. Silloin tapasin vanhempia, joiden mielestä kertotaulun opetteleminen on täysin turhaa, kun kaiken voi laskea koneella. Myöhemmin opetin 2. luokkaa, jossa joku osasi 8:n kertotaulun, vaikka opeteltiin vasta 3:n kertotaulua, ja joku saman luokan oppilaista ei osannut edes kymmenen ylittäviä yhteenlaskuja. Opeta siinä sitten kaikkia samalla tunnilla. Ihan kiva ajatus se itseohjautuva oppiminen, kun ei opettajan olisi tarvinnut vaivautua.

Minä opin ulkoa kaikki kertolaskut 10 x 10 asti, mutta työssähuomasin, että paiskaa kaikki koneeseen, kun laskee jotain vaikeaa tai tulee sutta ja nollaa. Pääosa teistä nauraa sadasosamilleille raskaassa cnc työstössä, mutta niin vain se sadasosan erotelutarkuuson on  tärkeä.

---------------------

Juu ja mää oon se jolle äiskänope antoi kovan korvatliikan. Olen fiutilossa sen vuoksi, takia etc.

Koulu valmistaa lasta elämää varten.

Eiku.

Ihmiset, opettakaa itse lapsenne lukemaan ja kirjoittamaan tai lapsistanne tulee i d i ootteja. Koulu on nykyään vain säilytyspaikka.

Tämä johtuu mentaalitasosta, ideologioista, joissa ei suvaita enää " herroja", ei haluta, että kukaan käskyttää minua., liiallinen liberalismi, tasa- arvon ja oikeudenmukaisuuden ylistys, on tämän tehnyt, valitettavasti . On aika muutoksen, tilanne menee koko ajan huonommaksi, jos mitään ei tehdä, ihmisistä pitää uudelleen tulla vallankumouksellisia, jonka avulla torjutaan tämä Häpeä, halpamaisuus, orjuus, tyhmyys ja kuolema.

Vierailija kirjoitti:

Ohjasin yhtä maksullista harrasteryhmää. Kerran ryhmään tuli lapsi, joka ihan oikeasti makasi lattialla ja ulvoi. Ei kuunnellut mitään puhetta, häntä ei saatu mitenkään motivoitua mukaan jne. Oli aikamoisen salapoliisityön takana, että vanhemmat vihdoin suostuivat kertomaan että lapsella oli useampikin diagnoosi ja että hänellä oli monenlaiset tukitoimenpiteet koulussa jotta pystyi pärjäämään normaalia pienemmän opetusryhmän mukana. Kun ehdotin vanhemmille, että voisiko lapsella olla välillä vaikka joku perheenjäsen mukana avustamassa harrastusryhmässä, niin sain ihan uskomattoman ryöpytyksen osakseni ja suunnilleen puoli sukua alkoi haukkumaan. Sellaista. En halua edes kuvitella miten hankala tilanne tällä hetkellä on vaikka peruskoulun opettajilla, varsinkin kun some yms helpottaa opettajien stalkkaamista myös vapaa-ajalla. Yleensä opettajilla onkin mm osoitetiedot, henkilökohtainen puhelinnumero jne salaisena. Ei tällaisia toimenpiteitä tarvittu vielä joskus kolmekymmentä vuotta sitten, vaan vanhemmatkin osasivat käyttäytyä. 

Tutulta kuulostaa.

Valmensin säbää. Sinne tuotiin nuori, joka kiipeili puolapuilla, häröili, kiusasi muita mutta säbä ei kiinnostanut. Ei totellut/kuunnellut oikeastaan mitään ohjeita, vaan oli omissa maailmoissa, paitsi kun kohdistu tarmonsa muiden toiminnan saboitoimiseen.

Kun kysyin äidiltä (isää ei ikinä näkynyt) miksi nuori on tuotu säbään, joka ei näytä kiinnostavan, niin vastaus oli luokkaa: lääkäri sanoi, että kokeilkaa kaikkia lajia yksi kerrallaan, kunnes joku kiinnostava löytyy.

Maksoi koko vuoden maksut (tai siis sossu maksoi) mutta lopetti parin kk jälkeen. Koulua ei kuitenkaan voi lopettaa, vaan tuollainen vaikeuttaa muiden työtä.

