Lue keskustelun säännöt.
IS: Sanna Marinin päivitys keskuspankkien toiminnasta kerää kritiikkiä - professori: "Nyt menee pieleen"
02.10.2022 |
"Pääministeri Sanna Marin on jakanut Twitter-tilillään keskuspankkien toimintaa koskevan päivityksen, joka on kerännyt kritiikkiä muun muassa Aalto-yliopiston rahoituksen professorilta ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtajalta."
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Demarien puoluetoimisto jälleen päivystämässä ja puolustelemassa aah niiin ihanan Sannulin sammakoita.
Tää on niin viihdyttävää. :D
Ja persu ei vieläkään ymmärrä, että kommentti ei ole Sannan vaan tutkijan. Sammakoista puheen ollen: olette älyn suhteen niiden alapuolella.
Sanna siis kopioi muiden tekstejä ja kun menee pieleen niin syy onkin lukijoissa.
Nice.Noin niin kuin mikä meni pieleen sanatarkassa lainauksessa?
Sivusta. Hänen mielestään keskuspankit suojelevat uskottavuuttaan väärin keinoin. Tästä monet siihen kommentoineet asiantuntijat olivat eri mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää aloitus on ollut täällä koko päivän, mutta vastauksia vain 50. Selkeästi ap nostaa omaa aloitustaan, eikä ketään muuta kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Demarien puoluetoimisto jälleen päivystämässä ja puolustelemassa aah niiin ihanan Sannulin sammakoita.
Tää on niin viihdyttävää. :D
Ja persu ei vieläkään ymmärrä, että kommentti ei ole Sannan vaan tutkijan. Sammakoista puheen ollen: olette älyn suhteen niiden alapuolella.
Sanna siis kopioi muiden tekstejä ja kun menee pieleen niin syy onkin lukijoissa.
Nice.Noin niin kuin mikä meni pieleen sanatarkassa lainauksessa?
Sivusta. Hänen mielestään keskuspankit suojelevat uskottavuuttaan väärin keinoin. Tästä monet siihen kommentoineet asiantuntijat olivat eri mieltä.
Teksti oli suoraan poliittisen talouden väitöskirjatutkijan kommentista lainattu. Ei siis ole Marinin mielipide.
Vierailija kirjoitti:
Tää aloitus on ollut täällä koko päivän, mutta vastauksia vain 50. Selkeästi ap nostaa omaa aloitustaan, eikä ketään muuta kiinnosta.
:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännää kun Björn Wahlroos on samaa mieltä kuin Marin.
Rahan kysyntä määräytyy sen mukaan, paljonko sitä tarvitaan kansantaloudessa tapahtuvan vaihdannan rahoittamiseen. Sen tarjonnasta kantaa vastuun keskuspankki. Kun rahan ostovoima alkaa laskea liian nopeasti, eli inflaatio ylittää jonkin tavoitetason, keskuspankin on rajoitettava rahan tarjontaa nostamalla lyhyitä korkoja ja myymällä arvopapereita, jolloin rahan tarjonnan kasvu hidastuu. Mitään muuta toimivaa tapaa vaikuttaa inflaatioon ei ole.
Miten niin Wahlroos on samaa mieltä kuin Marin?
Marinin twiitissä viittamassa tekstissä sanottiin näin
"Samaan aikaan kun hallitukset ovat syytäneet rahaa energiakriisiin pitääkseen kansalaiset rauhallisina, keskuspankit ovat aloittaneet inflaation vastaisen ristiretken. Koska keskuspankkien tärkein tehtävä on hintavakauden ylläpitäminen, niiden on reagoitava ennätyksiä takovaan inflaatioon. Tämä siitä huolimatta, että korkopolitiikalla ei voi vastata inflaation aiheuttaneisiin tarjontashokkeihin, ja pahimmillaan korkojen aggressiivinen korotus jouduttaa ja syventää taantumaa. Vallitsevissa rahapolitiikan ideoissa on jotain pahasti vialla, kun keskuspankit suojelevat uskottavuuttaan ajamalla taloudet taantumaan. Mikä huolestuttavinta, keskuspankit eivät tee yhteistyötä keskenään tai varsinkaan hallitustensa kanssa."
Wahlroos puolestaan sanoo, että keskuspankin ainoa ja oikea keino inflaatiota vastaan on korkojen nosto. Hänen mielestään myöskään poliitikkojen ei pidä sekaantua siihen, vaan ainoastaan keskuspankkien. Eli Wahlroos on eri mieltä kuin tuo yllä oleva teksti.