Ne kaikki inklusoidut ja muut reilu 20 oppilasta opettelevat ryhmätyönä yhdyssanoja keskenään niin, että opettaja käy pari kertaa siinä ryhmän luona katsomassa vähän, että miten menee. Näillä aika pienillä vielä on hyvin kehittymättömät sosiaaliset ja ryhmätyötaidot. Yksi hyvä menee tehtäviä omia menojaan ja omassa nopeassa tahdissaan. Yksi huomionhakuinen hokee kuulemaansa rasistista vitsiä, tehtävät eivät kiinnosta. Yksi lukihäiriöinen ei saa millään kiinni tehtävästä, ei pysy mukana. Yhdellä meteli ja tapahtumien kaoottisuus saa hermoston aika pian käymään ylikierroksilla ja hän lähtee vaeltelemaan ympäriinsä. Kaikki saavat lopulta tehtävän tehtyä kopioimalla tältä yhdeltä hyvältä oikeat vastaukset. Hyvä niin, mutta tehtävien tekeminen itsenäisesti ei onnistu kaikilta tämän jälkeen, koska kukaan ei oppinut mitään. Tämä on jatkuvaa tätä päivää kouluissa. Oppilaat eivät opi. Oppilaita ei opeteta. He tekevät asioita keskenään jotenkuten selviytyen tehtävistä, mutta eivät opi eivätkä ymmärrä. Koulutyö on muutenkin sohlaamista ja sähläämistä. Tehdään tehtäviä ryhmissä hirveällä tahdilla ja hälinässä ja sitten tunti jo loppuukin. Tehtäviä ei tarkisteta ei pysähdytä ja katsota, oppiiko oppilaat todella. Kotitöitä ei tarkisteta, ei ohjata tai palata asioihin, jos jäi aukkoja. Kuvitellaan, että ryhmätöiden tekeminen tai kirjoista tehtävien tekeminen itsessään opettaa. Oppilas saattaa toistaa samoja virheitä vuodesta toiseen kenenkään puuttumatta.

Peruskoulun tulokset näkyvät myös AMK-tasolla ja pian myös yliopistoissa. "Puhekielellä" kirjoitettua opinnäytetyötä yritin tarkastaa ja sain pahan päänsäryn...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikea ottaa ainakaan ihan suoraan kantaa tuohon linkissä olevaan tekstiin, koska se on maksukaton alla eikä itsellä ole tuota. Voisiko joku vaikka pähkinänkuoressa kertoa nuo asiat mitä tuolla on? Ei tarvitse kokonaan kopioida, mutta tämä voisi olla kyllä kiinnostava aihe keskustella kun vain tietäisi mistä on kyse. Onko se opetussuunnitelman vaihtamisesta kiinni? Miten sitä on muutettu?

Isommat opetusryhmät koska säästetään rahaa.

Meillä oli 80-luvulla 34 oppilasta luokalla, ei mitään ongelmia ja valtaosa menestynyt elämässään erittäin hyvin, kyllä kyse on oppilaista ja heidän kasvatuksestaan, eikä mistään ryhmistä tai muista.

Kasarilla oli tarkkikset, sen lisäksi vanhemmat eivät antaneet Purjo-Paavalinsa perseillä, vaan jos koulusta oltiin yhteydessä lapsen sekoilun vuoksi niin vanhemmat oli opettajan puolella, ei opettajaa vastaan. Nyt ketään ei saa kieltää yhtään mistään ja lapset saattaa kuvata somevideoita kesken oppitunnin. Kaikilla on vaan oikeuksia eikä kellään velvollisuuksia. Ja lopuksi haukutaan opettaja tyhmäksi ja ammattitaidottomaksi. 

Olen kyllä sitä mieltä, ettei esim oppilaan rauhattomuudesta 80-90 luvulla otettu vanhempiin yhteyttä. Itse sain lapsen alakoulun opettajalta huomautuksia tyyliin: katkaisi lyijykynän lyijyn tahallaan; kenkien pukeminen oli hidasta; puhalsi sylkikuplia välitunnilla.. Naurattaa kun ajattelenkin mitä lastenlääkäri-isäni olisi tuumannut tuollaisista yhteydenotoista aikoinaan. Olisi varmaan päästänyt röhönaurut ja laskenut luurin alas.

Reissuvihkoonhan nuo kirjattiin ja oli ohjeena, mitä harjoitella kotona lisää Ilmeisesti isäsi ei kauheasti ollut kiinnostunut miten sulla menee koulussa.. Ikävää, jos olisit ollutkin erkka

No ei kyllä kirjattu Tuollaisia, älä höpise. Ei kirjattu myöskään 90 luvulla kun pikkusiskoni kävi peruskoulua. Nykyisin kaikki on niin kovin vakavaa. Lapset ei voi keskenänsä leikkiä ulkonakaan yhtään kun niin kovin vaarallista, tulee häiriöitä tmv. Paitsi täällä maalla, täällä on vielä sentään jokin maalaisjärki jäljellä.

No, hohhoijaa Teillä välinpitämätön ope tai sitten teillä tarvinnu kirjata.. Sinne reissuvihkoon nimenomaan kirjattiin, jos vaikka tartti apua kengännauhoissa, että pitää harjoitella kotona enempi Opettajan työhön tuo ainakaan kuulu.

Se mitä nykyisin, ei koske 80-lukua ja siitä, mitä kehotettiin kotona harjoittelemaan lisää. Ero on siinä, että silloin niitä myös harjoiteltiin, nykyäön äidin ja isän someaika ei anna myötä

Tuo ei vaan yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Ja syynkin poikani opettaja kertoi minulle kirjausten nykylinjaan (joku kommentoijistakin sen osasi kertoa). Linja koulunkäynnin avustajien myöntämiseen on nykyisin niin tiukka, että noita kirjauksia tarvitaan osoittamaan apukäsien tarve luokassa. Muuten ei avustajaa saa. Opettaja myönsi tämän auliisti ja kertoi ettei noihin pieniin merkintöihin tarvitse sen kummemmin takertua, kyllä oppilaan tilanne käydään sitten oppimiskeskustelussa läpi. Eli ei, reissuvihkoon ei kirjoitettu, että oppilaalla oli kouluun tullessa purukumi suussaan. Reissuvihkoissa oli asiaa ylipäätään harvakseltaan, ei siellä myöskään kirjoitettu että kouluun täytyy tuoda syksyisiä lehtiä, 5 euroa, uutisotsikko tai maitopurkkeja, kuten tänä päivänä, mutta se onkin jo toinen juttu. Nykykoulu vaatii vanhemmilta huomattavasti enemmän osallistumista kuin 30 v taaksepäin ja tämän vahvistaa koko tuttavapiirini eli kyse ei nyt ole vain minulle osuneista 'välinpitämättömistä opettajista".

Kyllähän nämä ihan samat maitopurkit, lehdet yms. ovat olleet jo 1970-80-luvuillakin. Mutta ei niistä reissuvihkoon silloin kirjoitettu, vaan vastuutettiin oppilaita. Ja joku harva luokkakaveri joskus unohti, mutta pääsääntöisesti kaikki muistivat. 

Joo, 2 krt vuodessa, joulun alla ja ennen äitienpäivää. Nyt on jotain joka viikko. Ei aina aineellista, mutta jotain kotona muistettavaa yhtäkaikki; muista kirjoittaa lupalappu, muista kuitata joku ops Wilmassa, muista valita lapsen kanssa esimerkkimainos televisiosta... Sitten kun meillä joillain niitä lapsia on enemmän kuin 2 kpl. Läksyjen tarkastaminenkin oli aikoinaan suhteellisen yksinkertaista eli näytäppä vihkot. Nyt kaivetaan monistetta, harjoituskirjaa, peda-nettiä ja Wilmaa. Kuten tässä on monesti jo todettu, ei lapsi yleensä ole sisäsyntyisesti itseohjautuva. Eli kun koulussa ei pidetä yllä sellaista struktuuria, että tehtävät ja odotukset olisivat selviä, niin kuka sitä itseohjautuvuutta sitten opettaa sille 6-vuotiaalle koulukkaalle? No vanhemmat, siis ne ketkä opettaa. Ja kyllä, kasvatan omat lapseni, mutta nyt tuntuu, että koulun arkeen joutuu perehtymään aika syvällisesti jotta pysyy ajan tasalla, että oma lapsi kestää mukana.  Etäkoulua on moni pitänyt onnistuneena, silti on otettava huomioon, että etäkoulun järjestelyjen onnistuneisuus vaihteli tutkijoiden mukaan koulujen välillä ja myös opettajien välillä isosti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukeminen on alakoulussa vapaaehtoista (lukupassi). Useimmat pojat ei lue, ei suurin surminkaan. Kyllä se lukemiseen velvoittaminen pitää tulla koulusta ja osana opetussuunnitelmaa. Ei niin, että koulussa "rohkaistaan" lukemaan ja annetaan extra pisteitä kun luet kirjan. Kaikki jää sitten kodin varaan patistella lapsi lukemaan. Ja nyt ennen kuin kukaan tulee viisastelemaan vanhempien vastuusta: Kyllä, pojalle on luettu iltasatuja koko pikkulapsuus. Pojalle on hankittu kirjoja, lehtiä, sarjakuvia, äänikirjoja. Olen lukenut hänelle kolmanneksen nuortenkirjaa vielä 5 luokalla, jotta hän innostuisi tarttumaan itse loppuun, että saisi selville miten tarina jatkuu. On maksettu lukemisesta euro/kolme sivua. Kaikkea on koitettu, mutta se pakko on tuossa asiassa vähän vaikea asia, ellei se tule koulusta. 