Jos ymmärtäisit Wahlroosin tekstin kokonaisuutena.
Inflaatiolla tarkoitetaan taloustieteissä rahan ostovoiman heikkenemistä. Koska rahan arvoa ei tietenkään voi mitata samassa rahassa, olemme jo kauan sitten päättäneet, että sen laskua mitataan kuluttajahintaindeksin muutoksilla. Tästä johtuu, että useimpien mielestä inflaatio on sama kuin hintojen nousu.
Talouspoliittisia vaihtoehtoja punnittaessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että kuluttajahintaindeksin muutokset eivät ole inflaatiota, ne ovat vain tapa mitata inflaatiota. Tämä voi kuulostaa saivartelulta, ja sitä se pitkälti markka-aikaan olisikin ollut.
Hetkinen nyt. Mitä en muka ymmärtänyt? Aloit nyt selittämään ihan muuta asiaa. Tässä suora lainaus tuosta Wahlroosin tekstistä:
"Kun rahan ostovoima alkaa laskea liian nopeasti, eli inflaatio ylittää jonkin tavoitetason, keskuspankin on rajoitettava rahan tarjontaa nostamalla lyhyitä korkoja ja myymällä arvopapereita, jolloin rahan tarjonnan kasvu hidastuu. Mitään muuta toimivaa tapaa vaikuttaa inflaatioon ei ole."
Juuri tuota Marin kritisoi, että keskuspankki ei saisi nostaa korkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Demarien puoluetoimisto jälleen päivystämässä ja puolustelemassa aah niiin ihanan Sannulin sammakoita.
Tää on niin viihdyttävää. :D
Ja persu ei vieläkään ymmärrä, että kommentti ei ole Sannan vaan tutkijan. Sammakoista puheen ollen: olette älyn suhteen niiden alapuolella.
Sanna siis kopioi muiden tekstejä ja kun menee pieleen niin syy onkin lukijoissa.
Nice.Noin niin kuin mikä meni pieleen sanatarkassa lainauksessa?
Sivusta. Hänen mielestään keskuspankit suojelevat uskottavuuttaan väärin keinoin. Tästä monet siihen kommentoineet asiantuntijat olivat eri mieltä.
Teksti oli suoraan poliittisen talouden väitöskirjatutkijan kommentista lainattu. Ei siis ole Marinin mielipide.
Yhden komentin tai kappaleen lainaus ei kerro mitään väitöskirjasta. Se pitää kokonaisuudessaan arvioida,. Samalla tapaa lehdet lainaavat vain sopivissa palasisa uutiseensa. Tai esimerkiksi Darwinin teoria ja jätetään Darwinin omat kritiikit evoluutiohyppäyksistä sivuun. Luetaan vain se makea pala. Nyt vasta tutkitaan epigenetiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännää kun Björn Wahlroos on samaa mieltä kuin Marin.
Rahan kysyntä määräytyy sen mukaan, paljonko sitä tarvitaan kansantaloudessa tapahtuvan vaihdannan rahoittamiseen. Sen tarjonnasta kantaa vastuun keskuspankki. Kun rahan ostovoima alkaa laskea liian nopeasti, eli inflaatio ylittää jonkin tavoitetason, keskuspankin on rajoitettava rahan tarjontaa nostamalla lyhyitä korkoja ja myymällä arvopapereita, jolloin rahan tarjonnan kasvu hidastuu. Mitään muuta toimivaa tapaa vaikuttaa inflaatioon ei ole.
Miten niin Wahlroos on samaa mieltä kuin Marin?
Marinin twiitissä viittamassa tekstissä sanottiin näin
"Samaan aikaan kun hallitukset ovat syytäneet rahaa energiakriisiin pitääkseen kansalaiset rauhallisina, keskuspankit ovat aloittaneet inflaation vastaisen ristiretken. Koska keskuspankkien tärkein tehtävä on hintavakauden ylläpitäminen, niiden on reagoitava ennätyksiä takovaan inflaatioon. Tämä siitä huolimatta, että korkopolitiikalla ei voi vastata inflaation aiheuttaneisiin tarjontashokkeihin, ja pahimmillaan korkojen aggressiivinen korotus jouduttaa ja syventää taantumaa. Vallitsevissa rahapolitiikan ideoissa on jotain pahasti vialla, kun keskuspankit suojelevat uskottavuuttaan ajamalla taloudet taantumaan. Mikä huolestuttavinta, keskuspankit eivät tee yhteistyötä keskenään tai varsinkaan hallitustensa kanssa."
Wahlroos puolestaan sanoo, että keskuspankin ainoa ja oikea keino inflaatiota vastaan on korkojen nosto. Hänen mielestään myöskään poliitikkojen ei pidä sekaantua siihen, vaan ainoastaan keskuspankkien. Eli Wahlroos on eri mieltä kuin tuo yllä oleva teksti.
Jos ymmärtäisit Wahlroosin tekstin kokonaisuutena.
Inflaatiolla tarkoitetaan taloustieteissä rahan ostovoiman heikkenemistä. Koska rahan arvoa ei tietenkään voi mitata samassa rahassa, olemme jo kauan sitten päättäneet, että sen laskua mitataan kuluttajahintaindeksin muutoksilla. Tästä johtuu, että useimpien mielestä inflaatio on sama kuin hintojen nousu.
Talouspoliittisia vaihtoehtoja punnittaessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että kuluttajahintaindeksin muutokset eivät ole inflaatiota, ne ovat vain tapa mitata inflaatiota. Tämä voi kuulostaa saivartelulta, ja sitä se pitkälti markka-aikaan olisikin ollut.
Hetkinen nyt. Mitä en muka ymmärtänyt? Aloit nyt selittämään ihan muuta asiaa. Tässä suora lainaus tuosta Wahlroosin tekstistä:
"Kun rahan ostovoima alkaa laskea liian nopeasti, eli inflaatio ylittää jonkin tavoitetason, keskuspankin on rajoitettava rahan tarjontaa nostamalla lyhyitä korkoja ja myymällä arvopapereita, jolloin rahan tarjonnan kasvu hidastuu. Mitään muuta toimivaa tapaa vaikuttaa inflaatioon ei ole."
Juuri tuota Marin kritisoi, että keskuspankki ei saisi nostaa korkoja.
Mammat, hiukan yleistäen,eivät ymmärrä miten heikot pelivarat keskuspankilla on. Kuin korkki laineilla, mutta senhän ylläpito sensuroi. Jenkit joutuivat hysteerisesti pumppaam,aan rahaa keskuspankin uskottavuuden ylläpitämiseksi pankkikriisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten voi edes päästä pm ymmärtämättä taloutta ja talouspolitiikkaa!
Joko pikkuhiljaa Marinin kannattajat silmät aukeaa ettei tuolla cv:lla natsat riitä tämän maan pm .
Olisi joskus tehnyt edes normaalia työtä voisi ymmärtää enempi asioista. Nyt elelee ihan omissa maailmoissaan lisäämässä valtion velkaa. Ja ketkä sen maksaa miettikääpä sitä.
Ei niitä velkoja suomi kykene ikinä maksamaan jälkiteollisena maana. Ongelmahan on nyt kun ei edes korkoja jotka nousee nyt vauhdilla. Ja sannamarin on niin kahvilla taloudesta että valtiolainan korot nousee markkinoilla, ei keskuspankin korkojen takia. Keskuspankin koronnosto päinvastoin laskee valtionlainan korkoja viiveellä. Mutta sitähän ei idiootti tajua. Ensi viikolla heilahtaa suomen valtiolainoissa yli 3% ja lähennellään kreikan ja italian korkotasoa kohti joulua.
https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/korot/taulukot2/korot_taulukot/…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännää kun Björn Wahlroos on samaa mieltä kuin Marin.
Rahan kysyntä määräytyy sen mukaan, paljonko sitä tarvitaan kansantaloudessa tapahtuvan vaihdannan rahoittamiseen. Sen tarjonnasta kantaa vastuun keskuspankki. Kun rahan ostovoima alkaa laskea liian nopeasti, eli inflaatio ylittää jonkin tavoitetason, keskuspankin on rajoitettava rahan tarjontaa nostamalla lyhyitä korkoja ja myymällä arvopapereita, jolloin rahan tarjonnan kasvu hidastuu. Mitään muuta toimivaa tapaa vaikuttaa inflaatioon ei ole.
Miten niin Wahlroos on samaa mieltä kuin Marin?