Tässä nyt on vaan se ongelma, että ei siellä koululla ole yhtään enempää keinoja patistella. Ennemminkin vähemmän, kun vanhempi voi kuitenkin kieltää/sallia lapselleen mitä haluaa lastensuojelun rajaan asti. Koulun ainoa keino on numero todistuksessa, joka ei kyllä motivoi yleensä mitenkään. Eikä jälki-istuntoakaan voi antaa lukemattomuudesta. Kotoa ne keinot on löydettävä, koulu voi sitten auttaa pysymällä samalla linjalla vanhempien kanssa.

Ei tietenkään mihinkään voi patistaa oppilasta joka ei yhtään piittaa arvosanoistaan. Mutta keskimäärin oppilas kyllä lukee kirjan jos siitä pitää tehdä tehtävä saadakseen ylipäätään arvosanaa ko aineesta. Vaikkei lukisi jos lukemalla voi saada paremman arvosanan. Lapseni ei osallistunut vapaaehtoiseen lukupassiin alakoulussa, kuten ei kuulema kukaan luokan poika. Nyt kyllä lukevat Antti Tuuria, mm, kun kirjoihin liittyvät tehtävät ovat pakollisia.

Kerro muuten ihmeessä kuinka olet paistellut lapsen lukemaan. Meillä kun ei auttanut yhteiset lukuhetket, ei luettavan aineiston valitseminen yhdessä, ei leffan ja lukukokemuksen yhdistäminen, eikä edes suoranainen rahalla lahjominen.

Itse olen saanut omat poikani lukemaan ihan vaan rajoittamalla peli-/puhelinaikaa. Vanhempi (6lk) alkaa nyt olla sen ikäinen että saattaa jopa itse valita että lukee ennemmin kuin on puhelimella.

hyvä juttu. Meillä ei ole ollut tarvetta rajoittaa ruutuaikaa kun lapsi olisi aina ulkona kavereiden kanssa. No, onpahan sosiaalinen ja liikunta on aina tullut runsaasti, mutta ei häntä kyllä lukemaan saa. Tuo lukeminen on vähän sama kuin liikunta. Osa lapsista ei välittäisi liikkua ollenkaan. Siksi kouluissa lisättiin liikuntaa. Lukemisen ja kirjoittamisen opettaminen ei sitten kai ole enää niitä koulun ydintehtäviä kun lukee se kenellä siihen on halu [jos ruutuaikaa on kotona rajoitettu]. Lukemisen lisääminen osana opetusohjelmaa kun on ilmeisesti jotenkin huono idea kun mietitään kuinka suomalainen opetus palautettaisi menestyksen tielle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohjasin yhtä maksullista harrasteryhmää. Kerran ryhmään tuli lapsi, joka ihan oikeasti makasi lattialla ja ulvoi. Ei kuunnellut mitään puhetta, häntä ei saatu mitenkään motivoitua mukaan jne. Oli aikamoisen salapoliisityön takana, että vanhemmat vihdoin suostuivat kertomaan että lapsella oli useampikin diagnoosi ja että hänellä oli monenlaiset tukitoimenpiteet koulussa jotta pystyi pärjäämään normaalia pienemmän opetusryhmän mukana. Kun ehdotin vanhemmille, että voisiko lapsella olla välillä vaikka joku perheenjäsen mukana avustamassa harrastusryhmässä, niin sain ihan uskomattoman ryöpytyksen osakseni ja suunnilleen puoli sukua alkoi haukkumaan. Sellaista. En halua edes kuvitella miten hankala tilanne tällä hetkellä on vaikka peruskoulun opettajilla, varsinkin kun some yms helpottaa opettajien stalkkaamista myös vapaa-ajalla. Yleensä opettajilla onkin mm osoitetiedot, henkilökohtainen puhelinnumero jne salaisena. Ei tällaisia toimenpiteitä tarvittu vielä joskus kolmekymmentä vuotta sitten, vaan vanhemmatkin osasivat käyttäytyä. 

Kuulostaa siltä että vanhemmat kieltävät lapsensa diagnoosit ja yrittävät saada tämän läpi "normaalina". Karhunpalvelus kaikille, varsinkin lapselle.

tai tietää ettei itsekkään pärjää lapsen kanssa varsinkaan "julkisella " paikalla