Marinin twiitissä viittamassa tekstissä sanottiin näin
"Samaan aikaan kun hallitukset ovat syytäneet rahaa energiakriisiin pitääkseen kansalaiset rauhallisina, keskuspankit ovat aloittaneet inflaation vastaisen ristiretken. Koska keskuspankkien tärkein tehtävä on hintavakauden ylläpitäminen, niiden on reagoitava ennätyksiä takovaan inflaatioon. Tämä siitä huolimatta, että korkopolitiikalla ei voi vastata inflaation aiheuttaneisiin tarjontashokkeihin, ja pahimmillaan korkojen aggressiivinen korotus jouduttaa ja syventää taantumaa. Vallitsevissa rahapolitiikan ideoissa on jotain pahasti vialla, kun keskuspankit suojelevat uskottavuuttaan ajamalla taloudet taantumaan. Mikä huolestuttavinta, keskuspankit eivät tee yhteistyötä keskenään tai varsinkaan hallitustensa kanssa."
Wahlroos puolestaan sanoo, että keskuspankin ainoa ja oikea keino inflaatiota vastaan on korkojen nosto. Hänen mielestään myöskään poliitikkojen ei pidä sekaantua siihen, vaan ainoastaan keskuspankkien. Eli Wahlroos on eri mieltä kuin tuo yllä oleva teksti.
Jos ymmärtäisit Wahlroosin tekstin kokonaisuutena.
Inflaatiolla tarkoitetaan taloustieteissä rahan ostovoiman heikkenemistä. Koska rahan arvoa ei tietenkään voi mitata samassa rahassa, olemme jo kauan sitten päättäneet, että sen laskua mitataan kuluttajahintaindeksin muutoksilla. Tästä johtuu, että useimpien mielestä inflaatio on sama kuin hintojen nousu.
Talouspoliittisia vaihtoehtoja punnittaessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että kuluttajahintaindeksin muutokset eivät ole inflaatiota, ne ovat vain tapa mitata inflaatiota. Tämä voi kuulostaa saivartelulta, ja sitä se pitkälti markka-aikaan olisikin ollut.
Hetkinen nyt. Mitä en muka ymmärtänyt? Aloit nyt selittämään ihan muuta asiaa. Tässä suora lainaus tuosta Wahlroosin tekstistä:
"Kun rahan ostovoima alkaa laskea liian nopeasti, eli inflaatio ylittää jonkin tavoitetason, keskuspankin on rajoitettava rahan tarjontaa nostamalla lyhyitä korkoja ja myymällä arvopapereita, jolloin rahan tarjonnan kasvu hidastuu. Mitään muuta toimivaa tapaa vaikuttaa inflaatioon ei ole."
Juuri tuota Marin kritisoi, että keskuspankki ei saisi nostaa korkoja.
Inflaation syynä on energian hinta joka on nyt nousussa. Eli keskuspankin ei tarvitsi tehdä mitään koska tuotteiden hinnat nousevat ja hillitsevät inflaatiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännää kun Björn Wahlroos on samaa mieltä kuin Marin.
Rahan kysyntä määräytyy sen mukaan, paljonko sitä tarvitaan kansantaloudessa tapahtuvan vaihdannan rahoittamiseen. Sen tarjonnasta kantaa vastuun keskuspankki. Kun rahan ostovoima alkaa laskea liian nopeasti, eli inflaatio ylittää jonkin tavoitetason, keskuspankin on rajoitettava rahan tarjontaa nostamalla lyhyitä korkoja ja myymällä arvopapereita, jolloin rahan tarjonnan kasvu hidastuu. Mitään muuta toimivaa tapaa vaikuttaa inflaatioon ei ole.
Miten niin Wahlroos on samaa mieltä kuin Marin?
Marinin twiitissä viittamassa tekstissä sanottiin näin
"Samaan aikaan kun hallitukset ovat syytäneet rahaa energiakriisiin pitääkseen kansalaiset rauhallisina, keskuspankit ovat aloittaneet inflaation vastaisen ristiretken. Koska keskuspankkien tärkein tehtävä on hintavakauden ylläpitäminen, niiden on reagoitava ennätyksiä takovaan inflaatioon. Tämä siitä huolimatta, että korkopolitiikalla ei voi vastata inflaation aiheuttaneisiin tarjontashokkeihin, ja pahimmillaan korkojen aggressiivinen korotus jouduttaa ja syventää taantumaa. Vallitsevissa rahapolitiikan ideoissa on jotain pahasti vialla, kun keskuspankit suojelevat uskottavuuttaan ajamalla taloudet taantumaan. Mikä huolestuttavinta, keskuspankit eivät tee yhteistyötä keskenään tai varsinkaan hallitustensa kanssa."
Wahlroos puolestaan sanoo, että keskuspankin ainoa ja oikea keino inflaatiota vastaan on korkojen nosto. Hänen mielestään myöskään poliitikkojen ei pidä sekaantua siihen, vaan ainoastaan keskuspankkien. Eli Wahlroos on eri mieltä kuin tuo yllä oleva teksti.
Jos ymmärtäisit Wahlroosin tekstin kokonaisuutena.
Inflaatiolla tarkoitetaan taloustieteissä rahan ostovoiman heikkenemistä. Koska rahan arvoa ei tietenkään voi mitata samassa rahassa, olemme jo kauan sitten päättäneet, että sen laskua mitataan kuluttajahintaindeksin muutoksilla. Tästä johtuu, että useimpien mielestä inflaatio on sama kuin hintojen nousu.
Talouspoliittisia vaihtoehtoja punnittaessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että kuluttajahintaindeksin muutokset eivät ole inflaatiota, ne ovat vain tapa mitata inflaatiota. Tämä voi kuulostaa saivartelulta, ja sitä se pitkälti markka-aikaan olisikin ollut.
Hetkinen nyt. Mitä en muka ymmärtänyt? Aloit nyt selittämään ihan muuta asiaa. Tässä suora lainaus tuosta Wahlroosin tekstistä:
"Kun rahan ostovoima alkaa laskea liian nopeasti, eli inflaatio ylittää jonkin tavoitetason, keskuspankin on rajoitettava rahan tarjontaa nostamalla lyhyitä korkoja ja myymällä arvopapereita, jolloin rahan tarjonnan kasvu hidastuu. Mitään muuta toimivaa tapaa vaikuttaa inflaatioon ei ole."
Juuri tuota Marin kritisoi, että keskuspankki ei saisi nostaa korkoja.
Inflaation syynä on energian hinta joka on nyt nousussa. Eli keskuspankin ei tarvitsi tehdä mitään koska tuotteiden hinnat nousevat ja hillitsevät inflaatiota.
Tuotteiden hinnat nousevat --> rahan ostovoima heikkenee --> inflaatio kiihtyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännää kun Björn Wahlroos on samaa mieltä kuin Marin.
Rahan kysyntä määräytyy sen mukaan, paljonko sitä tarvitaan kansantaloudessa tapahtuvan vaihdannan rahoittamiseen. Sen tarjonnasta kantaa vastuun keskuspankki. Kun rahan ostovoima alkaa laskea liian nopeasti, eli inflaatio ylittää jonkin tavoitetason, keskuspankin on rajoitettava rahan tarjontaa nostamalla lyhyitä korkoja ja myymällä arvopapereita, jolloin rahan tarjonnan kasvu hidastuu. Mitään muuta toimivaa tapaa vaikuttaa inflaatioon ei ole.
Miten niin Wahlroos on samaa mieltä kuin Marin?
Marinin twiitissä viittamassa tekstissä sanottiin näin
"Samaan aikaan kun hallitukset ovat syytäneet rahaa energiakriisiin pitääkseen kansalaiset rauhallisina, keskuspankit ovat aloittaneet inflaation vastaisen ristiretken. Koska keskuspankkien tärkein tehtävä on hintavakauden ylläpitäminen, niiden on reagoitava ennätyksiä takovaan inflaatioon. Tämä siitä huolimatta, että korkopolitiikalla ei voi vastata inflaation aiheuttaneisiin tarjontashokkeihin, ja pahimmillaan korkojen aggressiivinen korotus jouduttaa ja syventää taantumaa. Vallitsevissa rahapolitiikan ideoissa on jotain pahasti vialla, kun keskuspankit suojelevat uskottavuuttaan ajamalla taloudet taantumaan. Mikä huolestuttavinta, keskuspankit eivät tee yhteistyötä keskenään tai varsinkaan hallitustensa kanssa."
Wahlroos puolestaan sanoo, että keskuspankin ainoa ja oikea keino inflaatiota vastaan on korkojen nosto. Hänen mielestään myöskään poliitikkojen ei pidä sekaantua siihen, vaan ainoastaan keskuspankkien. Eli Wahlroos on eri mieltä kuin tuo yllä oleva teksti.
Jos ymmärtäisit Wahlroosin tekstin kokonaisuutena.
Inflaatiolla tarkoitetaan taloustieteissä rahan ostovoiman heikkenemistä. Koska rahan arvoa ei tietenkään voi mitata samassa rahassa, olemme jo kauan sitten päättäneet, että sen laskua mitataan kuluttajahintaindeksin muutoksilla. Tästä johtuu, että useimpien mielestä inflaatio on sama kuin hintojen nousu.
Talouspoliittisia vaihtoehtoja punnittaessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että kuluttajahintaindeksin muutokset eivät ole inflaatiota, ne ovat vain tapa mitata inflaatiota. Tämä voi kuulostaa saivartelulta, ja sitä se pitkälti markka-aikaan olisikin ollut.
Hetkinen nyt. Mitä en muka ymmärtänyt? Aloit nyt selittämään ihan muuta asiaa. Tässä suora lainaus tuosta Wahlroosin tekstistä:
"Kun rahan ostovoima alkaa laskea liian nopeasti, eli inflaatio ylittää jonkin tavoitetason, keskuspankin on rajoitettava rahan tarjontaa nostamalla lyhyitä korkoja ja myymällä arvopapereita, jolloin rahan tarjonnan kasvu hidastuu. Mitään muuta toimivaa tapaa vaikuttaa inflaatioon ei ole."
Juuri tuota Marin kritisoi, että keskuspankki ei saisi nostaa korkoja.
Inflaation syynä on energian hinta joka on nyt nousussa. Eli keskuspankin ei tarvitsi tehdä mitään koska tuotteiden hinnat nousevat ja hillitsevät inflaatiota.
On todennäköistä, että Euroopan pyrkimys vähentää venäläisten fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja parantaa huoltovarmuutta nopeuttaa Euroopan vihreää siirtymää, jota myös Euroopan elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen turvin nyt vauhditetaan. Vähäpäästöiseen energiaan, energiatehokkuuteen ja energiainfrastruktuuriin tehtävien investointien onnistuminen ja aikataulu vaikuttavat olennaisesti energiahyödykkeiden hintakehitykseen ja energiainflaatioon jo lähivuosina
https://www.eurojatalous.fi/fi/2022/artikkelit/venajan-hyokkays-ukraina…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännää kun Björn Wahlroos on samaa mieltä kuin Marin.
Rahan kysyntä määräytyy sen mukaan, paljonko sitä tarvitaan kansantaloudessa tapahtuvan vaihdannan rahoittamiseen. Sen tarjonnasta kantaa vastuun keskuspankki. Kun rahan ostovoima alkaa laskea liian nopeasti, eli inflaatio ylittää jonkin tavoitetason, keskuspankin on rajoitettava rahan tarjontaa nostamalla lyhyitä korkoja ja myymällä arvopapereita, jolloin rahan tarjonnan kasvu hidastuu. Mitään muuta toimivaa tapaa vaikuttaa inflaatioon ei ole.
Miten niin Wahlroos on samaa mieltä kuin Marin?
Marinin twiitissä viittamassa tekstissä sanottiin näin
"Samaan aikaan kun hallitukset ovat syytäneet rahaa energiakriisiin pitääkseen kansalaiset rauhallisina, keskuspankit ovat aloittaneet inflaation vastaisen ristiretken. Koska keskuspankkien tärkein tehtävä on hintavakauden ylläpitäminen, niiden on reagoitava ennätyksiä takovaan inflaatioon. Tämä siitä huolimatta, että korkopolitiikalla ei voi vastata inflaation aiheuttaneisiin tarjontashokkeihin, ja pahimmillaan korkojen aggressiivinen korotus jouduttaa ja syventää taantumaa. Vallitsevissa rahapolitiikan ideoissa on jotain pahasti vialla, kun keskuspankit suojelevat uskottavuuttaan ajamalla taloudet taantumaan. Mikä huolestuttavinta, keskuspankit eivät tee yhteistyötä keskenään tai varsinkaan hallitustensa kanssa."
Wahlroos puolestaan sanoo, että keskuspankin ainoa ja oikea keino inflaatiota vastaan on korkojen nosto. Hänen mielestään myöskään poliitikkojen ei pidä sekaantua siihen, vaan ainoastaan keskuspankkien. Eli Wahlroos on eri mieltä kuin tuo yllä oleva teksti.
Jos ymmärtäisit Wahlroosin tekstin kokonaisuutena.
Inflaatiolla tarkoitetaan taloustieteissä rahan ostovoiman heikkenemistä. Koska rahan arvoa ei tietenkään voi mitata samassa rahassa, olemme jo kauan sitten päättäneet, että sen laskua mitataan kuluttajahintaindeksin muutoksilla. Tästä johtuu, että useimpien mielestä inflaatio on sama kuin hintojen nousu.
Talouspoliittisia vaihtoehtoja punnittaessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että kuluttajahintaindeksin muutokset eivät ole inflaatiota, ne ovat vain tapa mitata inflaatiota. Tämä voi kuulostaa saivartelulta, ja sitä se pitkälti markka-aikaan olisikin ollut.
Hetkinen nyt. Mitä en muka ymmärtänyt? Aloit nyt selittämään ihan muuta asiaa. Tässä suora lainaus tuosta Wahlroosin tekstistä:
"Kun rahan ostovoima alkaa laskea liian nopeasti, eli inflaatio ylittää jonkin tavoitetason, keskuspankin on rajoitettava rahan tarjontaa nostamalla lyhyitä korkoja ja myymällä arvopapereita, jolloin rahan tarjonnan kasvu hidastuu. Mitään muuta toimivaa tapaa vaikuttaa inflaatioon ei ole."
Juuri tuota Marin kritisoi, että keskuspankki ei saisi nostaa korkoja.
Inflaation syynä on energian hinta joka on nyt nousussa. Eli keskuspankin ei tarvitsi tehdä mitään koska tuotteiden hinnat nousevat ja hillitsevät inflaatiota.
Inflaation syytä on keskuspankit nollakorkoineen ja velkakirjaostoineen esim yrityksiltä. Ja poliitikkojen holtiton rahan levittely, kuten suomessa nähtiin koronana aikaan yrittäjille touhusatatonniset ja edelleen massiiviset yritystuet. Kuten nyt vaikka jonkun fortumin pelastaminen 10 miljardilla. Se raha on luotu tyhjästä ja se näkyy hinnoissa. keskuspankit yrittää nyt pelastaa ostovoimaa koroilla mutta meidän talousnero pm haluaa jatkaa rahan levittelyä ja ostovoiman tuhoamista.
Vierailija kirjoitti:
Sanna jää historiaan pääministerinä, joka otti 50 miljardia lisää valtionvelkaa neljässä vuodessa. Itsehän se ei toki ymmärrä miljoonan ja miljardin eroa.
Mistä päättelet, ettei ymmärrä tuota eroa?
Mutta joo, on paljon taloustieteilijöitäkin, joiden mielestä se velka ei nyt mikään pääasiallinen huoli edes ole. Sitä paitsi inflaatio syö velkapääomaa aika kivasti kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enemmän ja enemmän arvostan tuota vihattua Juhana Vartiaista. En mitään Puttosia tai Pakarisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännää kun Björn Wahlroos on samaa mieltä kuin Marin.
Rahan kysyntä määräytyy sen mukaan, paljonko sitä tarvitaan kansantaloudessa tapahtuvan vaihdannan rahoittamiseen. Sen tarjonnasta kantaa vastuun keskuspankki. Kun rahan ostovoima alkaa laskea liian nopeasti, eli inflaatio ylittää jonkin tavoitetason, keskuspankin on rajoitettava rahan tarjontaa nostamalla lyhyitä korkoja ja myymällä arvopapereita, jolloin rahan tarjonnan kasvu hidastuu. Mitään muuta toimivaa tapaa vaikuttaa inflaatioon ei ole.
Miten niin Wahlroos on samaa mieltä kuin Marin?
Marinin twiitissä viittamassa tekstissä sanottiin näin
"Samaan aikaan kun hallitukset ovat syytäneet rahaa energiakriisiin pitääkseen kansalaiset rauhallisina, keskuspankit ovat aloittaneet inflaation vastaisen ristiretken. Koska keskuspankkien tärkein tehtävä on hintavakauden ylläpitäminen, niiden on reagoitava ennätyksiä takovaan inflaatioon. Tämä siitä huolimatta, että korkopolitiikalla ei voi vastata inflaation aiheuttaneisiin tarjontashokkeihin, ja pahimmillaan korkojen aggressiivinen korotus jouduttaa ja syventää taantumaa. Vallitsevissa rahapolitiikan ideoissa on jotain pahasti vialla, kun keskuspankit suojelevat uskottavuuttaan ajamalla taloudet taantumaan. Mikä huolestuttavinta, keskuspankit eivät tee yhteistyötä keskenään tai varsinkaan hallitustensa kanssa."
Wahlroos puolestaan sanoo, että keskuspankin ainoa ja oikea keino inflaatiota vastaan on korkojen nosto. Hänen mielestään myöskään poliitikkojen ei pidä sekaantua siihen, vaan ainoastaan keskuspankkien. Eli Wahlroos on eri mieltä kuin tuo yllä oleva teksti.
Jos ymmärtäisit Wahlroosin tekstin kokonaisuutena.
Inflaatiolla tarkoitetaan taloustieteissä rahan ostovoiman heikkenemistä. Koska rahan arvoa ei tietenkään voi mitata samassa rahassa, olemme jo kauan sitten päättäneet, että sen laskua mitataan kuluttajahintaindeksin muutoksilla. Tästä johtuu, että useimpien mielestä inflaatio on sama kuin hintojen nousu.
Talouspoliittisia vaihtoehtoja punnittaessa on kuitenkin tärkeää muistaa, että kuluttajahintaindeksin muutokset eivät ole inflaatiota, ne ovat vain tapa mitata inflaatiota. Tämä voi kuulostaa saivartelulta, ja sitä se pitkälti markka-aikaan olisikin ollut.
Hetkinen nyt. Mitä en muka ymmärtänyt? Aloit nyt selittämään ihan muuta asiaa. Tässä suora lainaus tuosta Wahlroosin tekstistä:
"Kun rahan ostovoima alkaa laskea liian nopeasti, eli inflaatio ylittää jonkin tavoitetason, keskuspankin on rajoitettava rahan tarjontaa nostamalla lyhyitä korkoja ja myymällä arvopapereita, jolloin rahan tarjonnan kasvu hidastuu. Mitään muuta toimivaa tapaa vaikuttaa inflaatioon ei ole."
Juuri tuota Marin kritisoi, että keskuspankki ei saisi nostaa korkoja.
Inflaation syynä on energian hinta joka on nyt nousussa. Eli keskuspankin ei tarvitsi tehdä mitään koska tuotteiden hinnat nousevat ja hillitsevät inflaatiota.
Inflaatio hillitsee itse inflaatiota? Onko tämä joku demareiden uusi talousteoria?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaahas, ei siinä kovin kauaa kestänyt, kun Sanna aiheutti uuden kohun. Yllättävän nopeasti kyllä. Oletin, että olisi jaksanut esittää kilttiä tyttöä muutaman kuukauden pidempään.
Helposti syntyy kohuja kun suomen pääministerin virkaa hoitaa idiootti.
Sitä haluaa sannamarin että inflaatio syö ostovoiman. Samaa tasoa kreikan maan suohon vedelleen ja samaa aatetta kannattaneen kommunisti pääministerin kanssa. Shamppanjasosialisti. On jo suomen velkaannuttanut samallailla ja nyt aletaan maksaa valtionvelasta älyttömästi korkoja.
Heh, etkö tajua, että siinä samalla kun inflaatio syö ostovoiman, se syö myös velan.
70-luvulla eläneet ymmärtävät. Sinä ilmeisesti et. Inflaatio on velallisen ystävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaahas, ei siinä kovin kauaa kestänyt, kun Sanna aiheutti uuden kohun. Yllättävän nopeasti kyllä. Oletin, että olisi jaksanut esittää kilttiä tyttöä muutaman kuukauden pidempään.
Helposti syntyy kohuja kun suomen pääministerin virkaa hoitaa idiootti.
Sitä haluaa sannamarin että inflaatio syö ostovoiman. Samaa tasoa kreikan maan suohon vedelleen ja samaa aatetta kannattaneen kommunisti pääministerin kanssa. Shamppanjasosialisti. On jo suomen velkaannuttanut samallailla ja nyt aletaan maksaa valtionvelasta älyttömästi korkoja.
Heh, etkö tajua, että siinä samalla kun inflaatio syö ostovoiman, se syö myös velan.
70-luvulla eläneet ymmärtävät. Sinä ilmeisesti et. Inflaatio on velallisen ystävä.
Ei ole niin kauan kuin palkat ei nouse. Inflaatio 10% vuodessa ja palkat nousee vajaa 2% vuodessa. Sillä ei velat lyhene.
Koronan ja sodan aikana Suomen velkaantuminen on kahdeksanneksi suurinta Euroopassa. Ei siis mitenkään erityistä. Eli palstan kiivaat öyhöttäjät vinkuvat turhaan.
Keskuspankit ovat poliittisesti riippumattomia ja sitä pitäisi kunnioittaa. Sanna mokasi kommentoimalla heidän tekemisiään, vaikkakin uudelleentviittaamalla. Historiassa on syynsä, miksi keskuspankit on irrotettu poliittisesta ohjauksesta.
Pienyrittäjät poistuvat kiihtyvää vauhtia hautaan iän vuoksi eli mistä suurteollisuus saa tarpeensa ja varaosansa - aiuvan - ostetaan ulkkoa eli budjetin tasapaino taas menee minuksen suuntaan.